Ylipormestarin asukasilta 15.1.2008

– Kaupunginjohtajan asukasiltoja pidetään Helsingissä normaalisti ainakin neljä vuodessa. Viimeksi asukasilta pidettiin Katajanokalla yli 10 vuotta sitten Eva-Riitta Siitosen kaupunginjohtajakaudella. Asukastilaisuudet kestävät tasan kaksi tuntia ja idea on tarjota asukkaille mahdollisuus kysyä ja saada saman tien vastauksia kaupungin eri toimintojen edustajilta.

Kaupungin muut edustajat tilaisuudessa:

Liikennelaitos: toimitusjohtaja Matti Lahdenranta ja suunnittelujohtaja Ville Lehmuskoski
Kaupunginkirjasto: kirjastotoimenjohtaja Maija Berndtson ja kirjastotoimen apulaisjohtaja Anna-Maria Soininvaara
Kaupunkisuunnitteluvirasto: virastopäällikkö Tuomas Rajajärvi, liikennesuunnitteluosaston apulaisosastopäällikkö Kari Sane, liikenneinsinööri Pekka Nikulainen, kantakaupunkitoimiston päällikkö Satu Tyynilä, Katajanokan aluearkkitehti Marko Härkönen
Kiinteistövirasto Hannu Määttänen, tilakeskuksen päällikkö
Kulttuuriasiainkeskus: kulttuurijohtaja Pekka Timonen
Nuorisoasiainkeskus: toiminnanjohtaja Kristiina Rouhiainen
Opetusvirasto: virastopäällikkö, opetustoimen johtaja Rauno Jarnila ja kiinteistöpäällikkö Susanna Sarvanto
Rakennusvirasto: kaupungininsinööri Matti-Pekka Rasilainen, puistovastaava Pekka Engblom
Helsingin satama: viestintäpäällikkö Eeva Oittinen, satamakapteeni Jukka Kallio, laatu- ja ympäristöpäällikkö Kaarina Vuorivirta
Sosiaalivirasto: erityisasiantuntija Merja Liski
Terveyskeskuksen toimitusjohtaja Matti Toivola ja Viiskulman terveysasema: ylilääkäri Aulikki Pitkänen ja ylihoitaja Nina Ahlblad-Mäkinen
Ympäristökeskus: ympäristöjohtaja Pekka Kansanen
Poliisi: komisario Jari Mäkiniemi ja aluepoliisi Janne Ahoniemi
Katajanokkaseura ry oli toimittanut etukäteen kolme kysymystä kaupungin edustajille. Kysymykset esitti seuran puheenjohtaja Tuula Palaste-Eerola (1 – 3).
1. Kysymys asukastalosta
Katajanokkaseura on vanha kaupunginosayhdistys, joka muutama vuosi sitten vietti 60-vuotisjuhlaa, mutta seuralta on puuttunut kokoontumis- ja arkistotilat. Toivottaisiin korttelitupaa tms. Esimerkiksi Ruoholahdessa tällainen tila on kaupungin toimesta järjestetty asukkaiden käyttöön ja siellä pidetään säännöllisiä kuukausipalavereja ja esimerkiksi kokouksia aluepoliisin ja muiden alueella toimijoiden kanssa. Olisiko tällaista tilaa mahdollista saada Katajanokalle? Mahdollinen tila voisi olla entisen vankilan huoltorakennus, jolle ei ole vielä määritelty mitään erityistä käyttötarkoitusta. Kokous- ym. käyttöön riittäisi 50 m2:n tila.
Vastaus:
Hannu Määttä kiinteistöviraston tilakeskuksesta totesi, että kysymys on viime keväänä vallatusta talosta, joka on tällä hetkellä tyhjillään. – Taloa ei ole liitetty kunnallistekniikkaan, mutta se on tarkoitus tehdä ensi keväänä. Rakennuksen käyttö on auki, talo on huonossa kunnossa, tarvittaisiin peruskorjausta. Talon käytöstä on käyty neuvotteluja viereisen (Vyökatu 3) rakennuksen omistajan Kansallisasunnot Oy kanssa, joka olisi halukas kunnostamaan rakennukseen joitakin asuntoja ja saunan. Osaa tilasta voisi tällöin olla mahdollista vuokrata yhdistyksen kokouskäyttöön. Kaavan mukaan ko. huoltorakennus on puistoa palveleva rakennus, asiasta on neuvoteltu kaupunkisuunnitteluviraston kanssa. – Tuomas Rajajärvi, kaupunkisuunnitteluvirasto: kaava ei ole ongelma, ei muodosta estettä. – Jussi Pajunen totesi, että toiveita siis on, päätöstä ei ole vielä tehty, mutta kaava ei ole esteenä.
– Seuran puheenjohtaja totesi, että jatkokysymys on sitten rahoitusta koskeva, mutta tästä voidaan keskustella myöhemmin.
2. Satamatoiminnan aiheuttama lisääntyvä liikenne
Vaikka uusi satama on Vuosaaressa, sataman liikenne tulee kuitenkin lisääntymään Katajanokalla, mikä huolestuttaa alueen asukkaita. Millä tavoin kaupunki seuraa Katajanokan liikennetilannetta ja millaisia suunnitelmia kaupungilla on alueen liikennejärjestelyjen kehittämiseksi?
 
Vastaus: apulaisosastopäällikkö Kari Sane, kaupunkisuunnitteluvirasto
– Siltojen liikennettä lasketaan säännöllisesti. Liikenne on ollut vähentymään päin (kehitys 2002-2007 kaavakuva), vain raitiovaunuliikenne kasvaa. Uusia liikennejärjestelyjä ei ole tekeillä Katajanokalle. Liikennettä Esplanadille on runsaasti ruuhkien aikana ja tätä on pyritty helpottamaan. Marraskuussa aloittava Vuosaaren satama ei vaikuta Katajanokan tilanteeseen, koska matkustaja-autolautat pysyvät täällä.
– Seuran puheenjohtaja esitti jatkokysymyksen: Nyt on esitetty vain mennyt kehitys, entä lisääntyvä toiminta ja rakentaminen?
– Sane: näkyvissä ei ole suuria liikenteen kasvupaineita. Uusi suuri autolautta [Viking XPRS] ei kulje ruuhka-aikoina, eikä samaan aikaan kuin muut laivat. Vain päiväliikenne tulee vilkastumaan.
3. Kysymys Linnanpuistosta ja muista puistoalueista
Olemme Katajanokalla kauan odottaneet vankilan muurien avautumista, uusia puistoalueita on luvattu vuosikymmenien ajan. Nyt näyttää uhkaavasti siltä, että niistä tulee osa hotellin edustuspihaa. Vankilan ympärillä olevat asemakaavan mukaiset puistoalueet olisi tärkeää saada oikeasti asukkaiden käyttöön.
Lisääntyvän laivaliikenteen ja uusien hotellien ansiosta Katajanokasta on muutenkin tulossa kaupungin paraatirappu, joten myös kaikki muutkin puistoalueet tulisi saada edustuskuntoon. Millaisia suunnitelmia kaupungilla on puistoalueiden käytöstä ja kunnostamisesta?
Vastaus: kaupungininsinööri Matti-Pekka Rasilainen, rakennusvirasto
– Linnanpuisto ei ole edustuspiha, vaan siitä tulee oikea yleinen puisto. Puistosta on ollut viimeksi palaveri viime marraskuussa, puistosuunnitelmaa ei ole vielä hyväksytty. Tarkoitus on, että puisto on yleistä aluetta, ”teidän pitää vain vallata se omaan käyttöön, jotta alue ei jäisi yksityiskäyttöön”.
– Tähän liittyen on myös pyydetty yleistä WC:tä Katajanokalle ja sellainen tullaan järjestämään. Uusia malleja on olemassa, esimerkiksi Kaivopuistossa on sekä pisuaari että ”misuaari” samassa tilassa, joka on kontin kokoinen. WC on tulossa Katajanokanpuistoon.
– On myös kysytty puistossa olevista kierrätyslaatikoista. Vastuukysymysten selvittyä, laatikot tullaan sijoittamaan asianmukaisesti.
Yleisökysymykset
4. Poikkeusliikenne Katajanokalle
Kysyjä kertoi ongelmista, joita esiintyy, kun esimerkiksi Senaatintorilla on jokin tapahtuma: kotiin pääseminen on osoittautunut vaikeaksi. Miksi liikenne suljetaan jo klo 18, vaikka esimerkiksi konsertti alkaa vasta klo 21? Ei voi kävellä suorista tietä kotiin.
Vastaus: Kiinteistövirasto viestintäpäällikkö Eero Varonen
– Järjestelyissä otetaan huomioon turvallisuusnäkökohdat. Esimerkiksi uuden vuoden juhlan järjestelyt Senaatintorilla: tällöin säädelty alue ulottuu Kauppatorille, kulkurajoituksineen.
– Poliisin edustaja painotti myös turvallisuusnäkökohtia liikenteen rajoittamisen syynä. Viimeksi uuden vuoden juhlassa Senaatintorilla oli 20.000 ihmistä, vahingot jäivät kuitenkin pieniksi.
– Ylipormestari Jussi Pajunen: kun keskustaan tulee lisää tapahtumia, turvallisuuteen on kiinnitettävä enemmän huomiota. Ajatuksena on se, että myös lapsiperheet ja tavalliset ihmiset uskaltavat tulla, juhlat on tarkoitettu kaikelle kansalle.
– Kysyjä totesi siis muodostaneensa erittäin suuren uhkan, jos olisi saanut kävellä torin poikki: Mutta miksi jouduin kävelemään? Klo 19 etsimme joukolla bussia 4X Sokoksen pysäkin tienoilta, kunne raitiovaunun kuljettaja tiesi kertoa, että tämä bussi kulkee Kaivokadulta. Kyytiin haluavia oli paljon klo 19:03, mutta bussia ei tullut, eikä suorinta tietä saanut kävellä. HKL:lle kirjoitettiin palaute, johon saatiin vastaus: Senaatintorin yleisötapahtuma aiheutti poikkeustilanteen ja tiedottaminen oli hankalaa. Varsinaiseen kysymykseen pitkästä vuorovälistä ja bussin 4X kulkureitistä ei saatu.
– HKL:n toimitusjohtaja Matti Lahdenranta valitteli tilannetta. Lahdenranta ilmoitti samalla käyttävänsä tilaisuutta hyväkseen ja valitti jo etukäteen ensi kesän tilannetta: luvassa on hyvin paljon poikkeusliikennettä, kun uusia raitioratoja ja risteyksiä rakennetaan. Pahin aika on tiedossa ajaksi 27.6.- 2.7.2008, jolloin kannattaa olla lomalla. Tällöin Sokoksen ohi ei kulje ollenkaan raitiovaunuja. Nelonen kulkee Stockmannin edestä, mutta kääntyy sitten Kirurgille. Stockmannin ja postitalon välillä ei ole liikennettä. Mm. Simonkadulle ja Mikonkadulle rakennetaan kiskoja.
– Ylipormestari Jussi Pajunen: Miten ensi kesän tilanteesta tullaan tiedottamaan?
– Lahdenranta: on mm. neuvoteltu Helsingin Sanomien kanssa, jotta HS tekisi asiasta hyviä juttuja.
5. Kysymys raitiovaunulinja 2:sta
Kysyjä kertoi, että linja 2 kulki aikoinaan käteväsi Kruununhakaan ja palveli erityisesti katajanokkalaisia koululaisia. Onko suunnitelmassa palauttaa tätä vuoroa?
Vastaus: Ville Lehmuskoski, HKL
– Linjan 2 palauttaminen ei ole kehittämishankkeena liikennelaitoksella. Linja ei ole kannattavimmasta päästä.
– Jatkokysymys: olisiko mahdollista saada edes kaksi vuoroa aamuisin: linja olisi tärkeä tämän alueen koululaisille?
Vastaus: matkustajamäärät eivät ole riittäviä.
6. Laivojen päästöt
Kysyjä totesi, että olemme maailmassa vähemmistönä: laivojen koneet käyvät yötä päivää: milloin Hki siirtyy maasähköön? Esimerkiksi jos käytämme autoa pitempään, niin parkkiviranomainen tulee sen kieltämään, mutta samalla valtavat laivojen päästöt ovat mahdollisia?
Vastaus satamakapteeni Jukka Kallio, Helsingin satama
– Päästömääräykset perustuvat kansainvälisiin sääntöihin. 2010 alkaen apukoneiden käyttämän polttoaineen rikkipitoisuuden on oltava alle 0,1 %:ia, muuten alus on kytkettävä maasähköön. Satama on tutkinut maasähkön käyttöä ja aiheesta on olemassa uusi raportti. Päästöt ovat vähentyneet, rikkipitoisuuksien pitää olla alle 1,5 %.
– Ympäristöpäällikkö Kaarina Vuorivirta: laivojen päästöjä seurataan vuositasolla, ympäristölupa velvoittaa tähän. Maasähköasiassa ongelmana on se, että alalla ei ole standardeja liittymien suhteen. Esimerkiksi Silja [Tallink Silja Oy] on varustanut apumoottorinsa katalysaattorilla joka on maasähkön vaihtoehto. Maasähkö siirtää päästöt voimalaitokselle. – Meluhaittoja säännellään ympäristöluvassa.
– Ylipormestari Jussi Pajunen kertoi, että ympäristöjohtaja Pekka Kansanen on paneutunut Helsingin ilmansuojeluun. Mikä merkitys laivojen päästöillä on?
Kansanen totesi, että päästöt ovat yllättävän suuret verrattuna tieliikenteeseen. Vuosaaressa [tavaraliikenne]tilanne on parantumassa, koska maasähkön käyttöönottoon on paremmat mahdollisuudet. – Laivojen apumoottorit aiheuttavat myös käydessään melua. Kansanen ei muistanut saaneensa ainakaan vähään aikaan valituksia Katajanokalta. Mutta ongelmalle on tehtävä parannuksia tulevaisuudessa.
– Kysyjä kiinnitti huomiota myös siivousnäkökohtaan: musta noki vaatii paljon siivousta. Hän ihmetteli sitä seikkaa, että esimerkiksi Tukholma tarjoaa maasähköä, mutta Helsinki ei. Kysyjä totesi myös, että ilmailua säädellään huomattavasti tiukemmin ja esitti toivomuksen, että Helsinki ympäristökaupunkina olisi tässä asiassa aktiivisempi.
– Ylipormestari Pajunen kysyi, miten maasähköä on tarjolla Helsingissä.
– Vuorivirta: Nordic Jetlinella Katajanokalla on mahdollisuus maasähköön. Myös jäänmurtajat ovat maasähkössä.
Jussi Pajunen totesi, että suunta on selvä: menemme kohti maasähköä. Otamme vakavasti hiilidioksidi- ja typpipäästöt. Helsingin satama on aktiivisesti mukana Itämeren pelastamisasiassa. Matkustajalaivatoiminta tulee jatkumaan keskustassa; tavaraliikenne siirtyy Vuosaareen. Linja on selvä, käytännön askeleita tarvitaan vielä.
7. Asukkaita haittaava väärinpysäköinti Katajanokalla
Kysyjä edusti Wanhaa Satamaa vastapäätä olevaa asuintaloa, jota villi pysäköinti Kruunuvuorenkadulla, mm. taloyhtiön jalkakäytävällä, haittaa. Väärinpysäköinti estää ihmisten pääsyn kotiin. Asiasta on tehty useita yhteydenottoja kaupungin viranomaisiin ja Wanhan Sataman johtoon.
Vastaus Kari Sane, kaupunkisuunnitteluvirasto
Vastaaja vertasi huonoa tilannetta ulkomaiden pysäköintitapoihin; auto työnnetään joka väliin. – Jalkakäytävälle pysäköinnin voisi estää tikuttamalla. Pallo tässä asiassa on rakennusvirastolla. Tiukempi pysäköinninvalvonta voisi auttaa.
– Matti-Pekka Rasilainen, rakennusvirasto: Tehoiskuja voitaisiin ehkä tehdä myös virka-ajan jälkeen. Pollarit voisivat olla mahdollisia – nämä ovat mainittuja ”tikkuja”.
– Kysyjä huomautti, että valvojia tai poliisia ei yleensä saa paikalle.
– Ylipormestari tiedusteli mikä olisi paras aika pysäköinninvalvojien tehoiskulle.
Kysyjä kertoi, että ongelma on näyttelyjen rakentamis- ja purkamisaika sekä se, että purkaminen tapahtuu asuntokadulla.
– Ylipormestari Pajunen totesi, että viesti on nyt mennyt pysäköintivalvojalle.
– Kysyjän toinen kysymys koski entisen vankilan, nykyisen hotellin ympäröimän puiston autopaikkoja, joita hänen mukaansa kaavassa on 6-7. Kuitenkin portilla on kyltti ”Pysäköintilaitos”, eli onko nyt perustettu pysäköinti kaikille ulkopuolisille?
– Ylipormestari Pajunen: puisto siis yleinen, mutta nyt se onkin pysäköintilaitos?
– Toimistopäällikkö Satu Tyynilä, kaupunkisuunnitteluvirasto: asemakaavassa ei ole puistoon osoitettu yhtäkään autopaikkaa, kaikki paikat ovat tontilla.
8. Mm. puistojen kunnostus, Katajanokan koulun näkökulma
Koulun vs. johtaja esitti kysymyksen rakennusvirastolle: Katajanokan kärjessä on ruohokenttä, jota koulu mielellään käyttäisi liikuntatunneilla. Onko sitä tarkoitus kunnostaa?
Puistovastaava Pekka Engblom, rakennusvirasto:
– Puistorakentamisen investointikohteissa ei ole viiden seuraavan vuoden aikana muita kohteita kuin Linnanpuisto. On myös todettu, että nurmikot eivät ole kestäviä.
Kysymykseen mitä sitten tehdään Engblom vastasi, että voidaan keskustella. Suunnitelmat ovat muutettavissa.
– Toinen puistoalueita koskeva kysymys: miten ja milloin koulua lähellä oleva Linnnanpuiston osa kunnostetaan? Koulu on odottanut tätä puistoa kauan ja hotellin ympäristö tuli jo valmiiksi.
Engblom: tarkoitus on, että puisto valmistuu tämän vuoden aikana.
– Kysymys entisen vankilan huoltorakennuksesta: koulun johtokunta tehnyt esityksen rakennuksen käyttämisestä mm. asukas- ja koulun iltapäivätoimintaan.
– Hannu Määttänen, tilakeskus kiinteistövirasto: tarveselvitys puuttuu. Koulutilat ovat myös iltapäivätoiminnan käytössä. Opetusvirastossa ei esitetä muita tiloja, koska niistä aiheutuu kustannuksia.
– Kysyjä: iltapäivätoimintaa on vaikeaa järjestää koululla, jossa ei ole sopivia tiloja: iltapäivätoiminnan laatutavoitteet eivät täyty.
– Virastopäällikkö Rauno Jarnila totesi, että koulussa pitäisi olla riittävästi tilaa.
– Kysyjä kertoi, että luokkatila ei ole sopiva tarkoitukseen, tilat eivät riitä.
Jarnila toisti opetusviraston kannan: iltapäivätoimintaan ei kaupungin linjauksen mukaan hankila erillisiä tiloja.
9. Liikuntapaikat, kuntosali
Katajanokan kunto ry:n edustaja kertoi, että Katajanokan liikuntahalli on tärkeä asukkaille ja että katajanokkalaisten omassa liikuntaseurassa on yli 300 jäsentä. Seura on saanut katajanokkalaiset liikkumaan. Toiveena on vielä kuntosalin saaminen Katajanokalle. Ja – ehkä tulevaisuudessa – oma uimahalli…
– Jussi Pajunen totesi, että uimahalli taitaa olla aika kaukaisessa tulevaisuudessa. Koska liikuntaviraston edustajaa ei ollut paikalla, vastaus kuntosalikysymykseen luvattiin myöhemmin Katajanokkaseuran kautta.
– Katajanokkaseuran puheenjohtaja kertoi, että liikuntavirastoa on pariin otteeseen lähestytty uimapaikkakysymyksen tiimoilta. Vaikka paikka on ehkä hankala järjestää laiva- ja veneliikenteen ym. vuoksi, eikö kuitenkin voisi olla mahdollista järjestää edes pieni paikka poijutuksin tms.?
–
10. Suomenlinnan huoltolautan ympäristö ja asemakaavoitus
Kysyjä, Katajanokkaseuran puheenjohtaja, totesi, että Katajanokka miltei asemakaavoitettu, mutta Suomenlinnan huoltolautan alueella ei vielä ole kaavaa. Mitä suunnitelmia tämän alueen suhteen on? Seuran nettisivuilla on käyty vilkasta keskustelua mm. alueen pysäköinnistä ja sotkuisuudesta.
Vastaus: toimistopäällikkö Satu Tyynilä, kaupunkisuunnitteluvirasto
– Suunnitelmia ei ole tällä hetkellä, hakemuksiakaan ei ole tullut. Alueen pysäköintipaikat ovat liikennelaitoksen hallussa, liittyvät suomenlinnan liikenteeseen.
– Matti Lahdenranta: alueen pieni rakennus on myös liikennelaitoksen hallinnassa.
11. Terveydenhuolto
Jussi Pajunen: miltä terveyshuolto Katajanokan osalta näyttää?
Terveyskeskuksen toimitusjohtaja Matti Toivola kehotti osallistujia kertomaan. 
Kerrottiin mm., että vanhana ja sairaana terveyskeskukseen kulkeminen kahdella raitiovaunulla on vaikeaa.
– Toivola: vaikka Helsingissä on hyvät ja toimivat liikennejärjestelyt, kulkeminen voi silti olla hankalaa. HKL:n kanssa tehdään yhteistyötä. Ikääntyneet ovat kunniaryhmä.
Viiskulman terveysasemalla on hyvä tilanne: kaikissa lääkärin- ja hoitajanviroissa on hoitajat.
Kysyjä totesi, että Viiskulmassa on hyvät hoitajat ja henkilökunta muutenkin. Ruotsinkielisestä henkilökunnasta ei periaatteessa pitäisi myöskään olla pulaa. – Keskusteltiin myös mm. hankaluuksista, joita aiheutuu, kun joka asiaan tarvitaan uusi passitus.
Ylipormestari kertoi, että lisäkysymyksiin on mahdollisuus myös tilaisuuden jälkeen.
– Yli 65-vuotias käyttää 6-7 kertaa enemmän julkisen terveydenhuollon palveluja kuin nuoremmat, myös siksi terveydenhuollon kysymykset ovat hyvin ajankohtaisia suurten ikäluokkien vanhentuessa. Kysymys on, kuinka Helsinki – ja miten valtakunnallisella tasolla – voidaan ylläpitää hyvinvointijärjestelmää.
12. Miten vanhojen asuinalueiden viihtyisyydestä huolehditaan? Kaavoitus? Ravintolatupakointi ym.
Kysyjä totesi, että Helsingin kaupungilla on intressi uusien asuinalueiden suunnittelussa esim. Sipooseen. Mutta miten huolehditaan vanhojen alueiden viihtyisyydestä? Yksityisautoilu lisääntyy, uusi autolautta tulossa, laivojen haitat jatkuvat. – Asuintaloissa sijaitsevien ravintoloiden tupakointipaikat aiheuttavat suurta haittaa asukkaille.
Tuomas Rajajärvi, kaupunkisuunnitteluvirasto: kun vanhat kaavat vanhenevat, niitä uusitaan. – Vanhojen alueiden kunnossapito ei ole kaupunkisuunnitteluviraston aluetta. Ravintolan kaavoittaminen kerrostalon pohjakerrokseen on kaavallinen asia, johon yritetään vaikuttaa rakentamisvaiheessa. Elämä ravintolan ulkopuolella on ongelma on vanhoissa taloissa. ”Kaupunki paikka, jossa monenlaista tapahtumaa.”
– Jussi Pajunen: suurin muutos Helsingissä on se, että satamalta vapautuu uusia alueita aivan kaupungin kupeeseen; 1960–70-luvuilla rakennettiin metsään, nyt keskustaan. Sataman matkustajaliikenne säilyy, mutta päästöissä tullaan alas kovaa vauhtia, kehitys myönteistä; Pajunen näkee Katajanokan tulevaisuuden positiivisena.
– Kysyjä pyysi tarkennusta vastaukseen. Rajajärvi: asia kuuluu rakennusvirastolle, ei kaava-asia. Katajanokka on täyteen rakennettu, rakentamispotentiaalia ei ole.
– Kysymys: tuleeko Katajanokalle iso autolautta?
– Satamakapteeni: tulossa maaliskuussa. Samalla Viking Rosella poistuu liikenteestä, tai jollei poistu, niin kuljettaa vain matkustajia. Saasteiden suhteen uusi laiva on varmasti puhtaampi kuin Rosella. Matkustajamäärä nousee 1.700-2.500.
– Kari Sane: 300-400 autoa tulossa lisää per vrk. Siltojen liikennettä pyritään ohjaamaan valoilla. Tilanne nykyisin parempi kuin takavuosina: ruuhkia ei ole samalla tavalla.
– Ympäristöjohtaja Pekka Kansanen ravintolatupakoinnista: asia kuuluu ympäristökeskukselle, jolla ympäristöterveyden valvonta. Pyytää yksityiskohtia, jotta voitaisiin hoitaa tämä kysymys kuntoon.
– Menetämme siis postitoimipaikkamme kun uusi mahdollinen hotellihanke toteutuu. Katajanokkalainen taitelija Pekka Vuori on esittänyt idean Joulupukin postikonttori Katajanokalle?
– Tuomas Rajajärvi: katsotaan mitä yhteistyössä saadaan tästä irti, ensi keväänä suunnitelmat alkavat olla niin pitkällä.
13. Ylipormestari esitti kysymyksen poliisille: miltä Katajanokka näyttää Helsingin mittakaavassa?
Poliisi: ravintola-asioista: onneksi teillä ei ole ”lähiöpubeja, olette aikamoisessa herran kukkarossa Katajanokalla”. Poliisitehtävät Katajanokalla ovat verrattuna muihin alueisiin vähäisiä, Katajanokka on rauhallinen alue. Mukava olla tällaisen alueen lähipoliisina.
Aluepoliisin lisäys: Katajanokalla menee vallan hienosti.
– Huumekauppaa? Kysyjä on kuullut huhuja, joiden mukaan Suomenlinnan lautan tuntumassa käytäisiin huumekauppaa. Lisäksi poliisin karhukopla kävi Katajanokalla, kun täällä liikkui ”terroristi”. On siis ollut dramaattisiakin tapahtumia.
– Kirjastoauto kuulemma toimii Katajanokalla, mutta kysyjä ei ole sitä nähnyt. Miten kirjastoauton toiminnasta tiedotetaan?
Huumausaineasiasta poliisi: [Katajanokkaseuran verkkosivujen] keskustelupalstalla on vellonut meteliä asiasta. Poliisi on seurannut tilannetta: Vierailen auton kanssa joka työvuorolla myös huoltolaiturin kupeessa, enkä ole nähnyt yhtään hämäräheikkiä”, vaikka olen käynyt päivällä, illalla ja yöllä. Popliinitakkinen herra, joka liikkui ”aseen” kanssa kesällä, tämä tapaus on selvitetty.
– Kirjastotoimen apulaisjohtaja Anna Maria Soininvaara: kirjastoauto käy kaksi kertaa viikossa Katajanokalla Merisotilaantorilla.
– kirjastotoimenjohtaja Maija Berndtson muistutti myös, että lähikirjasto sijaitsee Rikhardinkadulla.
14. Kysymys eteläsataman elävöittämisestä
Kun keskustaa ollaan tekemässä aktiivisemmaksi; meitä on myös niitä, joiden mielestä hälyä voisi olla enemmänkin, ts. tapahtumia. Eteläsatamaa ollaan elävöittämässä, ei koske Katajanokkaa?
Vastaus: Tuomas Rajajärvi, kaupunkisuunnitteluvirasto
– Laajempi projekti suunnitteilla: rekat kannen alla ja Olympialaiturista pääsisi kantta pitkin ilmeisesti Kauppatorille. Keväällä tiedotetaan lisää tästä suunnitelmasta.
– JP mielenkiintoisia asioita keskustan suhteen tulossa kesällä: mm. kauppatorin ympäristön elävöittämissuunnitelma. Turisteja riittää, viime vuonnakin yli 10 % enemmän. Helsingistä yllättäen tulossa turistikaupunki.
 
15. Kysymys räjäytyksistä Katajanokalla
Kysyjä kertoi, että Katajanokalla tapahtuvien räjäytysten ajat ovat ok, mutta miten tarkastukset ja mitä merkintöjä niistä tehdään? Milloin räjäytykset loppuvat?

– Ylipormestari totesi, että nämä räjäytykset eivät ole kaupungin töitä, mutta että mahdollisia vahinkoja kannattaa dokumentoida itsekin.

– Katajanokkaseuran puheenjohtaja kertoi, että Senaattikiinteistöt järjestää tiedotustilaisuuden hätäkeskuksen töistä Katajanokan ala-asteella 30.1.2008.
16. Autojen parkkeeraus
Parkkipaikoista on pulaa Katajanokalla, asiasta tai oikeastaan paremmasta autojen pysäköinnistä on myös kirjoitettu Katajanokan Kaiussa. Olisiko parkkeerausruudutus mahdollista, jotta oppisimme parkkeeraamaan neljä autoa neljän auton paikalle, eikä vain kolme, niin kuin nyt?
– Kari Sane: parkkiruutuja koskeva tosiasia on se, että niitä ei kannata maalata, koska on todettu, että autoja saadaan mahtumaan paremmin ilman ruutuja.
– Pajunen kertoi, että hänen käsityksensä mukaan autot ovat myös muuttumassa vähäpäästöisemmiksi ja samalla pienemmiksi.
Ylipormestari päätti illan klo 20.30 toivottamalla kaikille hyvää talven jatkoa ja esitti illan yhteenvetona, että saimme vastauksen lähes kaikkiin kysymyksiin: vain yksi kysymys liikuntavirastolle odottaa vielä vastausta.

20.3.2008 Liikuntaviraston /Petteri Huurteen vastaukset:
Pahoittelen vastaukseni viivästymistä.
1. Punttisali
Katajanokan ala-asteelle Liikuntavirasto ei pidä toiminnallisesti ja taloudellisesti tarkoituksenmukaisena yksittäisten kunto- tai punttisalien perustamista. Niitä rakennetaaan joko uusien, isompien liikuntapaikkojen yhteyteen tai mahdollisesti perusparannusten yhteydessä nykyisille liikuntapaikoille. Katajanokan liikuntahallin yhteydessä ei ole tilaa, johon sellainen voitaisiin sijoittaa.
2. Uimahalli
Katajanokalle ei ole kaavoitettu aluetta, jolle voitaisiin sijoittaa uimahalli. Pidän epätodennäköisenä, että alueelle rakennettaisiin tulevaisuudessa uimahalli. Kantakaupungin alueella seuraava uimahalli toteutunee Jätkäsaareen noin 2010-luvun puolivälin tienoilla.