Ympärijuoksu

leike
leike.jpg

”Skatan kaverit järjestää sunnuntaina ympärijuoksun”, kertoi Iltasanomat 26.5.1948. ”Siitä muodostuu historiallinen tapaus, joka on alkusoittona vuotuiselle traditiolle. Juoksuun ottavat osaa paitsi ’Skatan Kaverien’ suurjuoksijat myös pikakiitäjiä ’Sörkan Giboista’, ’Tölikän Kundeista’ ja ’Käpylän Seurasta’.”

Katajanokkaseuran edeltäjän Skatan Kaverit r.y.:n järjestämästä juoksukilpailusta tulikin perinne. Katajanokan ympäri juostiin vuosittain toukokuun viimeisenä sunnuntaina. Alkuaikoina juoksusta raportoitiin valtakunnallistenkin sanomalehtien urheilusivuilla.

Helsingin Sanomat julkaisi tulokset ja kertoi tunnelmasta 30.5.1949: ”Skatan Kaverien järjestämänä pidettiin Katajanokan ympärijuoksu eilen toisen kerran. Se oli jälleen herättänyt huomiota sekä osanottajien että yleisön taholta. Viimemainittua oli varsinkin yhteisellä lähtö- ja tulopaikalla sangen runsaasti ja sen suhtautuminen eritoten voittajiin ja kilpailun pienempiin osanottajiin oli riemukasta.

Kilpailukierros oli n. 2.000 m pituinen. Yleisessä sarjassa se juostiin kahteen kertaan. TUL:n suurjuoksija Bederdin, joka nyt edusti Sörkan Giboja, oli yleisessä sarjassa varma voittaja ja ikämiessarjan miesten lähtiessä matkalle saattoi jo etukäteen pitää Töölön Kundeja edustavan M. Seppälän saapuvan ensimmäisenä perille.”

Katajanokan ympärijuoksussa oli aluksi kolme sarjaa, kaikki miehille varattuja: yleinen, ikämiehet ja alle 16-vuotiaat pojat. Ikämiessarjaan osallistuminen edellytti peräti 35 vuoden ikää.

Uusi Suomi kertoo (toukokuussa 1951) tarkemmin juoksuradasta. Reitti on 2.050 metrin pituinen. Yleisen sarjan osallistujat juoksevat reitin kaksi kertaa, mutta ikämiehiltä vaaditaan vain yksi kierros. Alle 16-vuotiaiden reitti on noin 1.400 metrin pituinen. Hufvudstadsbladet kertoo, että juoksurata kulkee Laivastokatua, Katajanokan pohjoisrantaa, Rahapajan rantaa, Satamakatua, Kruunuvuorenkatua, Linnankatua ja Vyökatua pitkin.

Yleisöä oli lehtitietojen mukaan runsaasti, jonakin vuonna jopa 2000 katsojaa. Kilpailuun kutsuttiin osallistujia muista kotiseutuyhdistyksistä, kuten Sörkan Giboista, sekä eri urheiluseuroista. Palkintoina jaettiin kultaseppien lahjoittamia pokaaleja ja Pauligin kuparisia kahvipannuja täynnä hyvää kahvia.

15. ymparijuoksu 1962

Kuva: 1962

1960-luvulle tultaessa raportointi juoksutapahtumasta on jo pienimuotoisempaa. Vaikkakin ”ilmassa oli suuren urheilujuhlan tunnelmaa”, vuoden 1969 Katajanokan Kaiku -lehti toteaa, että ”tavanmukaisesti tälläkin kertaa loistivat − poissaolollaan − kutsun saaneet päivälehtien aamu-uniset urheilutoimittajat”.

Myös kilpailijat ovat vuosi vuodelta nuorentuneet. Vuoden 1967 Kaiussa harmitellaan, että Katajanokalta ei taaskaan ollut yhtään edustajaa täysi-ikäisten sarjoissa.

24. ymparijuoksu 1971

Kuva: 1971

Vuoden 1970 juoksu sen sijaan poikkesi perinteestä siinä, että ensi kertaa olivat myös tytöt juoksemassa omassa sarjassaan.  Tätä muutosta oli saatu odottaa jo kauan. Skatan Kaverit ry oli muuttunut Katajanokka-Seuraksi vuonna 1956; tällöin yhdistyksen epävirallisen naisjaoston asemaa siis vahvistettiin. Juoksusarjat olivat muuten miltei samat kuin alkuvuosina: yleinen, ikämiehet, pojat alle 16-vuotiaat, pojat alle 12-vuotiaat, mutta nyt uutuutena tytöt alle 12-vuotiaat. Tyttöjen matka noin 600 metriä. Ajoista päätellen alle 12-vuotiaiden poikien oli hieman pitempi.

juoksu 2.2.2.jpg

Juoksu on nyttemmin siirretty koululaisten kevätkiireiden tieltä syyskuulle. Liikenneturvallisuuden vuoksi reittiä on myös muutettu: alle kouluikäisiä osallistujia on vuosi vuodelta enemmän ja he juoksevat päiväkoti Luotsin (ns. Possutalon) takana olevan hiekkakentän aidan sisäpuolella. Aikuisten juoksu on jo pitkään kulkenut Katajanokan kärjen kiertävää kävelytietä pitkin.

ympari