Vuonna 1945 perustettu Katajanokkaseura ry – Skatuddssällskapet rf kuuluu Helsingin vanhimpiin kaupunginosayhdistyksiin. Seuran säännöt velvoittavat meitä toimimaan mm. Katajanokan sivistyksellisten olojen kehittämiseksi sekä viihtyvyyden lisäämiseksi alueemme omaleimaisuutta ja erityispiirteitä kunnioittaen.

Katajanokkaseura ry on Helsingin kaupunginosayhdistysten liiton ja Suomen kotiseutuliiton jäsen.

Vuosikokous

pidettiin 28.2.2013 hotelli Katajanokan entisessä vankilan kirkkosalissa. Kokouksen jälkeen Risto Heikkinen kiinteistövirastosta kertoi maailmanpyörähankkeesta Katajanokanlaiturin tyhjälle tontille ja Olli Sirén N2 Helsinki Oy:stä meriuimalaideoista samalle paikalle.

Johtokunta

Seuran toimintaa suunnittelee ja johtaa vuosikokouksessa valittu johtokunta, johon kuuluu vuodeksi kerrallaan valittu puheenjohtaja sekä 10

–15 kahdeksi vuodeksi kerrallaan valittua jäsentä, joista vuosittain on puolet erovuorossa. Vuonna 2013 vuosikokous valitsi johtokunnan puheenjohtajaksi Tuula Palaste-Eerolan. Johtokunnan muut jäsenet olivat Helena Alkula, Rea Anner, Martin Bunders, Sinikka Harpf, Aurora Heickell, Kimmo Hyvärinen, Risto Jaakkola, Marja Karppanen, Kati Laasonen, Erkki Leimu, Jussi Nilsson, Kirsti Tolvanen, Irmeli Walldén-Paulig, Susanna Widlund ja Kaisa Väisänen.

Johtokunta valitsi keskuudestaan varapuheenjohtajaksi Aurora Heickellin, sihteeriksi Helena Alkulan ja rahastonhoitajaksi Susanna Widlundin.

Johtokunta on asettanut perinteisesti toimikuntia eri tehtäviä varten: Kaiku-lehden päätoimittajana toimi Aurora Heickell, ympäristötoimikunnan vetäjänä Kimmo Hyvärinen, kulttuuritoimikunnan Marja Karppanen. Kaiku-lehden ilmoitushankinnasta vastasi Erkki Leimu ja Kaisa Väisänen.

Johtokunta kokoontui vuoden aikana 11 kertaa. Toimikunnat pitivät lukuisia kokouksia.

Seuran puheenjohtaja Tuula Palaste-Eerola toimi Helsingin kaupunginosayhdistykset ry:n hallituksessa (Helka) eteläisten kaupunginosien edustajana.

Seuran jäsenet

Vuonna 2013 jäseniä oli yhteensä 253, joista yhteisöjäseniä 11 ja vapaajäseniä 26. Jäsenmaksu oli 15 euroa/henkilö, kannattajajäsenmaksu 50 euroa/yhteisöjäsen.

Talous

Seuran toiminta perustuu vapaaehtoistyöhön; tapahtumien järjestämiseen toimikuntien toimintaan osallistuu johtokunnan jäsenten lisäksi monia vapaaehtoisia. Jäsenmaksujen lisäksi Katajanokan Kaiku -lehden ilmoituksista on saatu tuloja.

Toiminta 2013

Perinteinen juoksukilpailu Katajanokan ympärijuoksu järjestettiin 3.9.2013. Sarjoja oli yhteensä 13, 45-vuotiaista aikuisiin. Juoksijoita oli yhteensä noin 100 ja yleisöä suuret määrät. Tulokset julkaistiin Katajanokan Kaiku -lehdessä.

Ravintolapäivänä pidimme keittobaaria 18.5.2013 Linnanpuistossa. Syksyn ravintolapäivä pidettiin yhdessä Katajanokan partiolaisten kanssa 16.11.2013 Lippakioskin tienoilla.

Seura vuokrasi kaupungilta alueen Linnanpuistosta kolmellekymmenelle viljelylaatikolle kaupunkiviljelyä varten. Viljelemään halukkaita oli jonkin verran enemmän. Fiskars Oyj:ltä saatiin lahjoituksena työkaluja.

Elokuvakerho Kinokka jatkoi laatufilmien esittämistä Kino K-13:ssa. Esitysten jälkeen oli tavan mukaan varattu aikaa yhdessäoloon ja keskusteluun auditorion aulatilassa. Vuonna 2013 esitettiin seitsemän filmiä. Kinokan järjestelyistä vastaa seuran kulttuuritoimikunnan laajennettu ryhmä ”Kinokan keskuskomitea”. Filmien vuokrat saatiin lahjoituksena isännöitsijätoimisto Rantamäki Oy:ltä, taloudellista tukea on saatu myös HOK-Elannolta sekä Suomen elokuvasäätiöltä.

Katajanokkaseuran stipendit luovutettiin Katajanokan ala-asteelle ja Kronohagens lågstadieskolanille. Stipendien kautta seura haluaa edistää yhteistyötä Katajanokalla: Katajanokan koulu kävi keväällä laulamassa Kukkaskartanon palvelutalossa.

Kannanotot ja tapaamiset

Seura esitti Helsingin nimistötoimikunnalle 17.4.2013 Katajanokanpuiston nimeämistä Tove Janssonin puistoksi: Tove Janssonin lapsuuden kotikatu Luotsikatu alkaa tästä puistosta; Katajanokanpuisto toisaalta on nimi, jota asukkaat eivät juuri käytä.

Seura kannatti 25.4.2013 kaupunginhallitukselle osoittamassaan mielipiteessä Katajanokan-laiturin/Kanavaterminaalin tontin käyttöä meriuimala-alueena sekä alueen elävöittämistä ja kaikille avointa väliaikaiskäyttöä. Samoin mielipiteessään 30.10.2013 kaupunkisuunnitteluvirastolle seura esitti, että meriuimala-tyyppiset hankkeet sopivat hyvin osaksi Katajanokan merellistä ympäristöä ja kulttuuria ja toivoi myönteistä suhtautumista Helsinki Allas Oy:n lupapyyntöön.

Linnanpuistossa sijaitsevan (os. Vyökatu 3) entisen huoltorakennuksen asuinkäyttöön muuttamista seura kannatti 1.10.2012, mutta muistutti, että rakennuksen käyttö ei saa estää kulkemista Linnan-puistossa. Seuran kirjeessä 16.8.2013 asiaa valmisteleville kaupunkisuunnitteluviraston ja kiinteistö-viraston virkamiehille huomautettiin kujan sulkemista, sillä suunnitelma poikkesi tältä osin aiemmin myönnetyn poikkeamispäätöksen ehdoista. Koska kuja on asukkaiden ja varsinkin monen koululai-sen oikotie, seura informoi suunnitelmasta Katajanokan koulua, joka myös vastusti kujan sulkemista.

Alkuvuodesta tavattiin Helsingin sataman edustajia Katajanokalla, jolloin keskusteltiin mm. laivojen aikatauluista ja satamaliikenteen aiheuttamista ongelmista.

Seuran edustaja valittiin ja osallistui Helsingin pysäköintipolitiikan arvioimiseen.

Tiedotus

Seuran vuosijulkaisu Katajanokan kaiku ilmestyi joulukuun alussa. Kaiku on myös luettavissa seuran verkkosivuilla. Tiedotuslehtinen Katajanokan kieku julkaistiin 3 kertaa, toukokuussa yhdessä hotelli Katajanokan kanssa.

Seuran verkkosivut uudistettiin, osoite on skatta.fi. Verkkosivuilla on Katajanokka-tietoa ja –keskustelua.

Tulevaisuuden näkymistä

Katajanokkaseuran tärkeänä tehtävänä on seurata muutoksia oman asuinalueemme näkökulmasta ja toimia asukkaiden edunvalvojana. Vuonna 2014 mielenkiintoisiin seurattaviin hankkeisiin kuuluvat mm. Kirkkohallituksen ja Keskon suunnitelmat kiinteistöjen muuttamisesta asuinkäyttöön. Entisen Kanavaterminaalin alueelle noussee vappuna maailmapyörä ja alueelle on myös suunnitteilla meriuimala, jonka avaaminen siirtyy vuoteen 2015. Alueelle saataneen kuitenkin jo tänä kesänä erilaista mielenkiintoista väliaikaiskäyttöä, jonka suunnitteluun osallistumme. 

Vuonna 2014 vietämme Tove Janssonin juhlavuotta puistotapahtuman merkeissä. Aloitamme seuran oman juhlavuoden suunnittelun: Katajanokkaseura täyttää 70 vuotta vuonna 2015.

Kaupunkiviljely Linnanpuistossa oli menestys. Ensi viljelykautta varten selvitämme, onko realistisia mahdollisuuksia tarjota lisää viljelypaikkoja.

Seuran tulevaisuuden kannalta on tärkeää, että jäsenistöön ja jäsenmäärän kasvattamiseen kiinnitetään edelleen huomiota.

Vuonna 1945 perustettu Katajanokkaseura ry – Skatuddssällskapet rf on Helsingin vanhimpia kaupunginosayhdistyksiä. Seuran säännöt velvoittavat toimimaan mm. Katajanokan sivistyksellisten olojen kehittämiseksi sekä viihtyvyyden lisäämiseksi alueemme omaleimaisuutta ja erityispiirteitä kunnioittaen.

Katajanokkaseura ry on Helsingin kaupunginosayhdistysten liiton ja Suomen kotiseutuliiton jäsen.

Toiminta 2012

Seuran elokuvakerho Kinokka jatkoi laatufilmien esittämistä Kino K-13:ssa. 2012 esitettiin seitsemän filmiä. Esitysten jälkeen kokoonnuttiin keskustelemaan auditorion aulatilaan. Kinokan järjestelyistä vastaa seuran kulttuuritoimikunnan laajennettu toimijaryhmä. Filmien vuokrat on lahjoittanut isännöitsijätoimisto Rantamäki Oy, taloudellista tukea on saatu myös HOK-Elannolta sekä Suomen elokuvasäätiöltä.

Siivoustalkoot järjestettiin 14.5. Kaupunki tarjosi siivousvälineet ja seura pientä purtavaa. Talkoisiin osallistui noin 13 katajanokkalaista. Mukana olivat myös Katajanokan partiolaiset. Seura huomioi erityisesti koiraihmiset jakamalla koirankakkapusseja.

Katajanokkaseuran stipendit luovutettiin Katajanokan ala-asteelle ja Kronohagens lågstadieskolanin katajanokkalaisoppilaille.

Perinteinen Katajanokan ympärijuoksu järjestettiin 4.9.2012. Sarjoja oli yhteensä 13, 4-5-vuotiaista aikuisiin. Juoksijoita oli yhteensä 100 ja yleisöä suuret määrät. Tulokset on julkaistu Katajanokan Kaiku –lehdessä.

Kannanotot ja tapaamiset

Mielipide liikennöintisuunnitelmasta HSL:lle 9.1.2012: Katajanokkaseura piti raitiotieliikenteen korvaamista bussilla yöaikaan huononnuksena ja korosti riittävän selkeää tiedottamista mahdollisen yöbussin aikatauluista. Mielipide on kokonaisuudessaan luettavissa seuran verkkosivuilla skatta.fi > Katajanokkaseura > Kannanotot.

15.5.2012 seuran johtokunta tutustui Stora Enson toimitiloihin ja niiden saneeraussuunnitelmiin.

Johtokunta kävi tutustumassa Suomenlinnan huoltolautan uuteen terminaalirakennukseen 6.6.2012.

Terminaalirakennuksen vieressä kasvaa Katajanokan ainoa luonnonvarainen kataja. Katajan säilyttämisen puolesta seura otti yhteyttä rakennusvirastoon. Katajan ympäriltä on nyt johdettu vesi pois sekä sen ympärille on pystytetty kivipaadet suojaamaan puuta.

Tiedotus

Seuran vuosijulkaisu Katajanokan kaiku ilmestyi joulukuun alussa. Kaiku on myös luettavissa seuran verkkosivuilla. Tiedotuslehtinen Katajanokan kieku julkaistiin 2 kertaa.

Seuran verkkosivujen osoite on skatta.fi. Verkkosivuilla on Katajanokka-tietoa ja –keskustelua.

Vuosikokous

Vuosikokous pidettiin torstaina 1.3.2012 klo 18.00 SKS:n päärakennuksessa. Kokouksen jälkeen keskusteltiin Guggenheim-hankkeesta. Keskustelun alustivat Helsingin taidemuseon johtaja Janne Gallen-Kallela-Sirén ja kaupunginvaltuutettu Tuomas Rantanen. Vuosikokoukseen osallistui 46 henkilöä.

Johtokunta

Johtokunnassa on seuran sääntöjen mukaan oltava 10 –15 jäsentä, jotka, samoin kuin seuran puheenjohtaja, valitaan vuosikokouksessa. Vuonna 2012 vuosikokous valitsi johtokunnan puheenjohtajaksi Tuula Palaste-Eerolan. Jäseninä johtokunnassa ovat olleet Helena Alkula, Rea Anner, Martin Bunders, Sinikka Harpf, Aurora Heickell, Kimmo Hyvärinen, Risto Jaakkola, Marja Karppanen, Kati Laasonen, Erkki Leimu, Jussi Nilsson, Kirsti Tolvanen, Irmeli Walldén-Paulig, Susanna Widlund ja Kaisa Väisänen.

Johtokunta valitsi keskuudestaan varapuheenjohtajaksi Aurora Heickellin, sihteeriksi Helena Alkulan ja rahastonhoitajaksi Susanna Widlundin.

Johtokunta on myös asettanut toimikuntia: Kaiku-lehden päätoimittajana on ollut Aurora Heickell, ympäristötoimikunnan vetäjänä Kimmo Hyvärinen, kulttuuritoimikunnan Marja Karppanen. Kaiku-lehden ilmoitushankinnasta ovat vastannut Erkki Leimu ja Kaisa Väisänen.

Johtokunta kokoontui 11 kertaa. Toimikunnat ovat pitäneet lukuisia kokouksia.

Seuran edustaja on vuonna 2012 osallistunut Helsingin Rantaryhmän kokouksiin. Seuran puheenjohtaja Tuula Palaste-Eerola on toiminut Helsingin kaupunginosayhdistykset ry:ssä (Helka) eteläisten kaupunginosien edustajana.

Jäsenistö

Vuonna 2012 jäseniä oli yhteensä 251, joista yhteisöjäseniä 11 ja vapaajäseniä 26. Jäsenmaksu oli 15 euroa/henkilö, kannattajajäsenmaksu 50 euroa/yhteisöjäsen. Jäsenmäärä on viime vuodet ollut hienoisessa laskussa.

Talous

Seuran toiminta perustuu vapaaehtoistyöhön; tapahtumien järjestämiseen osallistuu johtokunnan jäsenten lisäksi monia muitakin toimikuntien jäsenininä. Jäsenmaksujen lisäksi Katajanokan Kaiku

-lehden ilmoituksista sekä Katajanokka-aiheisten joulukorttien myynnistä on saatu tuloja.

Tulevaisuuden näkymät

Katajanokkaseuran tärkeänä tehtävänä on seurata muutoksia oman asuinalueemme näkökulmasta ja toimia asukkaiden edunvalvojana. Eteläsataman suunnittelukilpailu on pidetty 2012, vuonna 2013 seuraamme mm. näiden suunnitelmien eli sataman ja Kauppatorin alueen kaavoituksen etenemistä.

Seura järjestää Katajanokan ympärijuoksun ja muita tapahtumia. Katajanokan Kaiku julkaistaan 52. kerran.

Seuran tulevaisuuden kannalta on tärkeää, että jäsenistöön ja jäsenmäärän kasvattamiseen kiinnitetään huomiota.

Vuonna 1945 perustettu Katajanokkaseura ry – Skatuddssällskapet rf on Helsingin vanhimpia kaupunginosayhdistyksiä. Seuran säännöt velvoittavat toimimaan mm. Katajanokan sivistyksellisten olojen kehittämiseksi sekä viihtyvyyden lisäämiseksi alueemme omaleimaisuutta ja erityispiirteitä kunnioittaen.

Katajanokkaseura on Helsingin kaupunginosayhdistysten liiton ja Suomen kotiseutuliiton jäsen.

Toiminta 2011

Seuran elokuvakerho Kinokka jatkoi laatufilmien esittämistä Kino K-13:ssa. 2011 esitettiin seitsemän filmiä. Esitysten jälkeen kokoonnuttiin keskustelemaan auditorion aulatilaan. Kinokan järjestelyistä vastaa seuran kulttuuritoimikunnan laajennettu toimijaryhmä. Filmien vuokrat on lahjoittanut isännöitsijätoimisto Rantamäki Oy, taloudellista tukea on saatu myös HOK-Elannolta sekä Suomen elokuvasäätiöltä.

Siivoustalkoot järjestettiin 16.5. Kaupunki tarjosi siivousvälineet ja seura pientä purtavaa. Talkoisiin osallistui noin 15 katajanokkalaista.

Musiikillinen piknik pidettiin Linnanpuistossa 7.6. Tapahtuman pääjärjestäjä oli Katajanokan Rotaryklubi. Musiikkia esittivät sellotaiteilijat Seeli Toivio ja Helena Paavola.

Seuran stipendit luovutettiin Katajanokan ala-asteelle ja Kronohagens lågstadieskolanin katajanokkalaisoppilaille.

Perinteinen Katajanokan ympärijuoksu järjestettiin 6.9.2011. Sarjoja oli yhteensä 13, nuorimmat juoksijat olivat 3-vuotiaita. Juoksijoita oli yhteensä 115 ja yleisöä suuret määrät. Tulokset on julkaistu seuran verkkosivuilla ja Katajanokan Kaiku -lehdessä.

Seuran ideoiman Rakkauden sillan (kävelysilta Katajanokalta Kruununhakaan) suhteen saatiin rakennus- ja ympäristötointa johtavalta apulaiskaupunginjohtajalta lupaus, että siltaan kiinnitettäviä lukkoja ei tulla poistamaan. Siltaan hankittiin kyltti ja kaiteeseen on lyhyessä ajassa kiinnitetty pari sataa lukkoa.

Kannanotot ja tapaamiset

Linnankatu 3:n asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta sekä kaavaluonnoksesta esitettiin seuran mielipiteenä 7.4.2011 mm. että luonnossuunnitelman mukainen rakennus sopii pääosin Katajanokan kaupunkikuvaan; edellytettiin kuitenkin, että uuden rakennuksen kattokorkeus ei poikkea naapuritalojen kattokorkeuksista ja että rakennuksen julkisivun värimaailma sopii nykyiseen, viereisten Jugend-tyyppisten talojen, lämpimään värimaisemaan. Rakennukseen suunniteltua kadulle ja taivaalle suuntautuvaa kulmaa pidettiin jossakin määrin liioitellun aggressiivisen oloisena. Muistutettiin myös, että asemakaavamuutoksen ehdottomana tavoitteena tulee olla kaupunkiympäristön monipuolisuuden säilyttäminen siten, että rakennuksen kaduntasokerrokseen tulee suunnitelmaan sisällytettynä liike-, toimisto- tai työtilaa.

Uspenskin katedraalille johtavien portaiden talvikunnossapitoa esitettiin Helsingin kaupungille 20.5.2011 lähetetyssä kirjeessä. Aloitetta perusteltiin liukastumisvaaran ehkäisemiseksi, koska Uspenskin ortodoksikatedraali on myös talviaikaan hyvin suosittu matkailukohde.

Mattolaiturimme säilyttämistä esitettiin ympäristölautakunnalle 24.5.2011, perusteluina mattolaiturin suuri merkitys mm. virkistäytymispaikkana kaikenikäisille katajanokkalaisille.

Seuran kannanotot ovat luettavissa seuran verkkosivuilla skatta.fi >Katajanokkaseura >Kannanotot.

Tiedotus

Seuran vuosijulkaisu Katajanokan kaiku ilmestyi joulukuun alussa. Kaiku on myös luettavissa seuran verkkosivuilla skatta.fi. Tiedotuslehtinen Katajanokan kieku julkaistiin 2 kertaa.

Seuran verkkosivujen osoite on skatta.fi. Verkkosivuilta löytyy Katajanokka-tietoa ja -keskustelua.

Sivuille voi kuka tahansa lisätä uutisia, tietoja tapahtumista ja kuvia; jutut tarkastetaan etukäteen. Keskustelupalstalle kirjoittaminen vaatii rekisteröitymisen, keskustelut moderoidaan jälkikäteen.

Vuosikokous

Katajanokkaseuran vuosikokous pidettiin 28.2.2011 Meritullin seurakuntatalossa. Kokoukseen osallistui 37 katajanokkalaista. Kokouksen jälkeen arkkitehti Mika Savela esitteli diplomityössään kehittelemiään mielenkiintoisia ideoita Katajokan elävöittämiseksi.

Johtokunta

Johtokunnassa on seuran sääntöjen mukaan oltava 10 – 15 jäsentä, jotka, samoin kuin seuran puheenjohtaja, valitaan vuosikokouksessa. Vuonna 2010 vuosikokous valitsi johtokunnan puheenjohtajaksi Tuula Palaste-Eerolan. Jäseninä johtokunnassa olivat Helena Alkula, Rea Anner, Martin Bunders, Sinikka Harpf, Aurora Heickell, Kimmo Hyvärinen, Risto Jaakkola, Marja Karppanen, Erkki Leimu, Markku Lounatvuori, Jussi Nilssson, Tuula Palaste-Eerola, Kirsti Tolvanen, Irmeli Walldén-Paulig ja Susanna Widlund.

Johtokunta valitsi keskuudestaan varapuheenjohtajaksi Aurora Heickellin, sihteeriksi Helena Alkulan ja rahastonhoitajaksi Susanna Widlundin.

Johtokunta on myös asettanut toimikuntia eri toimintoja varten. Tiedotustoimikunnan vetäjänä on toiminut Martin Bunders, ympäristötoimikunnan Kimmo Hyvärinen, kulttuuritoimikunnan Marja Karppanen ja Kaiku-lehden päätoimittajana Aurora Heickell. Kaiku-lehden ilmoitushankinnasta ovat vastannut Erkki Leimu ja Kaisa Väisänen.

Johtokunta kokoontui 11 kertaa. Johtokunnan asettamat toimikunnat ovat pitäneet lukuisia kokouksia.

Seuran edustaja on vuonna 2011 osallistunut muutaman kerran Helsingin Rantaryhmän kokouksiin.

Jäsenistö

Vuonna 2011 jäseniä oli yhteensä 259, joista yhteisöjäseniä 11 ja vapaajäseniä 33. Jäsenmaksu oli 15 euroa/henkilö, kannattajajäsenmaksu 50 euroa/yhteisöjäsen. Jäsenmäärä on viime vuodet ollut hienoisessa laskussa.

Talous

Seuran toiminta on myös vuonna 2011 perustunut vapaaehtoistyöhön; tapahtumien järjestämiseen osallistuu johtokunnan jäsenten lisäksi monia muitakin toimikuntien jäsenininä. Jäsenmaksujen lisäksi Katajanokan Kaiku -lehden ilmoituksista sekä Katajanokka-aiheisten joulukorttien myynnistä on saatu tuloja.

Tulevaisuuden näkymät

Vuoden 2012 aikana seurattavia asioita ovat mm. Eteläsataman alueen suunnittelu, mahdollisen Guggenheim-museohankkeen eteneminen ja Laajasalon Kruunuvuoren liikennevaihtoehdot.

Seura järjestää Katajanokan ympärijuoksun ja muita tapahtumia. Vuonna 2012 Katajanokan Kaiku ilmestyy 51. kerran.

Helsingin kaupungissa on meneillään mittavia kaupunkirakenteen muutoksia. Samoin kuntarakenteisiin kohdistuu muutospaineita. Katajanokkaseuralla tärkeänä tehtävänä on seurata muutoksia oman asuinalueemme näkökulmasta ja toimia asukkaiden edunvalvojana.

Vuonna 1945 perustettu Katajanokkaseura ry – Skatuddssällskapet rf on Helsingin vanhimpia kaupunginosayhdistyksiä. Seuran säännöt velvoittavat toimimaan mm. Katajanokan sivistyksellisten olojen kehittämiseksi sekä viihtyvyyden lisäämiseksi alueemme omaleimaisuutta ja erityispiirteitä kunnioittaen.

Katajanokkaseura on Helsingin kaupunginosayhdistysten liiton ja Suomen kotiseutuliiton jäsen.

Toiminta 2010

Seuran elokuvakerho Kinokka jatkoi laatufilmien esittämistä Kino K-13:ssa. 2010 esitettiin kuusi filmiä. Esitysten jälkeen kokoonnuttiin keskustelemaan auditorion aulatilaan. Kinokan järjestelyistä vastaa seuran kulttuuritoimikunnan laajennettu toimijaryhmä. Filmien vuokrat on lahjoittanut isännöitsijätoimisto Rantamäki Oy, taloudellista tukea on saatu myös HOK-Elannolta sekä Suomen elokuvasäätiöltä.

Siivoustalkoot järjestettiin 19.5. Kaupunki tarjosi siivousvälineet ja seura pientä purtavaa. Talkoisiin osallistui noin 15 katajanokkalaista.

Katajanokkaseura ja Katajanokan koulu järjestivät lauantaina 18.9.2010 Katajanokan Linnanpuiston avajaisjuhlan. Koulun vanhempainyhdistys vastasi buffet-tarjoilusta. Hanuritaiteilija Teuvo Ihanuksen esiintyi ja säesti koululaisten esityksiä. Kaupungin tervehdyksen toi apulaiskaupunginjohtaja Pekka Sauri. Juhlaan osallistui myös puiston suunnittelija maisema-arkkitehti Sarianne Silfverberg.

Seuran stipendit luovutettiin Katajanokan ala-asteelle ja Kronohagens lågstadieskolanin katajanokkalaisoppilaille.

Perinteinen Katajanokan ympärijuoksu järjestettiin 1.9.2010. Sarjoja oli yhteensä 13, nuorimmat juoksijat olivat 3-vuotiaita. Juoksijoita oli yhteensä 114 ja yleisöä suuret määrät. Tulokset julkaistiin seuran verkkosivuilla ja Katajanokan Kaiku –lehdessä.

Seura esitti onnittelut Katajanokan vanhimman asuintalon Dementjeffin Kivikartanon 125-vuotisjuhlan ja Katajanokan jäänsärkijät ry:n 10. toimintavuoden johdosta.

Kannanotot ja tapaamiset

Katajanokkaseura luovutti 7.4. valtuustoryhmille Katajanokanlaituri 2:n asemakaavaa koskevan adressin. Adressin oli allekirjoittanut 2451 henkilöä. Seura on myös lausunnoissaan vastustanut terminaalirakennuksen paikalle suunnitellun ristinmuotoisen hotellirakennuksen toteuttamista, koska sen mielestä esitettyjen suunnitelmien mukainen rakennus ei sopinut aiotulle paikalle. Helsingin kaupunginvaltuusto hylkäsi Katajanokanlaituri 2:n asemakaavaehdotuksen7.4.2010 äänin 47–38.

Tiedotus

Seuran vuosijulkaisu Katajanokan kaiku ilmestyi joulukuun alussa. Kaiku on myös luettavissa seuran verkkosivuilla skatta.fi. Tiedotuslehtinen Katajanokan kieku julkaistiin 2 kertaa.

Seuran verkkosivujen osoite on skatta.fi. Verkkosivuilta löytyy Katajanokka-tietoa ja –keskustelua. Sivuille voi kuka tahansa lisätä uutisia, tietoja tapahtumista ja kuvia; jutut tarkastetaan etukäteen. Keskustelupalstalle kirjoittaminen ei vaadi rekisteröitymistä, eikä keskusteluja moderoida etukäteen; tätä asiaa on kuitenkin pohdittu.

Vuosikokous

Vuosikokous pidettiin 22. helmikuuta 2010 Helsingin Sataman terminaalikahvilassa. Kokoukseen osallistui 53 katajanokkalaista. Kokouksen jälkeen Helsingin Satama kertoi sataman ajankohtaisista asioista. Kokousväki esitti kysymyksiä mm. sataman rekka- ja muusta liikenteestä sekä valaistuksesta. Ongelmana on koettu esimerkiksi taksien ajaminen kadulla, jolla moottoriajoneuvolla ajo on kielletty; tästä satama lupasi huomauttaa taksiliitolle. Asukkaiden kysymyksiin vastasivat viestintäpäällikkö Eeva Hietanen, satamajohtaja Heikki Nissinen, satamakapteeni Jukka Kallio, suunnittelupäällikkö Raili Niemelä, matkustajaliikennepäällikkö Jussi Malm ja laatu- ja ympäristöpäällikkö Kaarina Vuorivirta. Myös paikalle kutsuttu lähipoliisin edustaja vastasi yleisön kysymyksiin.

Johtokunta

Johtokunnassa on seuran sääntöjen mukaan oltava 10 – 15 jäsentä, jotka, samoin kuin seuran puheenjohtaja, valitaan vuosikokouksessa. Vuonna 2010 vuosikokous valitsi johtokunnan puheenjohtajaksi Tuula Palaste-Eerolan. Jäseninä johtokunnassa olivat Helena Alkula, Denise Anner, Rea Anner, Martin Bunders, Sinikka Harpf, Aurora Heickell, Kimmo Hyvärinen, Risto Jaakkola, Marja Karppanen, Kalevi Korhonen, Erkki Leimu, Markku Lounatvuori, Tuula Palaste-Eerola, Kirsti Tolvanen ja Irmeli Walldén-Paulig.

Johtokunta valitsi keskuudestaan varapuheenjohtajaksi Kimmo Hyvärisen ja sihteeriksi Helena Alkulan. Rahastonhoitajan tehtävää hoiti syyskuulle saakka Pirjo Hovi ja syyskuulta vuoden loppuun Helena Alkula. Johtokunta on myös asettanut toimikuntia eri toimintoja varten. Tiedotustoimikunnan vetäjänä on toiminut Martin Bunders, ympäristötoimikunnan Kimmo Hyvärinen ja kulttuuritoimikunnan Marja Karppanen.

Johtokunta kokoontui 9 kertaa. Johtokunnan asettamat toimikunnat ovat pitäneet lukuisia kokouksia.

Seuran edustaja on vuonna 2010 osallistunut muutaman kerran Helsingin Rantaryhmän kokouksiin.

Jäsenistö

Vuonna 2010 jäseniä oli yhteensä 261, joista yhteisöjäseniä 11 ja vapaajäseniä 33. Jäsenmaksu oli 15 euroa/henkilö, kannattajajäsenmaksu 50 euroa/yhteisöjäsen. Jäsenmäärä on viime vuodet ollut hienoisessa laskussa.

Talous

Seuran toiminta on myös vuonna 2010 perustunut vapaaehtoistyöhön; tapahtumien järjestämiseen osallistuu johtokunnan jäsenten lisäksi monia muitakin toimikuntien jäsenininä. Jäsenmaksujen lisäksi Katajanokan Kaiku -lehden ilmoituksista sekä Katajanokka-aiheisten joulukorttien myynnistä on saatu tuloja.

Tulevaisuuden näkymät

Vuoden 2010 aikana merkittävin hanke Katajanokalla oli Katajanokanlaituri 2:n asemakaavaehdotus. Maanalaisen luolaston sisustustyöt jatkuivat, mutta nämä, toisin kuin aikaisemmat räjäytystyöt, eivät enää häirinneet asumista.

Seura jatkaa myös tulevina vuosina aktiivista toimintaa ympäristönsuojeluun, maisemanhoitoon, liikenne- ja satamajärjestelyihin sekä kaavoitukseen liittyvissä kysymyksissä. Tarpeen mukaan seura järjestää näiden asioiden tiimoilta yleisötilaisuuksia. Seura järjestää myös Katajanokan ympärijuoksun ja muita tapahtumia. Lähiaikoina tärkeitä seurattavia asioita ovat esimerkiksi koko Eteläsataman aluetta koskeva kansainvälinen suunnittelukilpailu vuonna 2012, mahdollisen Guggenheim-museon paikka: Helsingin kaupungin johto on tarjonnut Guggenheim-säätiölle toisena mahdollisena sijoituspaikkana Katajanokanlaituri 2:n tonttia, ja Laajasalon silta- ja vesiliikennevaihtoehdot.

Vuonna 2011 Katajanokan Kaiku ilmestyy 50. kerran.

Vuosi 2008 oli Katajanokkaseura ry. – Skatuddssällskapet rf. –yhdistyksen 63. toimintavuosi.

Jäsenistö

Jäseniä oli vuoden lopussa 309, joista 12 yhteisöjäsentä. Henkilöjäsenmaksu oli 15 euroa/henkilö ja kannattajajäsenmaksu 50/yhteisöjäsen. 

Tiedotus

Seuran vuosijulkaisu Katajanokan kaiku ilmestyi joulukuun alussa. Tiedotuslehtinen Katajanokan kieku julkaistiin 2 kertaa. Katajanokka-tietoa ja –keskusteluja kirjattiin myös seuran verkkosivuille, osoite www.skatta.fi.

Kannanotot ja tapaamiset

Ylipormestarin asukasilta saatiin vihdoin Katajanokalla 15.1.2008, selostus koululla pidetyn tilaisuuden keskusteluista löytyy seuran verkkosivuilta.

Seura on aktiivisesti seurannut Eteläsataman ”Kirjava Satama” –suunnitelman Katajanokkaa koskevan osuuden kehitystä. Kanavalaiturin hotellihankkeesta on jätetty kriittiset lausunnot kaupunkisuunnitteluvirastoon 30. maaliskuuta 2008 ja 3. lokakuuta 2008.

Seura esitti 25. elokuuta 2008 Kaupunginhallitukselle, että Katajanokan kärjen pelikenttä kunnostetaan ja päällysteeltään kestäväksi ja helppohoitoiseksi, esim. hiekkakentäksi. Apulaiskaupunginjohtaja Pekka Saurilta saatiin vastaus, että kenttä kunnostetaan jo keväällä 2009.

Katajanokalle rakennettavan luolaston räjäytystöistä aiheutuvien ongelmien vuoksi on otettu useaan kertaan yhteyttä rakennuttajaan.

Seura on kirjoittanut 19.11.2008 Helsingin nuorisolautakunnalle huolensa nuorisotoiminnan päättymisestä Katajanokalla; nuorisotoimi on luopumassa Merikasarmin nuorisotalosta ja työntekijäresursseja aiotaan siirtää muualle. Seura on ehdottanut vaihtoehtona esimerkiksi talon saamista asukastalokäyttöön: tällöin myös nuorisotoiminta voisi toivottavasti jatkua.

Katajanokkalaisten tarpeita ja toiveita on pyritty pitämää esillä Linnanpuiston suunnittelussa ja toteuttamisessa. Seura on useaan otteeseen ollut yhteydessä Helsingin rakennusvirastoon ja yleisten töiden lautakuntaan.

Seura on markkinoinut kaupungille Uspenskin katedraalin alapuolella olevaa Kanavarannan ja Meritullintorin yhdistävää kävelysiltaa Helsingin Rakkauden siltana, mutta idea ei toistaiseksi ole kokenut ansaitsemaansa innostusta.

Kannanotot ovat luettavissa verkkosivuilla www.skatta.fi /Katajanokkaseura/Kannanotot

Muu toiminta

14.5. pidettiin Katajanokan siivoustalkoot. Kaupunki tarjosi siivousvälineet ja seura pientä purtavaa.

Katajanokan ala-asteelle luovutettiin seuran stipendi, koulun toivomuksesta lahjoitettiin 200 euroa luokkien retkikassoihin. Myös Kronohagens lågstadie-skolanin katajanokkalaislapsille luovutettiin 50 euron stipendi. 

Perinteinen Katajanokan ympärijuoksu järjestettiin 2.9.2008 tavallista juhlavammin, koska kyseessä oli juoksun 60-merkkivuosi. Eri sarjoissa oli yhteensä 161 juoksijaa, jotka saivat kaikki neilikan ja kunniakirjan. Tulokset on julkaistu Katajanokan Kaiussa ja seuran verkkosivuilla. Juoksua elävöitti Helsingin kaupungin kulttuuriasiankeskuksen tukemana tanssiva klovni Pierre Séraphin. Pienimmät juoksijat saivat halutessaan kasvomaalauksen.

Seuran elokuvakerho Kinokka jatkoi toimintaansa. Keväällä esitettiin kolme filmiä, samoin syksyllä. Filmiesitysten jälkeen oli varattu aikaa seurustelua ja keskustelua varten.

Vuosikokous

Vuosikokous pidettiin Hotelli Katajanokan kokoustilassa, vankilan entisessä kappelissa 26.2.2008. Kokoukseen osallistui 52 katajanokkalaista. Kokouksen jälkeen keskusteltiin erityisesti räjäytystöiden aiheuttamasta harmista ja mahdollisesta rakennuksille aiheutuvasta vahingosta.

Johtokunta

Johtokunnassa on seuran sääntöjen mukaan oltava 10 – 15 jäsentä, jotka, samoin kuin seuran puheenjohtaja, valitaan vuosikokouksessa. Vuonna 2008 vuosikokous valitsi johtokunnan puheenjohtajaksi Tuula Palaste-Eerolan. Jäseninä johtokunnassa olivat Helena Alkula (sihteeri), Denise Anner, Rea Anner, Mattias Bremer (erosi 13.4.2008), Martin Bunders, Tarja Djateu (rahastonhoitaja), Sinikka Harpf, Aurora Heickell, Kimmo Hyvärinen, Risto Jaakkola, Marja Karppanen, Riitta Laine, Erkki Leimu, Kirsti Tolvanen ja Irmeli Walldén-Paulig. Johtokunta kokoontui 8 kertaa. Johtokunnan asettamat toimikunnat – kulttuuri-, tiedotus- ja ympäristötoimikunta – ovat pitäneet lukuisia kokouksia.

Tulevaisuuden näkymät

Katajanokkaseura ry – Skatuddssällskapet rf:n säännöt velvoittavat toimimaan mm. Katajanokan sivistyksellisten olojen kehittämiseksi sekä viihtyvyyden lisäämiseksi alueemme omaleimaisuutta ja erityispiirteitä kunnioittaen. Seuran toiminta asukkaiden etujärjestönä on koettu mielekkääksi: jäsenmäärä on hienoisessa kasvussa. Seura jatkaa myös tulevina vuosina aktiivista toimintaa ympäristönsuojeluun, maisemanhoitoon, liikenne- ja satamajärjestelyihin sekä kaavoitukseen liittyvissä kysymyksissä.

Vuosi 2007 oli Katajanokkaseura ry. – Skatuddssällskapet rf. –yhdistyksen 62. toimintavuosi.

Sääntöjensä velvoittamana seura on myös vuonna 2007 toiminut sivistyksellisten olojen kehittämiseksi sekä viihtyvyyden lisäämiseksi Katajanokan alueellista omaleimaisuutta ja erityispiirteitä kunnioittaen sekä ympäristönsuojeluun, maisemanhoitoon, liikenne- ja satamajärjestelyihin sekä kaavoitukseen liittyvissä kysymyksissä.

Jäsenistö

Jäseniä oli vuoden lopussa noin 330, joista 9 yhteisöjäsentä. Henkilöjäsenmaksu oli 15 euroa/henkilö ja kannattajajäsenmaksu 50/yhteisöjäsen.

Tiedotus

Seuran vuosijulkaisu Katajanokan kaiku ilmestyi joulukuussa. Tiedotuslehtinen Katajanokan kieku julkaistiin 2 kertaa. Katajanokka-tietoa ja –keskusteluja on myös seuran verkkosivuilla osoitteessa www.skatta.fi.

Muu toiminta

5.5. pidettiin Katajanokan siivoustalkoot; osallistujia oli muutama. Kaupunki tarjosi siivousvälineet ja seura pientä purtavaa.

Katajanokan ala-asteen kevätjuhlassa jaettiin Katajanokkaseuran stipendit. Myös Kronohagens lågstadie-skolanin katajanokkalaislapsille luovutettiin yksi stipendi.

Koululaisille tarjottiin myös jäätelöt kiitokseksi ympäristön siivoustalkoista.

Perinteinen Katajanokan ympärijuoksu järjestettiin 4.9. jo 59. kerran. Juoksijoita ja juoksun järjestäjiä oli tullut paikalle yli sata.

Seuran elokuvakerho Kinokka jatkoi toimintaansa. Filmiesitysten jälkeen jäätiin vielä seurustelemaan ja keskustelemaan elokuvasta ja elokuvakerhotoiminnasta yleensä.

Kannanotot ja tapaamiset

Seura on aktiivisesti ollut yhteistyössä HKR:n kanssa tulevan uuden Linnanpuiston suunnittelun tiimoilta.

Seura antoi 7.2.2007 kaupunkisuunnitteluvirastolle mielipiteen Katajanokan ja Laajasalon välille suunnitellusta sillasta ja tunnelista.

Seura antoi 4.6.2007 mielipiteen Katajanokan maanalaista pysäköintilaitosta koskevan asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta.

Seura antoi 14.12. lausunnon Kaisaniemen puiston asemakaavasta

Seuran edustajat tapasivat 14.12.2007 Ruokakesko Oy:n edustajia ja Katajanokan K-kauppiaan.

Kannanotot ovat luettavissa verkkosivuilla www.skatta.fi

Vuosikokous

Vuosikokous pidettiin Uspenskin katedraalin kryptassa 27.2.2007. Kokouksessa keskusteltiin jälleen vilkkaasti Katajanokan ympäristöasioista.

Johtokunta

Johtokunnassa on seuran sääntöjen mukaan oltava 10 – 15 jäsentä, jotka, samoin kuin seuran puheenjohtaja, valitaan vuosikokouksessa. Vuonna 2007 vuosikokous valitsi johtokunnan puheenjohtajaksi Tuula Palaste-Eerolan. Jäseninä johtokunnassa olivat Helena Alkula (sihteeri), Denise Anner, Rea Anner, Mattias Bremer (rahastonhoitaja), Martin Bunders, Tarja Djateu, Sinikka Harpf, Kimmo Hyvärinen, Risto Jaakkola, Unto Järvinen, Marja Karppanen, Erkki Leimu, Kirsti Tolvanen ja Irmeli Walldén-Paulig. Vuosikokouksen valitsema Jukka Ahola ei Katajanokalta poismuuton takia osallistunut johtokunnan toimintaan. Johtokunta kokoontui vuonna 2007 11 kertaa. Lisäksi johtokunnan asettamat toimikunnat – ympäristö-, juhla-, lehti- ja urheilutoimikunta – ovat pitäneet lukuisia kokouksia. Seura koki 5.9.2007 suuren menetyksen Unto Järvisen yllättävän kuoleman johdosta.

Vuosi 2006 oli Katajanokkaseura ry – Skatuddssällskapet rf –yhdistyksen 61. toimintavuosi. Sääntöjensä velvoittamana seura on myös vuonna 2006 toiminut sivistyksellisten olojen kehittämiseksi sekä viihtyvyyden lisäämiseksi Katajanokan alueellista omaleimaisuutta ja erityispiirteitä kunnioittaen sekä ympäristönsuojeluun, maisemanhoitoon, liikenne- ja satamajärjestelyihin sekä kaavoitukseen liittyvissä kysymyksissä.

Jäsenistö 

Jäseniä oli vuoden lopussa 316, joista 9 yhteisöjäsentä. Henkilöjäsenmaksu oli 10 euroa/henkilö ja kannattajajäsenmaksu 42/yhteisöjäsen.

Tiedotus 

Seuran vuosijulkaisu Katajanokan kaiku ilmestyi joulukuussa. Tiedotuslehtinen Katajanokan kieku julkaistiin kaksi kertaa. Katajanokka-tietoa ja –keskusteluja on myös seuran verkkosivuilla osoitteessa www.kaupunginosat.net/katajanokka.

Muu toiminta

• 18.5. pidettiin Katajanokan siivoustalkoot; osallistujia oli kymmeniä. Kaupunki tarjosi siivousvälineet ja seura pientä purtavaa. ­
• Katajanokan ala-asteen kevätjuhlassa jaettiin Katajanokkaseuran stipendit. Myös Kronohagens lågstadie-skolanin katajanokkalaislapsille luovutettiin yksi stipendi.
• Koululaisille tarjottiin myös jäätelöt kiitokseksi ympäristön siivoustalkoista. ­
• Partiolippukunta Katajanokan Karhunkaatajat ry:n 20-vuotisjuhlassa lahjoitettiin pieni rahalahja juhlivalle yhdistykselle. ­
• Perinteinen Katajanokan ympärijuoksu järjestettiin 5.9. jo 58. kerran. Juoksijoita ja juoksun järjestäjiä oli tullut paikalle yli sata. ­
• Yli sata katajanokkalaista kävi tutustumassa uuden hotellin suunnitelmiin 13.9. pidetyssä asukasillassa entisen lääninvankilan kappelissa. Tilaisuuden isäntänä toimi johtaja Heimo Käyhty. Jussi Luomanen Helsingin kaupungin rakennusviraston puisto-osastosta kertoi Linnanpuiston suunnittelusta ja tulevista aikatauluista. ­

Seuran elokuvakerhotoimintaa heräteltiin henkiin 25.11., jolloin esitettiin ruotsalainen elokuva Juloratoriet. Kino K-13:n sali tuli täyteen. Esityksen jälkeen jäätiin vielä seurustelemaan ja keskustelemaan elokuvasta ja elokuvakerhotoiminnasta yleensä.

Kannanotot ja tapaamiset

• Seura on aktiivisesti ollut yhteistyössä HKR:n kanssa tulevan uuden Linnanpuiston suunnittelun tiimoilta. ­
• 24.4. seuran edustajat kävivät tutustumassa ulkoministeriön alle kalliotilaan tulevan hätäkeskuksen rakennussuunnitelmiin, erityisesti otettiin kantaa maan päälle tuleviin rakennelmien suhteen.
• Elokuussa seura esitti kaupungille ideansa kuinka toimia raitiovaunuissa lojuvien, etenkin loskakelillä sotkuisuutta aiheuttavien ilmaisjakelulehtien suhteen.
• Kaupungille esitettiin myös toive uudenmallisen yleisökäymälän saamisesta Katajanokanpuistoon. ­
• Kaisaniemen puistoa koskevassa lausunnossaan seura piti tärkeänä, että suunnittelussa otetaan huomioon lähikaupunginosien asukkaiden erilaiset, mm. liikuntaan liittyvät, käyttötarpeet.
• Yleisönosastokirjoituksessa seura esitti ihmetyksensä kaupungin terveysviranomaisten toimista Kruunuvuorenkadun ja Katajanokan puistossa olevan kesäkioskin suhteen.

Kannanotot ovat luettavissa verkkosivuilla www.kaupunginosat/katajanokka.

Vuosikokous 

Vuosikokous pidettiin Keskossa 27.2.2006. Kokouksessa keskusteltiin jälleen vilkkaasti Katajanokan ympäristöasioista.

Johtokunta

Johtokunnassa on seuran sääntöjen mukaan oltava 10-15 jäsentä, jotka, samoin kuin seuran puheenjohtaja, valitaan vuosikokouksessa. Vuonna 2006 vuosikokous valitsi johtokunnan puheenjohtajaksi Tuula Palaste-Eerolan. Jäseninä johtokunnassa olivat Helena Alkula (sihteeri), Denise Anner, Rea Anner, Mattias Bremer (rahastonhoitaja), Martin Bunders, Tarja Djateu, Sinikka Harpf, Kimmo Hyvärinen, Risto Jaakkola, Unto Järvinen, Marja Karppanen, Erkki Leimu, Kirsti Tolvanen ja Irmeli Walldén-Paulig. Johtokunta kokoontui vuonna 2005 12 kertaa. Lisäksi johtokunnan asettamat toimikunnat – ympäristö-, juhla-, lehti- ja urheilutoimikunta – ovat pitäneet lukuisia kokouksia.

Hyväksytty seuran vuosikokouksessa 27.2.2006

Vuosi 2005 oli Katajanokkaseura ry. – Skatuddssällskapet rf. –yhdistyksen 60. toimintavuosi. 60-vuotisjuhlan kunniaksi järjestettiin mm. historiallisia elokuvanäytöksiä ja valokuvanäyttely.

Jäsenistö ja talous

Jäseniä oli vuoden lopussa 320, joista 8 yhteisöjäsentä. Henkilöjäsenmaksu oli 10 euroa/henkilö ja kannattajajäsenmaksu 40/yhteisöjäsen.

Johtokunta

Johtokunnassa on seuran sääntöjen mukaan oltava 10-15 jäsentä. Vuonna 2005 vuosikokous valitsi johtokunnan puheenjohtajaksi Marja Karppasen. Jäseninä ovat olleet Helena Alkula (sihteeri), Rea Anner, Martin Bunders (rahastonhoitaja), Sinikka Harpf, Sampo Honkala, Kimmo Hyvärinen, Risto Jaakkola, Unto Järvinen, Erkki Leimu, Tuula Palaste-Eerola, Tarja Tuttavainen-Levanoja, Nina Wendelin ja Pekka Vuori. Johtokunta kokoontui vuonna 2005 yhteensä 12 kertaa. Lisäksi johtokunnan asettamat toimikunnat – ympäristö-, juhla-, lehti- ja urheilutoimikunta – ovat pitäneet lukuisia kokouksia.

Vuosikokous

Kokouksessa keskusteltiin vilkkaasti Katajanokan ympäristöasioista, erityisesti ns. Merikadettikoulun talon kohtalosta sekä Katajanokan uusista rakennuksista. Harmiteltiin myös jälleen kerran ympäristön koirien jätösongelmaa ja sitä, että seuralta puuttuu edelleenkin nettisivut (tämä asia onneksi on korjattu toukokuussa 2005).

Muu toiminta

Katajanokkapäivää vietettiin 23.4.2005 yhdessä Katajanokan muiden yhdistysten kanssa. Ohjelmaa oli järjestetty sekä Kauppatorin läheisyyteen että illaksi Katajanokan liikuntahallille.

Katajanokan ala-asteen kevätjuhlassa jaettiin Katajanokkaseuran stipendit. Myös Kronohagens lågstadieskolanin katajanokkalaislapsille luovutettiin yksi stipendi.

Katajanokan ympärijuoksu järjestettiin 23.8. jo 57. kerran. Juoksijoita oli noin 120.

60-vuotisjuhlan kunniaksi järjestettiin 24.-25.9. 60 historiallisen Katajanokka-aiheisen valokuvan näyttely entisen lääninvankilan keskushalliin. Mielenkiintoisista näyttelykuvista suurin osa oli saatu yksityishenkilöiden kokoelmista. Näyttelyä kävi katsomassa noin 800 henkilöä.

60-vuotisjuhlan viettoon liittyi myös Katajanokalla filmatuista kotimaisista lyhytelokuvista koottu video, jonka oli koostanut katajanokkalainen Suomen elokuva-arkiston erikoistutkija Lauri Tykkyläinen. Noin 45 minuutin pituinen esitys esitettiin 60-vuotisjuhlissa 29.10. sekä 2.11. ja 3.11. teatterissa Kino K 13.

Varsinaista 60-vuotisjuhlaa vietettiin 29.10.2005 elokuvateatteri Kino K-13:ssa. Juhlapuheen piti kunniapuheenjohtaja Anja Hämäläinen. Elokuvakoosteen lisäksi ohjelmassa esiintyi lauluyhtye Soivat. Katajanokka-aiheisia juttuja kertoivat tilaisuuden juontajat Vilma Melasniemi ja Juho Milonoff.

Kaiku ilmestyi joulukuussa ja Katajanokkaseuran tiedotuslehtinen Katajanokan Kieku julkaistiin kaksi kertaa.

Kannanotot ja tapaamiset

Seura on useita kertoja kirjoittanut ja ottanut yhteyttä Helsingin kaupungin liikennelaitokseen ja joukkoliikennelautakuntaan sekä keskustellut liikennesuunnittelupäällikön kanssa, pyrkimyksenä säilyttää raitiolinja 4:n palvelutaso kohtuullisena myös Katajanokan kärjen asukkaille ja alueen työpaikoille.

Yhdessä Kruununhaan ja Suomenlinnan asukas- ja kaupunginosayhdistysten kanssa seura on monin tavoin vastustanut Vironniemen terveysaseman siirtoa mm. allekirjoittamalla kunnallisvalituksen 16.2.2006.

Seura on 31.8.2005 kirjoittanut kaupunginhallitukselle kirjeen, jossa pyydetään ja perustellaan viihtyisän mattolaiturimme säilyttämistä.

5.9.2005 esittänyt mielipiteensä Helsingin Sataman Eteläsatamaa ja Sörnäisten satamaa koskevasta ympäristönsuojelulain mukaisesta ympäristölupahakemuksesta.

Linnankuja 3:n ns. Merikadettikoulun rakennuksen säilymisen puolesta seura on huhtikuussa antanut vastaselityksen rakennuslautakunnan myöntämästä purkuluvasta Helsingin hallinto-oikeudelle.

Seura on aktiivisesti ollut mukana ja yhteistyössä HKR:n kanssa tulevan uuden Linnanpuiston suunnittelussa.

Katajanokkaseura ry – Skatuddssällskapet rf:n toimintakertomus vuodelle 2004 hyväksyttiin seuran vuosikokouksessa 28.2.2005

Vuosi 2004 oli Katajanokkaseura ry. – Skatuddssällskapet rf. –yhdistyksen 59. toimintavuosi. Sääntöjensä mukaan seuran tarkoituksena on kotiseutuyhdistyksenä edistää kaikinpuolista viihtyvyyttä Katajanokalla alueen omaleimaisuutta ja erityispiirteitä kunnioittaen sekä toimia asukkaiden etujärjestönä ympäristön-suojeluun, maisemanhoitoon, liikenne- ja satamajärjestelyihin sekä kaavoitukseen liittyvissä kysymyksissä.

Jäsenistö ja talous

Jäseniä oli vuoden lopussa 330, joista 8 yhteisöjäsentä. Henkilöjäsenmaksu oli 10 euroa/henkilö ja kannattajajäsenmaksu 42/yhteisöjäsen.

Johtokunta

Johtokunnassa on seuran sääntöjen mukaan oltava 10-15 jäsentä. Vuonna 2004 vuosikokous valitsi johtokunnan puheenjohtajaksi Marja Karppasen. Jäseninä ovat olleet Helena Alkula (sihteeri), Rea Anner, Martin Bunders (rahastonhoitaja), Sampo Honkala, Kimmo Hyvärinen, Risto Jaakkola, Unto Järvinen, Erkki Leimu, Tiia Meskanen, Liisa Nikkanen, Tuula Palaste-Eerola, Tarja Tuttavainen-Levanoja, Merike Wollman ja Pekka Vuori. Johtokunta kokoontui vuonna 2004 yhteensä 11 kertaa. Lisäksi johtokunnan asettamat toimikunnat – ympäristö-, juhla-, lehti- ja urheilutoimikunta – ovat pitäneet lukuisia kokouksia.

Vuosikokous ja yhdistyksen kokous

Seuran varsinainen kokous pidettiin 28.2.2004 Kirkkohallituksen juhlasalissa. Kokoukseen osallistui 61 katajanokkalaista. Katajanokan alueen suunnittelija Bosse Österberg alusti keskustelun Katajanokan ympäristöasioista. Keskustelua herätti mm. yleiskaava, parkkiluolasuunnitelmat, Mastokadulle rakennettavat uudet asuintalot, vierasvenesatama ja vankilan tontin uusi kaava.

Ylimääräinen yhdistyksen kokous kutsuttiin koolle 10.2.2004 Katajanokan koululle päättämään toimenpiteistä ns. Merikadettikoulun rakennuksen suojeluasian suhteen. Kokous päätti yksimielisesti, että Ympäristöministeriön 15.1.2004 antamasta päätöksestä valitetaan korkeimpaan hallinto-oikeuteen.

Muu toiminta

• Katajanokkapäivää vietettiin 24.4.2004 yhdessä Katajanokan muiden yhdistysten kanssa.
• Katajanokan ala-asteen kevätjuhlassa jaettiin Katajanokkaseuran stipendit ja Kronohagens lågstadieskolanin katajanokkalaislapsille luovutettiin yksi stipendi.
• Katajanokan ympärijuoksu järjestettiin 24.8. jo 56. kerran. Juoksijoita oli noin 120.
• Seura järjesti jäsenilleen astangajoogatunteja Katajanokan liikuntahallissa kevätkaudella 2004; toiminta siirrettiin syksyllä Katajanokan kunto – Skattan Kondis ry:n hoitoon.
• Asukasilta Helsingin sataman kanssa järjestettiin 4.11. Tilaisuudessa asukkailla oli mahdollisuus kysyä satamatoiminnasta, mm. laivojen melu, päästöt ja uudet turvallisuusmääräykset herättivät kysymyksiä.
• Seuran vuosijulkaisu Katajanokan Kaiku julkaistiin 43. kerran joulukuussa ja jaettiin kaikkiin katajanokkalaisiin talouksiin ja yrityksiin.
• Katajanokkaseuran tiedotuslehtinen Katajanokan Kieku julkaistiin kaksi kertaa.

Kannanotot ja tapaamiset

Katajanokkaseura jätti 20.2.2004 valituksen Korkeimmalle hallinto-oikeudelle ympäristöministeriön päätöksen muuttamisesta siten, että Linnankuja 3:n rakennus suojellaan rakennussuojelulain nojalla, ja toissijaisesti päätöksen muuttamista siten, että ympäristöministeriö mahdollistaa rakennuksen suojelun asemakaavalla asettamalla Helsingin kaupungille suojelun edellyttämän suunnitteluvelvoitteen.

Seura antoi lausunnon 3.5.2004 Katajanokan vankila-alueen asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta.

Seura vastusti sekä kirjeitse että HKL:n järjestämässä tilaisuudessa 9.11.2004 suunniteltua raitiolinja 2:n lopettamista sekä linja 4:n vuorojen vähentämistä Katajanokan kolmen viimeisen pysäkin osalta.

Seura esitti myös kirjeessään 1.11.2004 apulaiskaupunginjohtaja Pekka Saurille raitiovaunujen ystävällisemmän varoitusäänimerkin käytön lisäämistä.

Katajanokkaseura esitti kirjeitse 1.11.2004 sekä Kaupunginhallitukselle että Neste Oyj:lle Katajanokan huoltoaseman säilyttämistä.

Vuosi 2003 oli Katajanokkaseura ry. – Skatuddssällskapet rf. –yhdistyksen 58. toimintavuosi. Sääntöjensä mukaan seuran tarkoituksena on kotiseutuyhdistyksenä edistää kaikinpuolista viihtyvyyttä Katajanokalla alueen omaleimaisuutta ja erityispiirteitä kunnioittaen sekä toimia asukkaiden etujärjestönä ympäristön-suojeluun, maisemanhoitoon, liikenne- ja satamajärjestelyihin sekä kaavoitukseen liittyvissä kysymyksissä.

Jäsenistö ja talous

Jäseniä oli vuoden lopussa 339, joista 7 yhteisöjäsentä. Henkilöjäsenmaksu oli 10 euroa/henkilö ja kannattajajäsenmaksu 40/yhteisöjäsen.

Johtokunta

Johtokunnassa on seuran sääntöjen mukaan oltava 10-15 jäsentä. Vuonna 2003 johtokunnan puheenjohtajana on toiminut Marja Karppanen ja jäseninä Helena Alkula (sihteeri), Rea Anner, Martin Bunders (rahastonhoitaja), Sampo Honkala, Kimmo Hyvärinen, Risto Jaakkola (varapuheenjohtaja), Kari Karjalainen, Erkki Leimu, Satu Merjovirta, Liisa Nikkanen, Tuula Palaste-Eerola, Tarja Telkkä, Pekka Vuori ja Merike Wollman. Johtokunta kokoontui vuonna 2003 11 kertaa. Lisäksi johtokunnan asettamat toimikunnat – ympäristö-, juhla-, lehti- ja urheilutoimikunta – ovat pitäneet lukuisia kokouksia.

Vuosikokous

Vuoden 2003 vuosikokous pidettiin Helsingin toiseksi vanhimman kirkon eli entisen lääninvankilan kappelissa 25.2.2003. Kokoukseen osallistui yli 100 katajanokkalaista. Rea Anner kertoi kirkon historiallisesta alttaritaulusta ja ylilääkäri Tapani Vihma ja toimistopäällikkö Seppo Saine Vironniemen sisiaalipalvelutoimistosta alustivat vilkkaan keskustelun Katajanokan sosiaali- ja terveyspalveluista. Myös Katajanokan ympäristöasiat herättivät keskustelua.

Muu toiminta

• Katajanokkapäivää vietettiin 26.4.2003 yhdessä Katajanokan muiden yhdistysten kanssa.
• Katajanokkaseuran stipendit jaettiin Katajanokan ala-asteen ja Kronohagens lågstadieskolan kevätjuhlassa
• Katajanokan ympärijuoksu järjestettiin 26.8. 55. kerran
• seura järjesti jäsenilleen astangajoogatunteja ja sählyvuoron Katajanokan liikuntahallissa
• seuran vuosijulkaisu Katajanokan Kaiku julkaistiin 42. kerran joulukuussa ja jaettiin kaikkiin katajanokkalaisiin talouksiin ja yrityksiin
• Katajanokan Kieku ilmestyi marraskuussa ja jaettiin kaikkiin Katajanokan talouksiin

Kannanotot ja tapaamiset

• Katajanokkaseura on esittänyt, että Linnankuja 3:ssa sijaitseva ns. Merikadettikoulun rakennus suojeltaisiin. Seura valitti ympäristöministeriöön Uudenmaan ympäristökeskuksen 19.3.2003 päätöksestä, jonka mukaan rakennusta ei suojella rakennussuojelulain nojalla. Helsingin kaupunginhallituksen päätöksellä 7.4.2003 suojelua ei toteuteta maankäyttö- ja rakennuslain nojalla asemakaavassa. Seura teki päätöksestä oikaisuvaatimuksen, jonka kaupunginhallitus hylkäsi 23.6.2003. Suojeluasia on herättänyt laajaa kiinnostusta niin lehdistön kuin helsinkiläistenkin keskuudessa, ja suojelua vaativaan adressiin kertyi yli 900 allekirjoittajan nimet. Seura kävi 26.11.2003 luovuttamassa adressin ympäristöministeri Enestamille.
• Helsingin yleiskaavaehdotuksesta kaupunkisuunnitteluvirastolle annetussa lausunnossa suhtauduttiin mm. kielteisesti ehdotettuun siltavaihtoehtoon Katajanokalta Laajasaloon
• parkkiluolasuunnitelmasta kaupunkisuunnitteluvirastolle annetussa lausunnossa pyydettiin mm. selvitystä liikenneseuraamuksista ja luolan sijaintipaikasta
• nopeusrajoituksista annetussa lausunnossa kannatettiin 30 km/h nopeusrajoitusta asuinkortteleiden alueella
• vankilan asemakaavaehdotuksesta annetussa lausunnossa korostettiin mm. tulevan puistoalueen viihtyisyyden huomioonottamista ja ehdotettiin vaihtoehtoisia ratkaisuja liikennejärjestelyihin
• Vironniemen terveysaseman palvelujen siirron estämiseksi seura esitti vetoomuksen yhdessä muiden asukasyhdistysten kanssa
• seura vastusti suunniteltuja raitiolinja 4:n reittimuutoksia vuoroin satamaan ja vuoroin nykyiselle päätepysäkille sekä raitiolinja 2: lopettamista; raitiolinja 4 jatkaa nyt entisellä reitillään ja raitiolinja 2 osittain muutetulla reitillä