Katajanokkaseuran kirje kaupunkiympäristölautakunnalle

Kaupunkilaiset haluavat käyttää kaupunkiaan

Asukkaat ottavat kaupunkiaan haltuun, myös ennen rajoitettuja paikkoja. Kuka muistaa ajan, jolloin puistossa ja nurmikoilla ei ollut lupa potkia palloa tai järjestää piknikkiä? Katajanokalla 1920-luvulla lapsena asunut Tove Jansson on kertonut retkestään Katajanokanpuistoon (nyk. Tove Janssonin puisto) poimiakseen kukan äidille, ja kuinka hän pelkäsi kahta asiaa: puistovahtia ja kaupunginvaltuustoa.

Satamalta kaupungin hallintaan 2005 siirtynyt Katajanokan mattolaituri on saanut kaikessa rauhassa kehittyä asukkaiden yhteiseksi ympärivuotiseksi paikaksi. Mattiksesta on hyvän sijaintinsa ansiosta tullut kaupunginosan tori, jolla kohdataan ja tutustutaan. Kunnossapidon näkökulma, pelkkä mattojen pesu, ei ole tätä päivää.

Ville Lehmuskoski nosti esille kaupungin vastuukysymykset ja niistä raskaimmat. (HS 8.12.). Meillä asukkailla ei ole tietoa Mattiksella 2005 jälkeen tai aiemminkaan sattuneista henkilövahingoista, saati korvausvaatimuksista kaupungille. Kunnossapito on huoltanut laituria ja rakentanut turvaksi tukevat portaat. Kulkusillan ja laiturin hiekoitus, johon ei ole ryhdytty, lisäisivät turvallisuutta.

Sen sijaan Mattis on nyt hinattu talveksi pois.

Kaupungin kehittäminen on Kaupunkiympäristön toimialaa. Designvuotta 2012 varten järjestetyssä kaupunkisuunnittelun ideakilpailussa voittanut ehdotus Design Goes Mattolaituri ideoi uusia käyttöjä kaupungin mattolaitureille.

Olisiko nyt aika kehittää uusia ratkaisuja hyvän kaupunkielämän tielle osuviin vastuukysymyksiin ja jakaa vastuuta laajemmalle, myös kaupunkilaisille. Naapurikaupunki Espoo on menetellyt juuri näin ja tehnyt rantalaitureidensa käytöstä ja vastuista Helsingin mallista poikkeavan päätöksen.

Ongelmat on tehty ratkaistavaksi.

Helsingissä 12.12.2023

Katajanokkaseura ry.