Kannanotto mattolaiturista

Katajanokan mattolaituri ilman kulkusiltaa, kuva: Kati Laasonen

Katajanokan mattolaituri

Katajanokan mattolaituri on Laivastopuiston kiinteä osa. Se tarjoaa asukkaille mahdollisuuden päästä veden äärelle, ympäri vuoden ja maksutta. Tätä mahdollisuutta Katajanokalla on todella käytetty hyväksi. Laiturille poiketaan lenkkipolulta jutustelemaan tuttujen kesken. Hyvällä säällä istuskellaan pöydillä ja otetaan aurinkoa. Laituri on nuorison suosima tapaamispaikka. Isovanhemmat opettavat lapsenlapsia onkimaan (ja kalaa tulee!). Pienimuotoisia juhliakin laiturilla on nähty, pöydät hienosti katettu ja vieraat kutsuttu paikalle. Mattolaiturista on moneksi. Laituri suvaitsee ja sitä kunnioitetaan asukkaiden omana paikkana. Häiriöt ovat harvinaisia. Niin, ja mattojakin toki pestään kauniina kesäpäivinä.

Stara on pitänyt kiitettävästi huolen siitä, että laituri on kunnossa ja turvallinen. Siitä asukkaat ja Katajanokkaseura ovat esittäneet Staralle monet kiitokset. Veteen pulahtaville Stara on rakentanut tukevat portaat – oiva pelastustie merestä.

Sitä suurempi oli tyrmistys, kun (20.10.2022) kulkusilta varoittamatta poistettiin talven ajaksi. Laiturille pyrkivät jäivät suu auki ja pyyhe kädessä todistamaan tapahtuvaa. Arvelemme, että kaupungilla tapahtuneessa henkilövaihdoksessa ei sovittua käytäntöä ole välitetty eteenpäin. Syrjäinen mattolaituri ei ole sattunut viranomaisten kävelyreiteille, eikä laiturin vilkkaasta asukastoiminnasta ole kiirinyt tietoa Kaupungintalolle saakka.

Katajanokan mattolaituri toteuttaa kaupungin omia tavoitteita, edistää lähiulkoilua ja kaikenikäisten ja -taustaisten kaupunkilaisten kanssakäymistä. Hyvää kaupunkielämää.

Katajanokkaseura toivoo Katajanokkalaisten puolesta käyntisillan pikaista palauttamista ja siihen merkintää ei talvikunnossapitoa.

Muistutus koskien Katajanokan Ankkurikadun ym. katusuunnitelmaehdotusta

Muistutus koskien Katajanokan Ankkurikadun ym. katusuunnitelmaehdotusta

Helsingin kaupunki, kaupunkiympäristölautakunta

Katajanokkaseuran aiemmin esittämään kannanottoon viitaten toteamme, että seura on edelleen huolestunut satamaliikenteen haitallisista vaikutuksista turvallisuuteen, sujuvuuteen ja ympäristö–häiriöihin. Uudisrakennushankkeeseen kytkeytyvien ympäristörakenteiden osalta – erityisesti Satamakadun jatkeessa – toteamme tyydytyksellä, että ne on tarkoitettu väliaikaisiksi ja että tulevaisuudessa alue kunnostetaan kokonaisvaltaisen suunnitelman pohjalta. Tämä kuitenkin tarkoittaa, että pysyvät toimenpiteet kuten puiden istuttaminen tai tukimuurien rakentaminen eivät ole tarkoituksenmukaisia. 

Seura kiinnittää kuitenkin huomioon yhteen, pysyväksi tarkoitettuun yksityiskohtaan eli pyörä- ja jalankulkuväylien risteämiseen Katajanokanlaiturin ja Satamakadun risteyksessä. Siinä on suojatie osoitettu itä–länsisuuntaisen jalankulun kannalta erittäin hankalaan ja epärealistiseen kohtaan. Suojatiemerkintä tulisi osoittaa palvelemaan kumpaakin jalankulkusuuntaa. Tämä on hyvin ajankohtainen kysymys, kun kantakaupungissa järjestellään jalankulun ja polkupyöräilyn välisiä kohtaamispaikkoja, mutta monessa paikassa on toteutettu puutteellisia ja vaarallisia ratkaisuja (esimerkkinä vaikkapa Musiikkitalon–Oodin–Sanomatalon–Kiasman välisellä alueella). 

Edellä käsitellyt asiat on havainnollistettu oheisessa piirroksessa. 

Katajanokalla 31.1.2024

Katajanokkaseura ry

Mielipide Tulli- ja pakkahuoneen suunnitelmasta

Kaupunkiympäristön toimiala
Asemakaavoituspalvelu
Diaarinumero HEL 2022-012117
Hankenumero 2481_10
Mielipide koskien 13.2.2023 päivättyä osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa, OAS 1645-00/23:
Tulli- ja pakkahuone, Katajanokanlaituri 5, asemakaavan muutos


Katajanokkaseura esittää Tulli- ja pakkahuoneen asemakaavamuutoshankkeesta
seuraavaa:
Tulli- ja pakkahuone on ollut arvoonsa ja käyttömahdollisuuksiinsa nähden
kohtuuttoman kauan vajaakäyttöisenä, joten kaikki toimenpiteet, jotka tähtäävät
tilanteen korjaamiseksi, ovat tervetulleita. Rakennuksen myynti yksityiseen
omistukseen ja käyttöön sisältää kuitenkin riskitekijöitä, joiden takia myyntiehtojen
ohella myös asemakaavan sisältöön on kiinnitettävä erityistä huomiota. Nyt esillä
oleva kaava- ja selostusluonnos on sen verran alkutekijöissään, ettei siihen voi vielä
ottaa kantaa.
”Katajanokalla satavuotias Tulli- ja pakkahuone, jonka rakennustaiteellista ja
kulttuurihistoriallista arvoa ei kukaan kiistä, saa edelleen pölyttyä ja odottaa hyviä
ehdotuksia uusista käyttömuodoista.” Näin toteaa Anja Kervanto-Nevanlinna jo
vuonna 2003 varteen otettavassa artikkelissaan Teollinen kulttuuriperintö (Näköaloja
kadunkulmalta, kaupunkihistorian kirjoituksia, s. 167–177.) Silloin rakennuksen
alkuperäisen käytön loppumisessa oli kulunut seitsemän vuotta – nyt
kaksikymmentäseitsemän.
Tänä aikana Katajanokka ja maailma ovat muuttuneet, mutta kaavahankkeen ainoa
esille nostettu tausta-asiakirja, sinänsä ansiokas rakennushistoriallinen selvitys, on
laadittu jo vuonna 1996. Siinä käytetyt painetut kirjallisuuslähteet ovat keskimäärin
yli 60 vuotta vanhoja, tuorein on vuodelta 1989! RHS on siten päivitettävä mm.
nykytilanteen kohdalla (11.2) ja arvottamisen (12) osalta. Vuonna 1996 Tulli- ja
pakkahuone oli ollut käyttämättömänä vain pari vuotta – nyt se on ollut
vajaakäyttöisenä jo 30 vuotta, joten on selvää, että ”nykytilanne” on aivan erilainen
monessa suhteessa. Arvottamisen yhteydessä rakennussuojelutilannetta kuvataan
toteamalla, että ”Tulli- ja pakkahuoneen tonttia koskee asemakaava, joka on
vahvistettu 8.4.1895. Kun asemakaavan muuttaminen tulee ajankohtaiseksi, se
tullaan tekemään Yleiskaava 1992 mukaisesti. Rakennus tullaan merkitsemään
suojeltavaksi sr1 -merkinnällä ja määräyksellä, joka tarkoittaa myös sisätilojen ja
kiinteiden sisustusten suojelua.” Nykyisin – kun jo kaksi uutta yleiskaavaa on laadittu
– rakennushistoriallisiin selvityksiin tulee sisältyä huomattavan tarkempi ja syvempi
johtopäätösosio arvottamisineen, arviointeineen ja suosituksineen.
Asemakaavaluonnos sisältää oikeastaan vain kaksi asiaa: käyttötarkoitus- ja
suojelumääräykset. Liike- ja toimistorakennusten korttelialueelle voi sijoittaa
palvelu-, ravintola-, kokoontumis- ja näyttelytiloja. Mainitut toiminnot ovat
tervetulleet katajanokkalalaisten ja kaikkien kaupunkilaisten kannalta, mutta saako
rakennusta käyttää pääasiallisesti tai kokonaan toimistotiloina, lukuun ottamatta
joitakin pohjakerrokseen avautuvia liike- tai palvelutiloja?
Asemakaava-alue käsittää ko. korttelin osalta myös katualueita. Julkisanomattomana
tarkoituksena lienee raskaan terminaaliliikenteen tarvitsemien katujärjestelyjen
tarkastelu kaavan yhteydessä, vaikka OAS:ssa päätavoitteeksi on kirjattu jalankulun
viihtyisyyden parantaminen. Tämä onkin kannatettava ja asukkaiden kaipaama
tavoite, joten nyt kun Varman Katajanokanlaituri-hanke kohta valmistuu, olisi
oivallinen tilaisuus valmistella ja käynnistää laajempi laiturialueen ja Satamakadun
julkisten alueiden kunnianhimoinen kohentaminen, kuten Katajanokkaseura on
kaupungille esittänytkin (ks Katajanokan Kaiku 2021).
Katajanokalla 16.3.2023
Katajanokkaseura ry