Ripeästi edennyt hotellikaava ei kovin vähäisine muutoksineen herättänyt seurassa innostusta. Katajanokkaseuran lausunto kaupunkisuunnitteluvirastolle 3.10.2008:
LAUSUNTO KATAJANOKANLAITURI 2:N ASEMAKAAVALUONNOKSESTA
Katajanokkaseura on tutustunut nähtävillä olevaan luonnokseen.
Katajanokkaseuran aikaisemmissa lausunnoissa esittämiä näkökohtia ei ole asemakaavaluonnoksessa otettu huomioon. Hotellin kerrosalaa ja korkeutta on tosin jonkin verran supistettu Katajanokanlaituri 2:n asemakaavamuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelman yhteydessä nähtävillä olleista arkkitehtitoimisto Herzog & de Meuronin laatimista hotellin luonnossuunnitelmista. Rakennuksen perusratkaisu, kulmittainen asettuminen kaikkiin näkymäsuuntiin, on ennallaan. Aiemmat Eteläsataman alueella käytetyt sopeuttavat kehitysperiaatteet on suunnitelmassa hylätty ja mm. Katajanokan ”esplanadin” pitkät näkymät on katkaistu.
Pelkkä hotellin massan pienentäminen ja madaltaminen kahdella metrillä ei riitä rakennuksen sovittamiseksi suunniteltuun paikkaan Helsingin historiallisessa sydämessä. Suunniteltu rakennus on edelleen joka suunnasta leveä. Se peittää ranta-alueen näkymiä lähes kaikista katselusuunnista asettuessaan poikittain valtakunnallisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaaseen rantalinjaan. Uusimmistakin havainnekuvista voi päätellä, kuinka rakennus peittäisi mereltä tultaessa Empire-keskustan keskeiset rakennukset taaksensa ja dominoisi tätä hienoa historiallista näkymää liiaksi tyrkyttäytyen etummaiseksi huomion kohteeksi, mitä asemaa hotelli ei tässä asetelmassa ansaitse.
Suunnitelman mukainen rakennus käytännössä sulkee myös Katajanokan keskustasta. Katajanokkaa on nyt parinkymmenen vuoden ajan kehitetty johdonmukaisesti. Katajanokanlaituri on yhdistetty sillalla keskustaan, sen varrelle on syntynyt kongressikeskus hotelleineen, terminaalialuetta on laajennettu aina näihin päiviin saakka. Katajanokalle tulee useita matkustaja- ja risteilyaluksia ja niiden mukana matkailijoita, jotka katajanokkalaisten tavoin suuntaavat Katajanokalta keskustaan ja takaisin sen alueen läpi, jonne nyt on suunniteltu hotellia.
Rakennus saattaisi toimia kaupunkirakenteessa ja -kuvassa, mikäli se olisi luonteeltaan selvästi ns. imagorakennus, toisin sanoen rakennus, joka helpottaisi ihmisten orientoitumista kaupunkiympäristössä. Esillä ollut suunnitelma on kuitenkin hyvin tavanomainen ”laatikkosommitelma”, joka on sijoitettu rakennuspaikalleen siten, että se joudutaan joko kiertämään, alittamaan tai jotenkin muuten väistämään.
Kävelijän ja suunnitellulla ranta-alueella oleskelijan näkökulmasta ilmassa riippuvat siipirakennukset ovat myös ilmastollisesti ja kaupunkikuvallisesti kovin huonosti valittu arkkitehtoninen tehokeino.
Katajanokkaseura muistuttaa, että Katajanokalla on sijainniltaan ainutlaatuinen asema Helsingin ydinkeskustaan liittyvänä kaupunginosana. Se on mitä olennaisin osa Suomen kansallismaisemiin kuuluvaa merellistä Helsinkiä. Katajanokka on yhdessä mm. Vanhan kaupunginosan, Etelärannan ja Kauppatorin ympäristön kanssa valtakunnallisesti merkittävää kulttuurihistoriallista aluetta. Kaavoituksessa on tärkeää huolehtia siitä, että ratkaisu ei ole ristiriidassa valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen ominaisluonteen ja erityispiirteiden kanssa. Tällä keskeisellä alueella tulee ensisijaisesti tutkia niitä mahdollisuuksia, joita olemassa oleva perinteinen tiilinen rantamakasiinirivistö antaa. Kyseeseen voisi tulla esimerkiksi makasiinien muuttaminen tai laajentaminen. Tällainen lähtökohtahan ei sinänsä ole este hyvälle merelliselle arkkitehtuurille – edes hotellin rakentamiselle.
Katajanokkaseuran mielestä alue tulee suunnitella uudelleen pitäen lähtökohtana alueen historialliset, vapaat näkymälinjat. Myös asukkaiden ja yritystoiminnan tarpeet esim. oman postitoimipaikan säilyttämisestä tulee pitää suunnittelussa mukana.
Helsingissä 3.10.2008
