Kaupunkiympäristön toimiala   Maankäyttö ja kaupunkirakenne
Petra Rantalainen Jussi Luomanen

Katajanokan Laivastopuiston pallokentän puistosuunnitelma

Katajanokkaseura pitää suunnitelmaa tervetulleena ja oikeansuuntaisena.
Katajanokkaseura esittää seuraavia näkökohtia jatkosuunnitteluun. Valaistuksesta todetaan suunnitelmassa, että kaukonäkymiä merelle ei saa häiritä. Urheilukenttien valaistuksessa syntyy valitettavan helposti häiriövaloa, joka voi mm. vaarantaa liikenneturvallisuutta.

Pallokentän viereinen liikenne ja naapuriasuinrakennukset Katajanokanranta 17 ja 19 tulee ottaa valaistussuunnittelussa huomioon niin, että asunnot, jalankulkijat, pyöräilijät tai autoilijat eivät joudu kentän voimakkaiden valonheittimien häiriövalon kenttään. Kaupungin rakennusjärjestyksen tarpeetonta häikäisyä koskeva määräys tulee ottaa valaistuksen jatkosuunnittelussa huomioon.
Kentän käyttäjien tarpeet varusteiden säilyttämiseen alueella ja alueelta puuttuva wc tulee ottaa huomioon suunnitelmassa.

Kentän aitauksessa pyydämme harkitsemaan meren puoleisen aidan korotusta, pallojen merestä onkimisen välttämiseksi. Materiaalin valinnassa esitämme pallon verkkoon osuessa äänettömän materiaalin valintaa kovan metalliverkon sijaan.

Helsingissä 29.4.2019
Katajanokkaseura ry.

Helsingin kaupunki                                  pormestari Jan Vapaavuori
Kirjaamo                                                  apulaispormestari Anni Sinnemäki

aukio

 

 Kulkeminen Katajanokan ja Kauppatorin välillä käy Allas Sea poolin ja FlyDX-teatterin välistä. Pieni aukio on ala-arvoisessa kunnossa. Maa on painunut ja sadesäällä se on lätäkköä. Laivamatkustajien ja turistien sisäänkäynti kaupunkiin ei ole arvoisessaan kunnossa alkavan EU-puheenjohtajakauden alkaessa.

Katajanokkaseura esittää, että tämä pieni mutta näkyvä käyntikortti suunnitellaan ja rakennetaan asianmukaiseen kuntoon.

18.4.2019
Katajanokkaseura ry. – Skatuddssällskapet rf.

 

 

Katajanokkaseura ry:n vastine Katajanokan vanhoja tiiliraunioita koskevasta rakennussuojeluesityksestä annetuista lausunnoista

Katajanokkaseuran mielestä Merikasarminpuiston itäosan rauniomuureilla on laajempaa kuin vain paikallista merkitystä, koska ne sijaitsevat valtakunnallisesti merkittävän Merikasarmin alueella ja Ulkoministeriön naapurissa. Katajanokkaseura on myös eri mieltä siitä, että suojelutavoitteet olisi pyritty ottamaan riittävästi huomioon jo puiston peruskorjauksen suunnittelun yhteydessä. Seuran mielestä peruskorjauksen suunnittelussa on ollut ilmeisenä lähtökohtana rakenteiden huoltovapaus ja siksi on ylikorostettu rakenteiden turvallisuutta.
Katajanokkaseura katsoo, että Merikasarminpuiston itäosan suunnittelun lähtökohtana tulee olla rauniomuurien säilyttäminen, ja mikäli niitä ei suojella rakennussuojelulailla, niin Helsingin kaupungin tulee käynnistää asemakaavan muutos, jossa säilyttämisen edellytykset selvitetään. Katajanokkaseura yhtyy Museoviraston näkemykseen, jonka mukaan fragmenteiksi jätetyt rauniot kertovat alueen rakennushistoriasta ja ilmaisevat puiston sommitteluelementteinä 1970-luvun asemakaava-aineistossa havainnollistettua ideaa, sekä viittaavat myös maisemapuistojen historiallisiin ihanteisiin raunioista osana puistoa.
Puistosuunnitelman muurien madaltamisehdotus metrin tasolle ei ole perusteltua. Puistoa ei edes suunnitella leikkipuistona. Muurien turvallisuus voidaan saada hyväksyttävälle tasolle esimerkiksi joustavilla maarakenteilla ja istutuksilla. Jopa leikkipuistojenkin korkeat, putoamisen mahdollistavat rakennelmat varmistetaan näillä keinoin.
Leikkikenttien EN-normi EN-1177 normittaa alustan laatua suhteessa putoamiskorkeuteen. Putoamiskorkeus saa olla enintään 3 metriä. Alustaksi kelpaa 300 mm hiekkaa tai soraa, kun putoamiskorkeus on 2 m tai vähemmän. Todennäköisesti tästä syystä juuri puiston korkeana säilyneen muurinosan kohdalle on aikoinaan tehty laaja hiekkalaatikko. Vaikka muuria ei siis ole suunniteltu leikkitelinekäyttöön, niin toteutuneessa, maisema-arkkitehti Lars Liljeforsin vuoden 1986 suunnitelmassa oli selvästi mietitty turvallisuutta; myös muurin ulkopuolella on laajasti pensasistutuksia. Leikkikenttien putoamisturvallisuudessa on ensisijaisesti kyse päävammojen estämisestä. Rauniot voidaan helposti suunnitella turvallisiksi istuttamalla muurin korkeisiin kohtiin ulkopuolelle pensaita ja ellei haluta sisäpuolelle samaa, niin tekemällä hiekkalaatikko tai vaihtoehtoisesti joku muu turvapinnoite.
Seura haluaa huomauttaa mm. Rambollin muurien kunnosta antaman lausunnon puistosuunnitelman selostuksessa esitetyssä epätarkasta, jopa harhaanjohtavasta sanamuodosta. Kaupungin suunnitelma-asiakirjoissa siteerataan virheellisesti, että tiilet eivät ole pakkasenkestäviä. Labrocin tutkimusraportti summaa: ” Tiilien mikrorakenteen / tekstuurisäröilyn perusteella niiden pakkasenkesto-ominaisuudet ovat suhteellisen hyvät” ja ”Tiilissä ei kuitenkaan havaittu tyypillisiä myöhemmän- / pakkasrapautumisen aiheuttamia vaurioita”. Kaupungin lausunnossa perustellaan madaltamista myös tiilien putoamisella, mutta kuntokartoituksen perusteella ei ole mitään romahdusvaaraa, eli on kyse ihan normaalista kunnossapitovelvoitteesta.
Rakennusjärjestyksen 3 § mukaan rakennustoimenpiteet tulee sopeuttaa kunkin alueen luonteeseen ja ominaispiirteisiin. Yleis- ja asemakaavamääräykset ja rakentamistapaohjeet antavat lähtökohdan rakentamisen sopeuttamiseksi kunkin alueen luonteeseen ja ominaispiirteisiin. Sen lisäksi on otettava huomioon lähiympäristö ja rakennetun ympäristön historiallinen kerroksellisuus.
Museoviraston lausunnossa viitataan rakennusjärjestyksen § 31:een, Tontin luonnon- ja kulttuuriarvojen huomioonottaminen rakentamisessa. Rakennukset ja tontin käyttö on suunniteltava ja toteutettava siten, että paikan kasvillisuus, pinnanmuodot sekä erityiset luonnon- ja kulttuuriarvot mahdollisuuksien mukaan säilyvät. Jos katsotaan, että rauniolla on kulttuuriarvoa ja sen säilyttäminen on mahdollista, niin sen purkaminen rikkoo rakennusjärjestyksen § 31:tä.
Museoviraston mukaan raunioilla on kulttuurihistoriallista merkitystä. Rauniot sijoittuvat Katajanokan valtakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön (RKY 2009). Raunioilla itsessään on rakennusperinnön suojelemisesta annetun lain (498/2010, jatkossa rakennusperintölain) 8 §:ssä tarkoitettua paikallista merkitystä seuraavasti:
- Fragmenteiksi jätetyt rauniot kertovat alueen rakennushistoriasta.
- Puiston sommitteluelementtinä rauniot ilmaisevat 1970-luvun asemakaava-aineistossa havainnollistettua ideaa sekä viittaavat myös maisemapuistojen historiallisiin ihanteisiin raunioista osana puistoa.
Katajanokkaseura on Museoviraston kanssa samaa mieltä, että puistorakenteille asetettujen vaatimusten puitteissa raunioihin kajoamisen tulee olla mahdollisimman vähäistä. Puistosuunnitelman muurien madaltamisehdotus metriin ei perustu mihinkään normiin eikä ole muutenkaan perusteltavissa. Puistoa ei suunnitella leikkipuistona. Muurien turvallisuus voidaan saada hyväksyttävälle tasolle esimerkiksi joustavilla maarakenteilla ja istutuksilla.

Eteläsataman itäosan ja Katajanokanrannan asemakaava ja asemakaavan muutos osallistumis- ja arviointisuunnitelma
Oas 1396-01/19 Hankenro 4428­_6 HEL 2018-012799
Kaupunkiympäristön toimiala, asemakaavoitus
Katajanokkaseura ry. esittää mielipiteenään seuraavaa.
Eteläsataman itäosan suunnittelun lähtökohtana tulee olla Uspenskin katedraalin ja Katajanokan jugend-alueen merkittävän kaupunkikuvan ja profiilin säilyttäminen noudattamalla suunnittelussa sitä kunnioittavaa, Eteläsataman rannalla käytettyä matalaa rakentamistapaa. Katajanokka on merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö (RKY). Maakuntakaavassa Katajanokka on kulttuurihistoriallisesti merkittävä alue.
     Koko Katajanokan nykyisten ja suunniteltavien  pysäköinti- ja liikennejärjestelyjen todelliset ongelmakohdat ja kehittämismahdollisuudet tulee selvittää kaikkia vaihtoehtoja varten uskottavalla tavalla. Lisärakentamisen Katajanokalle tuomat lisäpalvelut ovat vuosien kokemuksemme mukaan syntyneet ja sitten hävinneet. Suunnittelussa toivomme tässä arvioinnissa  palvelujen yleisen kehityksen huomioon ottavaa, realistista tarkastelua.
     Katajanokkaseura on Yleiskaavatyön eri vaiheissa esittänyt vastustavan kantansa Katajanokanrannan täydennysrakentamiseen, koska täydennysrakentamisen edellytyksiä ja erityisesti vaikutuksia asukkaiden elinolosuhteisiin ei ole MRL:n tarkoittamalla tavalla riittävästi selvitetty. Katajanokanrannan rakentamisen edellytykset tulee nyt selvittää ennen mahdollisten rakentamistavoitteiden laatimista. Kriittisiä, ensisijaisesti tehtäviä selvityksiä ovat rannan lisätäyttö syvän laivaväylän vieressä, kasvavan risteilyalusten määrän paikalla pysyttämisen vaikutukset tai sijoittaminen muualle (minne?), nykyisten ja mahdollisen lisäautopaikkojen realistiset sijoittamismahdollisuudet ja jo nyt ruuhkautuvan satama- ja asukasliikenteen järjestämismahdollisuudet.
     Helsingin keskeisen, merelle avautuvan rannan arvo kasvaa kaupungin ja koko seudun kasvaessa. Lauttasaaren eteläreunan Särkiniemen ja Veijarivuoren puistot, Eiran Pyhän Birgitan puisto ja Ullanlinnan Meripuisto ovat onnistuneita esimerkkejä määrätietoisen suunnittelun tuloksena rakennetuista, suuressa käytössä olevista rantapuistoista. Niiden käyttäminen rakentamisalueina olisi ollut virhe.
     Kantakaupungin itäpuolella Katajanokanranta on samanlainen kantakaupungin ainutkertainen ranta. Suomenlinnan selälle avautuvan näkymänsä puolesta sillä on potentiaalia kehittyä suosituksi koko kaupungin yhteiseksi rantapuistoksi Merisataman rannan tapaan. Se tulisi vaihe vaiheelta rakentaa kaupunkilaisten, myös tulevien, virkistys- ja tapahtumakäyttöön. Hiljattain rakennettu Matruusinpuisto on kantakaupungin itäpuolen rantapuistolle alku, jolle Sataman alueen vähittäinen vetäytyminen antaa jatkomahdollisuuksia.
     Kaavatyössä tarkasteltaviin vaihtoehtoihin tulee lisätä Katajanokanrannan kaupunkia ja kaupunkiseutua palveleva puistovaihtoehto, jossa alue kaavoitetaan virkistysalueeksi ja palvelurakennuksille kaikille kaupunkilaisille.
Katajanokanrannan suunnittelussa tulee myös pitää lähtökohtana Kärjen asuntoalueen arkkitehtikilpailun keskeinen periaate, Merikasarmin korkeusaseman kunnioittaminen, ja Katajanokan sijainti Suomenlinnan maailmanperintökohteen suoja-alueella (UNESCO).
     Edellä esitetyn lisäksi Katajanokkaseura yhtyy Katajanokan Huolto Oy:n asukkaiden ja osakasyhtiöiden puolesta esittämään mielipiteeseen Katajanokanrannan asemakaavamuutoshankkeen osallistumis- ja arvioimissuunnitelmasta.

Kantakaupungin asemakaavojen ajantasaistamisen osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Katajanokkaseura esittää, että kantakaupungin asemakaavojen ajantasaistamisen kaavatyön aluerajausta laajennetaan koskemaan myös Katajanokkaa. Myös Katajanokalla on kulttuurihistoriallisesti merkittäviä puistoja, joilla on paitsi paikallista, myös alueellista ja valtakunnallista arvoa, mm. Merikasarminpuiston rauniomuuri on suojeltava asemakaavalla. Katajanokan asemakaavoja tulisi myös tarkistaa kaupunkikuvan elävöittämisen kannalta, mielenkiintoisia esimerkkejä löytyy mm. arkkitehti Mika Savelan keväällä 2010 valmistuneessa diplomityössä: “Toinen kaupunki & kaupunkielämän mahdollisuuksia Helsingissä ja Katajanokalla”.

Katajanokkaseura on hyvin kiinnostunut osallistumaan ehdotuksin ja kannanotoin alueensa kaavatyöhön.

Katajanokalla 4.2.2019

Katajanokkaseura ry

Tuula Palaste, puheenjohtaja                             Martin Bunders, sihteeri

 

Helsingin Seudun Liikenne (HSL)

Suvi Rihtniemi
Risto Rautava

HSL - HRT

                          

Raitiovaunujen pysäkkikuulutukset ovat olleet kesästä alkaen kokeilukäytössä ja niistä on ehditty saada kokemusta ja kuultu palautetta.

Kokemustemme perusteella haluamme kohteliaimmin esittää vielä eräitä kuulutusten laadun kehittämiseen tähtääviä ehdotuksia. 

Kuulutusten äänenlaatu ja voimakkuus tuntuu vaihtelevan eri vaunumalleissa ja eri ajokerroillakin. Vanhimmassa nivelratikassa äänen voimakkuus on usein kova, jopa häiritsevä erityisesti hiljaisilla vuoroilla. Myös kuuluttajan hyvä ääni kärsii ilmeisesti vanhojen vaunujen kaiuttimien takia ja kuulutus lyhenee tokaisuksi.

Kuulutus on säädetty hyvin nopeaksi ja se tekee sen sävyn tahattoman käskeväksi. Tässä ratikkakuulutukset eroavat metrossa ja junissa käytetystä rauhallisemmasta, silti selkeästä puheesta. Olisiko mahdollista edelleen kokeilla nopeuden säätämistä niin, että kuulutus on paitsi tehokas myös miellyttävä kuulla?

ystävällisesti,

Katajanokalla 11.10.2018

Katajanokkaseura ry. – Skatuddssällskapet rf.

Tuula Palaste                                           Martin Bunders

Puheenjohtaja                                          Sihteeri

 

 

Merikasarminpuiston suunnitelmaehdotus,
Katajanokkaseura ry:n muistutus 28.8.2018
Katajanokkaseura on antanut 9.5.2018 ja 20.6.2018 suunnittelijoille palautteen puistosuunnitelmaluonnoksesta. Seura on pettynyt, että palautteella ei ole ollut vaikutusta asian jatkokäsittelyssä. Palautteessa esitetyin ja jäljempänä täydennetyin perustein Katajanokkaseura katsoo, että suunnitelmaa ei tule hyväksyä, vaan sen sijaan tulee käynnistää asemakaavamuutos, jossa itäisen osan historialliset tiilirauniot merkitään s-merkinnällä. Tällöin seuran näkemyksen mukaan suunnitelman sisältämiin puistoa parantaviin toimiin riittää normaali ylläpitokunnostus.
Katajanokkaseura haluaa säilyttää historialliset kerrostumat aikanaan asemakaavasuunnittelu- kilpailun voittaneiden arkkitehtien idean mukaisesti, eikä ymmärrä suunnitelmaselostuksen mainintaa huonokuntoisuudesta, kun kaupungin tilaaman tutkimusraportin yhteenvedon (Labroc tutkimusraportti 62308/OH 5.12.2017, sivu 2) mukaan rakenneosien kunto on joko hyvä tai tyydyttävä.
Nähtävillä olevan suunnitelman toteuttaminen olisi resurssien tuhlausta ja tuhoaisi Merikasarminpuiston historialliset ominaispiirteet.
Merikasarminpuistosta on purettu pannuhuone ja Merisotilaantorilta on poistettu suihkulähde, ja nyt haluttaisiin typistää tiilirauniot – kaikki toimenpiteitä, jotka vievät ympäristöä kauemmas alkuperäisestä asemakaavan tavoitteesta ja hyväksi koetusta ympäristöstä. Toimenpiteitä tehdään ikään kuin vähäisinä hoitotoimenpiteinä, ilman asianmukaista asemakaavallista tarkastelua, jossa mm. suojeluarvot otettaisiin huomioon. Liitekuvassa näkyy hyvin, miten muureja on käytetty tilaa rajaavina elementteinä – puiston luonne muuttuu kokonaan, jos muurit madalletaan pensastasolle metriin.
Katajanokan ja Kruununhaan aluesuunnitelman 2013-2022 mukaisten viheralueiden parannusten priorisoinnissa ja resurssien käytössä tulee toimia alueen asukkaiden toiveiden ja tarpeiden mukaisesti:
● Puistojen kunnostustyöt tulee aloittaa kärjen pallokentästä, joka myös sisältyy aluesuunnitelman peruskorjattaviin kohteisiin. Kaupunki vuokrasi pallokentän englantilaiseen hevosturnaustapahtumaan heinäkuussa 1989, josta lähtien kenttä on ollut pelikelvoton ”perunapelto”.
● Suosittuun Matruusinpuistoon asukkaat toivovat samanlaisia nykyaikaisia kuntoiluvälineitä, joita on jo useassa muussa kaupunginosassa.
● Lasten leikkipuistot, Laivapuiston ns. Rantapuisto ja Uspenskin katedraalin alapuolella oleva ns. Kirkkopuisto, vaativat molemmat kiireellistä peruskorjausta. Kentät eivät täytä nykyisiä turvallisuusmääräyksiä. Hiekkalaatikoissa ei ole hiekkaa ja kaikki leikkitelineet sekä -välineet ovat vanhoja ja rikkinäisiä. Rantapuisto on päivittäin myös usean päiväkodin käytössä. Kirkkopuisto puolestaan sijoittuu Tove Janssonin puistoon ja se tulisi kalustaa Muumi-aiheisin kalustein.
● Tove Janssonin puisto kiinnostaa matkailijoita ja sen kunnostaminen olisi koko kaupungin etu.
Merikasarminpuiston itäinen osa ns. rauniopuisto on toimiva nykytilassaankin, sen historiallisia perusominaisuuksia ei tule tuhota peruskorjauksella. Normaali ylläpitokunnostus riittää. Puiston asfalttipinnalla pelataan mm. mölkkyä ja isommassa hiekkakaukalossa petankkia. Rauniomuurit luovat suojaa ja luonnetta puistoon. Historiallisesti merkittävien muurien suojassa ollaan usein piknikillä. Mm. koulun liikuntakerho käyttää rauniomuureja parkour-harjoitteluun. ”Ruusutarhan” erilaiset ruusut kiinnostavat monia. Toivottu lisä olisi terassikahvila 1980-luvulla puretun pienen pannuhuoneen 50 neliömetrin rakennusalalle. Kahvilalla on jo nimi ”Pieni Pannuhuone” ja sen seinät sopisivat hyvin alueen mielenkiintoisen historian esittelyyn. (Kuvia toukokuisesta pop up terassikahvilasta Merikasarminpuistossa)
Katajanokalla 28.8.2018
Katajanokkaseura ry.
Tuula Palaste, puheenjohtaja    Sirpa Pääsky, varapuheenjohtaja

Täydennys/tarkennus 9.5.2018 annettuun palautteeseen Merikasarminpuiston puistosuunnitelmaluonnos

Kaupunkiympäristön toimiala, Maankäyttö- ja kaupunkirakenne

helsinki.kirjaamo (at)hel.fi; jussi.luomanen(at)hel.fi; petra.rantalainen(at)hel.fi; tiina.perala(at)nakyma.com; osmo(at)soininvaara.fi; risto.rautava(at)elisanet.fi; anni.sinnemaki(at)hel.fi; mikko.aho(at)hel.fi

Täydennys/tarkennus   20.6.2018

Palaute suunnitelmaluonnoksesta

Yleistä

Katajanokkaseura on tyytyväinen, että Kaupunkiympäristön toimiala on käynnistänyt Katajanokan ja Kruununhaan aluesuunnitelmaan 2013-2022 pohjautuvat viheralueiden kunnostustyöt Katajanokalla. Katajanokkaseura on saanut palautetta asukkailta, että puistojen kunnostustyöt tulisi alkaa kärjen pallokentästä, joka myös sisältyy aluesuunnitelman peruskorjattaviin kohteiseen (liite 1). Kaupunki vuokrasi pallokentän heinäkuussa 1989 englantilaiseen hevosturnaustapahtumaan, joka turmeli kentän pelikelvottamaksi.hevosturnaus2p

Katajanokkaseura lähetti jo kymmenen vuotta sitten kaupunginhallitukselle kirjeen, jossa vaadittiin kentän kunnostamista (liite 2 ). Apulaiskaupunginjohtajalta Pekka Saurilta tulikin jo marraskuussa 2008 vastaus, että kenttä kunnostetaan vuonna 2009. Kentälle ei kuitenkaan ole tehty mitään kunnostustoimenpiteitä. Lähes kolmenkymmenen odotusvuoden jälkeen katajanokkalaiset ansaitsisivat helppohoitoisen ja käyttäjille miellyttävän tekonurmikentän.

Oma pallokenttä olisi tärkeä katajanokkalaisille (liite 3). Mm. katajanokkalaiset juniorit ovat vuosikymmeniä pelanneet jalkapalloseura SAPAssa, jonka pelivuorot jouduttiin siirtämään muiden kaupunginosien kentille oman pallokentän tuhouduttua.

Myös Laivastopuiston leikkikenttä ns. Rantapuisto vaatisi kiireellistä peruskorjausta. Leikkikenttä on päivittäin katajanokkalaisten lasten lisäksi usean päiväkodin käytössä. Leikkivälineet ovat ikivanhoja eikä kenttä täytä nykyisiä turvallisuusmääräyksiä.

Merikasarminpuiston itäinen osa ns. rauniopuisto on toimiva nykytilassaankin, sen historiallisia perusominaisuuksia ei tulisi tuhota peruskorjauksella. Puiston asfalttipinnalla pelataan mm. mölkkyä ja isommassa hiekkakaukalossa petankkia. Mm. koulun liikuntakerho käyttää rauniomuureja parkour-harjoitteluun. Historiallisesti merkittävien muurien suojassa ollaan usein piknikillä. Toivottu lisä olisi pieni terassikahvila 1980-luvulla puretun pienen pannuhuoneen 50 neliömetrin rakennusalalle. Kahvilalla on jo nimi ”Pieni Pannuhuone” ja sen seinät sopisivat hyvin alueen mielenkiintoisen historian esittelyyn. (Kuvia toukokuisesta pop up terassikahvilasta Merikasarminpuistossa)

Katajanokkaseura ry


Tuula Palaste, puheenjohtaja    

Sirpa Pääsky, varapuheenjohtaja


Liite 1.     Katajanokan ja Kruununhaan aluesuunnitelma 2013 - 2022, sivu 37

kuntok

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Liite 2.

25.8.2008

Katajanokan kärjen pallokentän kunnostaminen

Helsingin kaupunginhallitukselle

Esitys Katajanokan kärjen pallokentän kunnostamisesta Katajanokan kärjessä sijaitseva nurmipintainen pallokenttä on osoittautunut vaikeasti ylläpidettäväksi ja on siitä syystä ollut vuosia vähällä käytöllä. Kenttää ei ole lukuisista pyynnöistä huolimatta kunnostettu. Puistoalueen keskellä sijaitsevan kentän hallintasuhteet - katu- ja puisto-osasto vs. liikuntavirasto - ovat ilmeisesti osasyy harmittavaan pattitilanteeseen. Nappulaikäisille soveltuvista pelikentistä on kaupungin keskustassa pulaa, jota pahentaa keskustan kenttien, mm. Kaisaniemen, lisääntyvä käyttö kaupunkitapahtumiin. Lasten määrä on kaupungissa kasvussa. Kaupungin tavoitteeksi on lausuttu lapsiperheiden pitäminen Helsingissä. Katajanokan kärjen pelikentän kunnostaminen rakenteiltaan ja päällysteeltään kestäväksi ja helppohoitoiseksi, esim. hiekkakentäksi, toisi vähäisellä panoksella kentän pienten pelaajien käyttöön. Katajanokkaseura esittää, että kenttä kunnostettaisiin jo ensi pelikaudeksi ja että mahdollisesti esteenä olevat hallintasuhteet ratkaistaisiin niin, että kentän pelikäyttö on mahdollista.

Helsingissä 25.8.2008

Katajanokkaseura ry.

----------------------------
Liite 3.

HS Mielipide

Julkaistu: 25.2.2014 2:00

Helsingin Katajanokalla sijaitseva jalkapallokenttä kaipaa kipeästi kunnostusta. Kenttä on Katajanokan rannassa, meren äärellä. Kesäisin kenttää peittävät erilaiset kasvit, rikkaruohot ja sorainen multa. Vaikka kentän pitäisi olla nurmikenttä, siellä on nurmea varsin niukasti.

Lisäksi kenttä on muhkurainen ja epätasainen. Maalikehikot ovat huonossa kunnossa ja verkot pahasti reikiintyneet. Kenttää kiertävä aita on matala ja rikkinäinen. Jopa hanhet tulevat sinne kesäisin etsimään ruokaa, minkä jälkeen ne ulostavat kentälle. Se on siis pelikelvoton.

Yksinkertaisesti sanottuna kukaan ei pidä kentästä huolta. Se pitäisi uudistaa kunnon nurmikentäksi tai päällystää tekonurmella, jota ei tarvitsisi hoitaa. Jos kenttä kunnostettaisiin, monet jalkapallon ja ulkoilun ystävät voisivat pelailla tällä paraatipaikalla olevalla kentällä ja pitää hauskaa.

Onni Lahikainen
kahdeksasluokkalainen, Helsinki

 

Katajanokalla osoitteessa Laivastokatu 20 suunnitellaan olemassa olevan rakennuksen käyttötarkoituksen muutosta hallintorakennuksesta asumiseen. Vieressä oleva porttirakennus sekä katu- ja puistoaluetta liitetään muodostuvaan kiinteistöön. Rakennukset suojellaan.

Osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaan tavoitteena on mahdollistaa hallintorakennuksen (1 500 k-m2) muuttaminen asumiskäyttöön ja porttiosuuden säilyttäminen ja liittäminen osaksi muodostuvaa kiinteistöä. Muodostuvan kiinteistön pihapiiri säilytetään avoimena osana laajempaa Merikasarmin alueen puistokokonaisuutta. Ajoyhteys naapurikiinteistön pysäköintialueelle ja puistoalueella olevalle tekniselle rakennukselle säilytetään ja yhteys Linnanpuiston ja Laivastokadun välillä mahdollistetaan.

Kaavoitettava alue on osa valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä ja kuuluu Museoviraston RKY 2009-kohdeluetteloon, Katajanokan vanha osa. Hallintorakennus on suojeltu asetuksella. Alueen valvottu kulkuporttiosuus on poistunut käytöstä 1970-luvun alkupuolella.

Katajanokkaseuran mielestä Laivastokatu 20 asemakaavan muutos ja sen tavoitteet ovat pääosin kannatettavia.

Katajanokkaseura muistuttaa, että kulkuyhteys Laivastokadulta nykyisen parkkialueen läpi Linnanpuiston kautta Vyökadulle tulee ehdottomasti säilyttää ja sen turvallisuuteen tulee kiinnittää parempaa huomiota. Viitesuunnitelman asemapiirrosluonnoksen mukainen autopaikkojen määrä (10 kpl) ja sijoitus sisältää turvallisuusriskejä tehdessään myös yleiselle läpikulku- ja pyöräilyreitille osoitettavasta alueesta erittäin ahtaan, varsinkin Linnanpuiston puoleisella osalla.

Katajanokkaseura muistuttaa lisäksi, että asemaakaavamuutokseen sisältyvä porttirakennus sekä jalkakäytävä ja katuosuus tulee säilyttää julkisina omistusoikeudesta riippumatta.

Asemakaavamääräyksillä tulee varmistaa Linnanpuiston ja Laivastokadun välinen jalankulun ja pyöräilyn yhteys sekä Laivastokadun nykyisen jalkakäytävän ja porttirakennuksen kulkuaukon käyttämisestä edelleen jalankululle osoitettuna alueena. Katajanokkaseura ilmaisee myös huolensa porttirakennuksen/varaston myymisen Laivastokatu 20:lle vaikutuksesta kulttuuriravintola Wellamon toimintaedellytyksiin.

Katajanokkaseura ry. – Skatuddssällskapet rf.

Tuula Palaste                                           Martin Bunders

Puheenjohtaja                                          Sihteeri

 

Hotelli Katajanokalle suunnitellaan lisärakennusta. Suunnitelmassa nelikerroksinen laajennusosa sijoittuu olemassa olevan rakennuksen kaakkoispuolelle Merikasarminkadun varteen. Asemakaavan muutos koskee Hotelli Katajanokan tonttia sekä osaa hotellin tonttia ympäröivästä puistoalueesta. Asemakaavamuutoksen tavoitteena on mahdollistaa hotellin erillinen nelikerroksinen laajennusosa, johon sijoittuu noin 50 hotellihuonetta sekä maanalainen yhdyskäytävä.

Viitesuunnitelmassa esitetty kaavaratkaisu muuttaa osan (noin 200 m2) hotellia ympäröivää yleistä puistoa hotellin tontiksi. Katajanokkaseura viittaa aiempaan lausuntoonsa alueelle kaavaillusta "Katajanokan keskuspuistosta", jossa todetaan mm.: "Asemakaavan mukaista jakoa tontti- ja puistoalueeseen ei saa muuttaa. Vankilahotellia kiertävää puistonosaa ei saa varata osittainkaan hotellin käyttöön esimerkiksi terassialueena tai mahdollisesti aika ajoin suljettavana tapahtuma-alueena.”

Katajanokkaseura pitää erityisen tärkeänä sitä, että hotellia ympäröivä puisto jää katajanokkalaisten käyttöön ja rakentuu puiston luonteen mukaisista kulkuväylistä - ei teinä hotelliin - ja että hotellin ympäri voi edelleen kävellä ja kaupunkiviljelyä voi jatkaa. Puistosuunnitelmallisilla ratkaisuilla on turvattava se, että puistoaluetta kehitetään edelleen julkisena puistona, ja että sitä ei ainakaan nykyistä enempää mielletä hotellin piha-alueeksi.

Asemakaavamuutoksen merkittävät vaikutukset katajanokkalaisille liittyvät kaupunkikuvallisiin muutoksiin, kun Merikasarminkadun suunnasta näkymät suojellun vankilakokonaisuuden suuntaan muuttuvat. Laajennus muuttaa merkittävästi alueen luonnetta, joka on säilynyt verrattain hyvin. Viitesuunnitelman havainnekuvissa näkyy hyvin, kuinka laajennusosan massa ja korkeus muuntavat ja pienentävät suhteellisesti vankilan muuria ja jättävät muurin selkeästi maisemallisesti "sivuosaan". Hankesuunnitelmakuville valitettavan tyypillinen ympäristön rakennusten jättäminen pois leikkaus- ja julkisivukuvista kuitenkin vaikeuttaa tarkastelua naapurinäkökulmasta. Varjostumistarkastelu on tarpeen tehdä. Katajanokkaseuran mielestä asemakaavamuutoksen tavoitteena tulee ensisijaisesti olla se, että mahdollinen lisärakentaminen ottaa huomioon alueen omaleimaiset ja arvokkaat ominaispiirteet.

Katajanokalle on lyhyessä ajassa valmistunut ja on valmisteilla useita hotelleja. Mitkä ovat alueellisesti pienen kaupunginosan ”hotellistumisen” vaikutukset alueella asumiseen ja liikenteeseen? Katajanokkaseura esittää, että hotellien yhteisvaikutuksesta tehdään tarkastelu, jossa nykyisten ja mahdollisten tulevien muutosten seuraukset voidaan arvioida.

Helsingissä 15.6.2018

Katajanokkaseura ry. – Skatuddssällskapet rf.

Tuula Palaste                                           Martin Bunders

Puheenjohtaja                                          Sihteeri

 

Joomla templates by a4joomla