Helsingin kantakaupungin itärannalla sijaitseva Katajanokan kaupunginosa on ollut alkujaan niemi, mutta nykyisin sen erottaa mantereesta Katajanokan kanava. Katajanokka on Helsingin 8. kaupunginosa, ja se kuuluu Vironniemen peruspiiriin.
     Viimeisen sadan vuoden aikana Katajanokasta on kehittynyt monien vaiheiden jälkeen omaleimainen,tiheästi asutettu osa ydinkeskustaa, jossa moderni urbaani monikulttuurisuus  näkyy myös katukuvassa. Katajanokan kaupunkirakenteen murros 1980 –luvulla käynnisti asuntokannan uudistumisen ja väkiluvun voimakkaan kasvun. Uudisrakentamiskauden aikana väkiluku kasvoi yli 80 %. Sittemmin kasvu on hiipunut. Vuonna 2019 Katajanokalla asuu 4577 ihmistä, ja vuoden 2030 väestöennuste lupaa hienoista 3,2 % kasvua, mikä tarkoittaisi 4723 asukasta.
      Perinteisesti Katajanokka on ollut monikielinen ja –kulttuurinen kaupunginosa. Äidinkieleltään ruotsinkielisiä on hieman enemmän (n. 10 %) kuin koko Helsingissä keskimäärin (n. 6 %). Ulkomaalaistaustaisten osuus (8,1 %) väestöstä on Katajanokalla puolet Helsingin keskitasosta (15,5 %). Ikärakenteen kehitys viime vuosina on johtanut siihen, että alle kouluikäisiä (0 – 6 v.) on osapuilleen yhtä paljon ( n. 7 %) kuin varsinaiseen vanhusväestöön (yli 75 v.) luettavia. Lähivuosina kehitys on johtamassa siihen, että sekä varhaiskasvatus- että ala-asteikäisten määrä hieman laskee, ja yli 75 –vuotiaiden määrä kasvaa nopeasti.
      Katajanokkalaiset ovat olleet keskimääräistä paremmin koulutettuja helsinkiläisiä. Nykyisin korkeakoulututkinnon suorittaneita on selvästi enemmän kuin Helsingissä keskimäärin. Koulutushalukkuus on säilynyt voimakkaana, nuorisosta jokseenkin kaikki opiskelevat lukioissa. Kun katajanokkalaisten tulotaso on selvästi Helsingin keskitasoa korkeampi ja työttömyyskin pysynyt vähäisenä, voisi kaupungiosan yleisilmettä kuvata osuvasti sanoilla vakaus – vauraus – hyväosaisuus. EL/29.04.19

 

 

Katajanokka Wikipediassa

 

Joomla templates by a4joomla