Senaatti-kiinteistöt järjesti tiedotustilaisuuden Helsingin hätäkeskushankkeesta Katajanokalle Katajanokan ala-asteen koululla keskiviikkona 29.8. klo 18.
Jo tilaisuuden alussa kävi ilmi, että kaikille katajanokkalaisille tarkoitettu kutsu info-tilaisuuteen ei ollut tavoittanut alueen asukkaita suunnitellusti ilmaisjakelulehden välityksellä. Koululle saapuneet noin 30 katajanokkalaista olivat saaneet tiedon tilaisuudesta viidakkorumpuna puhelimien välityksellä. (Katajanokkaseuran verkkosivuilla uutinen tiedotustilaisuudesta oli tosin luettavissa jo pari viikkoa ennen tiedotustilaisuutta.)
Tilaisuuden avasi Senaatti-kiinteistöjen Etelä-Suomen aluejohtaja Petri Turku kertomalla hätäkeskushankkeen tarkoituksesta, aikatauluista ja vaikutuksista katajanokkalaisten arkeen. Hätäkeskus sijoitetaan kalliosuojaan siksi, että keskuksen toiminta voitaisiin turvata kaikissa olosuhteissa. Ja nimenomaan Katajanokalle hätäkeskus sijoitetaan siksi, että täältä löytyy sopivaa valtion jo omistamaa kallioaluetta.
Lisäksi valtakunnan johto, keskushallinto ja väestönsuojeluorganisaatiot ovat kriisinajan yhteistyötä ajatellen riittävän lähellä. Louhintavaiheen työt alkoivat nyt elokuun lopulla ja päättyvät loka-marraskuussa 2008.Koska hätäkeskuksen tarkka sijainti ja mm. louhintatöiden syvyys, määrä, yms. ovat salaisiksi luokiteltavaa tietoa, keskustelua näistä asioista ei oikein voitu käydä. Se saatiin kuitenkin tietää, että räjäytettyä kivilouhosta Viikkiin kuljettavat maansiirtoautot kulkevat karkeasti noin 10 minuutin välein ja että louhintatyön alkuvaiheessa autoja kulkee Satamakatua pitkin noin 20 päivässä ja loppuvaiheessa noin 80 autoa päivässä. Alunperin oli päätetty massan vesikuljetuksesta proomuilla Vuosaareen, mutta tästä jouduttiin ikävä kyllä mm. aikataulujen vuoksi luopumaan: sataman tarve loppui ja tällä hetkellä massasta on jopa ylitarjontaa.
Louhintatöiden teknisestä toteuttamisesta kertoi räjähdystekninen asiantuntija Jari Honkanen Oy Finnrock Ab:sta.
Eniten keskustelua ja kysymyksiä herätti räjäytysten aiheuttamat mahdolliset vauriot vanhojen kiinteistöjen rakenteissa, laitteissa ja kalusteissa. Erityisesti hormien mahdolliset vauriot ja niiden vastuukysymykset nostattivat keskustelua. Jari Honkasen näkemyksen mukaan ehjät kakluunit ja hormit kestävät hätäkeskusräjäytykset. Vaikka vastuu vaurioista on aina urakoitsijan eli tässä tapauksessa Kalliorakennus-Yhtiöt Oy:n, hormien kuntoa on mahdoton arvioida katselmuksilla, joita muuten suoritetaan osassa Katajanokan rakennuksissa. Sitä, missä rakennuksissa katselmus tullaan suorittamaan, ei voida tiedon salassapitovaatimusten takia kertoa.Infotilaisuuden päätteeksi jo Katajanokan uuden puolen suunnittelussa merkittävästi mukana ollut arkkitehti, professori Vilhelm Helander, esitteli arkkitehtisuunnitelmien ja havainnekuvien avulla viisi (5) pienehköä kalliokuiluihin liittyvää maanpäällistä rakennelmaa,. Rakennelmat suunnitellaan ja maisemoidaan osaksi vankilan muuria tai sen läheisyyteen Palloiluhallin, koulun/päiväkodin ja Wellamon talon alueella. Lisäksi kaksi maanpäällistä rakennelmaa tulee Merikasarmin alueelle. Tässä yhteydessä vakuutettiin, että liikennöinti näille kuilurakennuksille on lähinnä huoltoon liittyvää ja vähäistä. Lisäksi vakuutettiin, että maanpäälliset rakennelmat eivät aiheuta melua lähiympäristössä. 
Lisää aiheesta: Senaattikiinteistöt, asukastiedote 29.8.2007
