Katajanokkaseuran johtokunnan edustajia kävi Helsingin Sataman vieraana 9.10.2007. Sataman puolelta oli läsnä ykkösketju eli Kaj Sarpaneva, va satamakapteeni, Aarno Ahti, tekninen johtaja, Eeva Oittinen, viestintäpäällikkö, Jussi Malm, matkustajaliikennepäällikkö, Arto Satuli, terminaalipäällikkö ja Pekka Haikonen, rakentajapäällikkö sekä tapaamisen junaillut Kaarina Vuorivirta, laatu- ja ympäristöpäällikkö.
Ensin tutustuttiin huhtikuussa 2007 käynnistyneeseen sataman terminaalin uusien, nykyistä korkeampien, kulkusiltojen rakennusprojektiin. Kulkusiltoja nostetaan uutta Viking XPRS-pika-alusta varten parisen metriä: lisäksi rakennusprojektissa syntyy uusien kulkusiltojen ja terminaalirakennuksen väliin korkea lasikatteinen aulatila.
Sataman edustajat kertoivat, että rakennusprojekti on aikataulussa ja valmistuu joulukuun loppuun mennessä. Sen sijaan uusi pika-alus on myöhässä ja valmistuu näillä näkymin vasta loppukeväästä 2008.
Keskustelun aloitusaiheena oli Helsingin sataman uusi ympäristölupa. Lupa ei ole vielä voimassa, sillä Uudenmaan ympäristökeskus on valittanut asiasta Vaasan hallinto-oikeuteen. Uudenmaan ympäristökeskus valitti, koska Eteläsataman ympäristöluvassa ei ollut velvoitetta osallistua merialueen vesistötarkkailuun ts. meriveden laadun tarkkailuun. Tämä velvoite on sataman muissa ympäristöluvissa. Valituksen ratkaisuajankohdasta ei ole tällä hetkellä tietoa. Ympäristöasioista keskustelussa puitiin myös laivojen rikkidioksidipäästöjä, jotka sataman edustajien mukaan vähenevät ajan myötä laivakannan uudistuessa. Esimerkkinä kehityskulusta on uusi Viking XPRS, jossa on EU-direktiivin mukaiset katalysaattorit, ja joka korvaa vanhan Viking Rosellan.
Keskustelua jatkettiin uuden Viking XPRSin aiheuttamilla kasvavan rekka- ja henkilöautoautoliikenteen vaikutuksilla Katajanokan arkeen. Sataman näkemys Katajanokkaseuran johtokunnan edustajien arvioihin lisääntyvistä ruuhkista, pakokaasu- yms. liikennepäästöistä oli, että autoliikenteen liikennepäästöt eivät kuulu ympäristöluvan päästöasioihin. Satama yrittääkin lähinnä logistisilla järjestelyillä vähentää autoliikenteen haittoja Katajanokan pääteillä. Ratkaisu on, että laivoista tulevat rekat ja henkilöautot liitetään liikennevirtaan vasta Kanavakadun kohdalla. Sinänsä on selvää, että uusi isompi pika-alus tuo lisää autoja, ruuhkia ja siten myös liikennepäästöjä Katajanokan liikenteeseen.
Helsingin Sataman edustajat totesivat lisäksi, että Katajanokan jäänmurtajalaiturin hiekkapuhalluksella tehtävä peruskorjaus aiheuttaa valitettavasti voimakasta ääntä. Sinänsä jäänmurtajat ja niiden sijainti ei ole Sataman edustajien mukaan heille businesta. Edelleen tuli ilmi, että Satama kannattaa lausunnossaan Laajasaloon rakennettavan Kruunuvuorenrannan ns. pohjoista liikennesuunnitteluvaihtoehtoa. Perusteluna on se, että em. järjestely ja suunnitelmissa olevat läppäsillat haittaavat vähemmän linjalaivaliikennettä kuin Katajanokan kautta suunniteltu ns. eteläinen vaihtoehto.
Kärjen mattolaiturin vaihtamiseksi maalla toimivaksi mattojen pesupaikaksi Satamalla ei ole aikataulua: he odottavat ympäristökeskuksen näkemystä asiaan.
Lopuksi keskusteltiin vähän sataman tulevaisuudesta. Kirjava Satama eli satama-alueiden kohentamissuunnitelma vaikuttaa myös Katajanokan puolella satama-alueen yleisenä siistimisenä. Sinänsä Katajanokan terminaali ja sen lähialueet pysyvät nykyisessä kuosissaan. Mahdollisesta matkustaja-alusten siirtämisestä Vuosaaren satamaan ei ole nykynäkymillä tietoa. Samoin risteilijäliikenne pysyy suurin piirtein nykyisessä muodossaan ja lukumäärissä Katajanokalla. Laivojen koon kasvaessa isot risteilijät tosin sijoitetaan Hernesaaren kohennettavaan turistilaituriin.
