Vironniemen terveysaseman lääkäripalvelut lakkaavat

Helsingin terveyslautakunta päätti 25.11.2005 neljän terveysaseman palveluiden supistamisesta ensi vuonna. Lääkäripalvelut lakkaavat Vironniemen, Myllypuron, Pukinmäen ja Viikin terveysasemilla. Alueille jäävät terveydenhoitajien vastaanottopisteet.

Helsinki kaavailee karsivansa karkeasti arvioiden kolmanneksen terveysasemista seuraavien 15 vuoden aikana. Pitkän tähtäimen suunnitelmissa on, että kaupungissa olisi mahdollisesti kahdeksan pääterveysasemaa, kaksitoista lähiterveysasemaa ja joitakin terveydenhoitajien vastaanottopisteitä. Terveyslautakunta tähdentää, että luvut ovat suuntaa-antavia ja voivat muuttua tilanteen mukaan.

Vironniemen terveysaseman puolesta on luovutettu n. 6.600 nimeä sisältävä adressi terveyslautakunnan jäsenille. Nimet adressiin on kesän aikana kerätty pääosin Kruununhaan, Katajanokan ja Suomenlinnan asukkailta. Uudessa terveysasemamallissa on kaavailujen mukaan nykyisten 31 terveysaseman sijasta 20 terveysasemaa vuonna 2020. Helsingissä olisi tuolloin kahdeksan pääterveysasemaa, kaksitoista lähiterveysasemaa ja lisäksi muutama lähipalvelupiste. Päättäjät ovat perustellet terveysasemien yhdistämistä asemien toimintavarmuuden ja tehokkuuden parantamisella: näihin päästään ehdotuksen valmistelijoiden mukaan kasvattamalla asemien yksikkökokoa ja varustamalla ne paremmilla tutkimusvälineillä ja -laitteilla.

Katajanokkaseura on vastustanut Vironniemen terveysaseman siirtoa yhdessä Kruununhaan ja Suomenlinnan asukas- ja kaupunginosayhdistysten kanssa. Kaupungin päättäjille on lähetetty kirjelmiä, joissa on kerrottu, että em. kaupunginosien asukkaat ovat tottuneet asioimaan Vironniemen terveysasemalla jossa he ovat saaneet korkeatasoista palvelua, mikä on ilmaistu asiakastyytyväisyysselvityksissä ja terveysasemien palvelutuotantovertailuissa. Lisäksi kansalaismielipide on kirkkaasti ilmaistu asukkaiden omin voimin vuosien 2002, 2003 ja 2005 toukokuun adresseissa, kansalaiskokouksissa, asukasilloissa ja mielenosoituksissa terveysasemien puolesta. 

Vironniemen terveysaseman yhdistäminen Viiiskulmaan merkitsee ankaraa iskua perusterveydenhuollon palvelujen laadulle ja saatavuudelle. Kruununhaan, Katajanokan ja Suomenlinnan kaupunginosissa asuu paljon lapsiperheitä, joille neuvola- ja sairaanhoitopalvelujen vaivaton saatavuus on erittäin tärkeää. Lisäksi kokonaisuutena vastuuväestöjen ikärakenne muuttuu ikääntymisen myötä ja vaivattomasti saatavien lähipalvelujen tarve kasvaa.

 

Mattolaituri vaarassa

Katajanokan suositun mattolaiturin kohtaloa käsitellään kaupunginhallituksessa syksyllä, kun kaupungin kaikkien mattolaitureiden hallinta siirtyy Satamalta Rakennusvirastolle. Samassa yhteydessä voidaan päättää matonpesun vähittäisestä siirtämisestä maalle ja laitureiden poistamisesta.

Helsingin Ympäristökeskuksen selvityksessä ”Merenrantojen mattojen pesupaikkojen ympäristövaikutukset”, 7.12.2000, Paula Nurmi, todetaan johtopäätöksenä seuraavaa:

”Merenrantojen mattojenpesupaikkojen vesikasvillisuudessa ei havaittu tehdyn tutkimuksen perusteella mattojenpesusta johtuvia muutoksia. Pesuaineena käytetty mäntysuopaliuos ei juurikaan aiheuttanut rehevöitymistä ja pesuaineen biologisesta hajoamisesta johtuvalla hapenkulutuksella ei ollut näkyviä vaikutuksia pesupaikkojen ympäristössä.

Matopesulla ei havaittu näiden selvitysten perusteella paikallisestikaan erityisiä ympäristövaikutuksia ja matonpesun yleinen merkitys merialueen kuormittajana muihin kuormituslähteisiin verrattuna on käytännössä merkityksetön. Mahdollisesti pienempien muutoksien toteaminen vaatii laajempaa tutkimusta”.

Ympäristökeskus ei, ennakkotietojen mukaan,  ole vaatimassa perinteisten laitureiden poistamista, vaan uhka johtuu mattolaitureiden siirrosta HKR:n hallintaan (HKR:n alaan ei kuulu vesialueet eikä laiturit). Skattan mattolaituri on monipuolisessa käytössä – onhan se ainoa paikka, jossa Katajanokalla pääsee aivan veden ääreen, koskettamaan merta sormella tai varpaalla. Stadin kaupunkikuvaan kuuluvien ja asukkaita palvelevien mattisten poisto vain hallinnollisen toimen sivutuotteena olisi iso vahinko!

Katajanokan mattolaituri

Katajanokkaseura on 31.8.2005 kirjoittanut kaupunginhallitukselle kirjeen  (pdf n. 250 kt), jossa pyydetään ja perustellaan viihtyisän mattolaiturimme säilyttämistä.

Katajanokan ympärijuoksu 2005

Perinteinen Katajanokan ympärijuoksu juostiin tiistaina 23.8.2005 jo 57. kerran.

Tulokset:

Tytöt s. 1999 ja aikaisemmin
Kuusela Elina   16.3
Nissinen Amira 17.3
Hakonen Aino  18.6

Pojat s. 1999 ja aikaisemmin
Unkuri Henri       16.5
Lahikainen Hugo  18.5

Tytöt 1997-98
Mandunga Gerjulie      59.5
Lähdevuori Eveliina  1.03.9
Rissanen Helga        1.06.0

Pojat 1997-98
Salomaa Jussi
Adibe Daniel
Unkuri Pauli

Tytöt 1995-96
Keski-Säntti Veera 52.1
Kontkanen Meri      55.8
Mandunga Noella    56.4

Pojat 1995-96
Österholm Jon 46.1
Kuusela Ville   50.0
Laine Vikke     51.0

Tytöt 1993-94
Kananen Anna  2.04.0
Suomela Anna  2.05.6
Koljonen Astrid 2.19.4

Pojat 1993-94
Lassila Henri       1.42.3
Seppänen Niklas 1.42.4
Saarikoski Timo  2.00.3

Naisten sarja
Marjola Soma     13.58.2
Saviauk Marleen 16.17.9
Sommardahl Jasmine 16.58.5

Miesten sarja
Rajala Juhani             11.24.7
Ronkainen Veli-Pekka 13.02.2
Dolk Kasper               13.02.4

 

Sataman ympäristölupa nähtävillä

Helsingin Sataman ympäristölupa oli nähtävillä muistutusten ja mielipiteiden esittämistä varten Kaupungintalon kirjaamossa 7.9.2005 saakka. Katajanokkaseura on lähettänyt mm. ilmanlaatua, liikennettä ja melua koskevat huomautuksensa Länsi-Suomen Ympäristölupakeskukselle.

Toimintasuunnitelma 2005


Hyväksytty vuosikokouksessa 28.2.2005


Katajanokkaseuran tarkoituksena on sääntöjensä mukaan

  • edistää viihtyvyyttä Katajanokan alueellista omaleimaisuutta ja erityispiirteitä kunnioittaen
  • toimia asukkaiden etujärjestönä ympäristönsuojeluun, maisemanhoitoon, liikenne- ja satamajärjestelyihin sekä kaavoitukseen liittyvissä kysymyksissä
  • toimia Katajanokan asukkaiden ja eri yhteisöjen yhdyssiteenä.


Tarkoituksensa toteuttamiseksi seura tekee yhteistyötä Katajanokan koulun ja muiden katajanokkalaisten yhteisöjen kanssa sekä järjestää tarvittaessa kokouksia ja asukastilaisuuksia Katajanokkaa koskevista ajankohtaisista aiheista.

Tänä vuonna seuramme täyttää 60 vuotta. Juhlavuottamme vietämme erilaisin yleisötapahtumin ja juhlin:

  • jo perinteinen Katajanokkapäivä 23.4. Päivällä on tapahtuma Kanavaterminaalin ja Stora Enson välisellä aukiolla kuten aina ennenkin, ja illalla jatketaan nuorisolle suunnatulla tilaisuudella liikuntahallissa
  • Katajanokan ympärijuoksukilpailut pidetään elokuussa koulujen alettua, nyt jo 57. kerran
  • juhlavuoden pääjuhla järjestetään Kino K-13:ssa lokakuun lopussa
    suunnitelmissa on myös aikaansaada syksyllä valokuvanäyttely Katajanokan vaiheista asukkaiden omista kuvista, tästä esitetään myöhemmin keväällä osallistumiskutsu
  • juhlavuodeksi on myös järjestetty seuraamme uutta toimintaa, järjestämme jäsenmatkan Riikaan 14.4. – 18.4.
  • Katajanokan alueen rakennus- ja suunnitteluhankkeita sekä liikennekysymyksiä seurataan tarkasti edelleenkin
  • ajankohtaisista asioista tiedotetaan Katajanokan Kieku-lehtisellä noin kolme kertaa vuodessa
  • seuran perinteinen vuosijulkaisu Katajanokan Kaiku ilmestyy juhlanumerona joulukuun alussa

 


 

Skatuddssällskapet fyller 60 år i höst.

Skatuddsdagen arrangeras 23.4 med program för både själva dagen vid gångbron vid Salutorget och kvällen i Skatuddens idrottshall.

En fotoutställning med Skatuddsbilder ordnas under hösten i det gamla länsfängelset.

Löptävlingen Skatudden runt ordnas i augusti för 57 gången.

Huvudfesten hålls i Kino K-13 i oktober.

Infobladet ”Katajanokan Kieku” utkommer 2-3 gånger. Festnummer av ”Kaiku” utkommer i december.

Katajanokka-kirja – en bok om Skatudden

Katajanokka-kirjan julkaiseminen on viivästynyt.

Näyte: kaksi aukeamaa kirjasta (pdf 1,57 Mt)

Enligt uppgift från förläggaren utkommer Skatudssboken äntligen till julen (eller under hösten) 2005. Boken är tvåspråkig. Exempel på två sidor av boken (pdf 1,57 Mt) kan laddas här.

Toimintakertomus 2004


Katajanokkaseura ry – Skatuddssällskapet rf:n toimintakertomus vuodelle 2004 hyväksyttiin seuran vuosikokouksessa 28.2.2005

Vuosi 2004 oli Katajanokkaseura ry. – Skatuddssällskapet rf. –yhdistyksen 59. toimintavuosi. Sääntöjensä mukaan seuran tarkoituksena on kotiseutuyhdistyksenä edistää kaikinpuolista viihtyvyyttä Katajanokalla alueen omaleimaisuutta ja erityispiirteitä kunnioittaen sekä toimia asukkaiden etujärjestönä ympäristön-suojeluun, maisemanhoitoon, liikenne- ja satamajärjestelyihin sekä kaavoitukseen liittyvissä kysymyksissä.

Jäsenistö ja talous

Jäseniä oli vuoden lopussa 330, joista 8 yhteisöjäsentä. Henkilöjäsenmaksu oli 10 euroa/henkilö ja kannattajajäsenmaksu 42/yhteisöjäsen.

Johtokunta

Johtokunnassa on seuran sääntöjen mukaan oltava 10-15 jäsentä. Vuonna 2004 vuosikokous valitsi johtokunnan puheenjohtajaksi Marja Karppasen. Jäseninä ovat olleet Helena Alkula (sihteeri), Rea Anner, Martin Bunders (rahastonhoitaja), Sampo Honkala, Kimmo Hyvärinen, Risto Jaakkola, Unto Järvinen, Erkki Leimu, Tiia Meskanen, Liisa Nikkanen, Tuula Palaste-Eerola, Tarja Tuttavainen-Levanoja, Merike Wollman ja Pekka Vuori. Johtokunta kokoontui vuonna 2004 yhteensä 11 kertaa. Lisäksi johtokunnan asettamat toimikunnat – ympäristö-, juhla-, lehti- ja urheilutoimikunta – ovat pitäneet lukuisia kokouksia.

Vuosikokous ja yhdistyksen kokous

Seuran varsinainen kokous pidettiin 28.2.2004 Kirkkohallituksen juhlasalissa. Kokoukseen osallistui 61 katajanokkalaista. Katajanokan alueen suunnittelija Bosse Österberg alusti keskustelun Katajanokan ympäristöasioista. Keskustelua herätti mm. yleiskaava, parkkiluolasuunnitelmat, Mastokadulle rakennettavat uudet asuintalot, vierasvenesatama ja vankilan tontin uusi kaava.

Ylimääräinen yhdistyksen kokous kutsuttiin koolle 10.2.2004 Katajanokan koululle päättämään toimenpiteistä ns. Merikadettikoulun rakennuksen suojeluasian suhteen. Kokous päätti yksimielisesti, että Ympäristöministeriön 15.1.2004 antamasta päätöksestä valitetaan korkeimpaan hallinto-oikeuteen.

Muu toiminta

 

  • Katajanokkapäivää vietettiin 24.4.2004 yhdessä Katajanokan muiden yhdistysten kanssa.
  • Katajanokan ala-asteen kevätjuhlassa jaettiin Katajanokkaseuran stipendit ja Kronohagens lågstadieskolanin katajanokkalaislapsille luovutettiin yksi stipendi.
  • Katajanokan ympärijuoksu järjestettiin 24.8. jo 56. kerran. Juoksijoita oli noin 120.
  • Seura järjesti jäsenilleen astangajoogatunteja Katajanokan liikuntahallissa kevätkaudella 2004; toiminta siirrettiin syksyllä Katajanokan kunto – Skattan Kondis ry:n hoitoon.
  • Asukasilta Helsingin sataman kanssa järjestettiin 4.11. Tilaisuudessa asukkailla oli mahdollisuus kysyä satamatoiminnasta, mm. laivojen melu, päästöt ja uudet turvallisuusmääräykset herättivät kysymyksiä.
  • Seuran vuosijulkaisu Katajanokan Kaiku julkaistiin 43. kerran joulukuussa ja jaettiin kaikkiin katajanokkalaisiin talouksiin ja yrityksiin.
  • Katajanokkaseuran tiedotuslehtinen Katajanokan Kieku julkaistiin kaksi kertaa.


Kannanotot ja tapaamiset

Katajanokkaseura jätti 20.2.2004 valituksen Korkeimmalle hallinto-oikeudelle ympäristöministeriön päätöksen muuttamisesta siten, että Linnankuja 3:n rakennus suojellaan rakennussuojelulain nojalla, ja toissijaisesti päätöksen muuttamista siten, että ympäristöministeriö mahdollistaa rakennuksen suojelun asemakaavalla asettamalla Helsingin kaupungille suojelun edellyttämän suunnitteluvelvoitteen.

Seura antoi lausunnon 3.5.2004 Katajanokan vankila-alueen asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta.

Seura vastusti sekä kirjeitse että HKL:n järjestämässä tilaisuudessa 9.11.2004 suunniteltua raitiolinja 2:n lopettamista sekä linja 4:n vuorojen vähentämistä Katajanokan kolmen viimeisen pysäkin osalta.

Seura esitti myös kirjeessään 1.11.2004 apulaiskaupunginjohtaja Pekka Saurille raitiovaunujen ystävällisemmän varoitusäänimerkin käytön lisäämistä.

Katajanokkaseura esitti kirjeitse 1.11.2004 sekä Kaupunginhallitukselle että Neste Oyj:lle Katajanokan huoltoaseman säilyttämistä.

 

Vuosikokous 28.2.2005

Katajanokkaseura ry – Skatuddssällskapet rf:n vuosikokous pidettiin 28.2.2005 klo 18.00 Katajanokan ala-asteen koulun ruokalassa, Laivastokuja 6. Kokouksessa keskusteltiin vilkkaasti Katajanokan ympäristöasioista, erityisesti uusista rakennuksista. Harmiteltiin myös jälleen kerran ympäristön koirien jätösongelmaa ja sitä, että seuralta puuttuu edelleenkin nettisivut (tämä asia onneksi on korjautunut toukokuussa 2005).

Årsmötet 2005 hölls på lågstadieskolan 28.2.2005. Diskussionen var livlig kring miljöfrågorna, i synnerhet nybyggena vid Mastgatan var på tapeten. Den eviga frågan om hundbajs på olämpliga ställen var uppe igen och att Skatudden inte ännu har egna hemsidor diskuterades. Till all lycka har vi rått bot på den senare saken fr.o.m. maj.

Pöytäkirja:

1. Kokouksen avaus, laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen
Seuran puheenjohtaja Marja Karppanen toivotti läsnä olleet n. 30 katajanokkalaista (liite) tervetulleeksi ja avasi varsinaisen vuosikokouksen klo 18.15. Kokous todettiin laillisesti kokoonkutsutuksi ja päätösvaltaiseksi.

2. Puheenjohtajan ja sihteerin valinta

Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin Risto Laakkonen ja sihteeriksi Kimmo Hyvärinen.

3. Pöytäkirjantarkastajien ja ääntenlaskijoiden valinta

Pöytäkirjan tarkastajiksi ja samalla ääntenlaskijoiksi valittiin Erkki Laasonen ja Nils Törnqvist.

4. Vuoden 2004 toimintakertomus

Kimmo Hyvärinen luki vuoden 2004 vuosikertomuksen seuran toiminnasta. Keskustelussa tuotiin esille mm. yhteisöjäsenten merkitys sekä esitettiin, että seuran jäsenet voisivat ottaa asian esille taloyhtiöiden yhtiökokouksissa ja että Katajanokalla toimivien huoltoyhtiöiden tiloihin voisi viedä yhtiöjäseneksi ilmoittautumista varten ilmoittautumislomakkeita. Puheenjohtaja Laakkonen esitti, että em. asiat siirrettäisiin kohtaan 7. ja että uusi Katajanokkaseuran johtokunta ottaisi esitykset vuoden 2005 työlistalleen. Puheenvuoroissa esitettiin myös kiitosta johtokunnan toiminnasta vuonna 2004.

5. Vuoden 2004 tilinpäätös

Seuran rahastonhoitaja Martin Bunders esitteli vuoden 2004 tilinpäätöksen.

6. Vastuuvapauden myöntäminen johtokunnalle

Johtokunnalle myönnettiin yksimielisesti vastuuvapaus.

7. Toimintasuunnitelma vuodelle 2005

Marja Karppanen esitteli toimintasuunnitelman vuodelle 2005 (liite), jossa korostuu seuran 60-vuotisjuhla. Juhlavuoteen liittyviä tapahtumia ovat Katajanokkapäivä 23.4., johon sisältyy sekä päivä- ja iltatapahtuma. Syksyllä toteutettavaan juhlavuoden valokuvanäyttelyyn Katajanokan vaiheista pyydetään katajanokkalaisten valokuvia. Katajanokan ympärijuoksutapahtuma pidetään elokuussa – nyt jo 57. kerran. Juhlavuoden pääjuhla järjestetään Kino K-13:ssa lokakuun lopussa. Seuran tiedotuslehtinen Katajanokan Kieku ilmestyy n. 3 kertaa ja perinteinen vuosijulkaisu Katajanokan Kaiku julkaistaan juhlanumerona joulukuussa.

 

Toimintasuunnitelman aiheiden lisäksi keskusteltiin mm. joidenkin koiranomistajien piittaamattomuudesta korjata koirien jätökset kadulta sekä muualta kaupungin alueelta autoilla tulevien tavasta ulkoiluttaa koiriaan rantojen tuntumassa, korjaamatta talteen koirien jätöksiä. Lisäksi ehdotettiin puuttuvia Katajanokkaseuran nettisivuja toteutettavaksi esim. työllistämistuella palkattavan henkilön toimesta. Todettiin pöytäkirjaan merkittäväksi, että uusi johtokunta selvittää nettisivuasiaa.

8. Jäsenmaksun suuruus 2005

Jäsenmaksuiksi päätettiin johtokunnan ehdotuksen mukaisesti samat kuin 2004: 10 euroa/henkilöjäsen ja 40 euroa/yhteisöjäsen. Tässä yhteydessä palattiin keskusteluun taloyhtiöiden roolista jäsenenä: taloyhtiöille seuran jäsenyys voi olla merkittävä yhteydenpito- ja informaatiokanava.

9. Talousarvio vuodelle 2005

Martin Bunders esitteli talousarvion, joka hyväksyttiin yksimielisesti.

10. Seuran kokouksen koollekutsumistapa

Johtokunnan ehdotus kokouskutsun lähettämisestä samaan tapaan kuin ennenkin eli Kieku-lehdykällä kaikkiin katajanokkalaisiin talouksiin hyväksyttiin.

11. Seuran puheenjohtajan valinta

Johtokunnan ehdotus oli Marja Karppanen, joka valitiin yksimielisesti ja kiitoksin kolmanneksi vuodeksi tehtävään.

12. Uusien johtokunnan jäsenten valinta

Erovuoroista jäsenistä johtokuntaan valittiin uudestaan Helena Alkula, Rea Anner, Sampo Honkala, Kimmo Hyvärinen, Risto Jaakkola ja Tarja Tuttavainen-Levanoja. Uusiksi jäseniksi valittiin Tarja Djateu, Sinikka Harpf ja Nina Wendelin.

13. Tilintarkastajien ja varatilintarkastajien valinta

Tilintarkastajiksi valittiin Ingrid Heickell ja Leo R. Hertzberg. Varatilintarkastajiksi valittiin Jussi Tammelin ja Aarne Pulliainen.

 

14. Muut asiat, keskustelu
Muita johtokunnalle käsiteltäviksi ilmoitettuja asioita ei ollut. Puheenjohtaja päätti varsinaisen vuosikokouksen klo 19.15. Tämän jälkeen johtokunnan ympäristötoimikunnan kokoonkutsuja Kimmo Hyvärinen kävi lävitse tiedossa olevia Katajanokan rakennuskohteita 2005-2008. Keskustelussa käsiteltiin mm. Mastokadun aluetta, Katajanokan vankilan muutosta hotelliksi vuoden 2006 alusta ja Katajanokan puiston suunnitteluun osallistumista keväällä 2005. Lisäksi sivuttiin pysäköintiluolan suunnittelua Keskon-Kruunuvuorenkadun alueelle, vierasvenesataman laajennusta ja Merikasarmin alueelle rakennettavaa maanalalaista hätäkeskusta. Erityistä mielenkiintoa ja keskustelua herätti satamaan tuleva ja maisemaan vaikuttava rekkojen läpivalaisurakennus sekä Katajanokan huoltoaseman kohtalo ja tontin käyttö.

Lisäksi Marja Karppanen kertoi Helsingin terveysviraston pilottikokeilusta, jossa Vironniemen terveysaseman laboratoriopalvelut – lukuun ottamatta kiireellisiä tapauksia – siirretään kokeilun ajaksi 1.4.-30.9.2005 HUSLAB-toiminnan piiriin. Tällöin laboratoriopalvelujen saanti vaikeutuisi huomattavasti Katajanokan alueella ja erityisesti vanhusten osalta. Helsingin kaupunki ei ole millään tavalla kertonut asiasta eikä ole ottanut yhteyttä Katajanokkaseuraan. Myöskään puhelimella tavoitetut terveyslautakunnan jäsenet eivät ole osanneet kertoa asiasta. Seura jatkaa yhdessä muiden kokeilualueiden (3 kpl) asukasyhdistysten kanssa asian selvittämistä Helsingin kaupungilta.

Lopuksi Marja Karppanen kertoi Katajanokkaseuran järjestämästä jäsenmatkasta Riikaan 14.-18.4.2005. Matkan hinta on 400€ ja viimeinen ilmoittautumispäivä 10.3.2005. Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 20.10.

Risto Laakkonen        Kimmo Hyvärinen
puheenjohtaja           sihteeri

Pöytäkirjan tarkastajat:
Erkki Laasonen          Nils Törnqvist

Vironniemen terveysasema

Vironniemen terveysaseman lakkauttaminen

Helsingin kaupungin terveysvirasto suunnittelee Helsingin terveysasemien toimintojen yhdistämistä tai liittämistä toisiinsa. Yhdistettäväksi suunnitellaan muun muassa Vironniemen terveysasemaa, jonka toiminta siirrettäisiin samaan kiinteistöön Viiskulman terveysaseman kanssa. Samalla Suomenlinnan sivutoimintapiste liitettäisiin Viiskulman terveysasemaan.

Terveyslautakunta päätti kokouksessaan 31.5.2005 palattaa uudelleen valmisteltavaksi terveysasemien keskittämistä koskevan esityksen. Samalla terveyslautakunta kehotti terveyskeskusta tarkentamaan terveysasemaverkon keskittämistä siten, että asukkaiden käytössä on täydenpalvelun ja lähipalvelun terveysasemia. Terveyslautakunta ottaa kantaa terveysasemien fyysiseen järjestämiseen näiden linjausten jälkeen – ilmeisesti alkusyksystä.

Katajanokkaseura on allekirjoittanut 24.5.2005 yhdessä Kruunhakaseuran, Kruununhaan asukasyhdisyksen ja Suomenlinna-seuran kanssa seuraavan vetoomuksen Helsingin terveyslautakunnalle:

Terveyslautakunnalle

Helsingin terveyskeskuksen suunnitelmat lopettaa Viikin, Myllypuron ja Vironniemen terveysasemat ovat järkyttäneet asukkaita. Olemme hämmästyneitä selkeän asukasmielipiteen sivuuttamisesta suunnitelmia ja visioita rakennettaessa. Kaupunginosien asukkaat ovat tottuneet asioimaan näillä tervesyasemilla ja ovat saaneet korkeatasoista palvelua, mikä on ilmaistu asiakastyytyväisyysselvityksissä ja terveysasemien palvelutuotantovertailuissa. Lisäksi kansalaismielipide on kirkkaasti ilmaistu asukkaiden omin voimin vuoden 2002 ja 2003 toukokuun adresseissa, kansalaiskokouksissa, asukasilloissa, mielenosoituksissa terveysaseman puolesta.

Vironniemen terveysaseman lopettaminen merkitsee ankaraa iskua perusterveydenhuollon palvelujen laadulle ja saatavuudelle Kruununhaassa, Katajanokalla ja Suomenlinnassa. Terveysaseman vastuuväestön koko on ollut lähellä optimaalista ja asema on helposti tavoitettavissa, myös Suomenlinnasta. Suomenlinnassa asuu paljon lapsiperheitä, joille neuvola- ja sairaanhoitopalvelujen vaivaton saatavuus on erittäin tärkeää. Lisäksi kokonaisuutena Vironniemen terveysaseman vastuualueen väestö on suhteellisen ikääntynyttä, vanhusväestön osuus kasvaa ja toisaalta myös nuorien perheiden osuus alkaa hiljalleen lisääntyä.

Oma terveysasema, kuten esimerkiksi Viikissä alkuperäisen suunnitelman mukaisesti toteutettuna, nostaa kaupunginosan statusta ja vahvistaa helsinkiläistä identiteettiä, auttaa kaupunkilaisia tuntemaan Helsingin enemmän omakseen.

Suomen terveydenhuollon strategiset linjauksen tukevat Helsingin terveysasemaverkoston vahvistamista. Kansallisen terveydenhuoltoprojektin keskeisenä tavoitteena on toimintojen ja rakenteiden uudistaminen. Lähtökohtana on pidetty alueellisten erityispiirteiden huomoimista ja tehokkaiksi osoittautuneiden pienten yksiköiden toiminnan turvaamista. Terveys 2015-kansanterveysohjelmassa korostetaan voimakkaasti kansalaisyhteiskunnan merkitystä ja roolia terveydenhuollon paikallisesssa kehittämisessä. Aiemman ”ylhäältä alas”-ohjauksen tilalle suositellaan ”alhaalta ylös”-suuntausta ja kansalaisten suurempaa osallistumista paikalliseen päätöksentekoon.

Valitettavasti terveysasemien lakkauttamissuunnitelmat kertovat aivan vastakkaisesta asennoitumisesta. Kansalaismielipide ja asukkaiden vastuuntuntoinen aktiivisuus oman asuinalueensa kehittämisessä jätetään tyystin vaille huomiota ja arvoa. Transparenssiin kuuluu tasavertainen ja vastavuoroinen yhteistyö, asukkaiden informointi avoimesti ja hyvissä ajoin, asukkaiden kokemuksen ja mielipiteen kunnoittaminen ja huomioiminen strategisia kokonaissuunnitelmia rakennettaessa.

Kokonaissuunnittelun täytyy aidosti perustua terveyskeskuksen arvoihin – asiakaslähtöisyyteen, oikeudenmukaisuuteen ja kestävään kehitykseen. Helsingin perusterveydenhuoltoa – terveysasemia – on vahvistettava tältä arvoperustalta ja pitkäjänteisesti. Vironniemen terveysasemaa tarvitaan aivan samasta syystä kuin Viikin terveysasemaa. Pienten terveysasemien ja väestövastuuperiaatteen vahvistaminen edistää asukkaiden hyvinvointia, mahdollistaa kaustannustehokkaan ja kokonaisvaltaisen, myös sairauksia ennaltaehkäisevän työn lähellä kaupunkilaisia ja lisää terveysasemien houkuttelevuutta työpaikkoina.