Vuonna 1945 perustettu Katajanokkaseura ry – Skatuddssällskapet rf on Helsingin vanhimpia kaupunginosayhdistyksiä. Seuran säännöt velvoittavat toimimaan mm. Katajanokan sivistyksellisten olojen kehittämiseksi sekä viihtyvyyden lisäämiseksi alueemme omaleimaisuutta ja erityispiirteitä kunnioittaen.

Katajanokkaseura on Helsingin kaupunginosayhdistysten liiton ja Suomen kotiseutuliiton jäsen.

Toiminta 2011

Seuran elokuvakerho Kinokka jatkoi laatufilmien esittämistä Kino K-13:ssa. 2011 esitettiin seitsemän filmiä. Esitysten jälkeen kokoonnuttiin keskustelemaan auditorion aulatilaan. Kinokan järjestelyistä vastaa seuran kulttuuritoimikunnan laajennettu toimijaryhmä. Filmien vuokrat on lahjoittanut isännöitsijätoimisto Rantamäki Oy, taloudellista tukea on saatu myös HOK-Elannolta sekä Suomen elokuvasäätiöltä.

Siivoustalkoot järjestettiin 16.5. Kaupunki tarjosi siivousvälineet ja seura pientä purtavaa. Talkoisiin osallistui noin 15 katajanokkalaista.

Musiikillinen piknik pidettiin Linnanpuistossa 7.6. Tapahtuman pääjärjestäjä oli Katajanokan Rotaryklubi. Musiikkia esittivät sellotaiteilijat Seeli Toivio ja Helena Paavola.

Seuran stipendit luovutettiin Katajanokan ala-asteelle ja Kronohagens lågstadieskolanin katajanokkalaisoppilaille.

Perinteinen Katajanokan ympärijuoksu järjestettiin 6.9.2011. Sarjoja oli yhteensä 13, nuorimmat juoksijat olivat 3-vuotiaita. Juoksijoita oli yhteensä 115 ja yleisöä suuret määrät. Tulokset on julkaistu seuran verkkosivuilla ja Katajanokan Kaiku -lehdessä.

Seuran ideoiman Rakkauden sillan (kävelysilta Katajanokalta Kruununhakaan) suhteen saatiin rakennus- ja ympäristötointa johtavalta apulaiskaupunginjohtajalta lupaus, että siltaan kiinnitettäviä lukkoja ei tulla poistamaan. Siltaan hankittiin kyltti ja kaiteeseen on lyhyessä ajassa kiinnitetty pari sataa lukkoa.

Kannanotot ja tapaamiset

Linnankatu 3:n asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta sekä kaavaluonnoksesta esitettiin seuran mielipiteenä 7.4.2011 mm. että luonnossuunnitelman mukainen rakennus sopii pääosin Katajanokan kaupunkikuvaan; edellytettiin kuitenkin, että uuden rakennuksen kattokorkeus ei poikkea naapuritalojen kattokorkeuksista ja että rakennuksen julkisivun värimaailma sopii nykyiseen, viereisten Jugend-tyyppisten talojen, lämpimään värimaisemaan. Rakennukseen suunniteltua kadulle ja taivaalle suuntautuvaa kulmaa pidettiin jossakin määrin liioitellun aggressiivisen oloisena. Muistutettiin myös, että asemakaavamuutoksen ehdottomana tavoitteena tulee olla kaupunkiympäristön monipuolisuuden säilyttäminen siten, että rakennuksen kaduntasokerrokseen tulee suunnitelmaan sisällytettynä liike-, toimisto- tai työtilaa.

Uspenskin katedraalille johtavien portaiden talvikunnossapitoa esitettiin Helsingin kaupungille 20.5.2011 lähetetyssä kirjeessä. Aloitetta perusteltiin liukastumisvaaran ehkäisemiseksi, koska Uspenskin ortodoksikatedraali on myös talviaikaan hyvin suosittu matkailukohde.

Mattolaiturimme säilyttämistä esitettiin ympäristölautakunnalle 24.5.2011, perusteluina mattolaiturin suuri merkitys mm. virkistäytymispaikkana kaikenikäisille katajanokkalaisille.

Seuran kannanotot ovat luettavissa seuran verkkosivuilla skatta.fi >Katajanokkaseura >Kannanotot.

Tiedotus

Seuran vuosijulkaisu Katajanokan kaiku ilmestyi joulukuun alussa. Kaiku on myös luettavissa seuran verkkosivuilla skatta.fi. Tiedotuslehtinen Katajanokan kieku julkaistiin 2 kertaa.

Seuran verkkosivujen osoite on skatta.fi. Verkkosivuilta löytyy Katajanokka-tietoa ja -keskustelua.

Sivuille voi kuka tahansa lisätä uutisia, tietoja tapahtumista ja kuvia; jutut tarkastetaan etukäteen. Keskustelupalstalle kirjoittaminen vaatii rekisteröitymisen, keskustelut moderoidaan jälkikäteen.

Vuosikokous

Katajanokkaseuran vuosikokous pidettiin 28.2.2011 Meritullin seurakuntatalossa. Kokoukseen osallistui 37 katajanokkalaista. Kokouksen jälkeen arkkitehti Mika Savela esitteli diplomityössään kehittelemiään mielenkiintoisia ideoita Katajokan elävöittämiseksi.

Johtokunta

Johtokunnassa on seuran sääntöjen mukaan oltava 10 – 15 jäsentä, jotka, samoin kuin seuran puheenjohtaja, valitaan vuosikokouksessa. Vuonna 2010 vuosikokous valitsi johtokunnan puheenjohtajaksi Tuula Palaste-Eerolan. Jäseninä johtokunnassa olivat Helena Alkula, Rea Anner, Martin Bunders, Sinikka Harpf, Aurora Heickell, Kimmo Hyvärinen, Risto Jaakkola, Marja Karppanen, Erkki Leimu, Markku Lounatvuori, Jussi Nilssson, Tuula Palaste-Eerola, Kirsti Tolvanen, Irmeli Walldén-Paulig ja Susanna Widlund.

Johtokunta valitsi keskuudestaan varapuheenjohtajaksi Aurora Heickellin, sihteeriksi Helena Alkulan ja rahastonhoitajaksi Susanna Widlundin.

Johtokunta on myös asettanut toimikuntia eri toimintoja varten. Tiedotustoimikunnan vetäjänä on toiminut Martin Bunders, ympäristötoimikunnan Kimmo Hyvärinen, kulttuuritoimikunnan Marja Karppanen ja Kaiku-lehden päätoimittajana Aurora Heickell. Kaiku-lehden ilmoitushankinnasta ovat vastannut Erkki Leimu ja Kaisa Väisänen.

Johtokunta kokoontui 11 kertaa. Johtokunnan asettamat toimikunnat ovat pitäneet lukuisia kokouksia.

Seuran edustaja on vuonna 2011 osallistunut muutaman kerran Helsingin Rantaryhmän kokouksiin.

Jäsenistö

Vuonna 2011 jäseniä oli yhteensä 259, joista yhteisöjäseniä 11 ja vapaajäseniä 33. Jäsenmaksu oli 15 euroa/henkilö, kannattajajäsenmaksu 50 euroa/yhteisöjäsen. Jäsenmäärä on viime vuodet ollut hienoisessa laskussa.

Talous

Seuran toiminta on myös vuonna 2011 perustunut vapaaehtoistyöhön; tapahtumien järjestämiseen osallistuu johtokunnan jäsenten lisäksi monia muitakin toimikuntien jäsenininä. Jäsenmaksujen lisäksi Katajanokan Kaiku -lehden ilmoituksista sekä Katajanokka-aiheisten joulukorttien myynnistä on saatu tuloja.

Tulevaisuuden näkymät

Vuoden 2012 aikana seurattavia asioita ovat mm. Eteläsataman alueen suunnittelu, mahdollisen Guggenheim-museohankkeen eteneminen ja Laajasalon Kruunuvuoren liikennevaihtoehdot.

Seura järjestää Katajanokan ympärijuoksun ja muita tapahtumia. Vuonna 2012 Katajanokan Kaiku ilmestyy 51. kerran.

Helsingin kaupungissa on meneillään mittavia kaupunkirakenteen muutoksia. Samoin kuntarakenteisiin kohdistuu muutospaineita. Katajanokkaseuralla tärkeänä tehtävänä on seurata muutoksia oman asuinalueemme näkökulmasta ja toimia asukkaiden edunvalvojana.

Vuonna 1945 perustettu Katajanokkaseura ry – Skatuddssällskapet rf kuuluu Helsingin vanhimpiin kaupunginosayhdistyksiin: Vuosi 2015 oli seuran 70-vuotisjuhlavuosi.
Seuran säännöt velvoittavat meitä toimimaan mm. Katajanokan sivistyksellisten olojen kehittämiseksi sekä viihtyvyyden lisäämiseksi alueemme omaleimaisuutta ja erityispiirteitä kunnioittaen. Seura on Helsingin kaupunginosayhdistysten liiton ja Suomen kotiseutuliiton jäsen.

Juhlavuosi
Seuran 70-vuotista taipaletta juhlittiin monella tavalla: toukokuussa järjestettiin kaksi arkkitehtuurikävelyä, joilla päästiin myös ihailemaan mielenkiintoisia jugendporraskäytäviä. Seitsemänkymmenen Katajanokka-aiheisen valokuvan näyttely ripustettiin keskeiselle paikalle Keskon aulaan 1.–3.10. Hellevi Arjava, Aarno Laitinen ja Kati Tervo alustivat keskustelua Katajanokasta ja tilaisuudessa oli myös mahdollista kuunnella Katajanokka-aiheinen radiokuunnelma ”Oodi Katajanokalle”. Pääjuhlaa vietettiin Kino K-13:n tiloissa 4.10.2015.

Vuosikokous
pidettiin 24.2.2015 koulun juhlasalissa. Läsnä oli lähes 80 osanottajaa. Kokouksen jälkeen yleiskaava-arkkitehti Marja Piimies kollegoineen esittelivät Helsingin yleiskaavaluonnosta ja vastasivat yleisön kriittisiin kysymyksiin.

Johtokunta
Seuran toimintaa suunnittelee ja johtaa vuosikokouksessa valittu johtokunta, johon kuuluu vuodeksi kerrallaan valittu puheenjohtaja sekä 10—15 kahdeksi vuodeksi kerrallaan valittua jäsentä, joista vuosittain on puolet erovuorossa. Vuosikokous valitsi johtokunnan puheenjohtajaksi Tuula Palaste-Eerolan.
Erovuorossa olleet Helena Alkula, Rea Anner, Kimmo Hyvärinen, Sinikka Harpf ja Risto Jaakkola valittiin uudelleen. Lisäksi johtokuntaan valittiin Sirpa Pääsky ja Aarno Teittinen.
Johtokunta valitsi keskuudestaan varapuheenjohtajaksi Aurora Heickellin sekä sihteeriksi ja rahastonhoitajaksi Helena Alkulan.
Johtokunta on asettanut toimikuntia eri tehtäviä varten: Kaiku-lehden päätoimittajana toimi Aurora Heickell, ympäristötoimikunnan vetäjänä Kimmo Hyvärinen, kulttuuritoimikunnan Marja Karppanen. Kaiku-lehden ilmoitushankinnasta vastasi Erkki Leimu. Urheilutoimikunta on huolehtinut ympärijuoksun järjestelyistä, vetäjänään Kirsti Tolvanen.
Johtokunta kokoontui vuoden aikana 11 kertaa. Toimikunnat pitivät lukuisia kokouksia. Suruksemme johtokunnan pitkäaikainen jäsen Risto Jaakkola menehtyi 30.4.2015. 

Jäsenistö
Vuonna 2015 seurassa oli 335 jäsentä. Jäsenmäärää on osaltaan kasvattanut suosittu kaupunkiviljelytoiminta. Vapaajäseniä oli 20. Seuran 1995 muutettujen sääntöjen mukaan uudet vapaajäsenyydet eivät enää ole mahdollisia. Yhteisöjäseniä oli 17; määrä on kasvanut verrattuna vuoteen 2014, jolloin yhteisöjäseniä oli 14. Jäsenmaksu oli 20 euroa/henkilö ja kannattaja/yhteisöjäsenmaksu 50 euroa/yhteisöjäsen.

Talous
Jäsenmaksut ovat seuran tärkein tulolähde. Toiminta perustuu vapaaehtoistyöhön, ja tapahtumien järjestämiseen sekä toimikuntiin osallistuu johtokunnan jäsenten lisäksi monia vapaaehtoisia.

Toiminta 2015
Perinteinen Katajanokan ympärijuoksu järjestettiin 1.9.2015. Sarjoja oli yhteensä 13, neljä–viisivuotiaista aikuisiin. Juoksijoita oli yhteensä noin sata ja yleisöä suuret määrät. Tulokset julkaistiin Katajanokan Kaiku -lehdessä.
Kaupunkiviljelyä jatkettiin Linnanpuistossa. Suuren kysynnän vuoksi pyydettiin ja saatiin kaupungilta lupa lisätä laatikoiden määrää 33:sta 55:een.  
Elokuvakerho Kinokka jatkoi laatufilmien esittämistä Kino K-13:ssa. Esitysten jälkeen oli tavan mukaan mahdollisuus yhdessäoloon ja keskusteluun auditorion aulatilassa. Vuonna 2015 esitettiin seitsemän filmiä, joista viimeinen oli ilmainen joulunäytös. Kinokan järjestelyistä vastaa seuran kulttuuritoimikunnan laajennettu ryhmä ”Kinokan keskuskomitea”. Filmien vuokrat saatiin lahjoituksena Hotel Katajanokalta, taloudellista tukea on saatu myös HOK-Elannolta sekä Suomen elokuvasäätiöltä.
Tove Janssonin puistossa järjestettiin puistopiknik Toven syntymäpäivänä 9.8., ja ”illallista Helsingin taivaan alla -KAIKKIALLA” -kaupunkitapahtumaan 6.8. osallistuttiin nauttimalla illallista Matruusinpuistossa.

Katajanokkaseuran stipendit luovutettiin Katajanokan ala-asteelle ja Kronohagens lågstadieskolanille. Stipendien kautta seura haluaa edistää yhteistyötä koulun ja Kukkaskartanon palvelutalon sekä vanhusten päivätoimintakeskuksen Ilon Pilkkeen välillä.

Kannanotot ja tapaamiset
Katajanokan pysäköintilaitoksen asemakaavamuutoksesta annettiin kaksi lausuntoa. Helsingin yleiskaavan luonnoksesta annettiin mielipide ja muistutus. Kannanotot – kuten muukin seuran toiminta – löytyy seuran sivuilta skatta.fi.
Syksyllä 2015 tavattiin Helsingin Sataman edustajia, keskustelun aiheena sataman toiminta ja liikenne Katajanokalla.

Tiedotus
Seuran vuosijulkaisu Katajanokan kaiku ilmestyi joulukuun alussa. Kaiku on myös luettavissa seuran verkkosivuilla osoitteessa skatta.fi. Toiminnasta ja muista Katajanokkaa koskevista aiheista tiedotetaan myös Facebookin kautta. Seuran sähköpostilaatikon osoite on katajanokkaseurary@gmail.com.

Tulevaisuuden näkymät
Katajanokkaseuran tärkeänä tehtävänä on seurata muutoksia oman asuinalueemme näkökulmasta ja toimia asukkaiden edunvalvojana. Vuonna 2016 seurattaviin hankkeisiin kuuluvat mm. Helsingin yleiskaava 2050, Keskon suunnitelmat kiinteistöjen muuttamisesta asuinkäyttöön ja entisen Kanavaterminaalin alueelle suunnitellun meriuimalan eteneminen.
Perinteinen ympärijuoksu ja jo perinteeksi muodostunut kaupunkiviljely, Tove Janssonin syntymäpäivän juhlistaminen puistossa ym. tapahtumat jatkuvat kuten ennenkin.

Tuloslaskelma 2015

Tase 2015

Vuosi 2007 oli Katajanokkaseura ry. – Skatuddssällskapet rf. –yhdistyksen 62. toimintavuosi.

Sääntöjensä velvoittamana seura on myös vuonna 2007 toiminut sivistyksellisten olojen kehittämiseksi sekä viihtyvyyden lisäämiseksi Katajanokan alueellista omaleimaisuutta ja erityispiirteitä kunnioittaen sekä ympäristönsuojeluun, maisemanhoitoon, liikenne- ja satamajärjestelyihin sekä kaavoitukseen liittyvissä kysymyksissä.

Jäsenistö

Jäseniä oli vuoden lopussa noin 330, joista 9 yhteisöjäsentä. Henkilöjäsenmaksu oli 15 euroa/henkilö ja kannattajajäsenmaksu 50/yhteisöjäsen.

Tiedotus

Seuran vuosijulkaisu Katajanokan kaiku ilmestyi joulukuussa. Tiedotuslehtinen Katajanokan kieku julkaistiin 2 kertaa. Katajanokka-tietoa ja –keskusteluja on myös seuran verkkosivuilla osoitteessa www.skatta.fi.

Muu toiminta

5.5. pidettiin Katajanokan siivoustalkoot; osallistujia oli muutama. Kaupunki tarjosi siivousvälineet ja seura pientä purtavaa.

Katajanokan ala-asteen kevätjuhlassa jaettiin Katajanokkaseuran stipendit. Myös Kronohagens lågstadie-skolanin katajanokkalaislapsille luovutettiin yksi stipendi.

Koululaisille tarjottiin myös jäätelöt kiitokseksi ympäristön siivoustalkoista.

Perinteinen Katajanokan ympärijuoksu järjestettiin 4.9. jo 59. kerran. Juoksijoita ja juoksun järjestäjiä oli tullut paikalle yli sata.

Seuran elokuvakerho Kinokka jatkoi toimintaansa. Filmiesitysten jälkeen jäätiin vielä seurustelemaan ja keskustelemaan elokuvasta ja elokuvakerhotoiminnasta yleensä.

Kannanotot ja tapaamiset

Seura on aktiivisesti ollut yhteistyössä HKR:n kanssa tulevan uuden Linnanpuiston suunnittelun tiimoilta.

Seura antoi 7.2.2007 kaupunkisuunnitteluvirastolle mielipiteen Katajanokan ja Laajasalon välille suunnitellusta sillasta ja tunnelista.

Seura antoi 4.6.2007 mielipiteen Katajanokan maanalaista pysäköintilaitosta koskevan asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta.

Seura antoi 14.12. lausunnon Kaisaniemen puiston asemakaavasta

Seuran edustajat tapasivat 14.12.2007 Ruokakesko Oy:n edustajia ja Katajanokan K-kauppiaan.

Kannanotot ovat luettavissa verkkosivuilla www.skatta.fi

Vuosikokous

Vuosikokous pidettiin Uspenskin katedraalin kryptassa 27.2.2007. Kokouksessa keskusteltiin jälleen vilkkaasti Katajanokan ympäristöasioista.

Johtokunta

Johtokunnassa on seuran sääntöjen mukaan oltava 10 – 15 jäsentä, jotka, samoin kuin seuran puheenjohtaja, valitaan vuosikokouksessa. Vuonna 2007 vuosikokous valitsi johtokunnan puheenjohtajaksi Tuula Palaste-Eerolan. Jäseninä johtokunnassa olivat Helena Alkula (sihteeri), Denise Anner, Rea Anner, Mattias Bremer (rahastonhoitaja), Martin Bunders, Tarja Djateu, Sinikka Harpf, Kimmo Hyvärinen, Risto Jaakkola, Unto Järvinen, Marja Karppanen, Erkki Leimu, Kirsti Tolvanen ja Irmeli Walldén-Paulig. Vuosikokouksen valitsema Jukka Ahola ei Katajanokalta poismuuton takia osallistunut johtokunnan toimintaan. Johtokunta kokoontui vuonna 2007 11 kertaa. Lisäksi johtokunnan asettamat toimikunnat – ympäristö-, juhla-, lehti- ja urheilutoimikunta – ovat pitäneet lukuisia kokouksia. Seura koki 5.9.2007 suuren menetyksen Unto Järvisen yllättävän kuoleman johdosta.

Toimintakertomus vuodelta 2019

Vuonna 1945 perustettu Katajanokkaseura ry – Skatuddssällskapet rf. on Helsingin vanhimpia kaupunginosayhdistyksiä. Seuran säännöt velvoittavat toimimaan mm. Katajanokan sivistyksellisten olojen kehittämiseksi sekä viihtyvyyden lisäämiseksi alueemme omaleimaisuutta ja erityispiirteitä kunnioittaen. Seura on Helsingin kaupunginosayhdistysten liiton ja Suomen kotiseutuliiton jäsen.

Vuosikokous pidettiin 25.2.2019 Katajanokan Kasinolla. Kokoukseen osallistui 52 katajanokkalaista. Ennen kokousta Reserviupseerikerhon toiminnanjohtaja Janne Kosunen kertoi vuonna 1913 rakennetun Kasinon vaiheista ja Kasinolla perustetuista maanpuolustusjärjestöistä.

Johtokuntaan kuuluu vuodeksi kerrallaan valittu puheenjohtaja sekä 10 – 15 kahdeksi vuodeksi kerrallaan valittua jäsentä, joista vuosittain puolet on erovuorossa.

Vuonna 2019 johtokunnan puheenjohtajana toimi Tuula Palaste. Muina jäseninä olivat Sirpa Pääsky (uv) varapuheenjohtajana, Martin Bunders sihteerinä, Helena Alkula (uv) rahastonhoitajana, Tarja Djateu, Sinikka Harpf (uv) kokousemäntänä, Aurora Heickell, Kimmo Hyvärinen (uv), Marja Karppanen, Kati Laasonen jäsensihteerinä, Erkki Leimu, Timo Numminen, Marketta Suontakanen-Kamaja (uutena), Aarno Teittinen (uv), Kirsti Tolvanen ja Irmeli Wallden-Paulig. (uv=uudelleen valittu vuosikokouksessa)
Johtokunta kokoontui vuoden aikana 10 kertaa. Lisäksi johtokunnan asettamat toimikunnat kokoontuivat useita kertoja: lehtitoimikuntaa veti Aurora Heickell, ympäristötoimikuntaa Kimmo Hyvärinen, kulttuuritoimikuntaa Marja Karppanen. Kulttuuritoimikunnan laajennettu ryhmä Kinokan keskuskomitea huolehti seuran elokuvakerhotoiminnasta. Urheilutoimikunta vastasi ympärijuoksun järjestelyistä vetäjänään Kirsti Tolvanen.

Jäsenistö ja jäsenmaksut
Vuonna 2019 seurassa oli 386 jäsentä, joista yhteisöjäseniä 18. Jäsenmaksu oli 20 euroa/henkilö ja kannattaja/yhteisöjäsenmaksu 100 euroa. Jäsenmaksut ovat seuran tärkein tulolähde. Toiminta perustuu vapaaehtoistyöhön. Tapahtumien järjestämiseen sekä toimikuntiin osallistui johtokunnan jäsenten lisäksi monia vapaaehtoisia.

Toiminta

Pormestarin asukasilta pidettiin 2.5. Wanhassa Satamassa. Osallistujia oli täysi sali, arviolta 300 henkeä. Sanna Saastamoinen-Barrois tuotti yhdessä Katajanokkaseuran kanssa katajanokkalaisten videotervehdyksen. Osaan kaupungin virkamiehille ja Satamalle esitettyihin kysymyksiin saatiin vastaus, muihin luvattiin palata myöhemmin.

Ympärijuoksu järjestettiin 71. kerran. Kiitokset tuesta uudelle K-kauppiaalle ja Bicyclean Helsingille. Sarjoja oli yhteensä 12, 3-4 -vuotiaista aikuisiin. Juoksijoita oli 142 lasta ja 15 aikuista. Paikalla oli runsaasti yleisöä. Tulokset julkaistiin Katajanokan Kaiku -lehdessä.

Kaupunkiviljelyä jatkettiin Linnanpuistossa. Seuralla on yhteensä 55 laatikkoa. Johtokunnan edustajana viljelytoimikunnassa oli Kati Laasonen.

Elokuvakerho Kinokka jatkoi laatufilmien esittämistä Kino K-13:ssa. Esitysten jälkeen oli tavan mukaan mahdollisuus yhdessäoloon ja keskusteluun auditorion aulatilassa. Vuonna 2019 esitettiin 8 filmiä. Filmien vuokrat saatiin lahjoituksena hotelli Katajanokalta, taloudellista tukea on saatu myös Poseidonilta (HOK-Elanto), KREAM -osuuskunnalta sekä Suomen elokuvasäätiöltä.

Matruusin illallinen järjestettiin 8.8.2019 Matruusinpuistossa.

Seura osallistui Suomen Kotiseutuliiton Vuoden kotiseutuyhdistys 2019 kilpailuun.

Osallistuttiin OmaStadi 2019 -hankkeeseen kahdella esityksellä, joita olivat lasten leikkipaikkojen välineiden uudistaminen sekä kuntoiluvälineiden saaminen Laivastopuiston rantareitin läheisyyteen. Lisäksi järjestettiin yhdessä Stadiluotsin kanssa äänestys Kukkasrahaston palvelutalossa. Hanke jatkuu vuonna 2020.

Toiveemme kärjen pallokentän peruskorjaamiseksi tekonurmihiekkakentäksi tuotti vihdoin tuloksen. Pyrittiin myös saamaan lasten leikkipaikkojen leikkivälineitä sekä kuntoiluvälineitä Laivastopuiston rantareitin läheisyyteen. Hanke jatkuu vuonna 2020.

Katajanokan ainoa luontaisesti kasvanut kataja koristeltiin joulupuuksi.

Kannanotot ja tapaamiset

Katajanokkaseura jätti mielipiteen Eteläsataman itäosan ja Katajanokanrannan asemakaava ja asemakaavan muutos osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta.

Ympäristötoimikunta on neuvotellut eri tahojen kanssa Merikasarminpuiston suunnitelmasta. ELY-keskus päätti 23.5.2019, ettei se määrää Katajanokan Merikasarminpuiston itäosassa sijaitsevia vanhoja tiiliraunioita suojeltavaksi. Seura valitti päätöksestä hallinto-oikeuteen ja jatkoi neuvotteluja kaupungin kanssa.

Hotellin laajennuksen kaavasta seura esitti lisärakennuksen madaltamista kerroksella. Seuran esitys Allas Sea Poolin edusaukion kunnostamisesta sai vastaukseksi aukion sadevesikaivon kunnostamislupauksen.

Kaupungille kirjelmöitiin turistibussien tyhjäkäynnistä ja pysäköinnistä Satamakadun jalkakäytävillä. Esitystä Katajanokan kadunhoitotehtävien osittaisesta siirtämisestä kaupungin vastuulle kokeiluluontoisesti puollettiin. Tässä vaiheessa ei otettu kantaa koko vastuun siirtämiseen kaupungille.

Helsingin Sataman kanssa keskusteltiin Eteläsataman itärannan ja Katajanokarannan alustavien suunnitelmien vaikutuksista liikenteeseen. Todettiin asiassa olevan yhteisiä intressejä.

Tiedotus

Seuran vuosijulkaisu Katajanokan Kaiku ilmestyi viikolla aikaistettuna marras-joulukuun vaihteessa. Lehti saatiin jaettua postilakon aikana Kiinteistöhuolto Määtän, Katajanokan Huollon ja koulun 5. luokan leiritoimikunnan voimin – kiitos avusta! Kaiku on lisäksi luettavissa seuran verkkosivuilla osoitteessa skatta.fi.

Toiminnasta ja muista Katajanokkaa koskevista aiheista tiedotetaan myös Facebookin kautta. Seuran sähköpostilaatikon osoite on katajanokkaseurary@gmail.com.

Tulevaisuuden näkymät

Katajanokkaseuran tärkeänä tehtävänä on seurata muutoksia oman asuinalueemme näkökulmasta ja toimia asukkaiden edunvalvojana. Vuonna 2020 seurattaviin hankkeisiin kuuluu keskeisesti Eteläsataman itäosan ja Katajanokanrannan suunnittelu, Merikasarmin kiinteistön, YIT:n pysäköintiluolan ja jatkuvien rakennushankkeiden sekä liikennejärjestelyjen aktiivinen seuranta, sekä Katajanokan OmaStadi 2020 ehdotusten edistäminen.

Perinteinen ympärijuoksu järjestetään 72. kerran. Myös perinteeksi muodostunut Kinokka-elokuvakerho ja Linnanpuiston kaupunkiviljely sekä Matruusin illallinen ym. tapahtumat jatkuvat kuten ennenkin. Suunnitteluun ja tapahtumien järjestämiseen haetaan yhteistyötä koulun ja muiden katajanokkalaisten toimijoiden kanssa.

Tuloslaskelma2019.pdf

tase_2019.pdf

Vuosi 2008 oli Katajanokkaseura ry. – Skatuddssällskapet rf. –yhdistyksen 63. toimintavuosi.

Jäsenistö

Jäseniä oli vuoden lopussa 309, joista 12 yhteisöjäsentä. Henkilöjäsenmaksu oli 15 euroa/henkilö ja kannattajajäsenmaksu 50/yhteisöjäsen. 

Tiedotus

Seuran vuosijulkaisu Katajanokan kaiku ilmestyi joulukuun alussa. Tiedotuslehtinen Katajanokan kieku julkaistiin 2 kertaa. Katajanokka-tietoa ja –keskusteluja kirjattiin myös seuran verkkosivuille, osoite www.skatta.fi.

Kannanotot ja tapaamiset

Ylipormestarin asukasilta saatiin vihdoin Katajanokalla 15.1.2008, selostus koululla pidetyn tilaisuuden keskusteluista löytyy seuran verkkosivuilta.

Seura on aktiivisesti seurannut Eteläsataman ”Kirjava Satama” –suunnitelman Katajanokkaa koskevan osuuden kehitystä. Kanavalaiturin hotellihankkeesta on jätetty kriittiset lausunnot kaupunkisuunnitteluvirastoon 30. maaliskuuta 2008 ja 3. lokakuuta 2008.

Seura esitti 25. elokuuta 2008 Kaupunginhallitukselle, että Katajanokan kärjen pelikenttä kunnostetaan ja päällysteeltään kestäväksi ja helppohoitoiseksi, esim. hiekkakentäksi. Apulaiskaupunginjohtaja Pekka Saurilta saatiin vastaus, että kenttä kunnostetaan jo keväällä 2009.

Katajanokalle rakennettavan luolaston räjäytystöistä aiheutuvien ongelmien vuoksi on otettu useaan kertaan yhteyttä rakennuttajaan.

Seura on kirjoittanut 19.11.2008 Helsingin nuorisolautakunnalle huolensa nuorisotoiminnan päättymisestä Katajanokalla; nuorisotoimi on luopumassa Merikasarmin nuorisotalosta ja työntekijäresursseja aiotaan siirtää muualle. Seura on ehdottanut vaihtoehtona esimerkiksi talon saamista asukastalokäyttöön: tällöin myös nuorisotoiminta voisi toivottavasti jatkua.

Katajanokkalaisten tarpeita ja toiveita on pyritty pitämää esillä Linnanpuiston suunnittelussa ja toteuttamisessa. Seura on useaan otteeseen ollut yhteydessä Helsingin rakennusvirastoon ja yleisten töiden lautakuntaan.

Seura on markkinoinut kaupungille Uspenskin katedraalin alapuolella olevaa Kanavarannan ja Meritullintorin yhdistävää kävelysiltaa Helsingin Rakkauden siltana, mutta idea ei toistaiseksi ole kokenut ansaitsemaansa innostusta.

Kannanotot ovat luettavissa verkkosivuilla www.skatta.fi /Katajanokkaseura/Kannanotot

Muu toiminta

14.5. pidettiin Katajanokan siivoustalkoot. Kaupunki tarjosi siivousvälineet ja seura pientä purtavaa.

Katajanokan ala-asteelle luovutettiin seuran stipendi, koulun toivomuksesta lahjoitettiin 200 euroa luokkien retkikassoihin. Myös Kronohagens lågstadie-skolanin katajanokkalaislapsille luovutettiin 50 euron stipendi. 

Perinteinen Katajanokan ympärijuoksu järjestettiin 2.9.2008 tavallista juhlavammin, koska kyseessä oli juoksun 60-merkkivuosi. Eri sarjoissa oli yhteensä 161 juoksijaa, jotka saivat kaikki neilikan ja kunniakirjan. Tulokset on julkaistu Katajanokan Kaiussa ja seuran verkkosivuilla. Juoksua elävöitti Helsingin kaupungin kulttuuriasiankeskuksen tukemana tanssiva klovni Pierre Séraphin. Pienimmät juoksijat saivat halutessaan kasvomaalauksen.

Seuran elokuvakerho Kinokka jatkoi toimintaansa. Keväällä esitettiin kolme filmiä, samoin syksyllä. Filmiesitysten jälkeen oli varattu aikaa seurustelua ja keskustelua varten.

Vuosikokous

Vuosikokous pidettiin Hotelli Katajanokan kokoustilassa, vankilan entisessä kappelissa 26.2.2008. Kokoukseen osallistui 52 katajanokkalaista. Kokouksen jälkeen keskusteltiin erityisesti räjäytystöiden aiheuttamasta harmista ja mahdollisesta rakennuksille aiheutuvasta vahingosta.

Johtokunta

Johtokunnassa on seuran sääntöjen mukaan oltava 10 – 15 jäsentä, jotka, samoin kuin seuran puheenjohtaja, valitaan vuosikokouksessa. Vuonna 2008 vuosikokous valitsi johtokunnan puheenjohtajaksi Tuula Palaste-Eerolan. Jäseninä johtokunnassa olivat Helena Alkula (sihteeri), Denise Anner, Rea Anner, Mattias Bremer (erosi 13.4.2008), Martin Bunders, Tarja Djateu (rahastonhoitaja), Sinikka Harpf, Aurora Heickell, Kimmo Hyvärinen, Risto Jaakkola, Marja Karppanen, Riitta Laine, Erkki Leimu, Kirsti Tolvanen ja Irmeli Walldén-Paulig. Johtokunta kokoontui 8 kertaa. Johtokunnan asettamat toimikunnat – kulttuuri-, tiedotus- ja ympäristötoimikunta – ovat pitäneet lukuisia kokouksia.

Tulevaisuuden näkymät

Katajanokkaseura ry – Skatuddssällskapet rf:n säännöt velvoittavat toimimaan mm. Katajanokan sivistyksellisten olojen kehittämiseksi sekä viihtyvyyden lisäämiseksi alueemme omaleimaisuutta ja erityispiirteitä kunnioittaen. Seuran toiminta asukkaiden etujärjestönä on koettu mielekkääksi: jäsenmäärä on hienoisessa kasvussa. Seura jatkaa myös tulevina vuosina aktiivista toimintaa ympäristönsuojeluun, maisemanhoitoon, liikenne- ja satamajärjestelyihin sekä kaavoitukseen liittyvissä kysymyksissä.

Toimintakertomus vuodelta 2014

Vuonna 1945 perustettu Katajanokkaseura ry – Skatuddssällskapet rf kuuluu Helsingin vanhimpiin kaupunginosayhdistyksiin. Seuran säännöt velvoittavat meitä toimimaan mm. Katajanokan sivistyksellisten olojen kehittämiseksi sekä viihtyvyyden lisäämiseksi alueemme omaleimaisuutta ja erityispiirteitä kunnioittaen.
Katajanokkaseura ry on Helsingin kaupunginosayhdistysten liiton ja Suomen kotiseutuliiton jäsen.

Vuosikokous
pidettiin 25.2.2014 kirkkohallituksen juhlasalissa. Kokouksen jälkeen Kirkkohallituksen selvitysmies Jukka Laurila kertoi, että Kirkkohallitus muuttaa syksyllä uuteen osoitteeseen Eteläranta 8. Kirkon keskusrahaston omistamat talot Satamakatu 9 ja 11 sekä Luotsikatu 1a ja 1 on myyty ja niistä tulee asuintaloja. Kirkkohallitus osti rakennukset aikoinaan Pauligilta. Quorum rahastoyhtiön johtaja Kristian Warras kertoi projektin rahoittamisesta, arkkitehdit Pave Mikkonen ja Marttiina Vierimaa esittelivät rakennuksia kuvin sekä alustavia suunnitelmia.

Johtokunta
Seuran toimintaa suunnittelee ja johtaa vuosikokouksessa valittu johtokunta, johon kuuluu vuodeksi kerrallaan valittu puheenjohtaja sekä 10—15 kahdeksi vuodeksi kerrallaan valittua jäsentä, joista vuosittain on puolet erovuorossa. vuosikokous valitsi johtokunnan puheenjohtajaksi Tuula Palaste-Eerolan. Erovuorossa olleet Aurora Heickell, Erkki Leimu, Martin Bunders, Marja Karppanen, Kati Laasonen, Kirsti Tolvanen ja Irmeli Wallden-Paulig valittiin uudestaan. Johtokunnasta eronneen Kaisa Väisäsen tilalle valittiin Anna Eloaho. Muut johtokunnan 2014 jäsenet, Helena Alkula, Rea Anner, Kimmo Hyvärinen, Sinikka Harpf, Risto Jaakkola, Jussi Nilsson ja Susanna Widlund, ovat erovuorossa 2015.

Johtokunta valitsi keskuudestaan varapuheenjohtajaksi Aurora Heickellin, sihteeriksi Helena Alkulan ja rahastonhoitajaksi Susanna Widlundin.

Johtokunta on asettanut toimikuntia eri tehtäviä varten: Kaiku-lehden päätoimittajana toimi Aurora Heickell, ympäristötoimikunnan vetäjänä Kimmo Hyvärinen, kulttuuritoimikunnan Marja Karppanen. Kaiku-lehden ilmoitushankinnasta vastasi Erkki Leimu.

Johtokunta kokoontui vuoden aikana 11 kertaa. Toimikunnat pitivät lukuisia kokouksia.
Seuran puheenjohtaja Tuula Palaste-Eerola toimi Helsingin kaupunginosayhdistykset ry:n hallituksessa (Helka) eteläisten kaupunginosien varaedustajana.

Jäsenistö
Vuonna 2014 jäseniä oli 284; jäsenmäärä on hieman noussut: 2013 jäseniä oli 253. Vapaajäseniä oli 23. Seuran 1995 muutettujen sääntöjen mukaan uudet vapaajäsenyydet eivät enää ole mahdollisia. Yhteisöjäseniä oli 14; määrä on myös hieman kasvanut verrattuna vuoteen 2013, jolloin yhteisöjäseniä oli 11. Jäsenmaksu oli 20 euroa/henkilö ja kannattajajäsenmaksu 50 euroa/yhteisöjäsen.

Talous
Jäsenmaksut ovat seuran tärkein tulolähde. Toiminta perustuu vapaaehtoistyöhön, ja tapahtumien järjestämiseen sekä toimikuntiin osallistuu johtokunnan jäsenten lisäksi monia vapaaehtoisia.

Toiminta 2014
Perinteinen Katajanokan ympärijuoksu järjestettiin 2.9.2014. Sarjoja oli yhteensä 13, 4-5-vuotiaista aikuisiin. Juoksijoita oli yhteensä noin 110 ja yleisöä suuret määrät. Tulokset julkaistiin Katajanokan Kaiku -lehdessä.

Suosittua kaupunkiviljelyä jatkettiin Linnanpuistossa. Viljelylaatikoita on 33, ja viljelemään halukkaita jonossa noin 20. 

Elokuvakerho Kinokka jatkoi laatufilmien esittämistä Kino K-13:ssa. Esitysten jälkeen oli tavan mukaan varattu aikaa yhdessäoloon ja keskusteluun auditorion aulatilassa. Vuonna 2014 esitettiin seitsemän filmiä. Kinokan järjestelyistä vastaa seuran kulttuuritoimikunnan laajennettu ryhmä ”Kinokan keskuskomitea”. Filmien vuokrat saatiin lahjoituksena isännöitsijätoimisto Rantamäki Oy:ltä, taloudellista tukea on saatu myös HOK-Elannolta sekä Suomen elokuvasäätiöltä.

Tove Janssonin syntymäpäivänä 9.8. järjestettiin Tove Janssonin puistoksi muutetussa puistossa avajaiset. Ohjelmassa oli mm. muumeja ja apulaiskaupunginjohtaja Pekka Saurin ja seuran puheenjohtajan tervehdykset sekä Tove Idströmin kirjoittaman YLE radio 1:n kuunnelman Luotsikadun lapset ennakkoensi-ilta. Osallistujia oli kauniina kesäpäivänä puiston täydeltä.

Katajanokkaseuran stipendit luovutettiin Katajanokan ala-asteelle ja Kronohagens lågstadieskolanille. Stipendien kautta seura haluaa edistää yhteistyötä koulun ja Kukkaskartanon palvelutalon välillä.
Loppusyksystä järjestettiin kaksi kertaa ”Albumit auki” –tilaisuus Katajanokalla. Lasipalatsin Albumit auki -projektin työntekijät keräävät kotialbumien valokuvia ja niihin liittyviä tarinoita. 

Kannanotot ja tapaamiset
Helsingin satama Oy:ltä rakennusvirastolle siirtyvää mattolaituriamme ajatellen seura kävi tapaamassa Lauttasaareen kaupungin luvalla laiturin rakentanutta ravintolayrittäjää Tommi Leppälää alkukesästä.

Helsingin keskustan ja Laajasalon välille kaavailluista liikennevaihtoehdoista Katajanokan kautta on suunniteltu metrovaihtoehto ja vesiliikennevaihtoehto. Seura lausui, että metrovaihtoehto toisi rakennustöiden aikana raskasta autoliikennettä ja todennäköisesti supistaisi puistoalueitamme. Vesiliikennevaihtoehto toisi lisää bussiliikennettä ruuhkaisille ulosmenoreiteille, aiheuttaisi melua ja päästöjä, ja tätä pidettiin joukkoliikenteen kannalta tehottomana ja siten huonompana vaihtoehtona.

YIT Rakennus Oy:n parkkiluolahankkeesta Katajanokkaseura lausui, että suunnitelma palvelee katajanokkalaisia ja että sisäänkäyntejä tulisi sijoittaa rakennuksiin.

Lokakuussa Helsingin satama esitteli seuralle kesällä tihentyneen Viking Linen laivaliikenteen vaikutuksia matkustaja- ja autoliikenteen määriin Katajanokalla. Ruuhkien lisäksi ongelmana ovat uuden puolen kautta oikaisijat, joita laskettiin olevan yksi minuutissa. Keskusteltiin myös jäänmurtajien ajoittain äänekkäästä suhinasta.

Seuran johtokunta kävi tutustumassa Gesellius-Lindgren-Saarisen piirtämään Luotsikatu 1:n rakennukseen, jota muutetaan parhaillaan takaisin asuintaloksi Kalevala rakennus Oy:n toimesta.

Tiedotus
Seuran vuosijulkaisu Katajanokan kaiku ilmestyi joulukuun alussa. Kaiku on myös luettavissa seuran verkkosivuilla. Tiedotuslehtinen Katajanokan kieku julkaistiin 2 kertaa. Seuran verkkosivujen osoite on skatta.fi. Verkkosivuille on lisätty mm. kuvagalleria, jonne tallennetaan kuvia mm. tapahtumista. Vuosikokouksen toiveen mukaisesti seura on myös helmikuusta 2014 lähtien ollut aktiivisesti Facebookissa, sivujamme seuraa jo 250 ”tykkääjää”.

Tulevaisuuden näkymät
Katajanokkaseuran tärkeänä tehtävänä on seurata muutoksia oman asuinalueemme näkökulmasta ja toimia asukkaiden edunvalvojana. Vuonna 2015 seurattaviin hankkeisiin kuuluvat mm. Helsingin yleiskaava 2050, Keskon suunnitelmat kiinteistöjen muuttamisesta asuinkäyttöön ja entisen Kanavaterminaalin alueelle suunnitellun meriuimalan eteneminen.
Kaupunkiviljely Linnanpuistossa on ollut menestys. Ensi viljelykautta varten selvitämme, onko realistisia mahdollisuuksia tarjota lisää viljelypaikkoja.
Vuonna 2015 Katajanokkaseura täyttää 70 vuotta. Juhlavuonna järjestetään erilaisia tapahtumia pitkin vuotta. Seuran tulevaisuuden kannalta on tärkeää, että jäsenistöön ja jäsenmäärän kasvattamiseen kiinnitetään edelleen huomiota.

Tuloslaskelma ja tase 2014

Hyväksytty seuran vuosikokouksessa 27.2.2006

Vuosi 2005 oli Katajanokkaseura ry. – Skatuddssällskapet rf. –yhdistyksen 60. toimintavuosi. 60-vuotisjuhlan kunniaksi järjestettiin mm. historiallisia elokuvanäytöksiä ja valokuvanäyttely.

Jäsenistö ja talous

Jäseniä oli vuoden lopussa 320, joista 8 yhteisöjäsentä. Henkilöjäsenmaksu oli 10 euroa/henkilö ja kannattajajäsenmaksu 40/yhteisöjäsen.

Johtokunta

Johtokunnassa on seuran sääntöjen mukaan oltava 10-15 jäsentä. Vuonna 2005 vuosikokous valitsi johtokunnan puheenjohtajaksi Marja Karppasen. Jäseninä ovat olleet Helena Alkula (sihteeri), Rea Anner, Martin Bunders (rahastonhoitaja), Sinikka Harpf, Sampo Honkala, Kimmo Hyvärinen, Risto Jaakkola, Unto Järvinen, Erkki Leimu, Tuula Palaste-Eerola, Tarja Tuttavainen-Levanoja, Nina Wendelin ja Pekka Vuori. Johtokunta kokoontui vuonna 2005 yhteensä 12 kertaa. Lisäksi johtokunnan asettamat toimikunnat – ympäristö-, juhla-, lehti- ja urheilutoimikunta – ovat pitäneet lukuisia kokouksia.

Vuosikokous

Kokouksessa keskusteltiin vilkkaasti Katajanokan ympäristöasioista, erityisesti ns. Merikadettikoulun talon kohtalosta sekä Katajanokan uusista rakennuksista. Harmiteltiin myös jälleen kerran ympäristön koirien jätösongelmaa ja sitä, että seuralta puuttuu edelleenkin nettisivut (tämä asia onneksi on korjattu toukokuussa 2005).

Muu toiminta

Katajanokkapäivää vietettiin 23.4.2005 yhdessä Katajanokan muiden yhdistysten kanssa. Ohjelmaa oli järjestetty sekä Kauppatorin läheisyyteen että illaksi Katajanokan liikuntahallille.

Katajanokan ala-asteen kevätjuhlassa jaettiin Katajanokkaseuran stipendit. Myös Kronohagens lågstadieskolanin katajanokkalaislapsille luovutettiin yksi stipendi.

Katajanokan ympärijuoksu järjestettiin 23.8. jo 57. kerran. Juoksijoita oli noin 120.

60-vuotisjuhlan kunniaksi järjestettiin 24.-25.9. 60 historiallisen Katajanokka-aiheisen valokuvan näyttely entisen lääninvankilan keskushalliin. Mielenkiintoisista näyttelykuvista suurin osa oli saatu yksityishenkilöiden kokoelmista. Näyttelyä kävi katsomassa noin 800 henkilöä.

60-vuotisjuhlan viettoon liittyi myös Katajanokalla filmatuista kotimaisista lyhytelokuvista koottu video, jonka oli koostanut katajanokkalainen Suomen elokuva-arkiston erikoistutkija Lauri Tykkyläinen. Noin 45 minuutin pituinen esitys esitettiin 60-vuotisjuhlissa 29.10. sekä 2.11. ja 3.11. teatterissa Kino K 13.

Varsinaista 60-vuotisjuhlaa vietettiin 29.10.2005 elokuvateatteri Kino K-13:ssa. Juhlapuheen piti kunniapuheenjohtaja Anja Hämäläinen. Elokuvakoosteen lisäksi ohjelmassa esiintyi lauluyhtye Soivat. Katajanokka-aiheisia juttuja kertoivat tilaisuuden juontajat Vilma Melasniemi ja Juho Milonoff.

Kaiku ilmestyi joulukuussa ja Katajanokkaseuran tiedotuslehtinen Katajanokan Kieku julkaistiin kaksi kertaa.

Kannanotot ja tapaamiset

Seura on useita kertoja kirjoittanut ja ottanut yhteyttä Helsingin kaupungin liikennelaitokseen ja joukkoliikennelautakuntaan sekä keskustellut liikennesuunnittelupäällikön kanssa, pyrkimyksenä säilyttää raitiolinja 4:n palvelutaso kohtuullisena myös Katajanokan kärjen asukkaille ja alueen työpaikoille.

Yhdessä Kruununhaan ja Suomenlinnan asukas- ja kaupunginosayhdistysten kanssa seura on monin tavoin vastustanut Vironniemen terveysaseman siirtoa mm. allekirjoittamalla kunnallisvalituksen 16.2.2006.

Seura on 31.8.2005 kirjoittanut kaupunginhallitukselle kirjeen, jossa pyydetään ja perustellaan viihtyisän mattolaiturimme säilyttämistä.

5.9.2005 esittänyt mielipiteensä Helsingin Sataman Eteläsatamaa ja Sörnäisten satamaa koskevasta ympäristönsuojelulain mukaisesta ympäristölupahakemuksesta.

Linnankuja 3:n ns. Merikadettikoulun rakennuksen säilymisen puolesta seura on huhtikuussa antanut vastaselityksen rakennuslautakunnan myöntämästä purkuluvasta Helsingin hallinto-oikeudelle.

Seura on aktiivisesti ollut mukana ja yhteistyössä HKR:n kanssa tulevan uuden Linnanpuiston suunnittelussa.

Toimintakertomus 2017

Vuonna 1945 perustettu Katajanokkaseura ry – Skatuddssällskapet rf kuuluu Helsingin vanhimpiin kaupunginosayhdistyksiin. Seuran säännöt velvoittavat toimimaan mm. Katajanokan sivistyksellisten olojen kehittämiseksi sekä viihtyvyyden lisäämiseksi alueemme omaleimaisuutta ja erityispiirteitä kunnioittaen. Seura on Helsingin kaupunginosayhdistysten liiton ja Suomen kotiseutuliiton jäsen.

Vuosikokous
pidettiin 27.2.2017 elokuvateatteri Flytour XD:ssä. Kokoukseen osallistui 48 katajanokkalaista. Ennen kokousta Flytour Helsingin operatiivinen johtaja Pipsa Vehmanen kertoi elokuvateatterin toiminnasta. Kokouksen jälkeen UM Suomi 100 -suurlähettiläs Pekka Huhtaniemi kertoi kuluvasta juhlavuodesta ja ohjelmasta sekä UM:n toimintojen keskittämisestä Merikasarmiin.

Johtokunta
Seuran johtokuntaan kuuluu vuodeksi kerrallaan valittu puheenjohtaja sekä 10—15 kahdeksi vuodeksi kerrallaan valittua jäsentä, joista vuosittain on puolet erovuorossa. Erovuorossa olleet Helena Alkula, Rea Anner, Kimmo Hyvärinen, Sinikka Harpf, Sirpa Pääsky ja Aarno Teittinen valittiin vuosikokouksessa uudestaan.

Vuosikokous valitsi johtokunnan puheenjohtajaksi Tuula Palasteen. Johtokunta valitsi keskuudestaan varapuheenjohtajaksi Sirpa Pääskyn sekä sihteeriksi Helena Alkulan ja jäsensihteeriksi Kati Laasosen. Rahastonhoitajana on toiminut Helena Alkula.

Johtokunta on asettanut toimikuntia eri tehtäviä varten: Kaiku-lehden päätoimittajana on toiminut Aurora Heickell, ympäristötoimikunnan vetäjänä Kimmo Hyvärinen, kulttuuritoimikunnan Marja Karppanen. Kulttuuritoimikunnan laajennettu ryhmä Kinokan keskuskomitea on huolehtinut seuran elokuvakerhon toiminnasta. Kaiku-lehden ilmoitushankinnasta on vastannut Erkki Leimu. Urheilutoimikunta on huolehtinut ympärijuoksun järjestelyistä vetäjänään Kirsti Tolvanen. Johtokunta kokoontui vuoden aikana 10 kertaa. Lisäksi eri toimikunnat kokoontuivat useita kertoja.

Jäsenistö ja jäsenmaksut
Vuonna 2017 seurassa oli 368, joista yhteisöjäseniä 18. Jäsenmaksu oli 20 euroa/henkilö ja kannattaja/yhteisöjäsenmaksu 50 euroa/yhteisöjäsen.

Talous
Jäsenmaksut ovat seuran tärkein tulolähde. Toiminta perustuu vapaaehtoistyöhön. Tapahtumien järjestämiseen sekä toimikuntiin osallistuu johtokunnan jäsenten lisäksi monia vapaaehtoisia.

Toiminta

Perinteinen Katajanokan ympärijuoksu järjestettiin 5.9.2017 69. kerran. Sarjoja oli yhteensä 13, 4–5-vuotiaista aikuisiin. Juoksijoita oli yhteensä noin 100 ja yleisöä suuret määrät. Tulokset julkaistiin Katajanokan Kaiku -lehdessä.

Kaupunkiviljelyä jatkettiin Linnanpuistossa. Seuralla on yhteensä 55 laatikkoa. Johtokunnan edustajana viljelytoimikunnassa oli Kati Laasonen.

Elokuvakerho Kinokka jatkoi laatufilmien esittämistä Kino K-13:ssa. Esitysten jälkeen oli tavan mukaan mahdollisuus yhdessäoloon ja keskusteluun auditorion aulatilassa. Vuonna 2017 esitettiin 8 filmiä. Filmien vuokrat saatiin lahjoituksena hotelli Katajanokalta, taloudellista tukea on saatu myös HOK-Elannolta sekä Suomen elokuvasäätiöltä.

Katajanokkaseuran stipendit luovutettiin perinteisesti Katajanokan ala-asteelle ja Kronohagens lågstadieskolanille.

Suomi 100 -juhlallisuuksiin liittyen seura järjesti perjantaina 5.8. Syödään yhdessä -tapahtuman kaikille katajanokkalaisille Merisotilaantorilla. Seuran apuna tilaisuutta olivat järjestämässä Katajanokan Martat, Palvelukeskus Helsinki, Helsingin Satama, Viking Line, Helsingin Työkanava HeTy ry, Katajanokan Huolto ja Kukkaskartanon palvelutalo.

Koska Katajanokalta toistaiseksi puuttuu toinen ruokakauppa, seuran aloitteesta Katajanokalla lokakuusta alkaen käynyt kerran viikossa luomubussiyrittäjä.

Seura osallistui Helsingin Työkanava HeTy ry:n lasten joulujuhlan järjestämiseen 14.12.

Katajanokan ainoa luontaisesti kasvanut kataja koristeltiin joulupuuksi.

Kannanotot ja tapaamiset
Ympäristötoimikunta on neuvotellut eri tahojen kanssa joidenkin valojen suuntaamisesta siten, että ne eivät loistaisi häikäisevästi.

Johtokunta tapasi Helsingin Sataman edustajat toukokuussa. Tapaamisessa keskusteltiin mm. satamaliikenteestä ja lisääntyneestä Tallinnan matkustajaliikenneyhteyksistä. Rahtiliikenteen kasvua on pyritty ohjaamaan Vuosaaren satamaan.

Seuran kesäkuussa jättämä muistutus koskien Kanavakatu 14:n asemakaavan muutosta ja mielipide koskien FT Helsingin ja SkyWheelin poikkeamishakemuksia on luettavissa skatta.fi-sivuilla samoin kuin syksyllä annettu lausunto ehdotuksesta Helsingin kaupungin katuverkon nopeusrajoitusjärjestelmän uudistamiseksi.

Kaupunki on aloittanut Merikasarminpuiston peruskorjauksen suunnittelun. Seura on aktiivisesti vaatinut aitoa yhteistyötä suunnittelussa.

Tiedotus

Seuran vuosijulkaisu Katajanokan kaiku ilmestyi joulukuun alussa. Kaiku on lisäksi luettavissa seuran verkkosivuilla osoitteessa skatta.fi.

Toiminnasta ja muista Katajanokkaa koskevista aiheista tiedotetaan myös Facebookin kautta. Seuran sähköpostilaatikon osoite on katajanokkaseurary@gmail.com.

Tulevaisuuden näkymät

Katajanokkaseuran tärkeänä tehtävänä on seurata muutoksia oman asuinalueemme näkökulmasta ja toimia asukkaiden edunvalvojana. Vuonna 2018 seurattaviin hankkeisiin kuuluvat mm. Merikasarminpuiston peruskorjaus, Keskon suunnitelmat kiinteistöjen muuttamisesta asuinkäyttöön ja Kanavakatu 14:n asemakaavan muutos, jolla mahdollistettaisiin uuden rakennuksen rakentaminen toimitila- tai hotellikäyttöön.

Perinteinen ympärijuoksu järjestetään 70. juhlajuoksuna. Myös perinteeksi muodostunut Kinokka-elokuvakerho ja Linnanpuiston kaupunkiviljely ja Matruusin illallinen ym. tapahtumat jatkuvat kuten ennenkin.

Tuloslaskelma-2017.pdf

Tase-2017.pdf