Eteläsataman itäosan ja Katajanokanrannan asemakaava ja asemakaavan muutos osallistumis- ja arviointisuunnitelma
Oas 1396-01/19 Hankenro 4428­_6 HEL 2018-012799
Kaupunkiympäristön toimiala, asemakaavoitus
Katajanokkaseura ry. esittää mielipiteenään seuraavaa.
Eteläsataman itäosan suunnittelun lähtökohtana tulee olla Uspenskin katedraalin ja Katajanokan jugend-alueen merkittävän kaupunkikuvan ja profiilin säilyttäminen noudattamalla suunnittelussa sitä kunnioittavaa, Eteläsataman rannalla käytettyä matalaa rakentamistapaa. Katajanokka on merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö (RKY). Maakuntakaavassa Katajanokka on kulttuurihistoriallisesti merkittävä alue.
     Koko Katajanokan nykyisten ja suunniteltavien  pysäköinti- ja liikennejärjestelyjen todelliset ongelmakohdat ja kehittämismahdollisuudet tulee selvittää kaikkia vaihtoehtoja varten uskottavalla tavalla. Lisärakentamisen Katajanokalle tuomat lisäpalvelut ovat vuosien kokemuksemme mukaan syntyneet ja sitten hävinneet. Suunnittelussa toivomme tässä arvioinnissa  palvelujen yleisen kehityksen huomioon ottavaa, realistista tarkastelua.
     Katajanokkaseura on Yleiskaavatyön eri vaiheissa esittänyt vastustavan kantansa Katajanokanrannan täydennysrakentamiseen, koska täydennysrakentamisen edellytyksiä ja erityisesti vaikutuksia asukkaiden elinolosuhteisiin ei ole MRL:n tarkoittamalla tavalla riittävästi selvitetty. Katajanokanrannan rakentamisen edellytykset tulee nyt selvittää ennen mahdollisten rakentamistavoitteiden laatimista. Kriittisiä, ensisijaisesti tehtäviä selvityksiä ovat rannan lisätäyttö syvän laivaväylän vieressä, kasvavan risteilyalusten määrän paikalla pysyttämisen vaikutukset tai sijoittaminen muualle (minne?), nykyisten ja mahdollisen lisäautopaikkojen realistiset sijoittamismahdollisuudet ja jo nyt ruuhkautuvan satama- ja asukasliikenteen järjestämismahdollisuudet.
     Helsingin keskeisen, merelle avautuvan rannan arvo kasvaa kaupungin ja koko seudun kasvaessa. Lauttasaaren eteläreunan Särkiniemen ja Veijarivuoren puistot, Eiran Pyhän Birgitan puisto ja Ullanlinnan Meripuisto ovat onnistuneita esimerkkejä määrätietoisen suunnittelun tuloksena rakennetuista, suuressa käytössä olevista rantapuistoista. Niiden käyttäminen rakentamisalueina olisi ollut virhe.
     Kantakaupungin itäpuolella Katajanokanranta on samanlainen kantakaupungin ainutkertainen ranta. Suomenlinnan selälle avautuvan näkymänsä puolesta sillä on potentiaalia kehittyä suosituksi koko kaupungin yhteiseksi rantapuistoksi Merisataman rannan tapaan. Se tulisi vaihe vaiheelta rakentaa kaupunkilaisten, myös tulevien, virkistys- ja tapahtumakäyttöön. Hiljattain rakennettu Matruusinpuisto on kantakaupungin itäpuolen rantapuistolle alku, jolle Sataman alueen vähittäinen vetäytyminen antaa jatkomahdollisuuksia.
     Kaavatyössä tarkasteltaviin vaihtoehtoihin tulee lisätä Katajanokanrannan kaupunkia ja kaupunkiseutua palveleva puistovaihtoehto, jossa alue kaavoitetaan virkistysalueeksi ja palvelurakennuksille kaikille kaupunkilaisille.
Katajanokanrannan suunnittelussa tulee myös pitää lähtökohtana Kärjen asuntoalueen arkkitehtikilpailun keskeinen periaate, Merikasarmin korkeusaseman kunnioittaminen, ja Katajanokan sijainti Suomenlinnan maailmanperintökohteen suoja-alueella (UNESCO).
     Edellä esitetyn lisäksi Katajanokkaseura yhtyy Katajanokan Huolto Oy:n asukkaiden ja osakasyhtiöiden puolesta esittämään mielipiteeseen Katajanokanrannan asemakaavamuutoshankkeen osallistumis- ja arvioimissuunnitelmasta.

Joomla templates by a4joomla