Helsingin kaupunki, kirjaamo, kaupunkiympäristön toimiala
Katajanokanseura haluaa esittää Hylkysaaren asemakaavamuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta 6.10.2023 seuraavaa:
On myönteistä, että pitkään toiminnoiltaan ja ylläpidoltaan ”hylätty” saari on saamassa uutta elämää. Tässä vaiheessa ei ole konkreettista suunnitelmaa kommentoitavana, mutta sitä tärkeämpää on tarkastella kaavamuutokselle asetettavia tavoitteita ja toteutuksen vaikutusten arviointia.
Nykyisessä asemakaavassa alue on käyttötarkoitukseltaan VY-aluetta eli virkistysalue, jolle saadaan rakentaa yleisiä rakennuksia, niitä palvelevia huoltotiloja sekä välttämättömät asunnot. Lähtökohtaisesti kaikki Kruununvuorenselälle avautuvat rannat sekä kalliomäen laki kokonaisuudessaan on merkitty vp-merkinnällä ohjeellisiksi puistotarkoituksiin varatuiksi alueen osiksi. Hylkysaaren ja Korkeasaaren väliseen salmeen on osoitettu kaksi vl-merkintää eli vesialueen osaa, jolle saa rakentaa laitureita, ja erityisesti näiden yhteyteen voidaan kaavan mukaan rakentaa saaren toimintaa palvelevia uudisrakennuksia.
OAS:n mukaan kaavaratkaisu on tehty, koska saari on siirtynyt yksityisomistukseen ja omistaja on hakenut kaavamuutosta kehittääkseen saarta majoitus- ja virkistyskohteena ja kaavaratkaisu mahdollistaa saaren muuttamisen matkailukäyttöön. Tästä voidaan päätellä, että saari on tarkoitus muuttaa kokonaan tai ainakin pääosin julkisesta virkistysalueesta yksityiseksi korttelialueeksi. Tämä olisi varsin poikkeuksellinen ja yleisten kaavoitustavoitteiden vastainen toimenpide, joka edellyttää laajempaa kaavallisen virkistysaluetarjonnan tarkastelua. Ja vaikka alue ja sen rakennuskanta on siirtynyt yksityisomistukseen, voidaan haluttaessa osoittaa asemakaavassa osia yleisiksi virkistysalueiksi tai korttelinosiksi, jolla yleinen virkistyskäyttö on mahdollista.
OAS:n liitteenä olevassa viitesuunnitelmaluonnoksessa huomio kiinnittyy mm. ”saaren sisäosiin” mutta todellisuudessa rantavyöhykkeille kaavailtuihin majoituskäyttöön tuleviin mökkeihin. Lähtökohtaisesti saaristorantojen ”mökittäminen” viime vuosisadan alun ja sotienjälkeisten vuosikymmenten tapaan tuntuu täysin oudolta ja anakronistiselta. Vai onko kysymys samankaltaisesta luksusmatkailukonseptista, joka leviää Lapin erämaihin? Nyt olemme kuitenkin UNESCO:n maailmanperintökohteen suoja-alueella.
Helsingin tärkeä strategia on ollut merellisyyden hyödyntäminen vetovoimatekijänä niin asukkaille kuin vierailijoille. Kruununvuorenselkä saarineen ja rantoineen on tässä suhteessa vahva resurssi. Kun kaupunki on huolestunut keskustan näivettymisestä eikä keskustassa ole yleisiä virkistyspaikkoja juuri ollenkaan, olisi Korkeasaaren vieressä oleva Hylkysaari mitä mainioin alue paikallisten, kaikkien helsinkiläisten ja turistien yleiseksi virkistysalueeksi ja keskustan elävöittäjäksi.
Siltä osin kuin kulkuyhteyksiä ei voi järjestää Korkeasaaren eläintarhan läpi Hylkysaari on riippuvainen vesiliikenteestä. Miten se hoidetaan – vesitakseilla/yksityiskuljetuksilla vai reittivesibusseilla? Ja jälkimmäisessä vaihtoehdossa – mitä reittejä ja satamapaikkoja? Onko tarkoitus tai mahdollista järjestää kiertolinjoja esim. Kaivopuisto–Harakka–Särkkä, Eteläsatama–Lonna–Suomenlinna–Vallisaari tai Meritullintori–(Korkea-/Hylkysaari)–Kruunuvuorenranta -reittien tapaan? Liikenteelliset vaihtoehtoratkaisut tulisi tuoda julkiseen keskusteluun jo tavoite- ja luonnosvaiheessa.
Nimenomaan Katajanokan ja sen asukkaiden kannalta esille nousee lähinnä kaksi kysymystä:
Miten hoidetaan edellä mainittu toisaalta yksityinen ja toisaalta yleisölle tarkoitettu vesiliikenne? Onko esimerkiksi mahdollista ja tarkoituksenmukaista käyttää Suomenlinnan huoltolautan laituria tai muu paikka Katajanokalla myös Hylkysaarta palvelevan vesiliikenteen satamana?
Entä Hylkysaaren tulevien toimintojen, rakennusten ja rakennelmien vaikutus lähiasutukselle? Rakentamisen ja muun maa- ja vesialueiden käytön maisemalliset vaikutukset? Mahdolliset häiriötekijät, kuten laajasti meren ylle leviävä ääni? Tämäntapaisten vaikutusten arviointia tulisi ennakoida jo lähtökohta- ja tavoitevaiheen selvitystyössä.
Katajanokalla 30.10.2023
Katajanokkaseura ry
