Toimintakertomus vuodelta 2021

Vuonna 1945 perustettu Katajanokkaseura ry – Skatuddssällskapet rf. on Helsingin vanhimpia kaupunginosayhdistyksiä. Seuran säännöt velvoittavat toimimaan mm. Katajanokan sivistyksellisten olojen kehittämiseksi sekä viihtyvyyden lisäämiseksi alueemme omaleimaisuutta ja erityispiirteitä kunnioittaen. Seura on Helsingin kaupunginosayhdistysten liiton ja Suomen kotiseutuliiton jäsen.

Vuosikokous pidettiin 1.3.2021 Helsingin Työkanava HeTyn ryn tiloissa (Katajanokanlaituri 4) sekä Teams etäkokouksena. Kokouksen jälkeen kaupunkiympäristön apulaispormestari Anni Sinnemäki vastasi katajanokkalaisten kysymyksiin kaupunkirakenteesta, rakennuksista ja kaavoituksesta.

Johtokuntaan kuuluu vuodeksi kerrallaan valittu puheenjohtaja sekä 10–15 kahdeksi vuodeksi kerrallaan valittua jäsentä, joista vuosittain noin puolet on erovuorossa.

Vuonna 2021 johtokunnan puheenjohtajana toimi Kati Laasonen. Muina jäseninä olivat Tuula Palaste (ev) varapuheenjohtajana, Eija Halla (ev) sihteerinä, Helena Alkula rahastonhoitajana, Martin Bunders (ev), Sinikka Harpf kokousemäntänä, Aurora Heickell (ev), Marja Karppanen (ev), Erkki Leimu, Marketta Suontakanen-Kamaja, Aarno Teittinen, Kirsti Tolvanen (ev), Minna Dufton(ev), Siru Saarelainen (ev) ja Sisko Lounatvuori, Staffan Lodenius (uusi jäsen) (ev=erovuoroiset )
Johtokunta kokoontui vuoden aikana 9 kertaa. Lisäksi johtokunnan asettamat toimikunnat kokoontuivat useita kertoja pääasiassa sähköpostikokouksin: lehtitoimikuntaa veti Aurora Heickell, ympäristötoimikuntaa Martin Bunders, kulttuuritoimikuntaa Marja Karppanen. Kulttuuritoimikunnan laajennettu ryhmä Kinokan keskuskomitea huolehti seuran elokuvakerhotoiminnasta. Urheilutoimikunta vetäjänään Kirsti Tolvanen ei poikkeusoloista johtuen kokoontunut tänä vuonna.

Jäsenistö ja jäsenmaksut
Vuonna 2020 seurassa oli 449 jäsentä, joista yhteisöjäseniä 19. Jäsenmaksu oli 20 euroa/henkilö ja kannattaja/yhteisöjäsenmaksu 100 euroa. Jäsenmaksut ovat seuran tärkein tulolähde. Toiminta perustuu vapaaehtoistyöhön. Tapahtumien järjestämiseen sekä toimikuntiin osallistui johtokunnan jäsenten lisäksi monia vapaaehtoisia.

Toiminta

72. Ympärijuoksu jouduttiin siirtämään vallitsevan koronatilanteen vuoksi seuraavalle vuodelle.

Kaupunkiviljelyä jatkettiin Linnanpuistossa. Seuralla on yhteensä 55 laatikkoa. Johtokunnan edustajana viljelytoimikunnassa oli Kati Laasonen.

Elokuvakerho Kinokka jatkoi laatufilmien esittämistä Kino K-13:ssa. Vallitsevan pandemiatilanteen vuoksi näytöksiä voitiin pitää vain neljä, mutta vuosi huipentui Tove-elokuvan esitykseen, jonka lopuksi saimme keskustella elokuvan pääosan esittäjän Alma Pöystin ja ohjaaja Zaida Bergrothin kanssa. Perinteinen aulatarjoilu on poistunut koronarajoitusten myötä. Filmien vuokriin ei tänä vuonna saatu sponsoritukea, mutta jatkossa ravintola Sköne Kanavarannasta ja Katajanokan mahtava K-kauppias Juuso Hemminki ovat sponsoreitamme.

Matruusin illallista suunniteltiin järjestettäväksi elokuussa, mutta navakka tuuli ja sade estivät tilaisuuden järjestämisen.

Kannanotot ja mielipiteet

Seura on esittänyt useita kannanottoja ja mielipiteitä alueen kaavaehdoituksista ja esittänyt vastineen tiiliraunioiden rakennussuojeluesityksestä. nämä löytyvät kokonaisuudessaan skatta.fi/kannanotot sivulta.

  • Esitys Katajanokanrannan uusista suojateistä
  • Katajanokkaseura ry:n vastine Katajanokan vanhoja tiiliraunioita koskevasta rakennussuojeluesityksestä annettujen lausuntojen johdosta.
  • Katajanokkaseura ry:n kannanotto Uspenskin katedraalin portaiden ja puistokäytävän suunnitelmaluonnoksesta
  • Lausunto Tove Janssonin puiston ja Kanavapuiston puistosuunnitelmasta
  • Seuran kommentti raitiolinjasuunnitelmiin
  • Katajanokkaseuran mielipide polkupyöräpaikoista

Tiedotus

Seuran vuosijulkaisu Katajanokan Kaiku ilmestyi marras-joulukuun vaihteessa. Kaiku jaettiin seuran jäsenille, sekä niille katajanokkalaisille, joiden ovessa ei ole mainospostikieltoa.  Kaiku on lisäksi luettavissa seuran verkkosivuilla osoitteessa skatta.fi. Postin jakohäiriöiden takia valitettavasti Katajanokan asukkaista kaikki eivät saaneet lehteä. Tästä reklamoitiin postia ja saatiin hyvitys.

Toiminnasta ja muista Katajanokkaa koskevista aiheista tiedotetaan myös Facebookin kautta. Seuran sähköpostilaatikon osoite on katajanokkaseurary@gmail.com.

Tulevaisuuden näkymät

Katajanokkaseuran tärkeänä tehtävänä on seurata muutoksia oman asuinalueemme näkökulmasta ja toimia asukkaiden edunvalvojana. Vuonna 2022 seurattaviin hankkeisiin kuuluu keskeisesti Periaatepäätös satamatoimintojen uudelleenjärjestelyistä ja satama-alueiden maankäytön lähtökohdista Eteläsatamassa, Katajanokalla ja Länsisatamassa, Merikasarmin kiinteistön, YIT:n pysäköintiluolan ja jatkuvien rakennushankkeiden sekä liikennejärjestelyjen aktiivinen seuranta.

Perinteinen ympärijuoksu järjestetään 72. kerran. Myös perinteeksi muodostunut Kinokka-elokuvakerho ja Linnanpuiston kaupunkiviljely sekä Matruusin illallinen ym. tapahtumat jatkuvat vallitsevan tilanteen huomioon ottaen kuten ennenkin. Suunnitteluun ja tapahtumien järjestämiseen haetaan yhteistyötä koulun ja muiden katajanokkalaisten toimijoiden kanssa.

Katajanokkaseuran uudet säännöt 2022

Katajanokkaseuran johtokunta esittää seuran sääntöjä uudistettaviksi 1.3.2022 seuran vuosikokouksessa:

Katajanokkaseuran säännöt

UUDETVANHAT
Nimi ja kotipaikka
1 § Yhdistyksen nimi on Katajanokkaseura ry. – Skatuddsällskapet rf. Seuran kotipaikka on Helsingin kaupunki ja toimialue Katajanokan kaupunginosa. Seura on puoluepoliittisesti sitoutumaton.1 § Yhdistyksen nimi on Katajanokkaseura ry. – Skatuddssällskapet rf. Yhdistyksen, joka näissä säännöissä nimetään seuraksi, kotipaikka on Helsingin kaupunki ja toimialue Katajanokan kaupunginosa. Seura on puoluepoliittisesti sitoutumaton.  
Tarkoitus ja toiminta
2 § Seuran tarkoituksena on edistää alueen viihtyisyyttä, yhteisöllisyyttä ja kulttuuritoimintaa. Seura huomioi Katajanokan alueellisen ja historiallisen omaleimaisuuden toimiessaan ympäristönsuojeluun, maisemanhoitoon, liikenne- ja satamajärjestelyihin sekä kaavoitukseen liittyvissä kysymyksissä. Seura toimii Katajanokan asukkaiden ja eri yhteisöjen yhdyssiteenä.2 § Seuran tarkoituksena on toimia sivistyksellisten, sosiaalisten ja taloudellisten olojen kehittämiseksi sekä viihtyvyyden lisäämiseksi Katajanokan alueellista omaleimaisuutta ja erityispiirteitä kunnioittaen toimia ympäristönsuojeluun, maisemanhoitoon, liikenne- ja satamajärjestelyihin sekä kaavoitukseen liittyvissä kysymyksissä toimia Katajanokan asukkaiden ja eri yhteisöjen yhdyssiteenä.  
3 § Tarkoituksensa toteuttamiseksi seura pyrkii vaikuttamaan Helsinkiä ja Katajanokkaa koskevaan suunnitteluun ja päätöksentekoon tekemällä aloitteita ja esityksiä sekä antamalla lausuntoja viranomaisille. Seura toimii yhteistyössä kotiseututyön järjestöjen kanssa, harjoittaa Katajanokkaa koskevaa tallennus- ja julkaisutoimintaa, järjestää erilaisia juhla- ja kulttuuritilaisuuksia ja tukee paikallista harrastustoimintaa.3 § Tarkoituksensa toteuttamiseksi seura Katajanokan asukkaiden etujen vaalijana pyrkii vaikuttamaan Helsinkiä koskevaan suunnitteluun ja päätöksentekoon, tehden aloitteita ja esityksiä ja antaen lausuntoja viranomaisille, toimii yhteistyössä kotiseututyön eri järjestöjen kanssa sekä harjoittaa kotiseutua koskevaa tallennus‑ ja julkaisutoimintaa, järjestää mahdollisuuksien mukaan kotiseutupäiviä sekä muita juhla‑ ja kulttuuri­tilaisuuksia sekä edistää asukkaiden omatoimisuutta ja tukee paikallista harrastustoimintaa.  
Seura huomioi Katajanokan ja pääkaupunkiseudun kaksikielisyyden toiminnassaan ja kokouksissaan.
Jäsenistö
4 § Johtokunta hyväksyy seuran jäseneksi hakijan, joka hyväksyy seuran säännöt ja tarkoituksen. Jäsenyys alkaa siitä ajankohdasta, jolloin johtokunta on hyväksynyt hakemuksen. Jäsen on velvollinen suorittamaan seuran vuosikokouksen määräämän jäsenmaksun. Johtokunta voi kuitenkin sairauden, työttömyyden tai muusta vastaavasta erityisestä syystä vapauttaa varsinaisen jäsenen jäsenmaksusta. Seuran kannattajajäseneksi pääsee jokainen oikeuskelpoinen yhteisö, jonka johtokunta hyväksyy ja joka suorittaa seuran vuosikokouksen määräämän kannattajajäsenmaksun. Kannattajajäsenellä ei ole äänioikeutta seuran kokouksissa.  4 § Seuran varsinaiseksi jäseneksi pääsee jokainen sen tarkoitusperät ja säännöt hyväksyvä henkilö, jonka seuran johtokunta jäseneksi hyväksyy. Jäsenyys katsotaan alkavaksi siitä ajankohdasta, jolloin jäseneksi ilmoittautuminen on hyväksytty. Jäsen on velvollinen suorittamaan seuran vuosikokouksen määräämän jäsenmaksun. Johtokunta voi kuitenkin sairauden, työttömyyden takia tai muusta vastaavasta erityisestä syystä vapauttaa varsinaisen jäsenen jäsenmaksusta. Seuran kannattajajäseneksi pääsee jokainen oikeuskelpoinen yhteisö, jonka johtokunta hyväksyy ja joka suorittaa seuran vuosikokouksen määräämän kannattajajäsenmaksun. Kannattajajäsenellä ei ole äänioikeutta seuran kokouksissa. Johtokunta pitää seuran jäsenistä lainmukaista jäsenluetteloa. Tällä sääntömuutoksella ei loukata jo saavutettuja jäsenoikeuksia.  
 
5 § Jäsen voi erota seurasta ilmoittamalla siitä kirjallisesti johtokunnalle tai puheenjohtajalle.  Seuran johtokunnalla on oikeus erottaa jäsen, joka toimii seuran sääntöjä tai periaatteita vastaan tai laiminlyö jäsenmaksun suorittamisen määräaikana. Erotettu jäsen voi kolmenkymmenen (30) päivän kuluessa erottamisesta tiedon saatuaan kirjallisesti valittaa päätöksestä seuran kokoukselle jättämällä valituskirjelmänsä johtokunnalle.5 § Jäsen voi erota seurasta ilmoittamalla siitä kirjallisesti johtokunnalle tai puheenjohtajalle tai seuran kokouksen pöytäkirjaan. Seuran johtokunnalla on oikeus erottaa jäsen, joka toimii seuran sääntöjä tai periaatteita vastaan tai laiminlyö jäsenmaksun suorittamisen määräaikana. Erotettu jäsen voi kolmenkymmenen (30) päivän kuluessa erottamisesta tiedon saatuaan kirjallisesti valittaa päätöksestä seuran kokoukselle jättämällä valituskirjelmänsä johtokunnalle.  
6 § Seura voi johtokunnan esityksestä kutsua kunniajäseneksi henkilön, joka on toiminut erityisen ansiokkaasti seuran tarkoituksen toteuttamiseksi. Kunniajäsenellä ei ole jäsenmaksuvelvoitetta. 6 § Kunniajäsenekseen seura voi johtokunnan esityksestä kokouksessaan kutsua henkilön, joka huomattavalla tavalla ja pitkäaikaisesti on vaikuttanut seuran tarkoituksen toteuttamiseksi. Kunniajäsenellä ei ole jäsenmaksuvelvoitetta.  
Kokoukset
7 § Seuran vuosikokous tulee pitää maaliskuun loppuun mennessä. Lisäksi johtokunta kutsuu seuran koolle tarvittaessa. Mikäli vähintään yksi kymmenesosa (1/10) seuran äänioikeutetuista jäsenistä kirjallisesti vaatii, johtokunnan tulee järjestää ylimääräinen kokous käsittelemään vaatimuksessa ilmoitettua asiaa. Johtokunta kutsuu seuran kokoukset koolle vähintään seitsemän (7) päivää ennen kokousta joko lähettämällä kutsu kullekin jäsenelle sähköpostilla tai ilmoittamalla kutsun seuran www-sivuilla. Johtokunta voi päättää mahdollisuudesta osallistua kokoukseen myös etänä. Kutsussa on tällöin annettava osallistumisohjeet.  7 § Seuran vuosikokous tulee pitää helmikuun aikana. Lisäksi johtokunta kutsuu seuran koolle tarvittaessa. Mikäli vähintään yksi kymmenesosa (1/10) seuran äänioikeutetuista jäsenistä kirjallisesti vaatii, johtokunnan tulee järjestää ylimääräinen kokous käsittelemään edellä tarkoitetussa vaatimuksessa ilmoitettua asiaa.  Seuran kokoukset johtokunta kutsuu koolle joko ilmoittamalla kirjeellisesti jokaiselle jäsenelle tai niissä lehdissä, jotka johtokunta nimeää. Kokouskutsu toimitetaan jäsenille vähintään seitsemän (7) päivää ennen kokousta.  
  
8 § Seuran kokouksessa äänioikeus on seuran varsinaisilla jäsenillä. Päätökset tehdään yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa. Etäyhteydellä osallistuvilla jäsenillä on äänioikeus.8 § Seuran kokouksessa äänioikeus on seuran varsinaisilla jäsenillä. Päätökset tehdään yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.  
9 § Seuran vuosikokouksessa käsitellään seuraavat asiat: 1. Valitaan kokouksen puheenjohtaja ja sihteeri, kaksi pöytäkirjan tarkastajaa sekä ääntenlaskijat. 2. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus. 3. Käsitellään edellisen vuoden toimintakertomus. 4. Käsitellään edellisen vuoden tilinpäätös ja toiminnantarkastajien lausunto ja päätetään tilinpäätöksen hyväksymisestä. 5. Hyväksytään toimintasuunnitelma. 6. Hyväksytään talousarvio ja päätetään jäsenmaksun suuruus. 7. Valitaan seuran puheenjohtaja. 8. Valitaan jäsenet johtokuntaan erovuoroisten jäsenten tilalle. 9. Valitaan toiminnantarkastaja ja hänelle varahenkilö.  10. Käsitellään muut asiat, joista johtokunnalle on tehty esitys vähintään kolmekymmentä (30) päivää ennen kokousta tai jotka johtokunta päättää vuosikokoukselle esittää.9 § Seuran vuosikokouksessa käsitellään seuraavat asiat: 1. Valitaan kokouksen puheenjohtaja ja sihteeri, kaksi pöytäkirjan tarkastajaa sekä ääntenlaskijat. 2. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus. 3. Vahvistetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus. 4. Käsitellään edellisen vuoden toimintakertomus ja päätetään sen hyväksymisestä. 5. Käsitellään edellisen vuoden tilinpäätös ja tilintarkastajien lausunto ja päätetään tilien hyväksymisestä. 6. Hyväksytään toimintasuunnitelma. 7. Hyväksytään talousarvio. 8. Määrätään jäsenmaksun suuruus. 9. Päätetään seuran kokousten koollekutsumistavasta. 10. Valitaan seuran johtokunnan puheenjohtaja, jota kutsutaan seuran puheenjohtajaksi. 11. Valitaan jäsenet johtokuntaan erovuoroisten jäsenten tilalle. 12. Valitaan kaksi varsinaista ja kaksi varatilintarkastajaa. 13. Käsitellään muut asiat, joista johtokunnalle on tehty esitys vähintään kolmekymmentä (30) päivää ennen kokousta tai jotka johtokunta haluaa vuosikokoukselle esittää.
Johtokunta
10 § Seuran toimintaa suunnittelee ja johtaa johtokunta, johon kuuluu vuodeksi kerrallaan valittu puheenjohtaja sekä kymmenestä viiteentoista (10-‑15) kahdeksi vuodeksi kerrallaan valittua muuta jäsentä, joista vuosittain puolet on erovuorossa. Johtokunta valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan sekä kutsuu sihteerin, talousvastaavan ja muut tarvittavat toimihenkilöt vuodeksi kerrallaan. Johtokunta voi asettaa avukseen sääntöjen edellyttämiä tehtäviä varten sille vastuunalaisia pysyviä tai tilapäisiä toimikuntia. Johtokunta kokoontuu puheenjohtajan tai hänen ollessaan estynyt, varapuheenjohtajan kutsusta, tai kun vähintään kolme (3) jäsentä sitä vaatiiKokous on päätösvaltainen, kun puolet jäsenistä on läsnä. Päätökset tehdään yksinkertaisella ääntenenemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa arpa.10 § Seuran toimintaa suunnittelee ja johtaa vuosikokouksessa valittu johtokunta, johon kuuluu vuodeksi kerrallaan valittu puheenjohtaja sekä kymmenestä viiteentoista (10‑15) kahdeksi vuodeksi kerrallaan valittua muuta jäsentä, joista vuosittain on puolet erovuorossa. Jäsenten erovuorot määrätään ensin arvan, sitten vuoron mukaan. Johtokunta valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan sekä kutsuu sihteerin, rahastonhoitajan ja muut tarvittavat toimihenkilöt vuodeksi kerrallaan. Johtokunta voi asettaa keskuudestaan juoksevien asioiden hoitamista ja asioiden valmistelua varten 3‑4-jäsenisen työvaliokunnan. Johtokunta voi asettaa avukseen sääntöjen edellyttämiä tehtäviä varten sille vastuunalaisia pysyviä tai tilapäisiä toimikuntia tai jaostoja. Johtokunta kokoontuu puheenjohtajan tai hänen ollessaan estynyt varapuheenjohtajan kutsusta tai kun vähintään kolme (3) jäsentä sitä vaatii, jaon päätösvaltainen, kun puolet jäsenistä on läsnä. Päätökset tehdään yksinkertaisella ääntenenemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa arpa.
Nimenkirjoittajat
11 § Seuran nimen kirjoittavat puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja sihteeri kaksi yhdessä.11 § Seuran nimen kirjoittavat puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja sihteeri kaksi yhdessä.
Talous
12 § Seuran tilit päätetään kalenterivuosittain, ja ne on jätettävä toiminnantarkastajalle vähintään 21 päivää ennen vuosikokousta. Toiminnantarkastajan on annettava lausunto johtokunnalle vähintään 14 päivää ennen vuosikokousta.12 § Seuran tilit päätetään kalenterivuosittain, ja ne on jätettävä tilintarkastajille vähintään 21 päivää ennen vuosikokousta. Tilintarkastajien on palautettava tilit lausuntoineen johtokunnalle vähintään 14 päivää ennen vuosikokousta
13 § Seuralla on oikeus toimintansa tukemiseksi ottaa vastaan avustuksia ja lahjoituksia, harjoittaa kustannustoimintaa sekä asianmukaisella luvalla toimeenpanna arpajaisia ja rahankeräyksiä.13 § Seuralla on oikeus toimintansa tukemiseksi ottaa vastaan avustuksia ja lahjoituksia, harjoittaa kustannustoimintaa sekä asianmukaisella luvalla toimeenpanna arpajaisia ja rahankeräyksiä.
Sääntöjen muuttaminen ja seuran purkaminen
14 § Muutoksia näihin sääntöihin voidaan tehdä ainoastaan seuran kokouksessa. Muutosehdotuksen on tällöin hyväksytyksi tullakseen saatava vähintään kolme neljäsosaa (3/4) annetuista äänistä. Kokouskutsussa on mainittava sääntöjen muuttamisesta tai seuran purkamisesta.14 § Muutoksia näihin sääntöihin voidaan tehdä ainoastaan seuran kokouksessa. Muutosehdotuksen on tällöin hyväksytyksi tullakseen saatava vähintään kolme neljäsosaa (3/4) annetuista äänistä.  
15 § Ehdotus seuran purkamisesta on käsiteltävä kahdessa peräkkäisessä kokouksessa, joiden välillä tulee olla vähintään yksi kuukausi, ja ehdotuksen on hyväksytyksi tullakseen saatava kummassakin kokouksessa vähintään kolme neljäsosaa (3/4) annetuista äänistä. 16 § Seuran purkautuessa tai tullessa lakkautetuksi sen varat luovutetaan kotiseututyötä edistävään tarkoitukseen sen mukaan kuin seuran viimeinen kokous päättää.  15 § Ehdotus seuran purkamisesta on käsiteltävä kahdessa peräkkäisessä kokouksessa, joiden välillä tulee olla vähintään yksi kuukausi, ja ehdotuksen on hyväksytyksi tullakseen saatava kummassakin kokouksessa vähintään kolme neljäsosaa (3/4) annetuista äänistä. 16 § Seuran purkautuessa tai tullessa lakkautetuksi sen varat luovutetaan kotiseututyötä edistävään tarkoitukseen sen mukaan kuin seuran viimeinen kokous päättää.

KINOKKA ESITTÄÄ: KINO K13 sunnuntaina 12.12 klo 15.00: Tove KORONAPASSINÄYTÖS

TOVE
Suomi 2020
Pituus: 116 min
Ikäraja: K12
Ohjaus: Zaida Bergroth
Käsikirjoitus: Eeva Putro
Näyttelijät: Alma Pöysti, Krista Kosonen, Shanti Roney

Helsinki, 1945. Sodan päättyminen antaa taidemaalari Tove Janssonille taiteellista ja sosiaalista vapautta. Hänen epäsovinnainen elämäntapansa – nykytaide, huimaavat juhlat ja avoin suhde naimisissa olevan poliitikon kanssa – eivät ole kuvanveistäjäisän mieleen. Toven vapaudenkaipuu joutuu koetukselle, kun hän tapaa teatterijohtaja Vivica Bandlerin. Rakkaus Vivicaa kohdaan on sähköistävää ja kaikennielevää, mutta Tove alkaa ymmärtää, että hänen tulisi saada sille vastakaikua. Kun Tove kamppailee tunteidensa kanssa, hänen uransa saa yllättävän käänteen. Toven taiteelliset unelmat liittyvät maalauksiin, mutta yhtäkkiä sivuprojektina alkaneet työt alkavat elää omaa elämäänsä. Ne ovat melankolisia, vangitsevia tarinoita, joita Tove kertoi pelokkaille lapsille pommisuojissa. Muumien seikkailut saivat vaikutteita Toven omasta elämästä, ja ne tuovat hänelle kansainvälistä tunnettuutta sekä taloudellisen riippumattomuuden. Kun Tove alkaa löytää taiteilijan identiteettinsä, hänen täytyy samalla löytää itsensä – mutta rakkaus Vivicaa kohtaan on todellisen vapauden tiellä.
TOVE on vangitseva draama maailmankuulun taiteilijan luovasta energiasta sekä identiteetin ja vapauden etsinnästä.
Elokuvassa puhutaan ruotsia ja se on tekstitetty suomeksi.
Elokuvan jälkeen meillä on mahdollisuus keskustella ohjaaja Zaida Bergrothin ja pääosan esittäjän Alma Pöystin kanssa

Elokuvalippu: 6 euroa + jäsenkortti 2 euroa
Saliin mahtuu 150 katsojaa
Paikka: Kino K13 (Katajanokanlaituri 11 A)
Aika: Sunnuntaina 12.12 klo 15

TARKISTAMME KORONAPASSIN LIPUNOSTON YHTEYDESSÄ!
Ethän tule sairaana elokuviin. SUOSITTELEMME MASKIN KÄYTTÖÄ!
Tervetuloa

Katajanokkaseuran mielipide polkupyöräpaikoista

Katajanokkalaisia on ihmetyttänyt polkupyörätelineiden asentamista varsin tiheästi eri puolille ns. vanhaa Katajanokkaa. Pyöräpaikkojen järjestäminen on toki nykyisten liikennevisioiden mukaista, mutta niiden määrä ja sijainti ei tunnu vastaavan tarvetta. Asukkaat säilyttävät pyöriään pihoissaan tai kellareissa ja paikat palvelevat satunnaisia vierailijoita. Kaduilla tai katuosuuksilla, joille niitä on nyt pystytetty, ei ole juuri kivijalkapalveluja. Pyöräparkkien sijainti suhteessa esim. porttikäytäviin ja suojateiden suhteen tuntuu monessa paikassa vievän turhan monta asukaspysäköintipaikkaa, joista on muutenkin kova pula. Pyöräparkeissa näyttää olevan merkittävä määrä sähköpotkulautoja säilytettyinä – se voi olla osaratkaisu asukkaita vaivaavaan ongelmaan, mutta on tuskin alkuperäisen tarkoituksen mukaista. 

Katajanokkaseura on pahoillaan siitä, että pyörätelineiden määrästä, sijoittelusta ja estetiikasta ei keskusteltu tai edes tiedotettu etukäteen. Asukkailla ja kiinteistönhaltijoilla on kuitenkin kattavin paikallistieto alueen olosuhteista ja tarpeista.

Katajanokkaseuran puolesta Helsingissä 4.11.2021

Liikennesuunnittelupäällikkö Reetta Putkonen vastasi Katajanokkaseuran mielipiteeseen seuraavaa:

”Pahoittelemme, ettei pyöräpysäköinnin toteutuksesta ole käyty riittävää vuoropuhelua asukkaiden kanssa ennen niiden rakentamista. Tulemme kehittämään pyöräpysäköinnin suunnitteluvaiheen aikaista vuorovaikutusta sekä parantamaan tiedotusta pyöräpysäköinnin toteutuksesta.

Pyöräpysäköintiä toteutetaan katualueille ja ensisijaisesti pyritään löytämään kohteita, jotka eivät ole muussa käytössä. Vastaavanlaista pyöräpysäköintiä on toteutettu aikaisempina vuosina mm. Töölöön, Kamppiin ja Kallioon.

Pyöräpysäköinnin suunnittelu nojautuu Helsingin kaupungin pyöräpysäköinnin suunnitteluohjeeseen sekä pyöräpysäköinnin yleissuunnitelma ja toteutusohjelmaan vuosille 2021-2025. Asukasvuorovaikutusta on toteutettu esimerkiksi vuonna 2017 asukaskyselyllä, jossa kaupunkilaiset saivat laittaa omia ehdotuksia pyöräpysäköintipaikoista. Pyöräpysäköinnin laadun ja määrän nostamisella on tutkimusten mukaan vaikutusta siihen, että helsinkiläiset pyöräilisivät enemmän. Helsinkiläiset vastasivat pyöräilybarometrissa vuosina 2017 ja 2019, että he pyöräilisivät enemmän, jos pyörien pysäköintipaikat ja alueet olisivat paremmin turvattuja ilkivallalta ja varkauksilta.

Saamiemme palautteiden johdosta, olemme arvioineet uudelleen uusien pyörätelineiden sijainteja Pormestarinrinne 2 ja Satamakatu 5 edustalla. Pormestarinrinne 2 edustalla pyörätelineitä ei tulla poistamaan tai siirtämään, koska rakennettu vaihtoehto on todettu saavutettavuuden vuoksi parhaimmaksi ratkaisuksi tällä alueella. Satamakatu 5 edustalla olevat pyörätelineet voidaan sijoittaa Tove Janssonin puistoon kesän 2022 aikana. Tove Janssonin puiston viereen toteutetaan pyöräpysäköintipaikkoja, jotka täyttävät alueen pyöräpysäköintitarpeen ja tämän vuoksi Satamakatu 5 edustalla olevat pyörätelineet voidaan poistaa.”

KINOKKA ESITTÄÄ: KINO K13 sunnuntaina 14.11 klo 15.00: La Belle époque

KINOKAN 100. elokuva!

LA BELLE ÉPOQUE – Elämämme kaunein aika
Ranska 2019
Pituus: 115 min
Ikäraja: K12
Ohjaus: Nicolas Bedos
Käsikirjoitus: Nicolas Bedos
Näyttelijät: Daniel Auteuil, Guillaume Canet, Fanny Ardant, Doria Tillier

Upeiden ranskalaistaitureiden tähdittämä nostalginen matka elämän tärkeimmän ihmissuhteen alkujuurille muistuttaa meitä siitä, kuinka ja miksi rakastumme.
Kuusikymppinen Victor (Daniel Auteuil) elää väljähtyneessä avioliitossa Marianne-vaimonsa (Fanny Ardant) kanssa.
Pariskunnalla on yltäkylläisessä elämässään puitteet kohdillaan, mutta välinpitämättömyys kaivertaa kumpaistakin sisältä.
Victorin elämä kääntyy ylösalaisin päivänä, jona hän saa mahdollisuuden mahdottomaan:
palata menneisyyteen neljän vuosikymmenen taakse ja päivään, jolloin hän tapasi elämänsä rakkauden ensimmäisen kerran.
Perhepiiriin kuuluu nimittäin Antoine (Guillaume Canet), joka nikkaroi rahakkaille asiakkailleen korkeatasoisia räätälöityjä kokemusmatkoja.
Victorille paluu elämänkokoisen rakkauden alkujuurille on riittävä mullistamaan ainakin yhden elämän, jollei sitten kahta…
Elokuvassa puhutaan ranskaa ja se on tekstitetty suomeksi.

Elokuvalippu: 6 euroa + jäsenkortti 2 euroa
Lippukassa on vain käteiskassa.
Saliin mahtuu 150 katsojaa
Paikka: Kino K13 (Katajanokanlaituri 11 A)
Aika: Sunnuntaina 14.11 klo 15

Ethän tule sairaana elokuviin. SUOSITTELEMME MASKIN KÄYTTÖÄ!
Tervetuloa

KINOKKA ESITTÄÄ: KINO K13 sunnuntaina 24.10 klo 15.00: Maryam

MARYAM
Saudi-Arabia 2019
Pituus: 104 min
Ikäraja: K7
Ohjaus: Haifaa al Mansour
Käsikirjoitus: Haifaa Al-Mansour, Brad Niemann
Näyttelijät: Mila Al Zahrani, Dae Al Hilali, Nora Al Awad

Maryam pitää työstään pienessä sairaalassa Saudi-Arabian maaseudulla, vaikka osa miespotilaista kieltäytyykin hänen hoidostaan.
Kun kutsu tulee kansainväliseen lääkärikonferenssiin, tuntee hän vihdoin itsensä arvostetuksi.
Ilo muuttuu nopeasti pettymykseksi, kun viranomaiset vaativat häneltä isän suostumusta matkaan liian lyhyellä varoitusajalla.
Pettynyt Maryam päättää ottaa asiat omiin käsiinsä ja ilmoittautuu ehdokkaaksi tuleviin kunnallisvaaleihin haastaakseen patriarkaaliset perinteet.

Elokuvalippu: 6 euroa + jäsenkortti 2 euroa
Lippukassa on vain käteiskassa.
Saliin mahtuu 150 katsojaa
Paikka: Kino K13 (Katajanokanlaituri 11 A)
Aika: Sunnuntaina 24.10 klo 15

Ethän tule sairaana elokuviin. SUOSITTELEMME MASKIN KÄYTTÖÄ!
Tervetuloa!

KINOKKA ESITTÄÄ: KINO K-13 sunnuntaina 19.9 klo 15.00: BIG vs. SMALL


BIG vs. SMALL
Suomi 2020
Pituus: 76 min
Ikäraja: S
Ohjaus: Minna Dufton
Käsikirjoitus: Minna Dufton
Päähenkilöt: Joana Andrade, Johanna Nordblad

BIG vs SMALL on nykyaikainen satu, joka ulottuu Portugalin hirviömäisistä aalloista jäisen, suomalaisen järven jään alle ja siellä piilevään hiljaisuuteen.
BIG vs SMALL kertoo voimasta ja vahvuudesta veden pinnalla ja omien demoniemme kohtaamisesta pinnan alla.
Se kertoo luottamuksesta, irti päästämisestä ja siitä, mitä tapahtuu, kun kaksi eliittiurheilijaa jakaa ilmiömäiset kykynsä toistensa kanssa.
Dokumenttiä on kuvattu Katajanokalla ja sen ohjaaja Minna Dufton on asunut Katajanokalla 12 vuotta, hän on lupautunut tulemaan näytökseen vastaamaan yleisön kysymyksiin.
Esitys on tekstitetty englanniksi.

Elokuvalippu: 6 euroa + jäsenkortti 2 euroa
Saliin otetaan 75 katsojaa (puolet katsomon kapasiteetista)
Paikka: Kino K-13 (Kanavakatu 12)
Aika: Sunnuntaina 19.9 klo 15

Muistathan turvavälit, etkä tule sairaana elokuviin. SUOSITTELEMME MASKIN KÄYTTÖÄ!
Tervetuloa!

Seuran kommentti raitiolinjasuunnitelmiin

1920 -luku . Rahastajia ja raitiovaununkuljettajia sekä raitiovaunu numero 4 Töölön raitiovaunuhalleilla. Joukossa Ruth Saario.

Ratikkalinjastovaihtoehdot

Katajanokkaseura haluaa esittää HSL:n kaupunki- ja pikaraitioliikenteen linjastosuunnitelman alustavista linjastoluonnoksista seuraavaa:

Katajanokka on Helsingin ainoita kaupunginosia, joiden joukkoliikenne on pelkästään raitiovaunujen varassa. Suhde ratikkaan on lähtökohtaisesti hyvin myönteinen, mutta ratikkarata on myös häiriöille altis. Yllättävien mutta varsin yleisten liikennehäiriöiden osalta monet tapahtumat esimerkiksi Senaatintorilla, Aleksilla tai Eduskuntatalon edessä viivästyttävät tai keskeyttävät liikennöinnin – ilman, että siitä voidaan tiedottaa pysäkeillä odottaville. Näin ollen on toivottavaa, että Katajanokalle liikennöisi jatkuvasti kaksi linjaa, eri reittejä pitkin. Nykyinen linja 5 ei käytännössä juuri pysty palvelemaan katajanokkalaisia. Katajanokanlaiturin varrelle suunnitellut toiminnot perustelevat liikennöinnin mittavaa lisäämistä.

Esitetyistä linjastovaihtoehdoista vaihtoehto B linjat kulkevat pääosin eri reittejä ja peittävät yhdessä hyvin koko kantakaupungin sen pohjoisia osia myöten ja tarjoaa suoran yhteyden esimerkiksi Rautatieasemalle. Linja 10 on selkeä ja nopea kulkien nykyisen nelosen tapaan Aleksia ja Mannerheimintietä pitkin Töölön tullille (josta voi jatkaa joko Pikku-Huopalahteen tai Munkkiniemeen. Linja 5 kiemurtelee hitaammin, mutta uusia, tärkeitä kytkentöjä ovat Kruununhaka, Yliopiston metroasema, Rautatieasema ja Kamppi sekä Etu-Töölön, Kallion, Vallilan ja Käpylän alueet.   

Vaihtoehdossa A molemmat linjat kulkevat samaa reittiä Runeberginkadun kautta Töölön torille, josta linja jatkaa Käpylään ja linja 5 Pasilaan. Kantakaupungin pohjoisosiin ja Pasilaan saadaan suorat, mutta hyvin hitaat yhteydet, kun taas Mannerheimintien varsi ja Kruununhaka-Hakaniemen seutu jäävät lähes kokonaan ja ratikan palvelualueen ulkopuolelle. Yhteisellä runkolinjalla vuoroväli muodostuu hyvinkin lyhyeksi, mutta reitti on liikennehäiriöille hyvin altis.

Yhteenvedonomaisesti seura katsoo, että vaihtoehto A on asukkaiden ja muiden toimijoiden kannalta nykyistä linjatarjontaa selvästi huonompi ja vaihtoehto B taas nykyistä selvästi parempi.

Ilmoita Katajanokan Kaiussa

Katajanokkaseura ry on julkaissut skattalaisten omaa korkeatasoista kaupunginosalehteä jo vuodesta 1959.

Tänä syksynä Katajanokan Kaiku ilmestyy 60. kerran.

Olethan mukana kertomalla yrityksestäsi ilmoituksella Katajanokan Kaiun juhlanumerossa.


• Katajanokan Kaiku 2021 jaetaan jokaiseen kotiin ja yritykseen Katajanokalla.
• Kaiun avulla kerrotte meille itsestänne, tuotteistanne ja palveluistanne.
• Kaikua painetaan 3300 kpl. Lehti ilmestyy marras-joulukuun vaihteessa.
• Ilmoitus Kaiussa tavoittaa ostovoimaiset katajanokkalaiset.

Ladattava ilmoitustilavaraus

Lähetä ilmoitustilavarauksesi viimeistään 15.10.2021 osoitteeseen katajanokkaseurary@gmail.com

Kysymyksiä kuntavaaliehdokkaille

Katajanokkaseura lähetti kuntavaaliehdokkaille katajanokkalaisten kysymyksiä:

Yleiskaavaan liittyvä Katajanokanrannan täydennysrakentaminen ja Matruusinpuisto: Katajanokalla on ihmetelty, miksi täydennysrakentamisella tuhottaisiin puisto, joka sijainniltaan ja maisemallisesti tukee kaupunkimme merellisyyttä ja asukkaiden sekä muiden kaupunkilaisten hyvinvointia.

  • Kannatatko ja onko mielestäsi tärkeää, että kantakaupungin alueella turvataan olemassa olevat viheralueet ja puistot?
  • Katajanokkaseuran vuosikokouksen jälkeisessä keskustelussa mainittiin, että Matruusinpuisto voitaisiin korvata vastaavan kokoisella puistolla jossakin muualla, jos puisto uhrataan rakentamiselle. Onko tämä mahdollista?
  • Katajanokan neljä vuosikymmentä sitten toteutettua kärjen asuinaluetta pidetään Helsingin kaupunkisuunnittelun taitekohdan merkkiteoksena. Pitäisikö Katajanokan kärki mielestäsi suojella?

Katajanokan rantareitti

  • Pidätkö tärkeänä, että tulevien muutostöiden yhteydessä (mm. satamaterminaalimuutokset, Stora Enson uusi pääkonttori) voidaan toteuttaa yhtenäinen kävelyreitti Katajanokan ympäri?

Kaupunkia rakennetaan vauhdilla.

  • Kerro, mikä on mielestäsi onnistunutta uutta Helsinkiä (alue tai kohde). Mikä ei miellytä?
  • Onko mielestäsi tärkeää tavoitella ns. vartin kaupunkia, jossa kaikki lähipalvelut löytyvät viidentoista minuutin kävelyn, pyöräilyn tai julkisen liikenteen matkan päästä?
  • Miten vartin kaupungin voisi toteuttaa Katajanokan asukkaille?

Aleksanterinkadun ympäristö on katajanokkalaisten lähikeskusta ja siksi keskustan palvelut ovat tärkeitä.

  • Minkälaisena näet keskustan kehityksen?
  • Minkälaista toimintaa ja palveluja toivoisit keskustaan jäävän tai tulevan?
  • Pitääkö kävelykeskustaa laajentaa?

Katajanokan ja keskustan liikennejärjestelyt (yksityisautoilu, joukkoliikenne, jalankulku, pyöräily ja sähköpotkulaudat)

  • Miten katajanokkalaiset pääsevät autolla tulevaisuudessa lännen suuntaan?
  • Jalankulkija joutuu usein väistämään polkupyörää, esimerkiksi jalkakäytävällä tai suojatiellä. Miten korjaisit tämän?
  • Onko järkevää harventaa Katajanokan ratikkapysäkkejä?

Katajanokkaseuran, Kruununhaan asukasyhdistyksen ja Helsingin nuorisotyöntekijöiden edustajat kokoontuivat Krunan mestassa ja keskustelivat mahdollisuuksista järjestää nuorisolle mielekästä toimintaa.

  • Mitä pitäisi tehdä alueemme nuorison hyvinvoinnin edistämiseksi?

Yleiset käymälät

  • Laivastopuiston (Katajanokan kärjen) pallokentällä on paljon toimintaa ja sinne kaivataan mahdollisuutta käyttää WC:tä. Kannatatko yleisten käymälöiden lisäämistä Katajanokalle?
  • Entä kannatatko valvottujen käyttötilojen järjestämistä huumeiden käyttäjille, jotta heidän ei tarvitsisi käyttää vihreitä vessoja?

Tässä toivomaamme määräaikaan 27.5. mennessä saamamme vastaukset ehdokasnumerojärjestyksessä:

172 Risto Kolanen SDP

224 Anneli Temmes SDP

286 Arja Karhuvaara Kokoomus

414 Juha Kivelä Perussuomalaiset

525 Jakov Gerchman Vasemmistoliitto

587 Henkka Nyholm Vasemmistoliitto

600 Riku Räihä Vasemmistoliitto, sit.

607 Ilkka Salonen Vasemmistoliitto

610 Riina Simonen Vasemmistoliitto

616 Anu Suoranta Vasemmistoliitto

902 Nina J. Hedkrok Liike Nyt

907 Pasi Iilomo Liike Nyt

912 Jouni Jäntti Liike Nyt

Määräajan jälkeen tulleita vastauksia:

309 Seija Muurinen Kokoomus

323 Jenni Pajunen Kokoomus

822 Jonni Lehtiranta Vihreät