Katajanokan postipalvelut siirtyvät paikallisen yrityksen hoitamaksi. Postipalvelut saa tiistaina 2. toukokuuta kello 9.00 alkaen Katajanokan Paperista, joka muuttaa nykyisen postin tiloihin osoitteeseen Katajanokanlaituri 2, 00160 Helsinki. Posti on avoinna maanantaista perjantaihin kello 9-18 ja lauantaisin kello 10-15.
Katajanokan postipalvelut yrittäjälle
Toimintasuunnitelma 2006
Katajanokka-seuran tarkoituksena on edistää kaikinpuolista viihtyvyyttä Katajanokalla alueen omaleimaisuutta ja erityispiirteitä kunnioittaen. Tarkoituksensa toteuttamiseksi seura tekee yhteistyötä Katajanokan koulun ja katajanokkalaisten yhdistysten ja yhteisöjen kanssa.
Asukkaiden etujärjestönä seura vaikuttaa ehdotuksin ja kannanotoin Katajanokan alueen suunnitteluun ja rakentamiseen. Katajanokan alueen rakennus- ja suunnitteluhankkeita seurataan tarkasti myös vuonna 2006.
Seura järjestää ajankohtaisista ympäristöämme koskevista asioista, kokouksia ja yleisötilaisuuksia. Syksyllä on suunnitteilla asukasilta, jonne toivomme vieraaksi uuden kaupunginjohtajan Jussi Pajusen.
Huhtikuun loppupuolella vietetään jälleen ohjelmallista Katajanokkapäivää yhdessä Katajanokan muiden yhdistysten ja toimijoiden kanssa Katajanokan Kauppatorin puoleisella rannalla.
Elokuussa koulujen aloitettua järjestetään perinteinen Katajanokan ympärijuoksukilpailu.
Vuosijulkaisumme Katajanokan Kaiku ilmestyy entiseen tapaan joulukuun alussa
Katajanokan Kieku -tiedote pyritään julkaisemaan 2-3 kertaa vuonna 2006
Seura pyrkii tuomaan myös uutta toimintaa jäsenistölle. Tutkimme mahdollisuuksia järjestää elokuvakerhotoimintaa Kino K-13:ssa; peli-iltoja yms.
Toimintakertomus 2005
Hyväksytty seuran vuosikokouksessa 27.2.2006
Vuosi 2005 oli Katajanokkaseura ry. Skatuddssällskapet rf. yhdistyksen 60. toimintavuosi. 60-vuotisjuhlan kunniaksi järjestettiin mm. historiallisia elokuvanäytöksiä ja valokuvanäyttely.
Jäsenistö ja talous
Jäseniä oli vuoden lopussa 320, joista 8 yhteisöjäsentä. Henkilöjäsenmaksu oli 10 euroa/henkilö ja kannattajajäsenmaksu 40/yhteisöjäsen.
Johtokunta
Johtokunnassa on seuran sääntöjen mukaan oltava 10-15 jäsentä. Vuonna 2005 vuosikokous valitsi johtokunnan puheenjohtajaksi Marja Karppasen. Jäseninä ovat olleet Helena Alkula (sihteeri), Rea Anner, Martin Bunders (rahastonhoitaja), Sinikka Harpf, Sampo Honkala, Kimmo Hyvärinen, Risto Jaakkola, Unto Järvinen, Erkki Leimu, Tuula Palaste-Eerola, Tarja Tuttavainen-Levanoja, Nina Wendelin ja Pekka Vuori. Johtokunta kokoontui vuonna 2005 yhteensä 12 kertaa. Lisäksi johtokunnan asettamat toimikunnat ympäristö-, juhla-, lehti- ja urheilutoimikunta ovat pitäneet lukuisia kokouksia.
Vuosikokous
Kokouksessa keskusteltiin vilkkaasti Katajanokan ympäristöasioista, erityisesti ns. Merikadettikoulun talon kohtalosta sekä Katajanokan uusista rakennuksista. Harmiteltiin myös jälleen kerran ympäristön koirien jätösongelmaa ja sitä, että seuralta puuttuu edelleenkin nettisivut (tämä asia onneksi on korjattu toukokuussa 2005).
Muu toiminta
Katajanokkapäivää vietettiin 23.4.2005 yhdessä Katajanokan muiden yhdistysten kanssa. Ohjelmaa oli järjestetty sekä Kauppatorin läheisyyteen että illaksi Katajanokan liikuntahallille.
Katajanokan ala-asteen kevätjuhlassa jaettiin Katajanokkaseuran stipendit. Myös Kronohagens lågstadieskolanin katajanokkalaislapsille luovutettiin yksi stipendi.
Katajanokan ympärijuoksu järjestettiin 23.8. jo 57. kerran. Juoksijoita oli noin 120.
60-vuotisjuhlan kunniaksi järjestettiin 24.-25.9. 60 historiallisen Katajanokka-aiheisen valokuvan näyttely entisen lääninvankilan keskushalliin. Mielenkiintoisista näyttelykuvista suurin osa oli saatu yksityishenkilöiden kokoelmista. Näyttelyä kävi katsomassa noin 800 henkilöä.
60-vuotisjuhlan viettoon liittyi myös Katajanokalla filmatuista kotimaisista lyhytelokuvista koottu video, jonka oli koostanut katajanokkalainen Suomen elokuva-arkiston erikoistutkija Lauri Tykkyläinen. Noin 45 minuutin pituinen esitys esitettiin 60-vuotisjuhlissa 29.10. sekä 2.11. ja 3.11. teatterissa Kino K 13.
Varsinaista 60-vuotisjuhlaa vietettiin 29.10.2005 elokuvateatteri Kino K-13:ssa. Juhlapuheen piti kunniapuheenjohtaja Anja Hämäläinen. Elokuvakoosteen lisäksi ohjelmassa esiintyi lauluyhtye Soivat. Katajanokka-aiheisia juttuja kertoivat tilaisuuden juontajat Vilma Melasniemi ja Juho Milonoff.
Kaiku ilmestyi joulukuussa ja Katajanokkaseuran tiedotuslehtinen Katajanokan Kieku julkaistiin kaksi kertaa.
Kannanotot ja tapaamiset
Seura on useita kertoja kirjoittanut ja ottanut yhteyttä Helsingin kaupungin liikennelaitokseen ja joukkoliikennelautakuntaan sekä keskustellut liikennesuunnittelupäällikön kanssa, pyrkimyksenä säilyttää raitiolinja 4:n palvelutaso kohtuullisena myös Katajanokan kärjen asukkaille ja alueen työpaikoille.
Yhdessä Kruununhaan ja Suomenlinnan asukas- ja kaupunginosayhdistysten kanssa seura on monin tavoin vastustanut Vironniemen terveysaseman siirtoa mm. allekirjoittamalla kunnallisvalituksen 16.2.2006.
Seura on 31.8.2005 kirjoittanut kaupunginhallitukselle kirjeen, jossa pyydetään ja perustellaan viihtyisän mattolaiturimme säilyttämistä.
5.9.2005 esittänyt mielipiteensä Helsingin Sataman Eteläsatamaa ja Sörnäisten satamaa koskevasta ympäristönsuojelulain mukaisesta ympäristölupahakemuksesta.
Linnankuja 3:n ns. Merikadettikoulun rakennuksen säilymisen puolesta seura on huhtikuussa antanut vastaselityksen rakennuslautakunnan myöntämästä purkuluvasta Helsingin hallinto-oikeudelle.
Seura on aktiivisesti ollut mukana ja yhteistyössä HKR:n kanssa tulevan uuden Linnanpuiston suunnittelussa.
KUTSU KATAJANOKKASEURAN VUOSIKOKOUKSEEN
Toivotamme kaikki katajanokkalaiset tervetulleiksi Katajanokkaseura ry:n sääntömääräiseen vuosikokoukseen maanantaina 27.2.06 klo 18.00-20.00.
Kokous pidetään Keskon pääkonttorin ruokalassa, sisäänkäynti Satamakatu 3.
Esityslistalla
sääntömääräiset vuosikokousasiat
keskustelua ajankohtaisista ympäristöasioista
Ennen kokouksen virallista osuutta johtaja Erkki Heikkinen kertoo Keskon toiminnasta ja uusista näkymistä.
Kahvitarjoilu.
INBJUDAN TILL SKATUDDSSÄLLSKAPETS ÅRSMÖTE
Vi önskar alla skatuddsbor välkomna till Skatuddssällskapet rf:s stadgeenliga årsmöte måndag 27.2.2006 kl. 18.00-20.00. Mötet hålls i matsalen på Keskos huvudkontor, ingång från Hamngatan 3.
På föredragningslistan
-
stadgeenliga årsmötesärenden
-
aktuella miljöfrågor tas upp till diskussion
Innan mötet börjar berättar direktör Erkki Heikkinen om Keskos verksamhet och framtidsvisioner.
Kaffeservering.
Matonpesu siirtyy vähitellen maalle
Kaupunginhallitus käsitteli 14.12.2005 Helsingin matonpesupaikkoja ja totesi, että vaikka meressä tapahtuvan matonpesun kuormitus vesiin lienee varsin vähäistä, on tarkoituksenmukaista vähitellen siirtyä pesuun kuivan maan matopesupaikoilla, jotka on liitetty vesi- ja viemäriverkostoon.
Katajanokkaseura lähetti syksyllä 2005 kaupunginhallitukselle ja apulaiskaupunginjohtaja Pekka Saurille mattolaiturimme säilyttämistä puoltavan kirjeen. Seuran saamassa vastauksessa todetaan mm., että kaupunginhallitus on 19.12.2005 kehottanut rakennusvirastoa ja Helsingin Satamaa tekemään suunnitelmat merenrannoilla sijaitsevien matonpesupaikkojen korvaamisesta maalle rakennettavilla paikoilla.
Koska uusien pesupaikkojen rakentamis- ja ylläpitokustannukset ovat verrattain korkeat, korvautuvat nykyiset pesupaikat uusilla vasta pitkän ajan kuluessa sitä mukaa kun rakennusvirastolla on resursseja toteuttaa niitä.
4:n ja 4T:n aikatauluista päätettiin lautakunnassa 1.12.
Joukkoliikennelautakunta päätti 1.12.2005 HKL:n suunnitteluyksikön esityksen mukaisesti, että 4.6.2006 alkaen
- linjan 13 liikenne lopetetaan
- raitiolinjan 4T liikennöintiaikaa laivojen kulkuaikoina jatketaan
- linjan 4 yöliikennettä harvennetaan
Esityksen mukaan muutoksilla parannetaan terminaalien palvelutasoa; muillakin muutosalueilla palvelutaso säilyisi kohtuullisena.
Katajanokkaseura vastusti 4T:n ajamista viikonloppuisin. Vuorovälien kaksinkertaistuminen, erityisesti lauantain kaupungilla asiointiaikona, ei ole asukkaille kohtuullinen palvelutaso.
Nelosen ja 4T:n uudet liikennöintiajat
Lautakunnan päätöksellä linjan 4T liikennöintiaikaa laajennettiin haaroittamalla linjan 4 liikenne kaikkina viikonpäivinä aamu- ja iltapäivällä sekä illalla. Linjaa 4T liikennöidään kaikkina päivinä noin klo 10 12 ja 15:30 – 17 kuten nykyisin arkena sekä illalla noin klo 20 – 20:20. Aikaisemmin aamulla ja keskipäivän jälkeen sekä myöhemmin illalla ja yöllä ajetaan edelleen vain linjaa 4 Merisotilaantorilta.
Linjan 4 vuoroväli pitenee Merisotilaantorin osuudella 4T:n liikennöintiaikoina kaksinkertaiseksi nykyisestä: uusi vuoroväli on kummallakin haaralla lauantaisin ja sunnuntaisin klo 10 12 ja klo 15:30 17 välisinä aikoina 12 – 18 minuuttia sekä ja kaikkina iltoina 15 22 minuuttia. Niinä aikoina Merisotilaantorin haaralla lähtöjen kuormitusasteet muuttuvat kaksinkertaisiksi, mutta HKL:n laskelmien mukaan olisivat suurimmillaankin alle 25 %. Muutoksen vaikutusalueella on noin 1 900 asukasta ja mm. ulkoasiainministeriön työntekijöitä. Päätöksen mukaan HKL pitää nelosen palvelutasoa edelleen kohtuullisena, ja muutosajankohdat ovat varsinaisten työaikojen ulkopuolella.
Nelosen yöliikenteen harventamista perusteltiin sillä, että linjan 4 matkustajamäärä vähenee erityisen selvästi jo klo 20 jälkeen ja vielä huomattavasti klo 22 aikaan, minkä jälkeen lähtöä kohti nousee arkisin vilkkaammassa suunnassa alle 40 matkustajaa koko matkan aikana. Vähiten käyttäjiä on myöhäisimmissä lähdöissä. Viikonloppuna viimeiset lähdöt kuormittuvat eniten.
Yöliikenne ajetaan nykyisin 4 vaunulla 15 minuutin välein. Suunnitteluyksikkö esitti yhden vaunun vähentämistä yöliikenteestä linjan tehostamiseksi ja kustannusvastaavuuden parantamiseksi. Suunnitteluyksikön mukaan liikennöintikustannukset vähenevät 42 000 euroa vuodessa ja että uusi 20 minuutin vuoroväli on edelleen kohtuullinen yöliikenteen vuorovälinä. Bussiliikenteessä vuoroväli on yöllä yleisesti 30 40 minuuttia ja vain poikkeustapauksissa tätä lyhyempi.
60 vuotta ja 60 kuvaa
Katajanokkaseura järjestää 60-vuotisen toimintansa kunniaksi Katajanokkaa ja sen vaiheita esittelevän valokuvanäyttelyn. Näyttelyyn on saatu runsaasti mielenkiintoisia vanhoja ja uudempia Katajanokka-aiheisia kuvia. Näyttely on avoinna lauantaina 12. marraskuuta klo 13-18 ja sunnuntaina 13. marraskuuta klo 12-18. Osa näyttelyn kuvista on myöhemmin esillä ravintola Wellamossa.
60 år och 60 bilder
Skatuddssällskapet arrangerar en fotoutställning av intressanta gamla och nya skatuddsbilder för att fira sitt 60-årsjubileum i november 2005. Utställningen i den gamla fängelsebyggnaden är öppen lö 12.11 kl. 13-18 och sö 13.11 kl. 12-18. Utställningen fortsätter på restaurant Wellamo under december.
Vironniemen terveysaseman lääkäripalvelut lakkaavat
Helsingin terveyslautakunta päätti 25.11.2005 neljän terveysaseman palveluiden supistamisesta ensi vuonna. Lääkäripalvelut lakkaavat Vironniemen, Myllypuron, Pukinmäen ja Viikin terveysasemilla. Alueille jäävät terveydenhoitajien vastaanottopisteet.
Helsinki kaavailee karsivansa karkeasti arvioiden kolmanneksen terveysasemista seuraavien 15 vuoden aikana. Pitkän tähtäimen suunnitelmissa on, että kaupungissa olisi mahdollisesti kahdeksan pääterveysasemaa, kaksitoista lähiterveysasemaa ja joitakin terveydenhoitajien vastaanottopisteitä. Terveyslautakunta tähdentää, että luvut ovat suuntaa-antavia ja voivat muuttua tilanteen mukaan.
Vironniemen terveysaseman puolesta on luovutettu n. 6.600 nimeä sisältävä adressi terveyslautakunnan jäsenille. Nimet adressiin on kesän aikana kerätty pääosin Kruununhaan, Katajanokan ja Suomenlinnan asukkailta. Uudessa terveysasemamallissa on kaavailujen mukaan nykyisten 31 terveysaseman sijasta 20 terveysasemaa vuonna 2020. Helsingissä olisi tuolloin kahdeksan pääterveysasemaa, kaksitoista lähiterveysasemaa ja lisäksi muutama lähipalvelupiste. Päättäjät ovat perustellet terveysasemien yhdistämistä asemien toimintavarmuuden ja tehokkuuden parantamisella: näihin päästään ehdotuksen valmistelijoiden mukaan kasvattamalla asemien yksikkökokoa ja varustamalla ne paremmilla tutkimusvälineillä ja -laitteilla.
Katajanokkaseura on vastustanut Vironniemen terveysaseman siirtoa yhdessä Kruununhaan ja Suomenlinnan asukas- ja kaupunginosayhdistysten kanssa. Kaupungin päättäjille on lähetetty kirjelmiä, joissa on kerrottu, että em. kaupunginosien asukkaat ovat tottuneet asioimaan Vironniemen terveysasemalla jossa he ovat saaneet korkeatasoista palvelua, mikä on ilmaistu asiakastyytyväisyysselvityksissä ja terveysasemien palvelutuotantovertailuissa. Lisäksi kansalaismielipide on kirkkaasti ilmaistu asukkaiden omin voimin vuosien 2002, 2003 ja 2005 toukokuun adresseissa, kansalaiskokouksissa, asukasilloissa ja mielenosoituksissa terveysasemien puolesta.
Vironniemen terveysaseman yhdistäminen Viiiskulmaan merkitsee ankaraa iskua perusterveydenhuollon palvelujen laadulle ja saatavuudelle. Kruununhaan, Katajanokan ja Suomenlinnan kaupunginosissa asuu paljon lapsiperheitä, joille neuvola- ja sairaanhoitopalvelujen vaivaton saatavuus on erittäin tärkeää. Lisäksi kokonaisuutena vastuuväestöjen ikärakenne muuttuu ikääntymisen myötä ja vaivattomasti saatavien lähipalvelujen tarve kasvaa.
Mattolaituri vaarassa
Katajanokan suositun mattolaiturin kohtaloa käsitellään kaupunginhallituksessa syksyllä, kun kaupungin kaikkien mattolaitureiden hallinta siirtyy Satamalta Rakennusvirastolle. Samassa yhteydessä voidaan päättää matonpesun vähittäisestä siirtämisestä maalle ja laitureiden poistamisesta.
Helsingin Ympäristökeskuksen selvityksessä ”Merenrantojen mattojen pesupaikkojen ympäristövaikutukset”, 7.12.2000, Paula Nurmi, todetaan johtopäätöksenä seuraavaa:
”Merenrantojen mattojenpesupaikkojen vesikasvillisuudessa ei havaittu tehdyn tutkimuksen perusteella mattojenpesusta johtuvia muutoksia. Pesuaineena käytetty mäntysuopaliuos ei juurikaan aiheuttanut rehevöitymistä ja pesuaineen biologisesta hajoamisesta johtuvalla hapenkulutuksella ei ollut näkyviä vaikutuksia pesupaikkojen ympäristössä.
Matopesulla ei havaittu näiden selvitysten perusteella paikallisestikaan erityisiä ympäristövaikutuksia ja matonpesun yleinen merkitys merialueen kuormittajana muihin kuormituslähteisiin verrattuna on käytännössä merkityksetön. Mahdollisesti pienempien muutoksien toteaminen vaatii laajempaa tutkimusta”.
Ympäristökeskus ei, ennakkotietojen mukaan, ole vaatimassa perinteisten laitureiden poistamista, vaan uhka johtuu mattolaitureiden siirrosta HKR:n hallintaan (HKR:n alaan ei kuulu vesialueet eikä laiturit). Skattan mattolaituri on monipuolisessa käytössä – onhan se ainoa paikka, jossa Katajanokalla pääsee aivan veden ääreen, koskettamaan merta sormella tai varpaalla. Stadin kaupunkikuvaan kuuluvien ja asukkaita palvelevien mattisten poisto vain hallinnollisen toimen sivutuotteena olisi iso vahinko!
