Helsingin hätäkeskushankkeen toinen tiedotustilaisuus pidettiin keskiviikkona 30.1.2008 klo 18 – noin klo 20 Katajanokan ala-asteen ruokalassa.
Eniten kysymyksiä esitettiin työmaan ja kuljetusten turvallisuudesta.
Räjäytystöiden pitäisi valmistua vuoden loppuun mennessä.
Tilaisuuden aluksi rakennuttajan konsultti (Oy Finnrock Ab) selosti räjäytystöiden työkierron vaiheita, kiinteistökatselmuksia, tärinämittauksia ym.
– Lähimpiin taloihin on asennettu noin 15 tärinämittaria. Mittarissa on modeemi: aina kun tärähtää tarpeeksi kovaa, mittari lähettää viestin suoraan työmaalle.
Räjäytysten aiheuttama tärinä on voimakkainta alimmissa kerroksissa, ilmanpaineisku taas ylimmissä. – Astioiden kilinä kaapissa, ikkunoiden vavahtelu ei ole vaarallista, koska hyvin pieni liike aiheuttaa tätä. Talvikelillä ilmanpaineiskut voimistuvat.
Noin puolet työmaan vaikutuspiirin taloista on tähän mennessä katselmoitu. Etukäteiskatselmusten tarkoituksena on turhien epäselvyyksien välttäminen vaurioiden ajankohdasta tai aiheuttajasta. Suhteellisen tavallinen ja ”normaali” vahinko on se, että jotakin putoaa seinältä. Esinevahinkojen ilmoittamisesta on ohjeet. Lähimmissä taloissa kannattaa myös harkita mihin esineet sijoitetaan töiden ajaksi. Jos epäillään, että vaurio on aiheutunut räjäytyksen seurauksena, ilmoitus tehdään ensisijaisesti taloyhtiön isännöitsijälle. Töiden teettäjä vastaa todetuista vaurioista.
Kysymyksiä esitettiin erityisesti toiminnan turvallisuudesta:
– Miten kuljetukset on järjestetty? Suurella nopeudella, erityisesti öisin, takaisin ajavat monitonniset rekat ovat turvallisuusriski. Kuka vastaa toiminnan ajokulttuurista?
Vastaava työnjohtaja Erkki Tuunela (Kalliorakennus-yhtiöt Oy, urakoitsija) totesi, että yleisesti ottaen näitä autoja koskevat samat säännöt kuin muitakin. Palautetta kannattaa esittää.
Kysyjä totesi, että turvallisuuspuhuttelun pitäminen voisi olla aiheellista, jotta olosuhteisiin, etenkin kaduilla liikkuviin lapsiin, kiinnitettäisiin tarpeeksi huomiota.
Koulun taholta kiinnitettiin huomiota samaan asiaan ja lisäksi mm. lasten koulutielle väärin pysäköityihin autoihin. Urakoitsija totesi, että ko. autot eivät ole tämän rakennustyömaan autoja, joille on varattu riittävästi parkkipaikkoja lähempänä.
Esitettiin myös huoli vartioinnin riittävyydestä.
Urakoitsijan edustaja kertoi, että alue suljettu aidalla, myös kopit on suljettuja. Alueella on kameravalvonta ja vartija. Urakoitsijan huomioiden perusteella alueella ei näytä olevan mitään erityistä liikettä viikonloppuisin. – Käytetyt aineet eivät ole myöskään kovin herkkiä räjähtämään.
Kysymys kiinteistökatselmusten aikatauluista: miten tietää, jos ja koska katselmus tehdään omassa taloyhtiössä? Voisiko räjäytyksestä saada etukäteen ilmoituksen?
– Tiedote lähetetään noin viikkoa ennen katselmusta. Yksittäisistä räjäytyksistä on hankalaa ilmoittaa etukäteen. Normaalisti tällainen ilmoituskäytäntö on vain erityisen tärinäherkän toiminnan suhteen, esimerkkinä mainittiin mm. kirurgisen sairaalan toiminta. Ilmoittaminen on vaikeaa myös siksi, että joskus räjäytystä ei saada tapahtumaan aikataulussa, vian etsimiseen voi mennä parikin tuntia.
Yleisöstä kerrottiin, että Katajanokalla luullaan aikataulun olevan hyvinkin tarkasti tiedossa, koska usein räjäytys kuuluu illalla juuri ennen klo 9:ää. Urakoitsija totesi, että takaraja on hankala: täytyy yrittää ehtiä vielä illalla siksi, että räjäytys aiheuttaa tunneliin kaasua. Tämän ilman epäpuhtauden vuoksi töitä tunnelissa ei voida tehdä ennen kuin vähintään tunti on kulunut räjäytyksestä. Räjäytykset pyritään siis ajoittamaan vuoronvaihtoaikoihin, jotta työn valmistuminen olisi riittävän nopeaa ja tehokasta.
Kerrottiin, että räjäytyksen merkkiääntä ei aina kuule: voitaisiinko merkinantosireenejä lisätä?
Urakoitsija kertoi, että soitetaan vakiosireenillä, joka on aika kovaääninen. – Kaikki eivät välttämättä toivo lisää pillejä. Hälytysmerkki eri puolilla Katajanokkaa on mahdoton ajatus, koska hälytys pitää voida yhdistää räjäytyksen paikkaan.
Keskusteltiin myös vanhoihin kaakeliuunien hormeihin mahdollisesti aiheutuvista vaurioista.
– Näiden tarkastaminen ei kuulu normaaliin toimintaan. Vanhat hormit voivat olla myös huonossa kunnossa, erityisesti jos ne ovat olleet pitkään käyttämättä. Esitettiin kysymys juuri uudelleen pinnoitetusta takkahormista: kenellä on vastuu, jos räjäytystöiden jälkeen todetaan, että hormi ei ole enää kunnossa? – Vastuu on työmaalla.
Kokemusta vanhoista taloista on runsaasti Helsingin keskustasta, esim. huoltotunnelin rakentamisesta, tällöin räjäytyksiä tehtiin myös suoraan talojen alla, toisin kuin Katajanokalla. Korostettiin, että vakavien vaurioiden syntyminen on yleensä harvinaista, ja vielä harvinaisempaa on, että korvauksista käydään oikeusriitoja.
Kysymykseen onko erityisiä vaurioita ilmennyt Katajanokalla vastattiin, että ainakin yksi on tiedossa: esineitä on pudonnut.
Aikataulusta kerrottiin, että räjäytystöiden pitäisi olla valmiita vuoden loppuun mennessä. – Tällä hetkellä näyttää siltä, että aikataulussa pysytään. – Loppuvuoteen mennessä ikävin vaihe louhinnat suoritettu, rakentaminen jatkuu sisällä.
Kokouksen runsas osanotto oli vakuuttava näyttö siitä, että tiedotustoimintaa tarvitaan, kysymyksiä on. Hankkeella ei ole erillistä tiedottajaa, mutta yhteyttä voi ottaa, jos on pelkoja tai huolia. Kysymyksiä voi myös esittää Katajanokkaseuran kautta, joka toimittaa niitä kootusti eteenpäin, jotta asiat voidaan selvittää. Katajanokkaseuran kotisivut voivat myös toimia infokanavana.
Hätäkeskuksen työmaan tärkeimmät yhteystiedot:
Rakennuttaja: Senaatti kiinteistöt, rakennuttajapäällikkö Kalevi Tapiolinna, puh. 02 05 8111
Käyttäjä: Hätäkeskuslaitos, turvallisuuspäällikkö Markku Grönlund, puh. 040 – 554 2112
Rakennuttajakonsultti: ISS Proko Oy, projektipäällikkö Jorma Kuusisto, puh. 02051 42069 ja työmaa-asioissa valvoja Erkki Mäkelä, puh. 040 – 512 0822
Urakoitsija: Kalliorakennus-yhtiöt Oy, vastaava työnjohtaja Erkki Tuunela, 040 – 570 8634
