Vuosikokouspöytäkirja 2021

 Vuosikokous 1.3.2021 klo 18-19.30

Helsingin Työkanava HeTyn ryn tiloissa

Katajanokanlaituri 4

sekä Teams etäkokouksena 

1. Kokouksen avaus          

Puheenjohtaja Kati Laasonen avasi kokouksen klo 18 toivottamalla osanottajat tervetulleiksi tähän Katajanokkaseura ry:n historialliseen etävuosikokoukseen.                                                                                                                                                                                                                                                                                   

2. Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen

Kokous todettiin laillisesti koollekutsutuksi ja päätösvaltaiseksi.

3. Puheenjohtajan ja sihteerin valinta

Puheenjohtajaksi valittiin Kati Laasonen ja sihteeriksi Eija Halla

4. Pöytäkirjantarkastajien ja ääntenlaskijoiden valinta

 Pöytäkirjantarkastajiksi ja ääntenlaskijoiksi valittiin Leena Laasonen ja Aurora Heickell.

5. Vuoden 2020 toimintakertomus ja sen hyväksyminen

Puheenjohtaja esitteli vuoden 2020 toimintakertomuksen. Toimintakertomus hyväksyttiin.

6. Vuoden 2020 tilinpäätös                                                                                                                               

Helena Alkula esitteli vuoden 2020 tilinpäätöksen, joka hyväksyttiin

7. Päätetään tilien hyväksymisestä ja vastuuvapauden myöntämisestä johtokunnalle. 

Puheenjohtaja luki tilintarkastajien Ingrid Heickellin ja Eeva-Liisa Tuomi-Kyrön toiminnantarkastuskertomuksen, joka hyväksyttiin ja johtokunnalle myönnettiin vastuuvapaus.

8. Toimintasuunnitelma vuodelle 2021                                                                                                                                 

Puheenjohtaja esitteli toimintasuunnitelman vuodelle 2021.

9.  Käsitellään talousarvio vuodelle 2021 ja päätetään sen hyväksymisestä

Helena Alkula esitteli talousarvion vuodelle 2021. Talousarvio vuodelle 2021 hyväksyttiin.

10. Määrätään jäsenmaksun suuruus

Jäsenmaksut pidetään edelleen samana, henkilöjäsen 20 euroa ja yhteisöjäsen 100 euroa.

11. Päätetään seuran kokousten koollekutsumistavasta

Niille, jotka eivät ilmoita sähköpostiosoitetta, lähetetään kutsu postin välityksellä. Lisäksi ilmoitetaan seuran verkkosivuilla ja sähköpostitse.

12. Valitaan seuran johtokunnan puheenjohtaja, jota kutsutaan seuran puheenjohtajaksi

Seuran puheenjohtajaksi valittiin Kati Laasonen.

13. Valitaan jäsenet johtokuntaan erovuoroisten jäsenten tilalle (Erovuorossa ovat Helena Alkula, Sinikka Harpf, Erkki Leimu, Marketta Suontakanen-Kamaja ja Aarno Teittinen.) 

Erovuoroiset johtokunnan jäsenet valittiin uudelleen.

Johtokunnan uudeksi jäseneksi valittiin Staffan Lodenius.

Johtokunnan jäsenet: Kati Laasonen puheenjohtaja, Eija Halla sihteeri, Helena Alkula, Martin Bunders, Minna Dufton, Sinikka Harpf, Aurora Heickell, Marja Karppanen, Erkki Leimu, Staffan Lodenius, Sisko Lounatvuori, Tuula Palaste, Siru Saarelainen, Marke Suontakanen-Kamaja, Aarno Teittinen, Kirsti Tolvanen

14.  Valitaan kaksi varsinaista ja kaksi varatilintarkastajaa

Tilien tarkastajiksi valittiin toiminnantarkastajat Ingrid Heickell ja Markku Lounatvuori.

15. Muut asiat, keskustelu

Muita asioita ei ollut.

16.  Kokouksen päättäminen

Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 18.55, ja kiitti kokoukseen osallistujia.
Osallistujia oli 35 Teams-kokouksessa johtokunnan lisäksi.

Klo 19 alkaen Helsingin kaupunkiympäristön apulaispormestari Anni Sinnemäki vastasi hänelle etukäteen lähetettyihin ja muutamiin kokouksessa esitettyihin kysymyksiin.

Klo 19.30 tilaisuus päättyi

Toimintasuunnitelma 2011

Katajanokka-seuran sääntöjen mukaan seuran tarkoitus on mm. edistää kaikinpuolista viihtyvyyttä Katajanokalla alueen omaleimaisuutta ja erityispiirteitä kunnioittaen.

Ympäristöasiat

Myös vuonna 2011 seuraamme tarkasti kaikkia Katajanokan ympäristöön ja oloihin vaikuttavia ilmiöitä ja hankkeita. Asukkaiden etujärjestönä vaikutamme ehdotuksin ja kannanotoin alueen suunnitteluun, rakentamiseen sekä liikenne- ja satamaoloihin.
Tarpeen mukaan järjestämme kokouksia ja keskustelutilaisuuksia ympäristöämme koskevista ajankohtaisista asioista.

Tänä vuonna ajankohtaisia seurattavia asioita ovat esimerkiksi koko Eteläsataman aluetta koskeva kansainvälinen suunnittelukilpailu vuonna 2012, mahdollisen Guggenheim-museon paikka: Helsingin kaupungin johto on tarjonnut Guggenheim-säätiölle toisena mahdollisena sijoituspaikkana Katajanokanlaituri 2:n tonttia, ja Laajasalon silta- ja vesiliikennevaihtoehdot.

Asuinalueemme siisteyteen kiinnitetään huomiota, osallistumme kaupungin siivoustalkoisiin.

Tiedotus

Jatkamme vuosijulkaisu Katajanokan Kaiun toimittamista: Kaiku ilmestyy tuttuun tapaan joulukuun alussa – tänä vuonna 50. kerran, mitä juhlistamme. Katajanokan Kieku -tiedote julkaistaan tiedotustarpeiden mukaan 2 – 3 kertaa.

Jatkamme myös jo aloitettua projektia saada kaikki ilmestyneet Kaiku-lehdet sähköiseen muotoon. Kaiut ovat merkittävä Katajanokan historian ja tarinoiden tietopankki.

Ylläpidämme ja kehitämme seuran kotisivuja osoitteessa www.skatta.fi.

Muu toiminta

Elokuussa koulujen alettua järjestämme perinteisen Katajanokan ympärijuoksukilpailun.
Syksyllä 2006 aloitettua elokuvakerhotoimintaa jatkamme Kino K-13:ssa laatuelokuvien merkeissä. Keväällä esitetään kolme filmiä, samoin syyskaudella.

Katajanokka-aiheisten joulukorttien myyntiä jatketaan. Jatkamme ja kehitämme yhteistyötä muiden katajanokkalaisten toimijoiden mm. Katajanokan koulun ja sen vanhempainyhdistyksen, Katajanokan Marttojen ja Katajanokan Rotaryklubin kanssa.

 

Kaupunginhallitukselle 8.2. hotelli-tontin varaamisesta

Arvoisat kaupunginhallituksen jäsenet

Kaupunginhallituksessa on käsiteltävänä esitys tontin varaamiseksi Katajanokanlaiturin alueelta norjalaiselle AB Invest AS:lle hotelli- ja liikerakennuksen suunnittelua varten.

Katajanokkaseura on aikaisemmissa tämän alueen suunnittelua koskevissa kannanotoissaan kaupunkisuunnitteluvirastolle painottanut alueen historiallisten vapaiden näkymälinjojen huomioon ottamisen tärkeyttä. Tällä valtakunnallisesti arvokkaalla ja keskeisellä alueella tulee myös tutkia ne mahdollisuudet, joita olemassa oleva perinteinen tiilinen rantamakasiinirivistö antaa. Kyseeseen voisi tulla esimerkiksi makasiinien muuttaminen tai laajentaminen. Tällainen lähtökohta ei sinänsä ole este hyvälle merelliselle arkkitehtuurille – edes hotellin rakentamiselle.

Nykyinen suunnitelma on edennyt asemakaavavaiheeseen tavalla, jota ei voi pitää esimerkillisenä suunnitteluprosessin ja osallisten vaikutusmahdollisuuksien kannalta: sen sijaan, että alueen käytöstä ja ilmeestä olisi käyty laaja-alainen ja avoin keskustelu, jollaisen esim.  kansainvälinen arkkitehtikilpailu olisi mahdollistanut, käytännössä on nyt esitetty yksi ainoa vaihtoehto päätöksenteolle.

Nykyisten suunnitelmien vastustus on ollut suurta, ja asemakaavan käsittely on yhä kesken.

Demokraattisen ja avoimen käsittelyn varmistamiseksi alueen asemakaavasta tulisi voida päättää ennen tonttivarauksen hyväksymistä. Tämän vuoksi kaupunginhallituksen olisi syytä palauttaa varausesitys.

Helsingissä 8.2.2009

Katajanokkaseura ry – Skatuddssällskapet rf

Eteläsataman itäosan suunnitteluperiaatteet kannanotto

Helsingin kaupungin kaupunkiympäristön toimiala
Asia: Eteläsataman itäosan suunnitteluperiaatteet

Katajanokkaseura kertoo kantansa ’Eteläsataman itäosa suunnitteluperiaatteet, luonnos 30.3.2023’ -asiakirjaan näin sähköpostitse kerrokantasi-verkkopalvelun sijasta. Kommenttimme kohdistuvat suunnitteluperiaatekaavioon sekä sanallisiin periaatteisiin asiakirjan mukaisessa järjestyksessä:

Kaavion pääteemat eli Katajanokanlaiturin kehittäminen puistokaduksi ja rantareitin ulottaminen Katajanokan rantoja kiertämään ovat kannatettavat. Myös kaaviokuvassa esitetyt muut periaatteet – avoimina säilytettävät näkymät, Satamakadun säilyttäminen yhtenäisenä avoimena alueena, merikylpylän ja tapahtuma-alueen (Allas Seapool) uudistava säilyttäminen ja rakentamis-/kehittämisalueen osoittaminen – vastaavat käsityksemme mukaan katajanokkalaisten enemmistön odotuksia. 

Kommentit teemoittain:                                                                                                                                       

Kaupunkirakenne ja kaupunkikuva
– Esitetyt tavoitteet ja suunnitteluperiaatteet perustuvat huolelliseen tilanneanalyysiin ja johtopäätökset ovat mielestämme osuvat. Nämä linjaukset sopivat jokseenkin sellaisinaan myös seuraavassa vaiheessa laadittaviksi itäosan suunnitteluperiaatteiksi.

Uudisrakentaminen kansallismaisemassa
– Kuten edellä.

Julkinen ulkotila ja toiminnot…
– Tapahtumien osalta ”eri vuodenaikojen ja vuorokauden aikoina” on varmistettava häiriöiden hallinta. Nykyisin Allas-konserttien äänitaso on ajoittain kohtuuttoman korkea lähikortteleiden asutuksen kannalta.
– Maauimalan rakenteet ja rakennukset on sopeutettava aivan erityisellä pieteetillä ja herkkyydellä Presidentinlinnaan ja Kauppatorin itäpään ympäristöön.
– Satamatoimintojen ja laivaliikenteen jatkuminen on sinänsä hyväksyttävä ja kannatettava periaate, mutta siten, ettei se rajoita kohtuuttomasti liikkumista esimerkiksi rantareitillä ja muilla julkisilla jalankulkualueilla.
– Rantareitti tulee linjata mahdollisimman luontevasti ja sujuvasti erityisesti kanavaseudun kohdalla. Eri liikkumismuodoille on varattava riittävästi, tarvittaessa toisistaan erotettua tilaa – ylileveitä väyliä kuitenkin välttäen.

Ilmastoviisas rakentaminen
– Esitetyt hyvät periaatteet soveltuvat myös itäosaan.

Liikenne ja pysäköinti, kestävät kulkumuodot
– Esitetyt periaatteet ovat enimmäkseen kannatettavia, mutta niiden toteuttamisessa ne on suhteutettava koko Katajanokan liikennejärjestelyihin, esimerkiksi Seuran aiemmin esittämällä tavalla.
– Kohta ”Sataman autoliikenteen (saattoliikenne, rekkaliikenne) toimivuus tulee varmistaa” tulisi kirjoittaa muotoon ”Sataman autoliikenteen (saattoliikenne, automatkailuliikenne, rekkaliikenne) toimivuus tulee varmistaa ja nykyiset häiriöt asutukselle ja liikenneturvallisuudelle poistaa tai vähentää”.
– Liikennejärjestelmäsuunnittelussa tulee kiinnittää huomiota sähköpotkulautailun ja muun mikroliikkumisen aiheuttamiin haasteisiin ja mahdollisuuksiin.

Teknistaloudellinen suunnittelu ja kaavatalous
– Tulvasuojaus suunnitellaan vaiheittain toteutettavaksi siten, että teknisesti ja kaavoituksellisesti varaudutaan ”pahimpaan skenaarioon” mutta toimenpiteet toteutetaan vaiheittain tulevan kehityksen mukaan, myös väliaikaisia ratkaisuja hyödyntäen.

Skattalla 19.4.2023  Katajanokkaseura ry.  

Kati Laasonen                                         Staffan Lodenius

Katajanokkaseuran pj.                                       Ympäristötoimikunnan koollekutsuja

Vuosikokous 25.2.2014

Katajanokkaseuran vuosikokous 25.2.2014 klo 18-20:30
Kirkkohallituksen juhlasali

Pöytäkirja:

1. Kokouksen avaus, laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen
Seuran varapuheenjohtaja Aurora Heickell avasi kokouksen. Kokous todettiin sääntöjen mukaan koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi.

2. Puheenjohtajan ja sihteerin valinta
Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin Tuomas Rytsölä ja sihteeriksi Helena Alkula.

3. Pöytäkirjantarkastajien ja ääntenlaskijoiden valinta
Pöytäkirjan tarkastajiksi ja samalla ääntenlaskijoiksi valittiin Esko Kahri ja Kirsti Katz.

4. Vuoden 2013 toimintakertomus
Aurora Heickell esitteli toimintakertomuksen, joka hyväksyttiin.
-Keskustelussa seuran vuosijulkaisu Katajanokan Kaiku sai kiitosta. Kaiun päätoimittaja Aurora muistutti, että Kaiun foorumi on vapaa: kirjoituksia toivotaan.
Tiedotukseen toivottiin parannusta, esimerkiksi seuran verkkosivujen entinen keskustelupalsta oli vilkkaampi kuin nykyinen. Seuran olisi syytä myös olla Facebookissa.

5. Vuoden 2013 tilinpäätös
Seuran rahastonhoitaja Susanna Widlund esitteli tilinpäätöksen, joka hyväksyttiin.

6. Vastuuvapauden myöntäminen johtokunnalle
Johtokunnalle myönnettiin yksimielisesti vastuuvapaus.

7. Toimintasuunnitelma vuodelle 2014
Aurora Heickell esitteli toimintasuunnitelman vuodelle 2014, joka hyväksyttiin.
– Ehdotettiin Katajanokka-paidan hankkimista, esimerkiksi seuran juhlavuoden 2015 kunniaksi.

8. Jäsenmaksun suuruus 2014
Kokous päätti nostaa jäsenmaksua viidellä eurolla 20 euroon henkilöjäseniltä. Yhteisöjäsenten maksu pysyy johtokunnan esityksen mukaisena eli 50 eurossa.
– Tässä yhteydessä esitettiin, että myös viljelylaatikon hintaa voisi nostaa 15 eurosta 20 euroon.

9. Talousarvio vuodelle 2014
Hyväksyttiin johtokunnan esitys talousarvioksi vuodelle 2013. – Todettiin tässä vaiheessa, että kaupunki ei avusta toimintaa. Pohdittiin myös, voisiko Kinokka olla jotenkin mukana taiteiden yössä elokuussa.

10. Seuran kokouksen koollekutsumistapa
Päätettiin pitää entisenä.
– Johtokunta sai tehtäväkseen tutkia, miten sähköpostia voitaisiin hyödyntää tiedottamisessa paremmin.

11. Seuran puheenjohtajan valinta
Seuran puheenjohtajaksi valittiin yksimielisesti Tuula Palaste-Eerola.

12. Uusien johtokunnan jäsenten valinta
Erovuorossa olleet Aurora Heickell, Erkki Leimu, Martin Bunders, Marja Karppanen, Kati Laasonen, Kirsti Tolvanen ja Irmeli Wallden-Paulig valittiin uudestaan. Johtokunnasta eronneen Kaisa Väisäsen tilalle valittiin Anna Eloaho.

13. Toiminnantarkastajien ja varatoiminnantarkastajien valinta
Toiminnantarkastajiksi valittiin Ingrid Heickell ja Eeva-Liisa Tuomi-Kyrö, varalle Airi Jaro ja Sirpa Pääsky.

14. Muut asiat
Muita asioita päätettäväksi ei ollut esitetty sääntöjen määräämässä ajassa.

– – –

Kokoukseen osallistui 42 henkilöä.

Kokouksen jälkeen Kirkkohallituksen selvitysmies Jukka Laurila kertoi, että Kirkkohallitus muuttaa syksyllä Eteläranta 8:aan. Kirkon keskusrahaston omistamat talot Satamakatu 9 ja 11 sekä Luotsikatu 1a ja 1 myydään ja muutetaan asuintaloiksi; Kirkkohallitus osti rakenuukset aikoinaan Pauligilta, myöhemmin tiloihin on muuttanut myös kirkon ulkomaanapu. Quorum rahastoyhtiön johtaja Kristian Warras kertoi projektin rahoittamisesta, arkkitehdit Pave Mikkonen ja Marttiina Vierimaa esittelivät rakennuksia kuvin sekä alustavia suunnitelmia. Kun kaavamuutos muiden kuin Luotsikatu 1:n rakennuksen osalta on valmis, asunnot voisivat valmistua alustavasti 2017. Suunnitelmassa on kaikenkokoisia asuntoja n. 40 m2 (mahdollisesti jopa) 300 m2:iin, yhteensä noin 100 kpl. Jukka Laurila lupasi, että syksyllä Kirkkohallituksen muuton jälkeen järjestetään kiertokäynti ainakin erityistä kiinnostusta herättäneseen Gesellius-Lindgren-Saarisen piirtämään Luotsikatu 1:n rakennukseen.

 

Kaisaniemen puiston suunnittelu

Katajanokkaseura on lausunut kannanottona Kaisaniemen puiston suunnitteluun: Katajanokkaseura ry. pitää tärkeänä, että samalla kun puisto kohennetaan arvonsa mukaiseksi Kaisaniemen puisto säilyy myös kantakaupungin asukkaita monipuolisesti palvelevana puistona.

Kaisaniemen iso puisto oikeuttaa osaltaan kivikaupunginosien tiiviin rakenteen ja puiston koko alue tulee suunnittelussa pitää kävijöille mahdollisimman avoimena. Uusia rakentamiseen tarkoitettuja tontteja tai aidattuja alueita ei puistoon saa tehdä, vaan nykyisistä, puistoa osiin jakavista aitauksista tulisi pyrkiä eroon.

Kaisaniemi on läheisten kaupunginosien, Katajanokan, Kruununhaan, Kluuvin ja Kallion tärkeä liikuntapuisto, jota koululaiset ja aikuiset ovat perinteisesti voineet käyttää. Katajanokkaseura ry. pitää tärkeänä, että koululais- ja puulaakipalloilu on jatkossakin osa Kaisaniemen puistoa. Myös tenniskentät ovat perinteinen, puiston ilmettä ja palvelua rikastuttava elementti. Puiston turvallisuutta ja elävyyttä edistää se, että siellä on useina aikoina eri käyttäjäryhmiä. Puiston vilkas käyttö on puiston turvallisuuden ja turvallisuuden tunteen kannalta mielestämme avaintekijä, jota rakenteelliset toimet (esimerkiksi valaistus) eivät voi korvata.

 

Katajanokkaseuran mielipide koskien Katajanokanlaiturin alueen väliaikaiskäyttöä meriuimala-alueena

Helsingin kaupunginhallitukselle 25.4.

Katajanokkaseura ry – Skattuddssälskapet rf kannattaa alueen elävöittämistä ja kaikille avointa Katajanokanlaiturin ja Kanavaterminaalin tyhjän tontin väliaikaiskäyttöä.

Toivomme että kaupunginhallitus suhtautuisi myönteisesti vireillä oleviin meriuimalahankkeisiin. Pidämme tärkeänä, että käynnistyvässä alueen yleissuunnitelmassa Kanavaterminaalin tontille voitaisiin suunnitella meriuimaloiden tapaisia, monenlaisia merelliseen toimintaan palveluita tuottavia kansalaisalueita.

Mielestämme meriuimala-tyyppiset hankkeet sopivat hyvin osaksi Katajanokan merellistä ympäristöä ja kulttuuria.

Mattolaiturimme

mattolaituri_pienempi.jpg
mattolaituri_pienempi.jpg

Katajanokkaseuran kirje ympäristölautakunnalle 24.5.2011

 

Hyvä ympäristölautakunnan jäsen,

Katajanokka on meren ympäröimä. Silti ainoa paikka, missä voimme kastella varpaitamme mereen on mattolaiturimme. Mattolaiturin läheisyyteen tullaan viettämään kesäpäivää: se on meidän ehdoton kesäkeitaamme pikku lapsista vaariin.

Katajanokkaseura lähetti jo 31.8.2005 kaupunginhallitukselle kirjeen mattolaiturimme säilymisen puolesta, kts liite.

Liitteenä on myös kuva viime kesältä, mistä käy hyvin selvästi ilmi mattolaiturin merkitys kaiken ikäisille katajanokkalaisille.

Toivon, että otatte huomioon meidän kesäiset virkistystarpeemme tänään päättäessänne mattolaitureiden kohtalosta.

Ystävällisin terveisin

Tuula Palaste-Eerola, Katajanokkaseuran puheenjohtaja

Lisää mattolaiturista:
Mattolaituri vaarassa, Matonpesu siirtyy maalle

Juttu Helsingin Sanomissa

Mattolaitureiden ystävillä on kaksi ryhmää facebookissa:

Pro Mattolaiturit ja Pelastetaan mattolaiturit

Katajanokkaseuran uudet säännöt 2022

Katajanokkaseuran johtokunta esittää seuran sääntöjä uudistettaviksi 1.3.2022 seuran vuosikokouksessa:

Katajanokkaseuran säännöt

UUDETVANHAT
Nimi ja kotipaikka
1 § Yhdistyksen nimi on Katajanokkaseura ry. – Skatuddsällskapet rf. Seuran kotipaikka on Helsingin kaupunki ja toimialue Katajanokan kaupunginosa. Seura on puoluepoliittisesti sitoutumaton.1 § Yhdistyksen nimi on Katajanokkaseura ry. – Skatuddssällskapet rf. Yhdistyksen, joka näissä säännöissä nimetään seuraksi, kotipaikka on Helsingin kaupunki ja toimialue Katajanokan kaupunginosa. Seura on puoluepoliittisesti sitoutumaton.  
Tarkoitus ja toiminta
2 § Seuran tarkoituksena on edistää alueen viihtyisyyttä, yhteisöllisyyttä ja kulttuuritoimintaa. Seura huomioi Katajanokan alueellisen ja historiallisen omaleimaisuuden toimiessaan ympäristönsuojeluun, maisemanhoitoon, liikenne- ja satamajärjestelyihin sekä kaavoitukseen liittyvissä kysymyksissä. Seura toimii Katajanokan asukkaiden ja eri yhteisöjen yhdyssiteenä.2 § Seuran tarkoituksena on toimia sivistyksellisten, sosiaalisten ja taloudellisten olojen kehittämiseksi sekä viihtyvyyden lisäämiseksi Katajanokan alueellista omaleimaisuutta ja erityispiirteitä kunnioittaen toimia ympäristönsuojeluun, maisemanhoitoon, liikenne- ja satamajärjestelyihin sekä kaavoitukseen liittyvissä kysymyksissä toimia Katajanokan asukkaiden ja eri yhteisöjen yhdyssiteenä.  
3 § Tarkoituksensa toteuttamiseksi seura pyrkii vaikuttamaan Helsinkiä ja Katajanokkaa koskevaan suunnitteluun ja päätöksentekoon tekemällä aloitteita ja esityksiä sekä antamalla lausuntoja viranomaisille. Seura toimii yhteistyössä kotiseututyön järjestöjen kanssa, harjoittaa Katajanokkaa koskevaa tallennus- ja julkaisutoimintaa, järjestää erilaisia juhla- ja kulttuuritilaisuuksia ja tukee paikallista harrastustoimintaa.3 § Tarkoituksensa toteuttamiseksi seura Katajanokan asukkaiden etujen vaalijana pyrkii vaikuttamaan Helsinkiä koskevaan suunnitteluun ja päätöksentekoon, tehden aloitteita ja esityksiä ja antaen lausuntoja viranomaisille, toimii yhteistyössä kotiseututyön eri järjestöjen kanssa sekä harjoittaa kotiseutua koskevaa tallennus‑ ja julkaisutoimintaa, järjestää mahdollisuuksien mukaan kotiseutupäiviä sekä muita juhla‑ ja kulttuuri­tilaisuuksia sekä edistää asukkaiden omatoimisuutta ja tukee paikallista harrastustoimintaa.  
Seura huomioi Katajanokan ja pääkaupunkiseudun kaksikielisyyden toiminnassaan ja kokouksissaan.
Jäsenistö
4 § Johtokunta hyväksyy seuran jäseneksi hakijan, joka hyväksyy seuran säännöt ja tarkoituksen. Jäsenyys alkaa siitä ajankohdasta, jolloin johtokunta on hyväksynyt hakemuksen. Jäsen on velvollinen suorittamaan seuran vuosikokouksen määräämän jäsenmaksun. Johtokunta voi kuitenkin sairauden, työttömyyden tai muusta vastaavasta erityisestä syystä vapauttaa varsinaisen jäsenen jäsenmaksusta. Seuran kannattajajäseneksi pääsee jokainen oikeuskelpoinen yhteisö, jonka johtokunta hyväksyy ja joka suorittaa seuran vuosikokouksen määräämän kannattajajäsenmaksun. Kannattajajäsenellä ei ole äänioikeutta seuran kokouksissa.  4 § Seuran varsinaiseksi jäseneksi pääsee jokainen sen tarkoitusperät ja säännöt hyväksyvä henkilö, jonka seuran johtokunta jäseneksi hyväksyy. Jäsenyys katsotaan alkavaksi siitä ajankohdasta, jolloin jäseneksi ilmoittautuminen on hyväksytty. Jäsen on velvollinen suorittamaan seuran vuosikokouksen määräämän jäsenmaksun. Johtokunta voi kuitenkin sairauden, työttömyyden takia tai muusta vastaavasta erityisestä syystä vapauttaa varsinaisen jäsenen jäsenmaksusta. Seuran kannattajajäseneksi pääsee jokainen oikeuskelpoinen yhteisö, jonka johtokunta hyväksyy ja joka suorittaa seuran vuosikokouksen määräämän kannattajajäsenmaksun. Kannattajajäsenellä ei ole äänioikeutta seuran kokouksissa. Johtokunta pitää seuran jäsenistä lainmukaista jäsenluetteloa. Tällä sääntömuutoksella ei loukata jo saavutettuja jäsenoikeuksia.  
 
5 § Jäsen voi erota seurasta ilmoittamalla siitä kirjallisesti johtokunnalle tai puheenjohtajalle.  Seuran johtokunnalla on oikeus erottaa jäsen, joka toimii seuran sääntöjä tai periaatteita vastaan tai laiminlyö jäsenmaksun suorittamisen määräaikana. Erotettu jäsen voi kolmenkymmenen (30) päivän kuluessa erottamisesta tiedon saatuaan kirjallisesti valittaa päätöksestä seuran kokoukselle jättämällä valituskirjelmänsä johtokunnalle.5 § Jäsen voi erota seurasta ilmoittamalla siitä kirjallisesti johtokunnalle tai puheenjohtajalle tai seuran kokouksen pöytäkirjaan. Seuran johtokunnalla on oikeus erottaa jäsen, joka toimii seuran sääntöjä tai periaatteita vastaan tai laiminlyö jäsenmaksun suorittamisen määräaikana. Erotettu jäsen voi kolmenkymmenen (30) päivän kuluessa erottamisesta tiedon saatuaan kirjallisesti valittaa päätöksestä seuran kokoukselle jättämällä valituskirjelmänsä johtokunnalle.  
6 § Seura voi johtokunnan esityksestä kutsua kunniajäseneksi henkilön, joka on toiminut erityisen ansiokkaasti seuran tarkoituksen toteuttamiseksi. Kunniajäsenellä ei ole jäsenmaksuvelvoitetta. 6 § Kunniajäsenekseen seura voi johtokunnan esityksestä kokouksessaan kutsua henkilön, joka huomattavalla tavalla ja pitkäaikaisesti on vaikuttanut seuran tarkoituksen toteuttamiseksi. Kunniajäsenellä ei ole jäsenmaksuvelvoitetta.  
Kokoukset
7 § Seuran vuosikokous tulee pitää maaliskuun loppuun mennessä. Lisäksi johtokunta kutsuu seuran koolle tarvittaessa. Mikäli vähintään yksi kymmenesosa (1/10) seuran äänioikeutetuista jäsenistä kirjallisesti vaatii, johtokunnan tulee järjestää ylimääräinen kokous käsittelemään vaatimuksessa ilmoitettua asiaa. Johtokunta kutsuu seuran kokoukset koolle vähintään seitsemän (7) päivää ennen kokousta joko lähettämällä kutsu kullekin jäsenelle sähköpostilla tai ilmoittamalla kutsun seuran www-sivuilla. Johtokunta voi päättää mahdollisuudesta osallistua kokoukseen myös etänä. Kutsussa on tällöin annettava osallistumisohjeet.  7 § Seuran vuosikokous tulee pitää helmikuun aikana. Lisäksi johtokunta kutsuu seuran koolle tarvittaessa. Mikäli vähintään yksi kymmenesosa (1/10) seuran äänioikeutetuista jäsenistä kirjallisesti vaatii, johtokunnan tulee järjestää ylimääräinen kokous käsittelemään edellä tarkoitetussa vaatimuksessa ilmoitettua asiaa.  Seuran kokoukset johtokunta kutsuu koolle joko ilmoittamalla kirjeellisesti jokaiselle jäsenelle tai niissä lehdissä, jotka johtokunta nimeää. Kokouskutsu toimitetaan jäsenille vähintään seitsemän (7) päivää ennen kokousta.  
  
8 § Seuran kokouksessa äänioikeus on seuran varsinaisilla jäsenillä. Päätökset tehdään yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa. Etäyhteydellä osallistuvilla jäsenillä on äänioikeus.8 § Seuran kokouksessa äänioikeus on seuran varsinaisilla jäsenillä. Päätökset tehdään yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.  
9 § Seuran vuosikokouksessa käsitellään seuraavat asiat: 1. Valitaan kokouksen puheenjohtaja ja sihteeri, kaksi pöytäkirjan tarkastajaa sekä ääntenlaskijat. 2. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus. 3. Käsitellään edellisen vuoden toimintakertomus. 4. Käsitellään edellisen vuoden tilinpäätös ja toiminnantarkastajien lausunto ja päätetään tilinpäätöksen hyväksymisestä. 5. Hyväksytään toimintasuunnitelma. 6. Hyväksytään talousarvio ja päätetään jäsenmaksun suuruus. 7. Valitaan seuran puheenjohtaja. 8. Valitaan jäsenet johtokuntaan erovuoroisten jäsenten tilalle. 9. Valitaan toiminnantarkastaja ja hänelle varahenkilö.  10. Käsitellään muut asiat, joista johtokunnalle on tehty esitys vähintään kolmekymmentä (30) päivää ennen kokousta tai jotka johtokunta päättää vuosikokoukselle esittää.9 § Seuran vuosikokouksessa käsitellään seuraavat asiat: 1. Valitaan kokouksen puheenjohtaja ja sihteeri, kaksi pöytäkirjan tarkastajaa sekä ääntenlaskijat. 2. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus. 3. Vahvistetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus. 4. Käsitellään edellisen vuoden toimintakertomus ja päätetään sen hyväksymisestä. 5. Käsitellään edellisen vuoden tilinpäätös ja tilintarkastajien lausunto ja päätetään tilien hyväksymisestä. 6. Hyväksytään toimintasuunnitelma. 7. Hyväksytään talousarvio. 8. Määrätään jäsenmaksun suuruus. 9. Päätetään seuran kokousten koollekutsumistavasta. 10. Valitaan seuran johtokunnan puheenjohtaja, jota kutsutaan seuran puheenjohtajaksi. 11. Valitaan jäsenet johtokuntaan erovuoroisten jäsenten tilalle. 12. Valitaan kaksi varsinaista ja kaksi varatilintarkastajaa. 13. Käsitellään muut asiat, joista johtokunnalle on tehty esitys vähintään kolmekymmentä (30) päivää ennen kokousta tai jotka johtokunta haluaa vuosikokoukselle esittää.
Johtokunta
10 § Seuran toimintaa suunnittelee ja johtaa johtokunta, johon kuuluu vuodeksi kerrallaan valittu puheenjohtaja sekä kymmenestä viiteentoista (10-‑15) kahdeksi vuodeksi kerrallaan valittua muuta jäsentä, joista vuosittain puolet on erovuorossa. Johtokunta valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan sekä kutsuu sihteerin, talousvastaavan ja muut tarvittavat toimihenkilöt vuodeksi kerrallaan. Johtokunta voi asettaa avukseen sääntöjen edellyttämiä tehtäviä varten sille vastuunalaisia pysyviä tai tilapäisiä toimikuntia. Johtokunta kokoontuu puheenjohtajan tai hänen ollessaan estynyt, varapuheenjohtajan kutsusta, tai kun vähintään kolme (3) jäsentä sitä vaatiiKokous on päätösvaltainen, kun puolet jäsenistä on läsnä. Päätökset tehdään yksinkertaisella ääntenenemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa arpa.10 § Seuran toimintaa suunnittelee ja johtaa vuosikokouksessa valittu johtokunta, johon kuuluu vuodeksi kerrallaan valittu puheenjohtaja sekä kymmenestä viiteentoista (10‑15) kahdeksi vuodeksi kerrallaan valittua muuta jäsentä, joista vuosittain on puolet erovuorossa. Jäsenten erovuorot määrätään ensin arvan, sitten vuoron mukaan. Johtokunta valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan sekä kutsuu sihteerin, rahastonhoitajan ja muut tarvittavat toimihenkilöt vuodeksi kerrallaan. Johtokunta voi asettaa keskuudestaan juoksevien asioiden hoitamista ja asioiden valmistelua varten 3‑4-jäsenisen työvaliokunnan. Johtokunta voi asettaa avukseen sääntöjen edellyttämiä tehtäviä varten sille vastuunalaisia pysyviä tai tilapäisiä toimikuntia tai jaostoja. Johtokunta kokoontuu puheenjohtajan tai hänen ollessaan estynyt varapuheenjohtajan kutsusta tai kun vähintään kolme (3) jäsentä sitä vaatii, jaon päätösvaltainen, kun puolet jäsenistä on läsnä. Päätökset tehdään yksinkertaisella ääntenenemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa arpa.
Nimenkirjoittajat
11 § Seuran nimen kirjoittavat puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja sihteeri kaksi yhdessä.11 § Seuran nimen kirjoittavat puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja sihteeri kaksi yhdessä.
Talous
12 § Seuran tilit päätetään kalenterivuosittain, ja ne on jätettävä toiminnantarkastajalle vähintään 21 päivää ennen vuosikokousta. Toiminnantarkastajan on annettava lausunto johtokunnalle vähintään 14 päivää ennen vuosikokousta.12 § Seuran tilit päätetään kalenterivuosittain, ja ne on jätettävä tilintarkastajille vähintään 21 päivää ennen vuosikokousta. Tilintarkastajien on palautettava tilit lausuntoineen johtokunnalle vähintään 14 päivää ennen vuosikokousta
13 § Seuralla on oikeus toimintansa tukemiseksi ottaa vastaan avustuksia ja lahjoituksia, harjoittaa kustannustoimintaa sekä asianmukaisella luvalla toimeenpanna arpajaisia ja rahankeräyksiä.13 § Seuralla on oikeus toimintansa tukemiseksi ottaa vastaan avustuksia ja lahjoituksia, harjoittaa kustannustoimintaa sekä asianmukaisella luvalla toimeenpanna arpajaisia ja rahankeräyksiä.
Sääntöjen muuttaminen ja seuran purkaminen
14 § Muutoksia näihin sääntöihin voidaan tehdä ainoastaan seuran kokouksessa. Muutosehdotuksen on tällöin hyväksytyksi tullakseen saatava vähintään kolme neljäsosaa (3/4) annetuista äänistä. Kokouskutsussa on mainittava sääntöjen muuttamisesta tai seuran purkamisesta.14 § Muutoksia näihin sääntöihin voidaan tehdä ainoastaan seuran kokouksessa. Muutosehdotuksen on tällöin hyväksytyksi tullakseen saatava vähintään kolme neljäsosaa (3/4) annetuista äänistä.  
15 § Ehdotus seuran purkamisesta on käsiteltävä kahdessa peräkkäisessä kokouksessa, joiden välillä tulee olla vähintään yksi kuukausi, ja ehdotuksen on hyväksytyksi tullakseen saatava kummassakin kokouksessa vähintään kolme neljäsosaa (3/4) annetuista äänistä. 16 § Seuran purkautuessa tai tullessa lakkautetuksi sen varat luovutetaan kotiseututyötä edistävään tarkoitukseen sen mukaan kuin seuran viimeinen kokous päättää.  15 § Ehdotus seuran purkamisesta on käsiteltävä kahdessa peräkkäisessä kokouksessa, joiden välillä tulee olla vähintään yksi kuukausi, ja ehdotuksen on hyväksytyksi tullakseen saatava kummassakin kokouksessa vähintään kolme neljäsosaa (3/4) annetuista äänistä. 16 § Seuran purkautuessa tai tullessa lakkautetuksi sen varat luovutetaan kotiseututyötä edistävään tarkoitukseen sen mukaan kuin seuran viimeinen kokous päättää.

Toimintasuunnitelma 2020

Toimintasuunnitelma 2020

Katajanokkaseuran säännöissä seuran tarkoitukseksi on määritelty

  • toimia sivistyksellisten, sosiaalisten ja taloudellisten olojen kehittämiseksi sekä viihtyvyyden lisäämiseksi Katajanokan alueellista omaleimaisuutta ja erityispiirteitä kunnioittaen
  • toimia ympäristönsuojeluun, maisemanhoitoon, liikenne- ja satamajärjestelyihin sekä kaavoitukseen liittyvissä kysymyksissä toimia Katajanokan asukkaiden ja eri yhteisöjen yhdyssiteenä.
  • Katajanokan asukkaiden etujen vaalijana vaikutamme Helsinkiä koskevaan suunnitteluun ja päätöksentekoon, toimimme yhteistyössä kotiseututyön eri järjestöjen kanssa ja harjoitamme Katajanokkaa koskevaa tallennus‑ ja julkaisutoimintaa sekä järjestämme mahdollisuuksien mukaan juhla- ym. tilaisuuksia.

Vuonna 2020 ympäristössämme seurattavia kohteita ovat erityisesti

  • Eteläsataman itäosan ja Katajanokanrannan kaavoitustyö
  • Vanhojen asemakaavojen ajantasaistaminen
  • Ulkoministeriön ja muiden työmaiden liikenne ja työmaavalot
  • Laivastokadun/Satamakadun risteyksen ja koko Satamakadun turvallisuuden parantaminen
  • YIT:n parkkiluolahanke ja Kanavaranta 14:n toimistotalo- /hotellihanke
  • Sataman liikenne ja liikenteen aiheuttamat ruuhkat
  • Kävelykeskustan ja maanalaisten väylien suunnitelmat
  • Turistibussien tyhjäkäynti- ja pysäköintiongelmat

Katajanokan puistojen kehittäminen ja hyödyntäminen

  • Tove Janssonin puiston kehittäminen. Puistossa sijaitsevan leikkipaikan uudistaminen ja rakentaminen Muumi-teemapuistoksi.
  • Pyrimme edistämään Linnanpuiston, Matruusinpuiston ja muidenkin puistojen asukaskäyttöä ja muistutamme kaupunkia liikuntavälineiden saamiseksi rannan lenkkipolun varrelle sekä leikkipaikkojen kunnostamisesta ja välineiden uudistamisesta.
  • Järjestämme keväällä pallokentän avajaiset yhteistyössä katajanokkalaisten toimijoiden kanssa; kutsutaan mm. naapureita Suomenlinnasta ja Kruununhaasta.
  • Jatkamme kaupunkiviljelyä Linnanpuistossa.
  • Järjestämme perinteisen Matruusin illallisen elokuussa Matruusinpuistossa
  • Välitämme asukkaiden toiveita Merikasarminpuiston peruskorjauksen suunnitteluun ja päätöksentekoon sekä korostamme yhteissuunnittelun tärkeyttä. Jatkamme historiallisesti merkittävien rauniomuurien puolustamista. Tuodaksemme esille peruskorjattavan puiston mahdollisuuksia mm. kahvilapaviljongin sijoituspaikkana, osallistumme toukokuun Ravintolapäivään järjestämällä pop up -kahviteltan.
  • Jatkamme vuonna 2016 ripustettujen linnunpönttöjen huoltamista ja uusimista.
  • Ainoan luonnonvaraisesti kasvaneen katajamme joulukoristelua jatketaan. Pyrimme saamaan sähköiset valot.

Yhteistoiminta

  • OmaStadi 2020. Pyrimme hankekohtaiseen yhteistyöhön ja osallistumme aktiivisesti niiden edistämiseen.
  • Jatkamme yhteistyötä katajanokkalaisten yhdistysten ja toimijoiden kanssa; erityisesti panostamme yhteistyöhön Katajanokan ala-asteen kanssa.
  • Osallistumme Helsingin kaupunginosayhdistykset ry Helkan toimintaan ja yhteistyöhön naapurikaupunginosayhdistysten kanssa.

Tiedotus

  • Jatkamme vuosijulkaisu Katajanokan Kaiun toimittamista; on Kaiun 60. juhlavuosi. Käytämme sähköpostilistaa tiedotukseen jäsenille ja muille kiinnostuneille. Ylläpidämme seuran kotisivuja osoitteessa www.skatta.fi sekä seuran facebook-sivuja. Tiedotamme myös toiminnastamme mahdollisuuksien mukaan mm. Helsingin uutisissa, Meri-Helsingissä ym. lehdissä.

Muu toiminta

  • Seuran 75-juhlavuosi näkyvillä tapahtumien yhteydessä.
  • Katajanokan ympärijuoksu järjestetään 72. kerran. Pyrimme saamaan muitakin toimijoita mukaan järjestelyihin sekä tapahtumalle myös sponsoreita.
  • Jatkamme syksyllä 2006 aloitettua KINOKKA-elokuvakerhotoimintaa Kino K-13:ssa laatuelokuvien merkeissä. Keväällä esitetään 3-4 filmiä, samoin syyskaudella.
  • Jatkamme Katajanokka-aiheisten korttien myyntiä.
  • Järjestämme valokuvanäyttelyn, runkona valokuvaaja Ingo Forsbergiltä ostettu aineisto.
  • Pyrimme järjestämään joululaulutilaisuuden
  • Toivomme 75-vuoden kunniaksi puistopuun istuttamista lahjana kaupungilta tai muilta tahoilta.
  • Vuonna 2020 Euroopan kulttuuriympäristöpäiviä vietetään teemalla Kasvun paikat. Oma lähiympäristömme tarjoaa monia mahdollisuuksia oppimiseen ja kasvamiseen.

talousarvio2020-1.pdf