Katajanokan suositun mattolaiturin kohtaloa käsitellään kaupunginhallituksessa syksyllä, kun kaupungin kaikkien mattolaitureiden hallinta siirtyy Satamalta Rakennusvirastolle. Samassa yhteydessä voidaan päättää matonpesun vähittäisestä siirtämisestä maalle ja laitureiden poistamisesta.
Helsingin Ympäristökeskuksen selvityksessä ”Merenrantojen mattojen pesupaikkojen ympäristövaikutukset”, 7.12.2000, Paula Nurmi, todetaan johtopäätöksenä seuraavaa:
”Merenrantojen mattojenpesupaikkojen vesikasvillisuudessa ei havaittu tehdyn tutkimuksen perusteella mattojenpesusta johtuvia muutoksia. Pesuaineena käytetty mäntysuopaliuos ei juurikaan aiheuttanut rehevöitymistä ja pesuaineen biologisesta hajoamisesta johtuvalla hapenkulutuksella ei ollut näkyviä vaikutuksia pesupaikkojen ympäristössä.
Matopesulla ei havaittu näiden selvitysten perusteella paikallisestikaan erityisiä ympäristövaikutuksia ja matonpesun yleinen merkitys merialueen kuormittajana muihin kuormituslähteisiin verrattuna on käytännössä merkityksetön. Mahdollisesti pienempien muutoksien toteaminen vaatii laajempaa tutkimusta”.
Ympäristökeskus ei, ennakkotietojen mukaan, ole vaatimassa perinteisten laitureiden poistamista, vaan uhka johtuu mattolaitureiden siirrosta HKR:n hallintaan (HKR:n alaan ei kuulu vesialueet eikä laiturit). Skattan mattolaituri on monipuolisessa käytössä – onhan se ainoa paikka, jossa Katajanokalla pääsee aivan veden ääreen, koskettamaan merta sormella tai varpaalla. Stadin kaupunkikuvaan kuuluvien ja asukkaita palvelevien mattisten poisto vain hallinnollisen toimen sivutuotteena olisi iso vahinko!
