Katajanokan 71. ympärijuoksu

Perinteikäs Katajanokan ympärijuoksu – Skatudden runt järjestetään tiistaina 3.9.2019. Ilmoittautuminen alkaa klo 15.45 Katajanokan ala-asteen aulassa, Laivastokuja 6. Juoksut alkavat klo 17.00.Ensimmäisinä juoksevat 2015-2016 syntyneet.
Joka sarjan kolme parasta palkitaan, ja kaikki juoksijat saavat kunniakirjat.

Sarjat
Tytöt ja pojat
2016-2015 3 – 4 v (alaikäraja 3 v täyttänyt)
2014-2013 5 – 6 v
2012-2011 7 – 8 v
2010-2009 9 -10 v
2008-2007 11-12 v
2006-2005 13-14 v
Aikuiset (15 vuotta täyttäneet):
Naiset
Miehet

Katajanokkaseura ry:n mielipide 29.4.2019 Katajanokan Laivastopuiston pallokentän puistosuunnitelmasta

Kaupunkiympäristön toimiala   Maankäyttö ja kaupunkirakenne
Petra Rantalainen Jussi Luomanen

Katajanokan Laivastopuiston pallokentän puistosuunnitelma

Katajanokkaseura pitää suunnitelmaa tervetulleena ja oikeansuuntaisena.
Katajanokkaseura esittää seuraavia näkökohtia jatkosuunnitteluun. Valaistuksesta todetaan suunnitelmassa, että kaukonäkymiä merelle ei saa häiritä. Urheilukenttien valaistuksessa syntyy valitettavan helposti häiriövaloa, joka voi mm. vaarantaa liikenneturvallisuutta.

Pallokentän viereinen liikenne ja naapuriasuinrakennukset Katajanokanranta 17 ja 19 tulee ottaa valaistussuunnittelussa huomioon niin, että asunnot, jalankulkijat, pyöräilijät tai autoilijat eivät joudu kentän voimakkaiden valonheittimien häiriövalon kenttään. Kaupungin rakennusjärjestyksen tarpeetonta häikäisyä koskeva määräys tulee ottaa valaistuksen jatkosuunnittelussa huomioon.
Kentän käyttäjien tarpeet varusteiden säilyttämiseen alueella ja alueelta puuttuva wc tulee ottaa huomioon suunnitelmassa.

Kentän aitauksessa pyydämme harkitsemaan meren puoleisen aidan korotusta, pallojen merestä onkimisen välttämiseksi. Materiaalin valinnassa esitämme pallon verkkoon osuessa äänettömän materiaalin valintaa kovan metalliverkon sijaan.

Helsingissä 29.4.2019
Katajanokkaseura ry.

Katajanokkaseuran esitys Katajanokan sisäänkäyntialueen kunnostamisesta EU-puheenjohtajakauden alla

aukio
Helsingin kaupunki                                  pormestari Jan Vapaavuori
Kirjaamo                                                  apulaispormestari Anni Sinnemäki

 

 Kulkeminen Katajanokan ja Kauppatorin välillä käy Allas Sea poolin ja FlyDX-teatterin välistä. Pieni aukio on ala-arvoisessa kunnossa. Maa on painunut ja sadesäällä se on lätäkköä. Laivamatkustajien ja turistien sisäänkäynti kaupunkiin ei ole arvoisessaan kunnossa alkavan EU-puheenjohtajakauden alkaessa.

Katajanokkaseura esittää, että tämä pieni mutta näkyvä käyntikortti suunnitellaan ja rakennetaan asianmukaiseen kuntoon.

18.4.2019
Katajanokkaseura ry. – Skatuddssällskapet rf.

 

 

Pormestarin asukasilta 2.5.2019

tove janssonin puisto 013

 

Helsingin pormestari Jan Vapaavuori tulee esikuntineen Katajanokalle torstaina 2. toukokuuta Wanhassa Satamassa pidettävään asukasiltaan.

Kello 19.00 alkavan illan aikana me asukkaat voimme kysyä Katajanokan asioista Helsingin kaupungin toimialojen johtajilta ja pormestarilta.

Kannattaa tulla jo paikalle jo 17.30, sillä Pop up -torilla voi vaihtaa ajatuksia alueen asioiden valmistelusta ja toteuttamisesta vastaavien asiantuntijoiden kanssa. Pop up -torilla esittäytyy myös Katajanokan Kunto, Katajanokan Martat, Katajanokan Karhunkaatajat ja Katajanokkaseura.

Katso myös katajanokkalaisten videoviesti pormestarille!

Kysymyksiäsi ja ajatuksiasi voit etukäteen lähettää asukasiltaa varten osoitteessa: http://kerrokantasi.hel.fi/asukasilta-katajanokka. Jos haluat saada vastauksen kysymykseesi, olet lämpimästi tervetullut esittämään sen asukasillassa.

Tilaisuuden järjestää Helsingin kaupunginkanslia yhdessä Katajanokkaseuran kanssa.

Lisää tietoa

KINOKKA ESITTÄÄ: KINO K-13 sunnuntaina 14.4. klo 15.00: VIIMEINEN LOMA

2019 viimeinen loma 640px

 

 KINO K-13 sunnuntaina 14.4. klo 15.00: VIIMEINEN LOMA

VIIMEINEN LOMA (The Leisure Seeker)
USA 2018
Pituus: 112 min
Ikäraja: K12
Ohjaus: Paolo Virzì
Käsikirjoitus: Stephen Amidon, Francesca Archibugi, Francesco Piccolo, Paolo Virzì
Näyttelijät: Helen Mirren, Donald Sutherland, Christian McKay, Janel Moloney, Dana Ivey, Dick Gregory

Helen Mirren ja Donald Sutherland tähdittävät elämänmakuista komediaa avioparista ja heidän viimeisestä yhteisestä seikkailustaan.
Ella ja John Spencer (Mirren ja Sutherland) ovat olleet koko ikänsä ahkeria karavaanareita.
Asuntoauto, jonka he ovat nimenneet Leisure Seekeriksi, on kuljettanut heidän perhettään lukemattomilla lomamatkoilla.
Nyt pariskuntaa uhkaa ero toisistaan, koska molempien terveys on heikkenemässä.
Eräänä kesäaamuna he lyövät hössöttävät aikuiset lapsensa ällikällä hyppäämällä ikääntyneen ajoneuvon kyytiin ja karauttamalla kohti Key Westiä ja uutta seikkailua.
Hilpeiden ja kauhistuttavien käänteiden seuratessa toisiaan matkan mittaan Ellalla ja Johnilla on mahdollisuus myös katsoa taaksepäin.
Heidän avioliittossaan on ollut intohimoa ja luottamusta, mutta myös vaiettuja asioita, jotka pulpahtavat pintaan ja johtavat yllättäviin oivalluksiin aina turneen viime metreille asti.

Elokuva perustuu Michael Zadoorianin romaaniin Viimeinen loma (Harper Collins Nordic) ja sen on ohjannut italialainen Paolo Virzì (mm. Hulluna onnesta).

Elokuvalippu: 5 euroa + jäsenkortti 2 euroa
Saliin mahtuu 150 katsojaa
Paikka: Kino K-13 (Kanavakatu 12)
Aika: Sunnuntaina 14.4 klo 15

Elokuvan jälkeen nautitaan yhdessäolosta ja virkistävästä tarjoilusta.

Tervetuloa!

PS. jos haluat liittyä Katajanokkaseuraan, se tapahtuu helpoimmin tästä linkistä: https://secure.membook.fi/joining/78979b83-17ea-408d-8001-65807c1d444a/

KINOKKA ESITTÄÄ: KINO K-13 sunnuntaina 24.3. klo 15.00: GOD’S OWN COUNTRY

2019 kinokka gods own country netti

 

 KINO K-13 sunnuntaina 24.3. klo 15.00: GOD’S OWN COUNTRY

GOD’S OWN COUNTRY
Iso-Britannia 2017
Pituus: 104 min
Ikäraja: K12
Ohjaus: Francis Lee
Käsikirjoitus: Francis Lee
Näyttelijät: Josh O’Connor, Alec Secareanu, Gemma Jones, Ian Hart

Vangitseva ja lumoavan kaunis GOD’S OWN COUNTRY on ohjaaja-käsikirjoittaja Francis Leen palkintoja kahminut debyyttielokuva.
Englannin Yorkshiressä on kevät. John (Josh O’Connor) työskentelee pitkää päivää perheensä maatilalla Pohjois-Englannissa. Jokapäiväisen raskaan työn rippeet tulee huuhdeltua alas paikallispubissa ja tavaton yksinäisyys laastaroitua irtosuhtein. Kun romanialainen työntekijä Gheorghe (Alec Secareanu) tulee tilalle apumieheksi, joutuu John kohtaamaan kokonaan uusia tunteita. Johnin ja Gheorghen välille muotoutuu suhde, joka saattaa muuttaa Johnin koko elämän.
Mielessä myllertävät tunteet ja tulevaisuuden pelot on kuitenkin paljon helpompi kanavoida raskaaseen fyysiseen työhön kuin sanoa koskaan ääneen.
Elokuva palkittiin maailmanensi-illassaan Sundancessa ohjauksesta, Edinburghin elokuvajuhlilla parhaana brittielokuvana, Galwayssa parhaana esikoiselokuvana ja Berliinin elokuvajuhlilla HARVEY-palkinnolla.
Elokuva on saanut Suomen elokuvasäätiön maahantuontitukea 2017.

Elokuvalippu: 5 euroa + jäsenkortti 2 euro
Saliin mahtuu 150 katsojaa
Paikka: Kino K-13 (Kanavakatu 12)
Aika: Sunnuntaina 24.3 klo 15

Elokuvan jälkeen nautitaan yhdessäolosta ja virkistävästä tarjoilusta.

Tervetuloa!

PS. jos haluat liittyä Katajanokkaseuraan, se tapahtuu helpoimmin tästä linkistä: https://secure.membook.fi/joining/78979b83-17ea-408d-8001-65807c1d444a/

Katajanokkaseura ry:n vastine Uudenmaan Ely-keskukselle 8.3. Katajanokan vanhoja tiiliraunioita koskevasta rakennussuojeluesityksestä annetuista lausunnoista

Katajanokkaseura ry:n vastine Katajanokan vanhoja tiiliraunioita koskevasta rakennussuojeluesityksestä annetuista lausunnoista

Katajanokkaseuran mielestä Merikasarminpuiston itäosan rauniomuureilla on laajempaa kuin vain paikallista merkitystä, koska ne sijaitsevat valtakunnallisesti merkittävän Merikasarmin alueella ja Ulkoministeriön naapurissa. Katajanokkaseura on myös eri mieltä siitä, että suojelutavoitteet olisi pyritty ottamaan riittävästi huomioon jo puiston peruskorjauksen suunnittelun yhteydessä. Seuran mielestä peruskorjauksen suunnittelussa on ollut ilmeisenä lähtökohtana rakenteiden huoltovapaus ja siksi on ylikorostettu rakenteiden turvallisuutta.
Katajanokkaseura katsoo, että Merikasarminpuiston itäosan suunnittelun lähtökohtana tulee olla rauniomuurien säilyttäminen, ja mikäli niitä ei suojella rakennussuojelulailla, niin Helsingin kaupungin tulee käynnistää asemakaavan muutos, jossa säilyttämisen edellytykset selvitetään. Katajanokkaseura yhtyy Museoviraston näkemykseen, jonka mukaan fragmenteiksi jätetyt rauniot kertovat alueen rakennushistoriasta ja ilmaisevat puiston sommitteluelementteinä 1970-luvun asemakaava-aineistossa havainnollistettua ideaa, sekä viittaavat myös maisemapuistojen historiallisiin ihanteisiin raunioista osana puistoa.
Puistosuunnitelman muurien madaltamisehdotus metrin tasolle ei ole perusteltua. Puistoa ei edes suunnitella leikkipuistona. Muurien turvallisuus voidaan saada hyväksyttävälle tasolle esimerkiksi joustavilla maarakenteilla ja istutuksilla. Jopa leikkipuistojenkin korkeat, putoamisen mahdollistavat rakennelmat varmistetaan näillä keinoin.
Leikkikenttien EN-normi EN-1177 normittaa alustan laatua suhteessa putoamiskorkeuteen. Putoamiskorkeus saa olla enintään 3 metriä. Alustaksi kelpaa 300 mm hiekkaa tai soraa, kun putoamiskorkeus on 2 m tai vähemmän. Todennäköisesti tästä syystä juuri puiston korkeana säilyneen muurinosan kohdalle on aikoinaan tehty laaja hiekkalaatikko. Vaikka muuria ei siis ole suunniteltu leikkitelinekäyttöön, niin toteutuneessa, maisema-arkkitehti Lars Liljeforsin vuoden 1986 suunnitelmassa oli selvästi mietitty turvallisuutta; myös muurin ulkopuolella on laajasti pensasistutuksia. Leikkikenttien putoamisturvallisuudessa on ensisijaisesti kyse päävammojen estämisestä. Rauniot voidaan helposti suunnitella turvallisiksi istuttamalla muurin korkeisiin kohtiin ulkopuolelle pensaita ja ellei haluta sisäpuolelle samaa, niin tekemällä hiekkalaatikko tai vaihtoehtoisesti joku muu turvapinnoite.
Seura haluaa huomauttaa mm. Rambollin muurien kunnosta antaman lausunnon puistosuunnitelman selostuksessa esitetyssä epätarkasta, jopa harhaanjohtavasta sanamuodosta. Kaupungin suunnitelma-asiakirjoissa siteerataan virheellisesti, että tiilet eivät ole pakkasenkestäviä. Labrocin tutkimusraportti summaa: ” Tiilien mikrorakenteen / tekstuurisäröilyn perusteella niiden pakkasenkesto-ominaisuudet ovat suhteellisen hyvät” ja ”Tiilissä ei kuitenkaan havaittu tyypillisiä myöhemmän- / pakkasrapautumisen aiheuttamia vaurioita”. Kaupungin lausunnossa perustellaan madaltamista myös tiilien putoamisella, mutta kuntokartoituksen perusteella ei ole mitään romahdusvaaraa, eli on kyse ihan normaalista kunnossapitovelvoitteesta.
Rakennusjärjestyksen 3 § mukaan rakennustoimenpiteet tulee sopeuttaa kunkin alueen luonteeseen ja ominaispiirteisiin. Yleis- ja asemakaavamääräykset ja rakentamistapaohjeet antavat lähtökohdan rakentamisen sopeuttamiseksi kunkin alueen luonteeseen ja ominaispiirteisiin. Sen lisäksi on otettava huomioon lähiympäristö ja rakennetun ympäristön historiallinen kerroksellisuus.
Museoviraston lausunnossa viitataan rakennusjärjestyksen § 31:een, Tontin luonnon- ja kulttuuriarvojen huomioonottaminen rakentamisessa. Rakennukset ja tontin käyttö on suunniteltava ja toteutettava siten, että paikan kasvillisuus, pinnanmuodot sekä erityiset luonnon- ja kulttuuriarvot mahdollisuuksien mukaan säilyvät. Jos katsotaan, että rauniolla on kulttuuriarvoa ja sen säilyttäminen on mahdollista, niin sen purkaminen rikkoo rakennusjärjestyksen § 31:tä.
Museoviraston mukaan raunioilla on kulttuurihistoriallista merkitystä. Rauniot sijoittuvat Katajanokan valtakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön (RKY 2009). Raunioilla itsessään on rakennusperinnön suojelemisesta annetun lain (498/2010, jatkossa rakennusperintölain) 8 §:ssä tarkoitettua paikallista merkitystä seuraavasti:
– Fragmenteiksi jätetyt rauniot kertovat alueen rakennushistoriasta.
– Puiston sommitteluelementtinä rauniot ilmaisevat 1970-luvun asemakaava-aineistossa havainnollistettua ideaa sekä viittaavat myös maisemapuistojen historiallisiin ihanteisiin raunioista osana puistoa.
Katajanokkaseura on Museoviraston kanssa samaa mieltä, että puistorakenteille asetettujen vaatimusten puitteissa raunioihin kajoamisen tulee olla mahdollisimman vähäistä. Puistosuunnitelman muurien madaltamisehdotus metriin ei perustu mihinkään normiin eikä ole muutenkaan perusteltavissa. Puistoa ei suunnitella leikkipuistona. Muurien turvallisuus voidaan saada hyväksyttävälle tasolle esimerkiksi joustavilla maarakenteilla ja istutuksilla.

Katajanokkaseuran mielipide 27.2.2019 Eteläsataman itäosan ja Katajanokanrannan asemakaavan ja asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta

Eteläsataman itäosan ja Katajanokanrannan asemakaava ja asemakaavan muutos osallistumis- ja arviointisuunnitelma
Oas 1396-01/19 Hankenro 4428­_6 HEL 2018-012799
Kaupunkiympäristön toimiala, asemakaavoitus
Katajanokkaseura ry. esittää mielipiteenään seuraavaa.
Eteläsataman itäosan suunnittelun lähtökohtana tulee olla Uspenskin katedraalin ja Katajanokan jugend-alueen merkittävän kaupunkikuvan ja profiilin säilyttäminen noudattamalla suunnittelussa sitä kunnioittavaa, Eteläsataman rannalla käytettyä matalaa rakentamistapaa. Katajanokka on merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö (RKY). Maakuntakaavassa Katajanokka on kulttuurihistoriallisesti merkittävä alue.
     Koko Katajanokan nykyisten ja suunniteltavien  pysäköinti- ja liikennejärjestelyjen todelliset ongelmakohdat ja kehittämismahdollisuudet tulee selvittää kaikkia vaihtoehtoja varten uskottavalla tavalla. Lisärakentamisen Katajanokalle tuomat lisäpalvelut ovat vuosien kokemuksemme mukaan syntyneet ja sitten hävinneet. Suunnittelussa toivomme tässä arvioinnissa  palvelujen yleisen kehityksen huomioon ottavaa, realistista tarkastelua.
     Katajanokkaseura on Yleiskaavatyön eri vaiheissa esittänyt vastustavan kantansa Katajanokanrannan täydennysrakentamiseen, koska täydennysrakentamisen edellytyksiä ja erityisesti vaikutuksia asukkaiden elinolosuhteisiin ei ole MRL:n tarkoittamalla tavalla riittävästi selvitetty. Katajanokanrannan rakentamisen edellytykset tulee nyt selvittää ennen mahdollisten rakentamistavoitteiden laatimista. Kriittisiä, ensisijaisesti tehtäviä selvityksiä ovat rannan lisätäyttö syvän laivaväylän vieressä, kasvavan risteilyalusten määrän paikalla pysyttämisen vaikutukset tai sijoittaminen muualle (minne?), nykyisten ja mahdollisen lisäautopaikkojen realistiset sijoittamismahdollisuudet ja jo nyt ruuhkautuvan satama- ja asukasliikenteen järjestämismahdollisuudet.
     Helsingin keskeisen, merelle avautuvan rannan arvo kasvaa kaupungin ja koko seudun kasvaessa. Lauttasaaren eteläreunan Särkiniemen ja Veijarivuoren puistot, Eiran Pyhän Birgitan puisto ja Ullanlinnan Meripuisto ovat onnistuneita esimerkkejä määrätietoisen suunnittelun tuloksena rakennetuista, suuressa käytössä olevista rantapuistoista. Niiden käyttäminen rakentamisalueina olisi ollut virhe.
     Kantakaupungin itäpuolella Katajanokanranta on samanlainen kantakaupungin ainutkertainen ranta. Suomenlinnan selälle avautuvan näkymänsä puolesta sillä on potentiaalia kehittyä suosituksi koko kaupungin yhteiseksi rantapuistoksi Merisataman rannan tapaan. Se tulisi vaihe vaiheelta rakentaa kaupunkilaisten, myös tulevien, virkistys- ja tapahtumakäyttöön. Hiljattain rakennettu Matruusinpuisto on kantakaupungin itäpuolen rantapuistolle alku, jolle Sataman alueen vähittäinen vetäytyminen antaa jatkomahdollisuuksia.
     Kaavatyössä tarkasteltaviin vaihtoehtoihin tulee lisätä Katajanokanrannan kaupunkia ja kaupunkiseutua palveleva puistovaihtoehto, jossa alue kaavoitetaan virkistysalueeksi ja palvelurakennuksille kaikille kaupunkilaisille.
Katajanokanrannan suunnittelussa tulee myös pitää lähtökohtana Kärjen asuntoalueen arkkitehtikilpailun keskeinen periaate, Merikasarmin korkeusaseman kunnioittaminen, ja Katajanokan sijainti Suomenlinnan maailmanperintökohteen suoja-alueella (UNESCO).
     Edellä esitetyn lisäksi Katajanokkaseura yhtyy Katajanokan Huolto Oy:n asukkaiden ja osakasyhtiöiden puolesta esittämään mielipiteeseen Katajanokanrannan asemakaavamuutoshankkeen osallistumis- ja arvioimissuunnitelmasta.