Vuosikokous 28.2.2005

Katajanokkaseura ry – Skatuddssällskapet rf:n vuosikokous pidettiin 28.2.2005 klo 18.00 Katajanokan ala-asteen koulun ruokalassa, Laivastokuja 6. Kokouksessa keskusteltiin vilkkaasti Katajanokan ympäristöasioista, erityisesti uusista rakennuksista. Harmiteltiin myös jälleen kerran ympäristön koirien jätösongelmaa ja sitä, että seuralta puuttuu edelleenkin nettisivut (tämä asia onneksi on korjautunut toukokuussa 2005).

Årsmötet 2005 hölls på lågstadieskolan 28.2.2005. Diskussionen var livlig kring miljöfrågorna, i synnerhet nybyggena vid Mastgatan var på tapeten. Den eviga frågan om hundbajs på olämpliga ställen var uppe igen och att Skatudden inte ännu har egna hemsidor diskuterades. Till all lycka har vi rått bot på den senare saken fr.o.m. maj.

Pöytäkirja:

1. Kokouksen avaus, laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen
Seuran puheenjohtaja Marja Karppanen toivotti läsnä olleet n. 30 katajanokkalaista (liite) tervetulleeksi ja avasi varsinaisen vuosikokouksen klo 18.15. Kokous todettiin laillisesti kokoonkutsutuksi ja päätösvaltaiseksi.

2. Puheenjohtajan ja sihteerin valinta

Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin Risto Laakkonen ja sihteeriksi Kimmo Hyvärinen.

3. Pöytäkirjantarkastajien ja ääntenlaskijoiden valinta

Pöytäkirjan tarkastajiksi ja samalla ääntenlaskijoiksi valittiin Erkki Laasonen ja Nils Törnqvist.

4. Vuoden 2004 toimintakertomus

Kimmo Hyvärinen luki vuoden 2004 vuosikertomuksen seuran toiminnasta. Keskustelussa tuotiin esille mm. yhteisöjäsenten merkitys sekä esitettiin, että seuran jäsenet voisivat ottaa asian esille taloyhtiöiden yhtiökokouksissa ja että Katajanokalla toimivien huoltoyhtiöiden tiloihin voisi viedä yhtiöjäseneksi ilmoittautumista varten ilmoittautumislomakkeita. Puheenjohtaja Laakkonen esitti, että em. asiat siirrettäisiin kohtaan 7. ja että uusi Katajanokkaseuran johtokunta ottaisi esitykset vuoden 2005 työlistalleen. Puheenvuoroissa esitettiin myös kiitosta johtokunnan toiminnasta vuonna 2004.

5. Vuoden 2004 tilinpäätös

Seuran rahastonhoitaja Martin Bunders esitteli vuoden 2004 tilinpäätöksen.

6. Vastuuvapauden myöntäminen johtokunnalle

Johtokunnalle myönnettiin yksimielisesti vastuuvapaus.

7. Toimintasuunnitelma vuodelle 2005

Marja Karppanen esitteli toimintasuunnitelman vuodelle 2005 (liite), jossa korostuu seuran 60-vuotisjuhla. Juhlavuoteen liittyviä tapahtumia ovat Katajanokkapäivä 23.4., johon sisältyy sekä päivä- ja iltatapahtuma. Syksyllä toteutettavaan juhlavuoden valokuvanäyttelyyn Katajanokan vaiheista pyydetään katajanokkalaisten valokuvia. Katajanokan ympärijuoksutapahtuma pidetään elokuussa – nyt jo 57. kerran. Juhlavuoden pääjuhla järjestetään Kino K-13:ssa lokakuun lopussa. Seuran tiedotuslehtinen Katajanokan Kieku ilmestyy n. 3 kertaa ja perinteinen vuosijulkaisu Katajanokan Kaiku julkaistaan juhlanumerona joulukuussa.

 

Toimintasuunnitelman aiheiden lisäksi keskusteltiin mm. joidenkin koiranomistajien piittaamattomuudesta korjata koirien jätökset kadulta sekä muualta kaupungin alueelta autoilla tulevien tavasta ulkoiluttaa koiriaan rantojen tuntumassa, korjaamatta talteen koirien jätöksiä. Lisäksi ehdotettiin puuttuvia Katajanokkaseuran nettisivuja toteutettavaksi esim. työllistämistuella palkattavan henkilön toimesta. Todettiin pöytäkirjaan merkittäväksi, että uusi johtokunta selvittää nettisivuasiaa.

8. Jäsenmaksun suuruus 2005

Jäsenmaksuiksi päätettiin johtokunnan ehdotuksen mukaisesti samat kuin 2004: 10 euroa/henkilöjäsen ja 40 euroa/yhteisöjäsen. Tässä yhteydessä palattiin keskusteluun taloyhtiöiden roolista jäsenenä: taloyhtiöille seuran jäsenyys voi olla merkittävä yhteydenpito- ja informaatiokanava.

9. Talousarvio vuodelle 2005

Martin Bunders esitteli talousarvion, joka hyväksyttiin yksimielisesti.

10. Seuran kokouksen koollekutsumistapa

Johtokunnan ehdotus kokouskutsun lähettämisestä samaan tapaan kuin ennenkin eli Kieku-lehdykällä kaikkiin katajanokkalaisiin talouksiin hyväksyttiin.

11. Seuran puheenjohtajan valinta

Johtokunnan ehdotus oli Marja Karppanen, joka valitiin yksimielisesti ja kiitoksin kolmanneksi vuodeksi tehtävään.

12. Uusien johtokunnan jäsenten valinta

Erovuoroista jäsenistä johtokuntaan valittiin uudestaan Helena Alkula, Rea Anner, Sampo Honkala, Kimmo Hyvärinen, Risto Jaakkola ja Tarja Tuttavainen-Levanoja. Uusiksi jäseniksi valittiin Tarja Djateu, Sinikka Harpf ja Nina Wendelin.

13. Tilintarkastajien ja varatilintarkastajien valinta

Tilintarkastajiksi valittiin Ingrid Heickell ja Leo R. Hertzberg. Varatilintarkastajiksi valittiin Jussi Tammelin ja Aarne Pulliainen.

 

14. Muut asiat, keskustelu
Muita johtokunnalle käsiteltäviksi ilmoitettuja asioita ei ollut. Puheenjohtaja päätti varsinaisen vuosikokouksen klo 19.15. Tämän jälkeen johtokunnan ympäristötoimikunnan kokoonkutsuja Kimmo Hyvärinen kävi lävitse tiedossa olevia Katajanokan rakennuskohteita 2005-2008. Keskustelussa käsiteltiin mm. Mastokadun aluetta, Katajanokan vankilan muutosta hotelliksi vuoden 2006 alusta ja Katajanokan puiston suunnitteluun osallistumista keväällä 2005. Lisäksi sivuttiin pysäköintiluolan suunnittelua Keskon-Kruunuvuorenkadun alueelle, vierasvenesataman laajennusta ja Merikasarmin alueelle rakennettavaa maanalalaista hätäkeskusta. Erityistä mielenkiintoa ja keskustelua herätti satamaan tuleva ja maisemaan vaikuttava rekkojen läpivalaisurakennus sekä Katajanokan huoltoaseman kohtalo ja tontin käyttö.

Lisäksi Marja Karppanen kertoi Helsingin terveysviraston pilottikokeilusta, jossa Vironniemen terveysaseman laboratoriopalvelut – lukuun ottamatta kiireellisiä tapauksia – siirretään kokeilun ajaksi 1.4.-30.9.2005 HUSLAB-toiminnan piiriin. Tällöin laboratoriopalvelujen saanti vaikeutuisi huomattavasti Katajanokan alueella ja erityisesti vanhusten osalta. Helsingin kaupunki ei ole millään tavalla kertonut asiasta eikä ole ottanut yhteyttä Katajanokkaseuraan. Myöskään puhelimella tavoitetut terveyslautakunnan jäsenet eivät ole osanneet kertoa asiasta. Seura jatkaa yhdessä muiden kokeilualueiden (3 kpl) asukasyhdistysten kanssa asian selvittämistä Helsingin kaupungilta.

Lopuksi Marja Karppanen kertoi Katajanokkaseuran järjestämästä jäsenmatkasta Riikaan 14.-18.4.2005. Matkan hinta on 400€ ja viimeinen ilmoittautumispäivä 10.3.2005. Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 20.10.

Risto Laakkonen        Kimmo Hyvärinen
puheenjohtaja           sihteeri

Pöytäkirjan tarkastajat:
Erkki Laasonen          Nils Törnqvist

Vironniemen terveysasema

Vironniemen terveysaseman lakkauttaminen

Helsingin kaupungin terveysvirasto suunnittelee Helsingin terveysasemien toimintojen yhdistämistä tai liittämistä toisiinsa. Yhdistettäväksi suunnitellaan muun muassa Vironniemen terveysasemaa, jonka toiminta siirrettäisiin samaan kiinteistöön Viiskulman terveysaseman kanssa. Samalla Suomenlinnan sivutoimintapiste liitettäisiin Viiskulman terveysasemaan.

Terveyslautakunta päätti kokouksessaan 31.5.2005 palattaa uudelleen valmisteltavaksi terveysasemien keskittämistä koskevan esityksen. Samalla terveyslautakunta kehotti terveyskeskusta tarkentamaan terveysasemaverkon keskittämistä siten, että asukkaiden käytössä on täydenpalvelun ja lähipalvelun terveysasemia. Terveyslautakunta ottaa kantaa terveysasemien fyysiseen järjestämiseen näiden linjausten jälkeen – ilmeisesti alkusyksystä.

Katajanokkaseura on allekirjoittanut 24.5.2005 yhdessä Kruunhakaseuran, Kruununhaan asukasyhdisyksen ja Suomenlinna-seuran kanssa seuraavan vetoomuksen Helsingin terveyslautakunnalle:

Terveyslautakunnalle

Helsingin terveyskeskuksen suunnitelmat lopettaa Viikin, Myllypuron ja Vironniemen terveysasemat ovat järkyttäneet asukkaita. Olemme hämmästyneitä selkeän asukasmielipiteen sivuuttamisesta suunnitelmia ja visioita rakennettaessa. Kaupunginosien asukkaat ovat tottuneet asioimaan näillä tervesyasemilla ja ovat saaneet korkeatasoista palvelua, mikä on ilmaistu asiakastyytyväisyysselvityksissä ja terveysasemien palvelutuotantovertailuissa. Lisäksi kansalaismielipide on kirkkaasti ilmaistu asukkaiden omin voimin vuoden 2002 ja 2003 toukokuun adresseissa, kansalaiskokouksissa, asukasilloissa, mielenosoituksissa terveysaseman puolesta.

Vironniemen terveysaseman lopettaminen merkitsee ankaraa iskua perusterveydenhuollon palvelujen laadulle ja saatavuudelle Kruununhaassa, Katajanokalla ja Suomenlinnassa. Terveysaseman vastuuväestön koko on ollut lähellä optimaalista ja asema on helposti tavoitettavissa, myös Suomenlinnasta. Suomenlinnassa asuu paljon lapsiperheitä, joille neuvola- ja sairaanhoitopalvelujen vaivaton saatavuus on erittäin tärkeää. Lisäksi kokonaisuutena Vironniemen terveysaseman vastuualueen väestö on suhteellisen ikääntynyttä, vanhusväestön osuus kasvaa ja toisaalta myös nuorien perheiden osuus alkaa hiljalleen lisääntyä.

Oma terveysasema, kuten esimerkiksi Viikissä alkuperäisen suunnitelman mukaisesti toteutettuna, nostaa kaupunginosan statusta ja vahvistaa helsinkiläistä identiteettiä, auttaa kaupunkilaisia tuntemaan Helsingin enemmän omakseen.

Suomen terveydenhuollon strategiset linjauksen tukevat Helsingin terveysasemaverkoston vahvistamista. Kansallisen terveydenhuoltoprojektin keskeisenä tavoitteena on toimintojen ja rakenteiden uudistaminen. Lähtökohtana on pidetty alueellisten erityispiirteiden huomoimista ja tehokkaiksi osoittautuneiden pienten yksiköiden toiminnan turvaamista. Terveys 2015-kansanterveysohjelmassa korostetaan voimakkaasti kansalaisyhteiskunnan merkitystä ja roolia terveydenhuollon paikallisesssa kehittämisessä. Aiemman ”ylhäältä alas”-ohjauksen tilalle suositellaan ”alhaalta ylös”-suuntausta ja kansalaisten suurempaa osallistumista paikalliseen päätöksentekoon.

Valitettavasti terveysasemien lakkauttamissuunnitelmat kertovat aivan vastakkaisesta asennoitumisesta. Kansalaismielipide ja asukkaiden vastuuntuntoinen aktiivisuus oman asuinalueensa kehittämisessä jätetään tyystin vaille huomiota ja arvoa. Transparenssiin kuuluu tasavertainen ja vastavuoroinen yhteistyö, asukkaiden informointi avoimesti ja hyvissä ajoin, asukkaiden kokemuksen ja mielipiteen kunnoittaminen ja huomioiminen strategisia kokonaissuunnitelmia rakennettaessa.

Kokonaissuunnittelun täytyy aidosti perustua terveyskeskuksen arvoihin – asiakaslähtöisyyteen, oikeudenmukaisuuteen ja kestävään kehitykseen. Helsingin perusterveydenhuoltoa – terveysasemia – on vahvistettava tältä arvoperustalta ja pitkäjänteisesti. Vironniemen terveysasemaa tarvitaan aivan samasta syystä kuin Viikin terveysasemaa. Pienten terveysasemien ja väestövastuuperiaatteen vahvistaminen edistää asukkaiden hyvinvointia, mahdollistaa kaustannustehokkaan ja kokonaisvaltaisen, myös sairauksia ennaltaehkäisevän työn lähellä kaupunkilaisia ja lisää terveysasemien houkuttelevuutta työpaikkoina.

Katajanokkaseuran säännöt


Voimassaolevat säännöt: 30.08.2022 13:23:04
1 § Yhdistyksen nimi on Katajanokkaseura ry. – Skatuddsällskapet rf.
Seuran kotipaikka on Helsingin kaupunki ja toimialue Katajanokan
kaupunginosa. Seura on puoluepoliittisesti sitoutumaton.
2 § Seuran tarkoituksena on edistää alueen viihtyisyyttä,
yhteisöllisyyttä ja kulttuuritoimintaa. Seura huomioi Katajanokan
alueellisen ja historiallisen omaleimaisuuden toimiessaan
ympäristönsuojeluun, maisemanhoitoon, liikenne- ja
satamajärjestelyihin sekä kaavoitukseen liittyvissä kysymyksissä.
Seura toimii Katajanokan asukkaiden ja eri yhteisöjen yhdyssiteenä.
3 § Tarkoituksensa toteuttamiseksi seurapyrkii vaikuttamaan
Helsinkiä ja Katajanokkaa koskevaan suunnitteluun ja päätöksentekoon
tekemällä aloitteita ja esityksiä sekä antamalla lausuntoja
viranomaisille. Seura toimii yhteistyössä kotiseututyön järjestöjen
kanssa, harjoittaa Katajanokkaa koskevaa tallennus- ja
julkaisutoimintaa, järjestää erilaisia juhla- ja
kulttuuritilaisuuksia ja tukee paikallista harrastustoimintaa. 4 §
Johtokunta hyväksyy seuran jäseneksi hakijan, joka hyväksyy seuran
säännöt ja tarkoituksen. Jäsenyys alkaa siitä ajankohdasta, jolloin
johtokunta on hyväksynyt hakemuksen. Jäsen on velvollinen
suorittamaan seuran vuosikokouksen määräämän jäsenmaksun. Johtokunta
voi kuitenkin sairauden, työttömyyden tai muusta vastaavasta
erityisestä syystä vapauttaa varsinaisen jäsenen jäsenmaksusta.
Seuran kannattajajäseneksi pääsee jokainen oikeuskelpoinen yhteisö,
jonka johtokunta hyväksyy ja joka suorittaa seuran vuosikokouksen
määräämän kannattajajäsenmaksun. Kannattajajäsenellä ei ole
äänioikeutta seuran kokouksissa.
5 § Jäsen voi erota seurasta ilmoittamalla siitä kirjallisesti
johtokunnalle tai puheenjohtajalle. Seuran johtokunnalla on oikeus
erottaa jäsen, joka toimii seuran sääntöjä tai periaatteita vastaan
tai laiminlyö jäsenmaksun suorittamisen määräaikana. Erotettu jäsen
voi kolmenkymmenen (30) päivän kuluessa erottamisesta tiedon
saatuaan kirjallisesti valittaa päätöksestä seuran kokoukselle
jättämällä valituskirjelmänsä johtokunnalle. 6 § Seura voi
johtokunnan esityksestä kutsua kunniajäseneksi henkilön, joka on
toiminut erityisen ansiokkaasti seuran tarkoituksen toteuttamiseksi.
Kunniajäsenellä ei ole jäsenmaksuvelvoitetta.
7 § Seuran vuosikokous tulee pitää maaliskuun loppuun mennessä.
Lisäksi johtokunta kutsuu seuran koolle tarvittaessa. Mikäli
vähintään yksi kymmenesosa (1/10) seuran äänioikeutetuista jäsenistä
kirjallisesti vaatii, johtokunnan tulee järjestää ylimääräinen
kokous käsittelemään vaatimuksessa ilmoitettua asiaa. Johtokunta
kutsuu seuran kokoukset koolle vähintään seitsemän (7) päivää ennen
kokousta joko lähettämällä kutsu kullekin jäsenelle sähköpostilla
tai ilmoittamalla kutsun seuran www-sivuilla. Johtokunta voi päättää
mahdollisuudesta osallistua kokoukseen myös etänä. Kutsussa on
tällöin annettava osallistumisohjeet.
8 § Seuran kokouksessa äänioikeus on seuran varsinaisilla jäsenillä.
Päätökset tehdään yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten
mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin
arpa. Etäyhteydellä osallistuvilla jäsenillä on äänioikeus.
9 § Seuran vuosikokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

  1. Valitaan kokouksen puheenjohtaja ja sihteeri, kaksi pöytäkirjan
    tarkastajaa sekä ääntenlaskijat.
    Sivu: 2(2)
  2. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus.
  3. Käsitellään edellisen vuoden toimintakertomus.
  4. Käsitellään edellisen vuoden tilinpäätös ja toiminnantarkastajien
    lausunto ja päätetään tilinpäätöksen hyväksymisestä.
  5. Hyväksytään toimintasuunnitelma.
  6. Hyväksytään talousarvio ja päätetään jäsenmaksun suuruus.
  7. Valitaan seuran puheenjohtaja.
  8. Valitaan jäsenet johtokuntaan erovuoroisten jäsenten tilalle.
  9. Valitaan toiminnantarkastaja ja hänelle varahenkilö.
  10. Käsitellään muut asiat, joista johtokunnalle on tehty esitys
    vähintään kolmekymmentä (30) päivää ennen kokousta tai jotka
    johtokunta päättää vuosikokoukselle esittää.
    10 § Seuran toimintaa suunnittelee ja johtaa johtokunta, johon
    kuuluu vuodeksi kerrallaan valittu puheenjohtaja sekä kymmenestä
    viiteentoista (10- 15) kahdeksi vuodeksi kerrallaan valittua muuta
    jäsentä, joista vuosittain puolet on erovuorossa. Johtokunta
    valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan sekä kutsuu sihteerin,
    talousvastaavan ja muut tarvittavat toimihenkilöt vuodeksi
    kerrallaan. Johtokunta voi asettaa avukseen sääntöjen edellyttämiä
    tehtäviä varten sille vastuunalaisia pysyviä tai tilapäisiä
    toimikuntia.
    Johtokunta kokoontuu puheenjohtajan tai hänen ollessaan estynyt,
    varapuheenjohtajan kutsusta, tai kun vähintään kolme (3) jäsentä
    sitä vaatiiKokous on päätösvaltainen, kun puolet jäsenistä on läsnä.
    Päätökset tehdään yksinkertaisella ääntenenemmistöllä. Äänten
    mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa arpa.
    11 § Seuran nimen kirjoittavat puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja
    sihteeri kaksi yhdessä.
    12 § Seuran tilit päätetään kalenterivuosittain, ja ne on jätettävä
    toiminnantarkastajalle vähintään 21 päivää ennen vuosikokousta.
    Toiminnantarkastajan on annettava lausunto johtokunnalle vähintään
    14 päivää ennen vuosikokousta.
    13 § Seuralla on oikeus toimintansa tukemiseksi ottaa vastaan
    avustuksia ja lahjoituksia, harjoittaa kustannustoimintaa sekä
    asianmukaisella luvalla toimeenpanna arpajaisia ja rahankeräyksiä.
    14 § Muutoksia näihin sääntöihin voidaan tehdä ainoastaan seuran
    kokouksessa. Muutosehdotuksen on tällöin hyväksytyksi tullakseen
    saatava vähintään kolme neljäsosaa (3/4) annetuista äänistä.
    Kokouskutsussa on mainittava sääntöjen muuttamisesta tai seuran
    purkamisesta.
    15 § Ehdotus seuran purkamisesta on käsiteltävä kahdessa
    peräkkäisessä kokouksessa, joiden välillä tulee olla vähintään yksi
    kuukausi, ja ehdotuksen on hyväksytyksi tullakseen saatava
    kummassakin kokouksessa vähintään kolme neljäsosaa (3/4) annetuista
    äänistä.
    16 § Seuran purkautuessa tai tullessa lakkautetuksi sen varat
    luovutetaan kotiseututyötä edistävään tarkoitukseen sen mukaan kuin
    seuran viimeinen kokous päättää.

Ei siltaa Katajanokalta Laajasaloon

Kaupunkisuunnittelulautakunta on kokouksessaan 2.6. päättänyt, että siltavaihtoehdosta Laajasalon rakennettavan Kruunuvuorenrannan ja Katajanokan välillä luovutaan.

Suunnitelman mukainen noin 10 000 asukkaan lisäys nykyisin 15 600 asukkaan Laajasaloon tuo muutoksia mm. liikenteeseen. Liikenteen järjestämiseksi Laajasalosta kaupunkiin on metrotunnelin lisäksi myös harkittu ja suunniteltu sillan rakentamista Laajasalon Kruunuvuorenrannasta Hylkysaaren kautta Katajanokalle.

Kaavailtu siltayhteys raitiovaunuliikenteelle ja kevyelle liikenteelle olisi sisältänyt kaksi uutta siltaa Katajanokan ja Laajasalon välille sekä Hylkysaaren laajennuksen. Katajanokalta Hylkysaaren rakennettava läppäsilta olisi ollut 330 m pitkä ja Hylkysaaresta Kruunuvuorenrantaan ulottuva silta 910-1150 metriä pitkä ja noin 20 metriä korkea.

Katajanokkaseura on suhtautunut kielteisesti maisemaa pilaavaan siltavaihtoehtoon (tähän tulee linkki kannanottosivulle). Kaupunkisuunnittelulautakunta on nyt kokouksessaan päättänyt, että siltavaihtoehdosta luovutaan.

Lautakunnan 2.6. hyväksymien Kruunuvuoren osayleiskaavan jatkosuunnitteluperiaatteiden mukaan Laajasalon Kruunuvuorenrannan alueen joukkoliikenne kulkee aluksi liityntäliikenteenä Herttoniemen metroasemalle. Liityntäliikennettä täydentää suora vesiliikenneyhteys keskustaan: valmistellaan suunnitelma vesiliikenteen toteutuksesta osana kaupungin omaa sisäistä yhteistariffiliikennettä.

Osayleiskaavassa varaudutaan keskustasta Kruunuvuorenrannan kautta Santahaminaan kulkevan tunnelimetron rakentamiseen. Yleiskaava 2002:ssa on varauduttu metroyhteyteen keskustasta (Kamppi-Erottaja-Kauppatori-Katajanokka) Kruunuvuorenrantaan ja siitä edelleen Laajasaloon ja Santahaminaan.

Toimintakertomus 2003

 

 

Vuosi 2003 oli Katajanokkaseura ry. – Skatuddssällskapet rf. –yhdistyksen 58. toimintavuosi. Sääntöjensä mukaan seuran tarkoituksena on kotiseutuyhdistyksenä edistää kaikinpuolista viihtyvyyttä Katajanokalla alueen omaleimaisuutta ja erityispiirteitä kunnioittaen sekä toimia asukkaiden etujärjestönä ympäristön-suojeluun, maisemanhoitoon, liikenne- ja satamajärjestelyihin sekä kaavoitukseen liittyvissä kysymyksissä.

Jäsenistö ja talous

Jäseniä oli vuoden lopussa 339, joista 7 yhteisöjäsentä. Henkilöjäsenmaksu oli 10 euroa/henkilö ja kannattajajäsenmaksu 40/yhteisöjäsen.

Johtokunta

 

Johtokunnassa on seuran sääntöjen mukaan oltava 10-15 jäsentä. Vuonna 2003 johtokunnan puheenjohtajana on toiminut Marja Karppanen ja jäseninä Helena Alkula (sihteeri), Rea Anner, Martin Bunders (rahastonhoitaja), Sampo Honkala, Kimmo Hyvärinen, Risto Jaakkola (varapuheenjohtaja), Kari Karjalainen, Erkki Leimu, Satu Merjovirta, Liisa Nikkanen, Tuula Palaste-Eerola, Tarja Telkkä, Pekka Vuori ja Merike Wollman. Johtokunta kokoontui vuonna 2003 11 kertaa. Lisäksi johtokunnan asettamat toimikunnat – ympäristö-, juhla-, lehti- ja urheilutoimikunta – ovat pitäneet lukuisia kokouksia.

Vuosikokous

 

Vuoden 2003 vuosikokous pidettiin Helsingin toiseksi vanhimman kirkon eli entisen lääninvankilan kappelissa 25.2.2003. Kokoukseen osallistui yli 100 katajanokkalaista. Rea Anner kertoi kirkon historiallisesta alttaritaulusta ja ylilääkäri Tapani Vihma ja toimistopäällikkö Seppo Saine Vironniemen sisiaalipalvelutoimistosta alustivat vilkkaan keskustelun Katajanokan sosiaali- ja terveyspalveluista. Myös Katajanokan ympäristöasiat herättivät keskustelua.

Muu toiminta

 

  • Katajanokkapäivää vietettiin 26.4.2003 yhdessä Katajanokan muiden yhdistysten kanssa.
  • Katajanokkaseuran stipendit jaettiin Katajanokan ala-asteen ja Kronohagens lågstadieskolan kevätjuhlassa
  • Katajanokan ympärijuoksu järjestettiin 26.8. 55. kerran
  • seura järjesti jäsenilleen astangajoogatunteja ja sählyvuoron Katajanokan liikuntahallissa
  • seuran vuosijulkaisu Katajanokan Kaiku julkaistiin 42. kerran joulukuussa ja jaettiin kaikkiin katajanokkalaisiin talouksiin ja yrityksiin
  • Katajanokan Kieku ilmestyi marraskuussa ja jaettiin kaikkiin Katajanokan talouksiin


Kannanotot ja tapaamiset

 

  • Katajanokkaseura on esittänyt, että Linnankuja 3:ssa sijaitseva ns. Merikadettikoulun rakennus suojeltaisiin. Seura valitti ympäristöministeriöön Uudenmaan ympäristökeskuksen 19.3.2003 päätöksestä, jonka mukaan rakennusta ei suojella rakennussuojelulain nojalla. Helsingin kaupunginhallituksen päätöksellä 7.4.2003 suojelua ei toteuteta maankäyttö- ja rakennuslain nojalla asemakaavassa. Seura teki päätöksestä oikaisuvaatimuksen, jonka kaupunginhallitus hylkäsi 23.6.2003. Suojeluasia on herättänyt laajaa kiinnostusta niin lehdistön kuin helsinkiläistenkin keskuudessa, ja suojelua vaativaan adressiin kertyi yli 900 allekirjoittajan nimet. Seura kävi 26.11.2003 luovuttamassa adressin ympäristöministeri Enestamille.
  • Helsingin yleiskaavaehdotuksesta kaupunkisuunnitteluvirastolle annetussa lausunnossa suhtauduttiin mm. kielteisesti ehdotettuun siltavaihtoehtoon Katajanokalta Laajasaloon
  • parkkiluolasuunnitelmasta kaupunkisuunnitteluvirastolle annetussa lausunnossa pyydettiin mm. selvitystä liikenneseuraamuksista ja luolan sijaintipaikasta
  • nopeusrajoituksista annetussa lausunnossa kannatettiin 30 km/h nopeusrajoitusta asuinkortteleiden alueella
  • vankilan asemakaavaehdotuksesta annetussa lausunnossa korostettiin mm. tulevan puistoalueen viihtyisyyden huomioonottamista ja ehdotettiin vaihtoehtoisia ratkaisuja liikennejärjestelyihin
  • Vironniemen terveysaseman palvelujen siirron estämiseksi seura esitti vetoomuksen yhdessä muiden asukasyhdistysten kanssa
  • seura vastusti suunniteltuja raitiolinja 4:n reittimuutoksia vuoroin satamaan ja vuoroin nykyiselle päätepysäkille sekä raitiolinja 2: lopettamista; raitiolinja 4 jatkaa nyt entisellä reitillään ja raitiolinja 2 osittain muutetulla reitillä

Kuvagalleria

Vuosikokous 23.2.2004

Katajanokkaseura ry:n vuoden 2004 vuosikokous pidettiin 23.2.2004 klo 18.00 alkaen Kirkkohallituksen juhlasalissa.

Kirkkohallituksen kansliapäällikkö Risto Junttila toivotti läsnäolleet n. 65 katajanokkalaista tervetulleiksi ja kertoi Suomen evankelis-luterilaisen kirkon ja kirkkohallituksen hallinnollisista tehtävistä. Yliarkkitehti Eero Raatikainen kertoi Kirkkohallituksen mielenkiintoisen rakennuksen historiasta.

Varsinaisen vuosikokouksen jälkeen puheenvuoro annettiin kaupunkisuunnitteluviraston Katajanokan alueen suunnittelijalle Bosse Österbergille. Vilkasta keskustelua käytiin mm. yleiskaavasta ja sen metroliikennesuunnitelmasta Katajanokalta Laajasaloon, uusista parkkiluolasuunnitelmista Keskon ja Tulli- ja pakkahuoneen tontin alle, Finnjetin polttoaine-säiliön paikalle aikanaan jäävän alueen käyttömahdollisuuksista, Mastokadun uusista rakennuksista, vierasvenesataman saunarakennuksesta ja Katajanokan vankilan keväällä 2004 hyväksyttävästä (hotelli)kaavasta.

Årsmötet 2004 hölls i Kyrkostyrelsens festvåning på Hamngatan 11 23.2.2004. Överarktitekt Eero Raatikainen presenterade huset och kanslichefen på kyrkostyrelsen Risto Junttila berättade hur arbetet är uppdelat inom den evangelisk-lutherska kyrkan i Finland.

Efter mötet berättade stadsarkitekt Bosse Österberg om nya planer för Skatudden.

Pöytäkirja

1. Kokouksen avaus, laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen

 

Kirkkohallituksen kansliapäällikkö Risto Junttila toivotti läsnäolleet n. 65 (liite) katajanokkalaista tervetulleiksi ja kertoi lyhyesti Suomen evankelis-luterilaisen kirkon ja kirkkohallituksen hallinnollisista tehtävistä.

Yliarkkitehti Eero Raatikainen kertoi mielenkiintoisen rakennuksen historiasta.

Seuran puheenjohtaja Marja Karppanen avasi varsinaisen vuosikokouksen klo 18.30. Kokous todettiin laillisesti kokoonkutsutuksi ja päätösvaltaiseksi.

2. Puheenjohtajan ja sihteerin valinta

 

Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin Risto Laakkonen ja sihteeriksi Helena Alkula.

3. Pöytäkirjantarkastajien ja ääntenlaskijoiden valinta

 

Pöytäkirjan tarkastajiksi ja samalla ääntenlaskijoiksi valittiin Rea Anner ja Pauli Kajanoja.

4. Vuoden 2003 toimintakertomus

 

Marja Karppanen luki vuoden 2003 vuosikertomuksen ja kertoi seuran toiminnasta.

5. Vuoden 2003 tilinpäätös

 

Seuran rahastonhoitaja Martin Bunders esitteli vuoden 2003 tilinpäätöksen. Keskusteltiin mm. jäsenmäärästä ja jäsenmaksujen maksamisesta sekä niiden karhuamisesta.

6. Vastuuvapauden myöntäminen johtokunnalle

 

Johtokunnalle myönnettiin yksimielisesti vastuuvapaus.

7. Toimintasuunnitelma vuodelle 2004

 

Marja Karppanen esitteli toimintasuunnitelman vuodelle 2004 (liite); toimintasuunni-telma hyväksyttiin sellaisenaan. Keskusteltiin toimintasuunnitelman aiheiden lisäksi mm. katajanokkalaisten tarpeesta saada enemmän vanhemmille ihmisille tarkoitettuja palveluja ja myös vanhemmille sopivan asuintalon saamisesta Katajanokalle. Keskusteltiin myös Katajanokan, kanavan ja Kauppatorin kolera-altaan siisteydestä ja ehdotettiin, että seuran ohjelmaan otettaisiin jälleen siivoustalkoot, mieluiten jo lumen lähdettyä, koulun perinteisten siivoustalkoiden lisäksi.

8. Jäsenmaksun suuruus 2004

 

Jäsenmaksuiksi päätettiin johtokunnan ehdotuksen mukaisesti samat kuin 2003: 10 euroa/henkilöjäsen ja 40 euroa/yhteisöjäsen. Keskusteltiin jäsenmaksujen maksamisesta ja taloyhtiöiden roolista jäsenenä: taloyhtiöille seuran jäsenyys voi olla merkittävä yhteydenpito- ja informaatiokanava.

9. Talousarvio vuodelle 2004

 

Martin Bunders esitteli talousarvion, joka hyväksyttiin yksimielisesti.

10. Seuran kokouksen koollekutsumistapa

 

Johtokunnan ehdotus kokouskutsun lähettämisestä samaan tapaan kuin ennenkin eli kutsun jakaminen kaikkiin katajanokkalaisiin talouksiin hyväksyttiin.

11. Seuran puheenjohtajan valinta

 

Johtokunnan ehdotus oli Marja Karppanen, joka valitiin yksimielisesti ja lämmöllä toiseksi vuodeksi tehtävään.

12. Uusien johtokunnan jäsenten valinta

 

Erovuoroista jäsenistä johtokuntaan valittiin uudestaan Martin Bunders, Sampo Honkala, Marja Karppanen, Erkki Leimu, Liisa Nikkanen ja Tuula Palaste-Eerola. Uudeksi jäseneksi valittiin Unto Järvinen. Kari Karjalaisen, joka ei ollut erovuorossa, mutta oli ilmoittanut erostansa muiden kiireiden vuoksi, tilalle johtokuntaan valittiin Tiia Meskanen.

13. Tilintarkastajien ja varatilintarkastajien valinta

 

Tilintarkastajiksi valittiin Ingrid Heickell ja Leo R. Hertzberg. Varatilintarkastajiksi valittiin Jussi Tammelin ja Aarne Pulliainen.

 

14. Muut asiat, keskustelu

 

Muita johtokunnalle käsiteltäviksi ilmoitettuja asioita ei ollut ja keskustelua eri aiheista oli käyty jo aikaisemmin. Puheenjohtaja päätti varsinaisen vuosikokouksen klo 19.20, jonka jälkeen puheenvuoro annettiin kaupunkisuunnitteluviraston Katajanokan alueen suunnittelijalle Bosse Österbergille. Bosse Österbergin alustus mm. yleiskaavasta, ja sen metroliikennesuunnitelmasta Katajanokalta Laajasaloon, uusista parkkiluola-suunnitelmista Keskon ja Tulli- ja pakkahuoneen tontin alle, Finnjetin polttoaine-säiliön paikalle aikanaan jäävän alueen käyttömahdollisuuksista, Mastokadun uusista rakennuksista, vierasvenesataman saunarakennuksesta, Katajanokan vankilan tänä keväänä hyväksyttävästä (hotelli)kaavasta ym. herätti vilkasta keskustelua. Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 21.00.

Risto Laakkonen, puheenjohtaja
Helena Alkula, sihteeri

Pöytäkirjan tarkastajat: Rea Anner Pauli Kajanoja

Enson talon julkisivu

Katajanokkaseura ry on 20.5.2005 esittänyt pyydetyn lausunnon, joka koskee Stora Enson pääkonttorin (Kanavaranta 1) julkisivumateriaalin valintaa.

Kaupunkisuunnitteluvirasto
Kirjaamo
PL 2100
(Kansakoulukatu 3)
00099 HELSINGIN KAUPUNKI

LAUSUNTO KIINTEISTÖ OY KANAVARANTA 1:N HAKEMUKSESTA

Katajanokkaseura ry esittää asiasta seuraavan pyydetyn lausunnon.

 

Enson pääkonttorirakennus on keskustan näkyvä maamerkki, ja se on muodostunut osaksi Kauppatorin ja Katajanokan kaupunkikuvaa huolimatta siitä, että rakennuksen arkkitehtuuri on nostattanut jatkuvaa kriittistä keskustelua.

Katajanokkaseura katsoo, että ehdotettu julkisivumateriaalin vaihtaminen muuttaisi voimakkaasti talon ilmettä. Muutos olisi myös vastoin arkkitehti Alvar Aallon työn säilyttämisen periaatetta.

Katajanokkaseura ry kannattaa nykyisenkaltaisen marmorin käyttöä jatkossakin, ja vastustaa esitettyä julkisivumateriaalin muuttamista.

Helsingissä 20.5.2005

Katajanokkaseura ry – Skatuddssällskapet rf

Allekirjoitukset

 

Vuosikokous 25.2.2003

Vuoden 2003 vuosikokous pidettiin Helsingin toiseksi vanhimmassa kirkossa eli Katajanokan entisen lääninvankilan kappelissa. Rea Anner kertoi mielenkiintoisen kirkon alttaritaulujen taiteilijasta Georges von Swetlikista.

Kokouksen päätteeksi keskusteltiin Katajanokan sosiaali- ja terveyspalveluista. Keskustelun alustivat ja kysymyksiin vastasivat toimistopäällikkö Seppo Saine Vironniemen sosiaalipalvelutoimistosta ja Vironniemen terveysaseman ylilääkäri Tapani Vihma

Årsmötet 2003 hölls i det forna länsfängelset på Skatudden. Rea Anner gav en kort presentation av Georges von Swetlik, konstnären som målat altartavlorna i kyrkan. Efter mötet inledde byråchef Seppo Saine från Estnäs socialservicebyrå och överläkare Tapani Vihma från Estnäs hälsostation en livlig diskussion av Skatuddens social- och hälsovårdstjänster.

 

Vuosikokokous ti 25.2.2003 klo 18 entisen lääninvankilan kirkossa

Pöytäkirja

 

1. Kokouksen avaus, laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen

Puheenjohtaja Risto Jaakkola avasi kokouksen ja toivotti läsnäolleet yli 100 katajanokkalaista tervetulleiksi. Kokous todettiin laillisesti kokoonkutsutuksi ja päätösvaltaiseksi.

2. Puheenjohtajan ja sihteerin valinta

Puheenjohtajaksi valittiin Risto Laakkonen ja sihteeriksi seuran sihteeri Helena Alkula.

3. Pöytäkirjantarkastajien ja ääntenlaskijoiden valinta

Pöytäkirjan tarkastajiksi ja samalla ääntenlaskijoiksi valittiin Sisko Lounatvuori ja Tuula Palaste-Eerola.

4. Vuoden 2002 toimintakertomus

Puheenjohtaja Risto Jaakkola luki toimintakertomuksen.

5. Vuoden 2002 tilinpäätös

Seuran rahastonhoitaja esitteli tilinpäätöksen.

6. Vastuuvapauden myöntäminen johtokunnalle

Myönnettiin yksimielisesti.

7. Toimintasuunnitelma vuodelle 2003

Hyväksyttiin yksimielisesti.

8. Jäsenmaksun suuruus 2004

Jäsenmaksuksi päätettiin johtokunnan esityksen mukaisesti 10 euroa/henkilöjäsen ja 40 euroa yhteisöjäsen.

9. Talousarvio vuodelle 2004

Seuran johtokunnan ehdotus talousarvioksi hyväksyttiin yksimielisesti.

10. Seuran kokouksen koollekutsumistapa

Pidetään samana kuin ennenkin eli lähetetään kutsu kaikkiin Katajanokan talouksiin.

11. Seuran puheenjohtajan valinta

Seuran puheenjohtajaksi valittiin yksimielisesti Marja Karppanen.

12. Uusien johtokunnan jäsenten valinta

Uusiksi jäseniksi johtokuntaan valittiin Kimmo Hyvärinen ja Pekka Vuori.

13. Tilintarkastajien ja varatilintarkastajien valinta

Tilintarkastajiksi valitiiin Ingrid Heickell ja Leo R. Hertzberg.

 

14. Muut asiat, keskustelu

Muita johtokunnalle ilmoitettuja käsiteltäviä asioita ei ollut.

Kokoksen päätteeksi ylilääkäri Tapani Vihma ja toimistopäällikkö Seppo Saine Vironniemen sisiaalipalvelutoimistosta alustivat vilkkaan keskustelun Katajanokan sosiaali- ja terveys-palveluista. Myös Katajanokan ympäristöasiat herättivät keskustelua.

Risto Laakkonen, puheenjohtaja
Helena Alkula, sihteeri

Pöytäkirjan tarkastajat:

Sisko Lounatvuori, Tuula Palaste-Eerola

 

Raitiovaunu 4:n reitistä

Katajanokkaseura kirjoitti joulukuussa 2004 joukkoliikennelautakunnalle ja liikennesuunnittelijalle raitiotie 4:n reittiin suunnitelluista muutoksista.

Helsingin kaupunki
Joukkoliikennelautakunta

Suunnittelujohtaja Seppo Vepsäläinen
HKL
Suunnitteluyksikkö
PL 1400
Siltasaarenkatu 12

 

Katajanokan raitioliikenteeseen kaavailluista muutoksista

Tietojemme mukaan raitiolinja 2 on tarkoitus lopettaa ja nelosen kulkureittiä muuttaa niin, että nelosen joka toinen vuoro kulkisi laivaterminaalin kautta ”laivojen saapumisaikoina”.

Raitiovaunujen tarjonta Katajanokalle vilkkaimpana ruuhka-aikana supistuisi merkittävästi, erityisesti iltapäivällä, jolloin työmatkaliikennettä on molempiin suuntiin ja molemmat linjat 2 ja 4 ovat täynnä matkustajia.

Nelosen jako kahteen tarkoittaisi sitä, että raitiovaunu ei kulkisi Merisotilaantorin kautta Katajanokkalaisten työhönmeno- ja tulotunteina eikä toisi Ulkoministeriön työntekijöitä perille asti. Kukkaskartanon vanhusten palvelutalo ja HOAS:n liikuntaesteisten asuntola käyttävät nelosen päätepysäkkiä Merisotilaantorilla. Heille siirtyminen Kruunuvuorenkadun pysäkeille olisi tuskallinen muutos. Myös Suomenlinnasta Ehrensvärdillä kulkevat käyttävät päätepysäkkiä työmatkallaan. Lisäksi koko Katajanokkaa palveleva, todella paljon käytetty ruokakauppa Alepa sijaitsee Merisotilaantorilla. Raitiovaunuliikennettä on myös Katajanokan sisällä.

Muutoksesta aiheutuisi sekaannusta tutun linjan vaihtaessa reittiä kesken päivää. Sellainen poikkeus ei ole ymmärrettävää, onhan numeroitujen raitiolinjojen tuttu ja samana pitkään säilyvä kulku eräs raitiovaunuliikenteen suosion perusta.

Tänä päivänä laivamatkustajat käyttävät runsain joukoin nelosen ns. vankilan pysäkkiä. Nelosen reitti palvelee suurta osaa laivamatkustajista jo nyt.

Ehdotamme, että laivamatkustajien liikenne hoidetaan bussin 13 vuoroja lisäämällä ja sen näkyvyyttä selvästi parantamalla (vaikkapa Vikingin mainosvärit!). Järjestelmä pysyy siten selkeänä ja nelosen käyttö nykyisiltä pysäkeiltä toimisi edelleen vaihtoehtona myös laivamatkustajille.

Niukan talouden oloissa tehtävissä valinnoissa on mielestämme perusteltua asettaa asukkaiden peruspalvelut – toki myös tarpeellisen matkustajien palvelun – edelle.

Raitiovaunu kaksi palvelee paitsi laivamatkustajia myös yhteytenä Kruununhakaan ja helpottaa raskaasti kuormitetun nelosen ruuhkaa. Raitiolinjaston supistaminen ei ole pitkän päälle kestävä ratkaisu Helsingin liikennepolitiikassa.

Esitämme edellä olevaan viitaten, että nelosen linja pidetään nykyisellään ja että tutkitaan huolellisesti mahdollisuutta kakkosen linjan säilyttämiseen, vaikka supistetuin vuoroin.

Esitykseemme yhtyy myös Suomenlinnaseura ry ja Katajanokan Huolto Oy, joka edustaa Katajanokan kärjen taloyhtiöitä.

Katajanokkaseura ry