Kaupunginhallitukselle 8.2. hotelli-tontin varaamisesta

Arvoisat kaupunginhallituksen jäsenet

Kaupunginhallituksessa on käsiteltävänä esitys tontin varaamiseksi Katajanokanlaiturin alueelta norjalaiselle AB Invest AS:lle hotelli- ja liikerakennuksen suunnittelua varten.

Katajanokkaseura on aikaisemmissa tämän alueen suunnittelua koskevissa kannanotoissaan kaupunkisuunnitteluvirastolle painottanut alueen historiallisten vapaiden näkymälinjojen huomioon ottamisen tärkeyttä. Tällä valtakunnallisesti arvokkaalla ja keskeisellä alueella tulee myös tutkia ne mahdollisuudet, joita olemassa oleva perinteinen tiilinen rantamakasiinirivistö antaa. Kyseeseen voisi tulla esimerkiksi makasiinien muuttaminen tai laajentaminen. Tällainen lähtökohta ei sinänsä ole este hyvälle merelliselle arkkitehtuurille – edes hotellin rakentamiselle.

Nykyinen suunnitelma on edennyt asemakaavavaiheeseen tavalla, jota ei voi pitää esimerkillisenä suunnitteluprosessin ja osallisten vaikutusmahdollisuuksien kannalta: sen sijaan, että alueen käytöstä ja ilmeestä olisi käyty laaja-alainen ja avoin keskustelu, jollaisen esim.  kansainvälinen arkkitehtikilpailu olisi mahdollistanut, käytännössä on nyt esitetty yksi ainoa vaihtoehto päätöksenteolle.

Nykyisten suunnitelmien vastustus on ollut suurta, ja asemakaavan käsittely on yhä kesken.

Demokraattisen ja avoimen käsittelyn varmistamiseksi alueen asemakaavasta tulisi voida päättää ennen tonttivarauksen hyväksymistä. Tämän vuoksi kaupunginhallituksen olisi syytä palauttaa varausesitys.

Helsingissä 8.2.2009

Katajanokkaseura ry – Skatuddssällskapet rf

Katajanokkaseuran säännöt


Voimassaolevat säännöt: 30.08.2022 13:23:04
1 § Yhdistyksen nimi on Katajanokkaseura ry. – Skatuddsällskapet rf.
Seuran kotipaikka on Helsingin kaupunki ja toimialue Katajanokan
kaupunginosa. Seura on puoluepoliittisesti sitoutumaton.
2 § Seuran tarkoituksena on edistää alueen viihtyisyyttä,
yhteisöllisyyttä ja kulttuuritoimintaa. Seura huomioi Katajanokan
alueellisen ja historiallisen omaleimaisuuden toimiessaan
ympäristönsuojeluun, maisemanhoitoon, liikenne- ja
satamajärjestelyihin sekä kaavoitukseen liittyvissä kysymyksissä.
Seura toimii Katajanokan asukkaiden ja eri yhteisöjen yhdyssiteenä.
3 § Tarkoituksensa toteuttamiseksi seurapyrkii vaikuttamaan
Helsinkiä ja Katajanokkaa koskevaan suunnitteluun ja päätöksentekoon
tekemällä aloitteita ja esityksiä sekä antamalla lausuntoja
viranomaisille. Seura toimii yhteistyössä kotiseututyön järjestöjen
kanssa, harjoittaa Katajanokkaa koskevaa tallennus- ja
julkaisutoimintaa, järjestää erilaisia juhla- ja
kulttuuritilaisuuksia ja tukee paikallista harrastustoimintaa. 4 §
Johtokunta hyväksyy seuran jäseneksi hakijan, joka hyväksyy seuran
säännöt ja tarkoituksen. Jäsenyys alkaa siitä ajankohdasta, jolloin
johtokunta on hyväksynyt hakemuksen. Jäsen on velvollinen
suorittamaan seuran vuosikokouksen määräämän jäsenmaksun. Johtokunta
voi kuitenkin sairauden, työttömyyden tai muusta vastaavasta
erityisestä syystä vapauttaa varsinaisen jäsenen jäsenmaksusta.
Seuran kannattajajäseneksi pääsee jokainen oikeuskelpoinen yhteisö,
jonka johtokunta hyväksyy ja joka suorittaa seuran vuosikokouksen
määräämän kannattajajäsenmaksun. Kannattajajäsenellä ei ole
äänioikeutta seuran kokouksissa.
5 § Jäsen voi erota seurasta ilmoittamalla siitä kirjallisesti
johtokunnalle tai puheenjohtajalle. Seuran johtokunnalla on oikeus
erottaa jäsen, joka toimii seuran sääntöjä tai periaatteita vastaan
tai laiminlyö jäsenmaksun suorittamisen määräaikana. Erotettu jäsen
voi kolmenkymmenen (30) päivän kuluessa erottamisesta tiedon
saatuaan kirjallisesti valittaa päätöksestä seuran kokoukselle
jättämällä valituskirjelmänsä johtokunnalle. 6 § Seura voi
johtokunnan esityksestä kutsua kunniajäseneksi henkilön, joka on
toiminut erityisen ansiokkaasti seuran tarkoituksen toteuttamiseksi.
Kunniajäsenellä ei ole jäsenmaksuvelvoitetta.
7 § Seuran vuosikokous tulee pitää maaliskuun loppuun mennessä.
Lisäksi johtokunta kutsuu seuran koolle tarvittaessa. Mikäli
vähintään yksi kymmenesosa (1/10) seuran äänioikeutetuista jäsenistä
kirjallisesti vaatii, johtokunnan tulee järjestää ylimääräinen
kokous käsittelemään vaatimuksessa ilmoitettua asiaa. Johtokunta
kutsuu seuran kokoukset koolle vähintään seitsemän (7) päivää ennen
kokousta joko lähettämällä kutsu kullekin jäsenelle sähköpostilla
tai ilmoittamalla kutsun seuran www-sivuilla. Johtokunta voi päättää
mahdollisuudesta osallistua kokoukseen myös etänä. Kutsussa on
tällöin annettava osallistumisohjeet.
8 § Seuran kokouksessa äänioikeus on seuran varsinaisilla jäsenillä.
Päätökset tehdään yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten
mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin
arpa. Etäyhteydellä osallistuvilla jäsenillä on äänioikeus.
9 § Seuran vuosikokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

  1. Valitaan kokouksen puheenjohtaja ja sihteeri, kaksi pöytäkirjan
    tarkastajaa sekä ääntenlaskijat.
    Sivu: 2(2)
  2. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus.
  3. Käsitellään edellisen vuoden toimintakertomus.
  4. Käsitellään edellisen vuoden tilinpäätös ja toiminnantarkastajien
    lausunto ja päätetään tilinpäätöksen hyväksymisestä.
  5. Hyväksytään toimintasuunnitelma.
  6. Hyväksytään talousarvio ja päätetään jäsenmaksun suuruus.
  7. Valitaan seuran puheenjohtaja.
  8. Valitaan jäsenet johtokuntaan erovuoroisten jäsenten tilalle.
  9. Valitaan toiminnantarkastaja ja hänelle varahenkilö.
  10. Käsitellään muut asiat, joista johtokunnalle on tehty esitys
    vähintään kolmekymmentä (30) päivää ennen kokousta tai jotka
    johtokunta päättää vuosikokoukselle esittää.
    10 § Seuran toimintaa suunnittelee ja johtaa johtokunta, johon
    kuuluu vuodeksi kerrallaan valittu puheenjohtaja sekä kymmenestä
    viiteentoista (10- 15) kahdeksi vuodeksi kerrallaan valittua muuta
    jäsentä, joista vuosittain puolet on erovuorossa. Johtokunta
    valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan sekä kutsuu sihteerin,
    talousvastaavan ja muut tarvittavat toimihenkilöt vuodeksi
    kerrallaan. Johtokunta voi asettaa avukseen sääntöjen edellyttämiä
    tehtäviä varten sille vastuunalaisia pysyviä tai tilapäisiä
    toimikuntia.
    Johtokunta kokoontuu puheenjohtajan tai hänen ollessaan estynyt,
    varapuheenjohtajan kutsusta, tai kun vähintään kolme (3) jäsentä
    sitä vaatiiKokous on päätösvaltainen, kun puolet jäsenistä on läsnä.
    Päätökset tehdään yksinkertaisella ääntenenemmistöllä. Äänten
    mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa arpa.
    11 § Seuran nimen kirjoittavat puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja
    sihteeri kaksi yhdessä.
    12 § Seuran tilit päätetään kalenterivuosittain, ja ne on jätettävä
    toiminnantarkastajalle vähintään 21 päivää ennen vuosikokousta.
    Toiminnantarkastajan on annettava lausunto johtokunnalle vähintään
    14 päivää ennen vuosikokousta.
    13 § Seuralla on oikeus toimintansa tukemiseksi ottaa vastaan
    avustuksia ja lahjoituksia, harjoittaa kustannustoimintaa sekä
    asianmukaisella luvalla toimeenpanna arpajaisia ja rahankeräyksiä.
    14 § Muutoksia näihin sääntöihin voidaan tehdä ainoastaan seuran
    kokouksessa. Muutosehdotuksen on tällöin hyväksytyksi tullakseen
    saatava vähintään kolme neljäsosaa (3/4) annetuista äänistä.
    Kokouskutsussa on mainittava sääntöjen muuttamisesta tai seuran
    purkamisesta.
    15 § Ehdotus seuran purkamisesta on käsiteltävä kahdessa
    peräkkäisessä kokouksessa, joiden välillä tulee olla vähintään yksi
    kuukausi, ja ehdotuksen on hyväksytyksi tullakseen saatava
    kummassakin kokouksessa vähintään kolme neljäsosaa (3/4) annetuista
    äänistä.
    16 § Seuran purkautuessa tai tullessa lakkautetuksi sen varat
    luovutetaan kotiseututyötä edistävään tarkoitukseen sen mukaan kuin
    seuran viimeinen kokous päättää.

2020 Toimintakertomus

Toimintakertomus vuodelta 2020

Vuonna 1945 perustettu Katajanokkaseura ry – Skatuddssällskapet rf. on Helsingin vanhimpia kaupunginosayhdistyksiä. Seuran säännöt velvoittavat toimimaan mm. Katajanokan sivistyksellisten olojen kehittämiseksi sekä viihtyvyyden lisäämiseksi alueemme omaleimaisuutta ja erityispiirteitä kunnioittaen. Seura on Helsingin kaupunginosayhdistysten liiton ja Suomen kotiseutuliiton jäsen.

Vuosikokous pidettiin Allas Sea Poolilla 24.2.2020. Kokoukseen osallistui 86 katajanokkalaista. Kokouksen jälkeen Helsingin Kaupunkiympäristön liikennesuunnittelun tiimipäällikkö Kati Kiyancicek ja liikenneinsinööri Juha Väisänen kertoivat Katajanokan liikennejärjestelyistä ja vastasivat ennalta lähetettyihin kysymyksiin työmaa- ja satamaliikenteen ongelmakohdista sekä nopeuden rajoittamismahdollisuudesta katutöyssyillä, poliisivalvonnalla tai liikennesuunnittelun keinoin.

Johtokuntaan kuuluu vuodeksi kerrallaan valittu puheenjohtaja sekä 10 – 15 kahdeksi vuodeksi kerrallaan valittua jäsentä, joista vuosittain noin puolet on erovuorossa.

Vuonna 2020 johtokunnan puheenjohtajana toimi Kati Laasonen. Muina jäseninä olivat Tuula Palaste varapuheenjohtajana, Eija Halla sihteerinä, Helena Alkula (ev) rahastonhoitajana, Martin Bunders, Sinikka Harpf (ev) kokousemäntänä, Aurora Heickell, Marja Karppanen, Erkki Leimu (ev), Marketta Suontakanen-Kamaja(ev), Aarno Teittinen (ev), Kirsti Tolvanen, Minna Dufton (uj), Siru Saarelainen (uj) ja Sisko Lounatvuori (uj). (uj=uusi jäsen) (ev=erovuoroiset )
Johtokunta kokoontui vuoden aikana 8 kertaa. Lisäksi johtokunnan asettamat toimikunnat kokoontuivat useita kertoja pääasiassa sähköpostikokouksin: lehtitoimikuntaa veti Aurora Heickell, ympäristötoimikuntaa Martin Bunders, kulttuuritoimikuntaa Marja Karppanen. Kulttuuritoimikunnan laajennettu ryhmä Kinokan keskuskomitea huolehti seuran elokuvakerhotoiminnasta. Urheilutoimikunta vetäjänään Kirsti Tolvanen ei poikkeusoloista johtuen kokoontunut tänä vuonna.

Jäsenistö ja jäsenmaksut
Vuonna 2020 seurassa oli 442 jäsentä, joista yhteisöjäseniä 22. Jäsenmaksu oli 20 euroa/henkilö ja kannattaja/yhteisöjäsenmaksu 100 euroa. Jäsenmaksut ovat seuran tärkein tulolähde. Toiminta perustuu vapaaehtoistyöhön. Tapahtumien järjestämiseen sekä toimikuntiin osallistui johtokunnan jäsenten lisäksi monia vapaaehtoisia.

Toiminta

72. Ympärijuoksu jouduttiin siirtämään vallitsevan koronatilanteen vuoksi seuraavalle vuodelle.

Kaupunkiviljelyä jatkettiin Linnanpuistossa. Seuralla on yhteensä 55 laatikkoa. Johtokunnan edustajana viljelytoimikunnassa oli Kati Laasonen.

Elokuvakerho Kinokka jatkoi laatufilmien esittämistä Kino K-13:ssa. Esitysten jälkeen oli alkuvuodesta tavan mukaan mahdollisuus yhdessäoloon ja keskusteluun auditorion aulatilassa, mutta koronatilanteen rajoitettua yleisötilaisuuksista osa näytöksistä esitettiin turvavälein ja ilman kanttiinin suomaa virkistymismahdollisuutta. Vuonna 2020 esitettiin 5 filmiä. Filmien vuokrat saatiin lahjoituksena hotelli Katajanokalta, taloudellista tukea on saatu myös Poseidonilta (HOK-Elanto).

Matruusin illallinen järjestettiin 13.8.2020 Matruusinpuistossa turvavälein.

Osallistuttiin OmaStadi 2020-2021 -hankkeeseen viidellä esityksellä, Katajanokan puistojen kunnostamisesta, asukastilan minigolfradan ja uimalaiturin saamisesta Katajanokalle, sekä Katajanokan katajan sähköverkkoon liitettävistä jouluvaloista. Esityksistä jatkoon pääsivät ehdotukset puistoista, asukastilasta, uimalaiturista sekä katajan jouluvaloista. Näitä ehdotuksia pyritään viemään eteenpäin.

Katajanokan ainoa luontaisesti kasvanut kataja koristeltiin joulupuuksi.

Kannanotot ja tapaamiset

Katajanokkaseura jätti mielipiteen Eteläsataman itäosan ja Katajanokanrannan asemakaava ja asemakaavan muutos osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta.

Ympäristötoimikunta on neuvotellut eri tahojen kanssa Merikasarminpuiston suunnitelmasta. ELY-keskus päätti 23.5.2019, ettei se määrää Katajanokan Merikasarminpuiston itäosassa sijaitsevia vanhoja tiiliraunioita suojeltavaksi. Seura valitti päätöksestä hallinto-oikeuteen ja jatkoi neuvotteluja kaupungin kanssa.

Hotellin laajennuksen kaavasta seura esitti lisärakennuksen madaltamista kerroksella. Seuran esitys Allas Sea Poolin edusaukion kunnostamisesta sai vastaukseksi aukion sadevesikaivon kunnostamislupauksen.

Kaupungille kirjelmöitiin turistibussien tyhjäkäynnistä ja pysäköinnistä Satamakadun jalkakäytävillä. Esitystä Katajanokan kadunhoitotehtävien osittaisesta siirtämisestä kaupungin vastuulle kokeiluluontoisesti puollettiin. Tässä vaiheessa ei otettu kantaa koko vastuun siirtämiseen kaupungille.

Helsingin Sataman kanssa keskusteltiin Eteläsataman itärannan ja Katajanokarannan alustavien suunnitelmien vaikutuksista liikenteeseen. Todettiin asiassa olevan yhteisiä intressejä.

Tiedotus

Seuran vuosijulkaisu Katajanokan Kaiku ilmestyi marras-joulukuun vaihteessa. Kaiku jaettiin seuran jäsenille, sekä niille katajanokkalaisille, joiden ovessa ei ole mainospostikieltoa.  Kaiku on lisäksi luettavissa seuran verkkosivuilla osoitteessa skatta.fi.

Toiminnasta ja muista Katajanokkaa koskevista aiheista tiedotetaan myös Facebookin kautta. Seuran sähköpostilaatikon osoite on katajanokkaseurary@gmail.com.

Tulevaisuuden näkymät

Katajanokkaseuran tärkeänä tehtävänä on seurata muutoksia oman asuinalueemme näkökulmasta ja toimia asukkaiden edunvalvojana. Vuonna 2021 seurattaviin hankkeisiin kuuluu keskeisesti Periaatepäätös satamatoimintojen uudelleenjärjestelyistä ja satama-alueiden maankäytön lähtökohdista Eteläsatamassa, Katajanokalla ja Länsisatamassa, Merikasarmin kiinteistön, YIT:n pysäköintiluolan ja jatkuvien rakennushankkeiden sekä liikennejärjestelyjen aktiivinen seuranta, sekä Katajanokan OmaStadi 2020 ehdotusten edistäminen.

Perinteinen ympärijuoksu järjestetään 72. kerran. Myös perinteeksi muodostunut Kinokka-elokuvakerho ja Linnanpuiston kaupunkiviljely sekä Matruusin illallinen ym. tapahtumat jatkuvat kuten ennenkin. Suunnitteluun ja tapahtumien järjestämiseen haetaan yhteistyötä koulun ja muiden katajanokkalaisten toimijoiden kanssa.

KIRJE KAUPUNGILLE

TIEDOTE / VETOOMUS

Katajanokan mattolaituri aiotaan hinata pois!

Helsingin kaupungin Kaupunkiympäristön toimialan Rakennukset ja yleiset alueet -yksikön kunnossapitoyksikkö ilmoitti 22.11. Katajanokkaseuralle hinaavansa ensi viikolla Laivastopuiston mattolaiturin talven ajaksi kokonaisuudessaan pois. Tätä perustellaan turvallisuudella, talviliukkaudella ja mahdollisilla korvausvaatimuksilla kaupungille.

Kaupungin hallintaan 2005 Satamalta siirtynyt mattolaituri on saanut olla portaineen paikallaan viimeiset 17 vuotta. Näiden vuosien aikana mahdollisesti sattuneista onnettomuuksista tai korvausvaatimuksista ei ole saatu tietoa. Onko niitä ollutkaan?

Talvikauden liukkaus on toki perusteltu huoli. Kaupunki ei nyt kuitenkaan tarjoa hiekoittamista kaupungin kulkualueiden tapaan. Miksi ei? Kulkusillan säilyminen jäiden puserruksessa kaupungin esittämistä epäilyistä huolimatta ehjänä voitiin todeta 2021 jäätalvena.

Mattis on asukkaiden suosima, kaikenikäisten tapaamispaikka koko vuoden ympäri. Sen sijainti turvallisessa ympäristössä vilkkaan kulkureitin ja laiturilla kävijöiden sosiaalisessa kontrollissa on tehnyt siitä asukkaiden ja vieraidenkin PAIKAN.

Kaupungin Rakennukset ja yleiset alueet -yksikön kirjoissa Mattolaituri on matonpesupaikka, ei muuta. Alueestaan vastaavan yksikön näkemys ei mielestämme ole tämän ajan mukainen. Kysymme eivätkö suuren Helsingin hartiat tässä kanna?

Nyt lähtee asukkaiden rakastama laituri puoleksi vuodeksi pois.

Vetoamme kaupungin päättäjiin: pidetään hyvin toimiva, asukkaita palveleva Mattolaituri paikallaan.

Helsingissä 23.11.2023

Katajanokkaseura ry.

Kati Laasonen, Katajanokkaseuran pj.

Martin Bunders, Katajanokkaseuran ympäristötoimikunta

Aiemmin tänään lähettämämme tiedotetta on tässä täsmennetty mattolaitureiden kunnossapidon vastuutaholla.

Kannanotot

kannanotot

 

 

 

Yleiskaavaehdotuksessa Helsingin rantapuistot tulee säilyttää.

Kaupungin vasta pari vuotta sitten rakentama Matruusinpuisto on itäisen kantakaupungin Suomenlinnan puolen puisto. Suomenlinnan selälle avautuvan näkymänsä puolesta sillä potentiaalia kehittyä suosituksi koko kaupungin yhteiseksi rantapuistoksi, Merisataman rannan tapaan.

Rajusti kasvavan Helsingin merenrantapuisto ei ole viisas valinta rakennusmaaksi. Yleiskaavaehdotuksessa piirretty, rakentamiselta jäävä kapea viherkaista ei korvaa oleskelu- ja tapahtumapuistoa. Yleiskaavan asukasluku- ja tiivistämistavoite korostaa tarvetta säilyttää kaupunkirakenteessa Helsingin keskeiset erityispiirteet ja arvot, ainutlaatuiset ranta-alueet ja puistot.

Helsingin kantakaupungin merenrannat on kaukonäköistä pitää ja kehittää edelleen kasvavan kaupungin meripuistoina. Tiiviin Helsingin eritysluonne, meri, vapaat rannat ja puistot on parasta Stadia – myös yleiskaavan tavoitevuonna 2050.

Matruusinpuisto ja siihen liitettävät rannat tulee yleiskaavassa osoittaa Ullanlinnan erittäin suositun ja yleiskaavassa sellaisena säilyvän Meripuiston rinnalla kantakaupungin ainutlaatuisen, yhteisen merenrannan ja Suomenlinnan maiseman kaupunkipuistoksi, jota kehitetään kaikille kaupunkilaisille avoimena maisema- ja käyttöpuistona ja Helsingin merellisenä käyntikorttina.

 

Vuosikokous 28.2.2005

Katajanokkaseura ry – Skatuddssällskapet rf:n vuosikokous pidettiin 28.2.2005 klo 18.00 Katajanokan ala-asteen koulun ruokalassa, Laivastokuja 6. Kokouksessa keskusteltiin vilkkaasti Katajanokan ympäristöasioista, erityisesti uusista rakennuksista. Harmiteltiin myös jälleen kerran ympäristön koirien jätösongelmaa ja sitä, että seuralta puuttuu edelleenkin nettisivut (tämä asia onneksi on korjautunut toukokuussa 2005).

Årsmötet 2005 hölls på lågstadieskolan 28.2.2005. Diskussionen var livlig kring miljöfrågorna, i synnerhet nybyggena vid Mastgatan var på tapeten. Den eviga frågan om hundbajs på olämpliga ställen var uppe igen och att Skatudden inte ännu har egna hemsidor diskuterades. Till all lycka har vi rått bot på den senare saken fr.o.m. maj.

Pöytäkirja:

1. Kokouksen avaus, laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen
Seuran puheenjohtaja Marja Karppanen toivotti läsnä olleet n. 30 katajanokkalaista (liite) tervetulleeksi ja avasi varsinaisen vuosikokouksen klo 18.15. Kokous todettiin laillisesti kokoonkutsutuksi ja päätösvaltaiseksi.

2. Puheenjohtajan ja sihteerin valinta

Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin Risto Laakkonen ja sihteeriksi Kimmo Hyvärinen.

3. Pöytäkirjantarkastajien ja ääntenlaskijoiden valinta

Pöytäkirjan tarkastajiksi ja samalla ääntenlaskijoiksi valittiin Erkki Laasonen ja Nils Törnqvist.

4. Vuoden 2004 toimintakertomus

Kimmo Hyvärinen luki vuoden 2004 vuosikertomuksen seuran toiminnasta. Keskustelussa tuotiin esille mm. yhteisöjäsenten merkitys sekä esitettiin, että seuran jäsenet voisivat ottaa asian esille taloyhtiöiden yhtiökokouksissa ja että Katajanokalla toimivien huoltoyhtiöiden tiloihin voisi viedä yhtiöjäseneksi ilmoittautumista varten ilmoittautumislomakkeita. Puheenjohtaja Laakkonen esitti, että em. asiat siirrettäisiin kohtaan 7. ja että uusi Katajanokkaseuran johtokunta ottaisi esitykset vuoden 2005 työlistalleen. Puheenvuoroissa esitettiin myös kiitosta johtokunnan toiminnasta vuonna 2004.

5. Vuoden 2004 tilinpäätös

Seuran rahastonhoitaja Martin Bunders esitteli vuoden 2004 tilinpäätöksen.

6. Vastuuvapauden myöntäminen johtokunnalle

Johtokunnalle myönnettiin yksimielisesti vastuuvapaus.

7. Toimintasuunnitelma vuodelle 2005

Marja Karppanen esitteli toimintasuunnitelman vuodelle 2005 (liite), jossa korostuu seuran 60-vuotisjuhla. Juhlavuoteen liittyviä tapahtumia ovat Katajanokkapäivä 23.4., johon sisältyy sekä päivä- ja iltatapahtuma. Syksyllä toteutettavaan juhlavuoden valokuvanäyttelyyn Katajanokan vaiheista pyydetään katajanokkalaisten valokuvia. Katajanokan ympärijuoksutapahtuma pidetään elokuussa – nyt jo 57. kerran. Juhlavuoden pääjuhla järjestetään Kino K-13:ssa lokakuun lopussa. Seuran tiedotuslehtinen Katajanokan Kieku ilmestyy n. 3 kertaa ja perinteinen vuosijulkaisu Katajanokan Kaiku julkaistaan juhlanumerona joulukuussa.

 

Toimintasuunnitelman aiheiden lisäksi keskusteltiin mm. joidenkin koiranomistajien piittaamattomuudesta korjata koirien jätökset kadulta sekä muualta kaupungin alueelta autoilla tulevien tavasta ulkoiluttaa koiriaan rantojen tuntumassa, korjaamatta talteen koirien jätöksiä. Lisäksi ehdotettiin puuttuvia Katajanokkaseuran nettisivuja toteutettavaksi esim. työllistämistuella palkattavan henkilön toimesta. Todettiin pöytäkirjaan merkittäväksi, että uusi johtokunta selvittää nettisivuasiaa.

8. Jäsenmaksun suuruus 2005

Jäsenmaksuiksi päätettiin johtokunnan ehdotuksen mukaisesti samat kuin 2004: 10 euroa/henkilöjäsen ja 40 euroa/yhteisöjäsen. Tässä yhteydessä palattiin keskusteluun taloyhtiöiden roolista jäsenenä: taloyhtiöille seuran jäsenyys voi olla merkittävä yhteydenpito- ja informaatiokanava.

9. Talousarvio vuodelle 2005

Martin Bunders esitteli talousarvion, joka hyväksyttiin yksimielisesti.

10. Seuran kokouksen koollekutsumistapa

Johtokunnan ehdotus kokouskutsun lähettämisestä samaan tapaan kuin ennenkin eli Kieku-lehdykällä kaikkiin katajanokkalaisiin talouksiin hyväksyttiin.

11. Seuran puheenjohtajan valinta

Johtokunnan ehdotus oli Marja Karppanen, joka valitiin yksimielisesti ja kiitoksin kolmanneksi vuodeksi tehtävään.

12. Uusien johtokunnan jäsenten valinta

Erovuoroista jäsenistä johtokuntaan valittiin uudestaan Helena Alkula, Rea Anner, Sampo Honkala, Kimmo Hyvärinen, Risto Jaakkola ja Tarja Tuttavainen-Levanoja. Uusiksi jäseniksi valittiin Tarja Djateu, Sinikka Harpf ja Nina Wendelin.

13. Tilintarkastajien ja varatilintarkastajien valinta

Tilintarkastajiksi valittiin Ingrid Heickell ja Leo R. Hertzberg. Varatilintarkastajiksi valittiin Jussi Tammelin ja Aarne Pulliainen.

 

14. Muut asiat, keskustelu
Muita johtokunnalle käsiteltäviksi ilmoitettuja asioita ei ollut. Puheenjohtaja päätti varsinaisen vuosikokouksen klo 19.15. Tämän jälkeen johtokunnan ympäristötoimikunnan kokoonkutsuja Kimmo Hyvärinen kävi lävitse tiedossa olevia Katajanokan rakennuskohteita 2005-2008. Keskustelussa käsiteltiin mm. Mastokadun aluetta, Katajanokan vankilan muutosta hotelliksi vuoden 2006 alusta ja Katajanokan puiston suunnitteluun osallistumista keväällä 2005. Lisäksi sivuttiin pysäköintiluolan suunnittelua Keskon-Kruunuvuorenkadun alueelle, vierasvenesataman laajennusta ja Merikasarmin alueelle rakennettavaa maanalalaista hätäkeskusta. Erityistä mielenkiintoa ja keskustelua herätti satamaan tuleva ja maisemaan vaikuttava rekkojen läpivalaisurakennus sekä Katajanokan huoltoaseman kohtalo ja tontin käyttö.

Lisäksi Marja Karppanen kertoi Helsingin terveysviraston pilottikokeilusta, jossa Vironniemen terveysaseman laboratoriopalvelut – lukuun ottamatta kiireellisiä tapauksia – siirretään kokeilun ajaksi 1.4.-30.9.2005 HUSLAB-toiminnan piiriin. Tällöin laboratoriopalvelujen saanti vaikeutuisi huomattavasti Katajanokan alueella ja erityisesti vanhusten osalta. Helsingin kaupunki ei ole millään tavalla kertonut asiasta eikä ole ottanut yhteyttä Katajanokkaseuraan. Myöskään puhelimella tavoitetut terveyslautakunnan jäsenet eivät ole osanneet kertoa asiasta. Seura jatkaa yhdessä muiden kokeilualueiden (3 kpl) asukasyhdistysten kanssa asian selvittämistä Helsingin kaupungilta.

Lopuksi Marja Karppanen kertoi Katajanokkaseuran järjestämästä jäsenmatkasta Riikaan 14.-18.4.2005. Matkan hinta on 400€ ja viimeinen ilmoittautumispäivä 10.3.2005. Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 20.10.

Risto Laakkonen        Kimmo Hyvärinen
puheenjohtaja           sihteeri

Pöytäkirjan tarkastajat:
Erkki Laasonen          Nils Törnqvist