2020 Toimintakertomus

Toimintakertomus vuodelta 2020

Vuonna 1945 perustettu Katajanokkaseura ry – Skatuddssällskapet rf. on Helsingin vanhimpia kaupunginosayhdistyksiä. Seuran säännöt velvoittavat toimimaan mm. Katajanokan sivistyksellisten olojen kehittämiseksi sekä viihtyvyyden lisäämiseksi alueemme omaleimaisuutta ja erityispiirteitä kunnioittaen. Seura on Helsingin kaupunginosayhdistysten liiton ja Suomen kotiseutuliiton jäsen.

Vuosikokous pidettiin Allas Sea Poolilla 24.2.2020. Kokoukseen osallistui 86 katajanokkalaista. Kokouksen jälkeen Helsingin Kaupunkiympäristön liikennesuunnittelun tiimipäällikkö Kati Kiyancicek ja liikenneinsinööri Juha Väisänen kertoivat Katajanokan liikennejärjestelyistä ja vastasivat ennalta lähetettyihin kysymyksiin työmaa- ja satamaliikenteen ongelmakohdista sekä nopeuden rajoittamismahdollisuudesta katutöyssyillä, poliisivalvonnalla tai liikennesuunnittelun keinoin.

Johtokuntaan kuuluu vuodeksi kerrallaan valittu puheenjohtaja sekä 10 – 15 kahdeksi vuodeksi kerrallaan valittua jäsentä, joista vuosittain noin puolet on erovuorossa.

Vuonna 2020 johtokunnan puheenjohtajana toimi Kati Laasonen. Muina jäseninä olivat Tuula Palaste varapuheenjohtajana, Eija Halla sihteerinä, Helena Alkula (ev) rahastonhoitajana, Martin Bunders, Sinikka Harpf (ev) kokousemäntänä, Aurora Heickell, Marja Karppanen, Erkki Leimu (ev), Marketta Suontakanen-Kamaja(ev), Aarno Teittinen (ev), Kirsti Tolvanen, Minna Dufton (uj), Siru Saarelainen (uj) ja Sisko Lounatvuori (uj). (uj=uusi jäsen) (ev=erovuoroiset )
Johtokunta kokoontui vuoden aikana 8 kertaa. Lisäksi johtokunnan asettamat toimikunnat kokoontuivat useita kertoja pääasiassa sähköpostikokouksin: lehtitoimikuntaa veti Aurora Heickell, ympäristötoimikuntaa Martin Bunders, kulttuuritoimikuntaa Marja Karppanen. Kulttuuritoimikunnan laajennettu ryhmä Kinokan keskuskomitea huolehti seuran elokuvakerhotoiminnasta. Urheilutoimikunta vetäjänään Kirsti Tolvanen ei poikkeusoloista johtuen kokoontunut tänä vuonna.

Jäsenistö ja jäsenmaksut
Vuonna 2020 seurassa oli 442 jäsentä, joista yhteisöjäseniä 22. Jäsenmaksu oli 20 euroa/henkilö ja kannattaja/yhteisöjäsenmaksu 100 euroa. Jäsenmaksut ovat seuran tärkein tulolähde. Toiminta perustuu vapaaehtoistyöhön. Tapahtumien järjestämiseen sekä toimikuntiin osallistui johtokunnan jäsenten lisäksi monia vapaaehtoisia.

Toiminta

72. Ympärijuoksu jouduttiin siirtämään vallitsevan koronatilanteen vuoksi seuraavalle vuodelle.

Kaupunkiviljelyä jatkettiin Linnanpuistossa. Seuralla on yhteensä 55 laatikkoa. Johtokunnan edustajana viljelytoimikunnassa oli Kati Laasonen.

Elokuvakerho Kinokka jatkoi laatufilmien esittämistä Kino K-13:ssa. Esitysten jälkeen oli alkuvuodesta tavan mukaan mahdollisuus yhdessäoloon ja keskusteluun auditorion aulatilassa, mutta koronatilanteen rajoitettua yleisötilaisuuksista osa näytöksistä esitettiin turvavälein ja ilman kanttiinin suomaa virkistymismahdollisuutta. Vuonna 2020 esitettiin 5 filmiä. Filmien vuokrat saatiin lahjoituksena hotelli Katajanokalta, taloudellista tukea on saatu myös Poseidonilta (HOK-Elanto).

Matruusin illallinen järjestettiin 13.8.2020 Matruusinpuistossa turvavälein.

Osallistuttiin OmaStadi 2020-2021 -hankkeeseen viidellä esityksellä, Katajanokan puistojen kunnostamisesta, asukastilan minigolfradan ja uimalaiturin saamisesta Katajanokalle, sekä Katajanokan katajan sähköverkkoon liitettävistä jouluvaloista. Esityksistä jatkoon pääsivät ehdotukset puistoista, asukastilasta, uimalaiturista sekä katajan jouluvaloista. Näitä ehdotuksia pyritään viemään eteenpäin.

Katajanokan ainoa luontaisesti kasvanut kataja koristeltiin joulupuuksi.

Kannanotot ja tapaamiset

Katajanokkaseura jätti mielipiteen Eteläsataman itäosan ja Katajanokanrannan asemakaava ja asemakaavan muutos osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta.

Ympäristötoimikunta on neuvotellut eri tahojen kanssa Merikasarminpuiston suunnitelmasta. ELY-keskus päätti 23.5.2019, ettei se määrää Katajanokan Merikasarminpuiston itäosassa sijaitsevia vanhoja tiiliraunioita suojeltavaksi. Seura valitti päätöksestä hallinto-oikeuteen ja jatkoi neuvotteluja kaupungin kanssa.

Hotellin laajennuksen kaavasta seura esitti lisärakennuksen madaltamista kerroksella. Seuran esitys Allas Sea Poolin edusaukion kunnostamisesta sai vastaukseksi aukion sadevesikaivon kunnostamislupauksen.

Kaupungille kirjelmöitiin turistibussien tyhjäkäynnistä ja pysäköinnistä Satamakadun jalkakäytävillä. Esitystä Katajanokan kadunhoitotehtävien osittaisesta siirtämisestä kaupungin vastuulle kokeiluluontoisesti puollettiin. Tässä vaiheessa ei otettu kantaa koko vastuun siirtämiseen kaupungille.

Helsingin Sataman kanssa keskusteltiin Eteläsataman itärannan ja Katajanokarannan alustavien suunnitelmien vaikutuksista liikenteeseen. Todettiin asiassa olevan yhteisiä intressejä.

Tiedotus

Seuran vuosijulkaisu Katajanokan Kaiku ilmestyi marras-joulukuun vaihteessa. Kaiku jaettiin seuran jäsenille, sekä niille katajanokkalaisille, joiden ovessa ei ole mainospostikieltoa.  Kaiku on lisäksi luettavissa seuran verkkosivuilla osoitteessa skatta.fi.

Toiminnasta ja muista Katajanokkaa koskevista aiheista tiedotetaan myös Facebookin kautta. Seuran sähköpostilaatikon osoite on katajanokkaseurary@gmail.com.

Tulevaisuuden näkymät

Katajanokkaseuran tärkeänä tehtävänä on seurata muutoksia oman asuinalueemme näkökulmasta ja toimia asukkaiden edunvalvojana. Vuonna 2021 seurattaviin hankkeisiin kuuluu keskeisesti Periaatepäätös satamatoimintojen uudelleenjärjestelyistä ja satama-alueiden maankäytön lähtökohdista Eteläsatamassa, Katajanokalla ja Länsisatamassa, Merikasarmin kiinteistön, YIT:n pysäköintiluolan ja jatkuvien rakennushankkeiden sekä liikennejärjestelyjen aktiivinen seuranta, sekä Katajanokan OmaStadi 2020 ehdotusten edistäminen.

Perinteinen ympärijuoksu järjestetään 72. kerran. Myös perinteeksi muodostunut Kinokka-elokuvakerho ja Linnanpuiston kaupunkiviljely sekä Matruusin illallinen ym. tapahtumat jatkuvat kuten ennenkin. Suunnitteluun ja tapahtumien järjestämiseen haetaan yhteistyötä koulun ja muiden katajanokkalaisten toimijoiden kanssa.

Toimintasuunnitelma 2021

Katajanokkaseuran säännöissä seuran tarkoitukseksi on määritelty

  • toimia sivistyksellisten, sosiaalisten ja taloudellisten olojen kehittämiseksi sekä viihtyvyyden lisäämiseksi Katajanokan alueellista omaleimaisuutta ja erityispiirteitä kunnioittaen
  • toimia ympäristönsuojeluun, maisemanhoitoon, liikenne- ja satamajärjestelyihin sekä kaavoitukseen liittyvissä kysymyksissä toimia Katajanokan asukkaiden ja eri yhteisöjen yhdyssiteenä.
  • Katajanokan asukkaiden etujen vaalijana vaikutamme Helsinkiä koskevaan suunnitteluun ja päätöksentekoon, toimimme yhteistyössä kotiseututyön eri järjestöjen kanssa ja harjoitamme Katajanokkaa koskevaa tallennus‑ ja julkaisutoimintaa sekä järjestämme mahdollisuuksien mukaan juhla- ym. tilaisuuksia.

Vuonna 2021 ympäristössämme seurattavia kohteita ovat erityisesti

  • Eteläsataman itäosan ja Katajanokanrannan kaavoitustyö
  • Kauppatorin suunnitelmat
  • Vanhojen asemakaavojen ajantasaistaminen
  • Ulkoministeriön ja muiden työmaiden liikenne ja työmaavalot
  • Katajanokan liikenneturvallisuuden parantaminen
  • YIT:n parkkiluolahanke ja Kanavakatu 11-14:n rakennushanke
  • Sataman tulevat uudelleenjärjestelyt ja liikenne.

Katajanokan puistojen kehittäminen ja hyödyntäminen

  • Tove Janssonin puiston kehittäminen. Puistossa sijaitsevan leikkipaikan uudistaminen ja rakentaminen Muumi-teemapuistoksi.
  • Pyrimme edistämään Linnanpuiston, Matruusinpuiston ja muidenkin puistojen asukaskäyttöä ja muistutamme kaupunkia liikuntavälineiden saamiseksi rannan lenkkipolun varrelle sekä leikkipaikkojen kunnostamisesta ja välineiden uudistamisesta OmaStadi 2020-2021 hankkeen kautta.
  • Järjestämme koronarajoitusten salliessa, esimerkiksi syksyllä koulujen alettua, pallokentän avajaiset yhteistyössä katajanokkalaisten toimijoiden kanssa; kutsutaan leikkimieliseen kisaan mm. naapureita Suomenlinnasta ja Kruununhaasta.
  • Jatkamme kaupunkiviljelyä Linnanpuistossa.
  • Järjestämme perinteisen Matruusin illallisen elokuussa Matruusinpuistossa
  • Välitämme asukkaiden toiveita Merikasarminpuiston peruskorjauksen suunnitteluun ja päätöksentekoon sekä korostamme yhteissuunnittelun tärkeyttä. Jatkamme historiallisesti merkittävien rauniomuurien puolustamista. Tuodaksemme esille peruskorjattavan puiston mahdollisuuksia mm. kahvilapaviljongin sijoituspaikkana.
  • Jatkamme vuonna 2016 ja 2020 ripustettujen linnunpönttöjen huoltamista ja uusimista.

Yhteistoiminta

  • OmaStadi 2020-2021. Pyrimme hankekohtaiseen yhteistyöhön ja osallistumme aktiivisesti niiden edistämiseen.
  • Jatkamme yhteistyötä katajanokkalaisten yhdistysten ja toimijoiden kanssa; erityisesti panostamme yhteistyöhön Katajanokan ala-asteen kanssa.
  • Osallistumme Helsingin kaupunginosayhdistykset ry Helkan toimintaan ja pyrimme yhteistyöhön naapurikaupunginosayhdistysten kanssa.

Tiedotus

  • Jatkamme vuosijulkaisu Katajanokan Kaiun toimittamista; on Kaiun 60. juhlavuosi. Käytämme sähköpostilistaa tiedotukseen jäsenille ja muille kiinnostuneille. Ylläpidämme seuran kotisivuja osoitteessa www.skatta.fi sekä seuran facebook-sivuja. Tiedotamme myös toiminnastamme mahdollisuuksien mukaan mm. Helsingin uutisissa, Meri-Helsingissä ym. lehdissä.

Muu toiminta

  • Katajanokan ympärijuoksu järjestetään 72. kerran. Pyrimme saamaan muitakin toimijoita mukaan järjestelyihin sekä tapahtumalle sponsoreita.
  • Jatkamme syksyllä 2006 aloitettua KINOKKA-elokuvakerhotoimintaa Kino K-13:ssa laatuelokuvien merkeissä. Keväällä esitetään 3-4 filmiä, samoin syyskaudella.
  • Jatkamme Katajanokka-aiheisten korttien myyntiä.
  • Pyrimme järjestämään joululaulutilaisuuden, koronatilanteen salliessa.
  • Vuonna 2021 kulttuuriympäristöpäivien vuositeemana on rajaton ja avoin. Pyrimme toteuttamaan teemavuoden tavoitteita lisäämällä avoimuutta, parantamalla saavutettavuutta ja kaatamalla raja-aitoja.

Katajanokkaseura ry:n kannanotto Uspenskin katedraalin portaiden ja puistokäytävän suunnitelmaluonnoksesta

helsinki.kirjaamo@hel.fi

ollipekka.aalto@hel.fi

 

Katajanokkaseura toteaa, että Uspenskin katedraaliin johtavan porrasyhteyden uusiminen on perusteltua, jopa välttämätöntä. Hanke on toisaalta kulttuurihistoriallisesti ja kaupunkikuvallisesti niin merkittävä, että sen suunnittelu ja toteutus edellyttää erityistä hienovaraisuutta.

Kanavapuisto porrasyhteyksineen sijaitsee RKY-alueella ’Katajanokan vanha osa’, joten muutostoimenpiteet tulee tehdä harkitusti ja hienovaraisesti yhteistyössä museoviranomaisten kanssa. Paikka on topografisesti ja kaupunkikuvallisesti erittäin merkittävä ja näkyvä, kuten vanhasta valokuvasta ilmenee. Resvoyn Rauhan kappelin (1913-20) paikka tuskin kaipaa maastoon merkitsemistä, mutta historiallisista vaiheista kertovan infotaulun asentamista esim. portaiden ylätasanteelle voisi harkita.

Hankkeessa on kyse uudis-, ei korjausrakentamisesta; täsmällinen ja ”teollinen” porrasyhteys korvaa nykyisen epäsäännöllisyksiä sisältävän, niin rakentajien kädenjälkiä kuin käyttäjien jalanjälkiä näyttävän rakennelman.

Kannatettavia ratkaisuja suunnitelmasta löytyy:

  • portaiden sijainti ja muoto on periaatteessa nykyisellään,
  • askel- sekä noppa- ja nupukiviä käytetään uudelleen,
  • porrasyhteydestä tulee nykyistä helppokulkuisempi, väljempi ja turvallisempi (valaistus, lumensulatus/ talvikunnossapito, hulevesien ohjaus ym.),
  • uusi ylätasanne on toiminnallisesti hyvä mm. matkailijaryhmiä ajatellen; tasanne voisi toimia myös kulkureittinä Kanavapuiston kalliolle – tämän suositun ilta-auringonottopaikan käyttöä ei ehkä tarvitse edistää muttei voi rajoittaakaan.

Haasteitakin on:

  • ympäristön patina ja aikasyvyys sekä symbolisisältö katoavat tai ohenevat merkittävästi,
  • rakennustyöt perustuksineen vaativassa maastokohdassa aiheuttanevat mittavia muutoksia maastoon ja kasvillisuuteen,
  • kulkuyhteys kalliolaelle (pinnoitteet, mahdollinen pengerrys, istutukset jne.) on ratkaisematta,
  • suunnitelman hyvin suppea selostus ei anna kuvaa historiallisista vaiheista, nykytilasta eikä ympäristövaikutuksista.

Mahdollinen tarkempi jatkosuunnittelu ja toteutus tulisi järjestää tiiviissä yhteistyössä museoviranomaisten sekä ortodoksisen seurakunnan edustajien kanssa.

Arvokkaan kasvillisuuden (syreenien, mongolian- ja tataarivaahteroiden) suojaukseen, mahdolliseen siirtoon ja uudelleen istutukseen sekä täydennysistutuksiin tulisi kiinnittää erityistä huomiota.

Helsingissä: 5.2020

Katajanokkaseura ry.

Katajanokkaseura ry:n vastine Katajanokan vanhoja tiiliraunioita koskevasta rakennussuojeluesityksestä annettujen lausuntojen johdosta.

PL 35, 00023 Valtioneuvosto, kirjaamo@ym.fi

Diaarinumero VN/5207/2019                                                

Katajanokkaseura on lähtenyt esittämään Merikasarminpuiston vanhojen tiiliraunioiden suojelua yleisiin valtakunnallisiin suojelusäännöksiin vedoten, koska seuran näkemyksiä ja paikallistuntemusta ei ole koettu otettavan puiston kohennussuunnitelmaa laadittaessa riittävän vakavasti.

Katajanokkaseuran mielestä suojelutavoitteita ei ole pyritty ottamaan riittävästi huomioon puiston peruskorjauksen suunnittelun yhteydessä, ja pitää lausumaa, tai että ”tiilimuuri korjattuna toteuttaa näin ollen voimassa olevan asemakaavan tavoitteita” virheellisenä.

Fragmenteiksi jätetyt rauniot kertovat alueen rakennushistoriasta. Niiden nykyinen muoto ja korkeudet ovat alueen asemakaavan laatineiden arkkitehtien, Wilhelm Helander, Pekka Pakkala ja Mikael Sundmanin, paikan päällä muuriin merkitsemät. Puiston sommitteluelementtinä rauniot ilmaisevat 1970-luvun asemakaava-aineistossa havainnollistettua ideaa sekä viittaavat myös maisemapuistojen historiallisiin ihanteisiin raunioista osana puistoa.

Peruskorjauksen suunnittelussa on ollut lähtökohtana rakenteiden kestävyys ja huoltovapaus. Arviointia tehtäessä käytettävissä ollut selvitysaineisto tiilirakenteista ei ole antanut riittävää kuvaa niiden sään kestävyydestä ja korjattavuudesta. Kaupungin myöhemmin teettämässä Merikasarminpuiston tiilimuurien kuntotutkimuksessa (Contesta Oy 17.12.2019) muurien tekniset kunnostamismahdollisuudet on arvioitu uudelleen. (Liite)

Puistosuunnitelman muurien madaltamisehdotus metriin ei perustu mihinkään normiin eikä ole muutenkaan perusteltavissa. Katajanokkaseura yhtyy Museoviraston näkemykseen, jonka mukaan fragmenteiksi jätetyt rauniot kertovat alueen rakennushistoriasta ja ilmaisevat puiston sommitteluelementteinä 1970-luvun asemakaava-aineistossa havainnollistettua ideaa, sekä viittaavat myös maisemapuistojen historiallisiin ihanteisiin raunioista osana puistoa. Katajanokkaseura on Museoviraston kanssa samaa mieltä, että puistorakenteille asetettujen vaatimusten puitteissa raunioihin kajoamisen tulee olla mahdollisimman vähäistä.

Todettakoon vielä, että asemakaava vuodelta 1977 on toteuttamattomilta osiltaan MRL 60 §:n mukaan selkeästi vanhentunut (yli 13 vuotta) ja sen ajantasaisuus on arvioitava ennen rakennusluvan myöntämistä. Vaikka nyt ei haeta rakennuslupaa, voidaan kiistatta todeta asemakaavan olevan päivittämisen tarpeessa. Tämä on oleellista nyt ajankohtaisen puistoalueen osalta, koska sen toiminnallinen, liikenteellinen ja ympäristöllinen liittyminen koillispuolella sijaitseviin puisto- ja katualueisiin tapahtuu saumattomasti tämän vanhentuneen, hoitamattomaksi joutomaaksi vuosikymmeniksi jätetyn kaava-alueen poikki. Ennen kuin tämä asia on ratkaistu, ei pidä kajota tähän saakka säilyneisiin rakenteisiin. 

Katajanokkaseura katsoo, että Merikasarminpuiston itäosan suunnittelun lähtökohtana tulee olla rauniomuurien säilyttäminen, ja mikäli niitä ei suojella rakennussuojelulailla, niin Helsingin kaupungin tulee käynnistää asemakaavan muutos, jossa säilyttämisen edellytykset selvitetään.

Helsingissä 21. 5.2020

Katajanokkaseura ry.

Esitys Katajanokanrannan uusista suojateistä

Liikenneinsinööri Juha Väisänen

Kaupunkiympäristön toimiala/ Liikenne ja katusuunnittelu

Esitys Katajanokanrannan uusista suojateistä

Katajanokanrannan ylitse johtavia suojateitä ei ole tällä hetkellä asukkaiden turvallisuuden kannalta riittävästi ja osa olemassa olevista ei sijaitse tarkoituksenmukaisilla paikoilla.

Linnankadun ja Puolipäivänkadun kohdalla Katajanokanrannan ylitse ovat suojatiet näiden poikkikatujen länsipuolen jalkakäytävien jatkeena. Amiraalinkadun kohdalla Katajanokanrannalla on liikenteen hidaste ja se on samalla myös suojatie.  Siitä eteenpäin Matruusinkadun ja Merisotilaankadun kohdalla ei ole suojatietä Katajanokanrannan ylitse. Amiraalinkadun jälkeen Katajanokanrannan päähän ulottuvalla tieosuudella on 2 suojatietä, mutta ne eivät sijaitse poikkikatujen kohdalla. Tämä johtaa siihen, että asukkaat ylittävät Katajanokanrannan näiden poikkikatujen kohdalla ilman suojatietä ja tämä tilanne on asukkaiden kannalta turvaton, erityisesti pienille lapsille ja hitaammin liikkuville. Kulku asuinalueelta suosittuun Matruusinpuistoon kulkee Katajanokanrannan ylitse juuri näiden kahden poikkikadun kohdalla.

Esitämme, että Matruusinkadun ja Merisotilaankadun länsipuolen jalkakäytävien jatkeeksi tehdään suojatiet ja toinen suojatie voisi olla samalla myös liikenteen hidaste kuten Amiraalinkadun kohdalla. Katajanokanrannalla autojen nopeudet nousevat välillä vaarallisen koviksi, hidaste hillitsisi ylinopeuksia.

Katajanokanranta päättyy Merikasarminkadun risteykseen ja tällä kohdalla ei ole myöskään suojatietä. Suojatie on erityisen tarpeellinen, koska tällä kohdalla ylitetään rantaväylä, kun mennään juuri avatulle tekonurmijalkapallokentälle. Samassa kohdassa tulisi myös selkeyttää jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden kulkuväylät, pyöräilijöiden tulee tässä kohdin siirtyä ajamaan ajoväylälle, kun Laivastopuiston pyöräilyllekin tarkoitetut väylät loppuvat.

Tulemme mielellämme mukaan, jos esitystämme halutaan konkretisoida liikennesuunnittelijan ja Katajanokkaseuran edustajien yhteisellä käynnillä paikan päällä.

Helsingissä 5.10.2020

Katajanokkaseura ry

Katajanokan Kaiku

Kaiku2020 kansi
Katajanokkaseura julkaisee Katajanokan Kaiun vuosittain marras-joulukuussa.
Kaiku jaetaan Katajanokan kaikkiin niihin talouksiin ja yrityksiin, jotka sallivat mainos- ja ilmaisjakelut. Katajanokkaseuran jäsenille se postitaan.

Toimituskunta 2020

  • Aurora Heickell, vastaava toimittaja, aurora.heickell(at)gmail.com
  • Tuula Palaste, toimitussihteeri ja ilmoitusmyynti, tuula.palaste(at)gmail.com
  • Erkki Leimu, ilmoitusmyynti, erkki.leimu(at)welho.com
  • Siru Saarelainen
  • Eija Halla
  • Rea Anner
  • Martin Bunders
  • Sirpa Pääsky
  • Tarja Djateu
  • Julia Vuori
  • Eero Nurmikko

Lähetä juttuvinkki Kaikuun:  katajanokkaseurary@gmail.com

 

Vuosikokous etänä 1.3.2021

Katajanokkaseuran hallitus päätti kokouksessaan pitää tämän vuoden vuosikokouksen 1.3.2021 etäkokouksena. Jos haluat lähettää asialistalle käsiteltävän asian tai ehdottaa uutta hallituksen jäsentä lähetä viestiä osoitteeseen katajanokkaseurary(ät)gmail.com

KINOKKA ESITTÄÄ: KINO K-13 sunnuntaina 15.11 klo 15.00: Mestari Cheng TURVAVÄLINÄYTÖS

KINO K-13 sunnuntaina 15.11 klo 15.00: Mestari Cheng TURVAVÄLINÄYTÖS

MESTARI CHENG
Suomi 2019
Pituus: 114 min
Ikäraja: K7
Ohjaus: Mika Kaurismäki
Käsikirjoitus: Hannu Oravisto
Näyttelijät: Anna-Maija Tuokko, Chu Pak Hong, Vesa-Matti Lori, Kari Väänänen

Mestari Cheng on elokuva hyvästä ruuasta, Lapista ja erilaisten tapojen kohtaamisesta hyvässä hengessä ja ruohonjuuritasolla.
Se on tarina erilaisista kulttuureista tulevien tavallisten ihmisten yllättävästä tapaamisesta ja tutustumisesta.
Kiinalainen Chu Pak Hong , joka on saanut parhaan nuoren näyttelijän palkinnon Hongkongissa, esittää elokuvan nimiroolin ja yhdessä Anna-Maija Tuokon kanssa he muodostavat elokuvan pääparin.
Herkullisena sivuosakaksikkona elokuvassa nähdään Vesa-Matti Loiri ja Kari Väänänen. Mestari Cheng on kuvattu Raattamassa, Kittilässä, Sodankylässä ja Kiinassa.

Mestari Cheng kertoo kiinalaisesta mestarikokki Chengistä (Chu Pak Hong), joka saapuu yllättäen poikansa kanssa suomen Lappiin, Kittilään.
Sattumien kautta Cheng päätyy kokkaamaan Sirkan (Anna-Maija Tuokko) baariin ja hän tuo todella uusia ja erikoisia makuja paikallisille, joista Vilppula ja Romppainen (Vesa-Matti Lori ja Kari Väänänen) käyvät syömässä baarissa joka päivä.
Pikkuhiljaa Cheng ystävystyy Sirkan baarin pitäjän ja asiakkaiden kanssa samalla kun Sirkka koittaa ratkaista arvoitusta Chengin tulosta Suomeen.

Elokuvalippu: 6 euroa + jäsenkortti 2 euroa
Saliin mahtuu 80 katsojaa KÄYTÄMME TURVAVÄLEJÄ KATSOMOSSA
Paikka: Kino K-13 (Kanavakatu 12)
Aika: Sunnuntaina 15.11. klo 15

Kanttiini on jälleen auki elokuvan alussa ja sen jälkeen. Muistathan turvavälit, etkä tule sairaana elokuviin. SUOSITTELEMME MASKIN KÄYTTÖÄ!

Tervetuloa!