Vaadimme Katajanokalle suunnitellun ristihotellin asemakaavan hylkäämistä. Suunniteltu rakennus ei sovi tälle paikalle. Jos tämä joka suuntaan massiivinen ja ympäristöään röyhkeästi dominoiva rakennus toteutetaan, näkymä mereltä Helsinkiin muuttuu myös oleellisesti. Nykyiset avarat näkymät kaupungista merelle estyisivät tarpeettomasti. Merellinen Helsinki on yksi Suomen kansallismaisemista.

Kulttuurihistoriallisesti merkittävää Eteläsataman aluetta molempine rantoineen tulee suunnitella kokonaisvaltaisesti. Katajanokanlaituri 2:n alue on suunniteltava uudestaan tai otettava mukaan vireillä olevaan Eteläsataman kehittämisen ideakilpailuun.

Nykyinen suunnitelma on edennyt asemakaavavaiheeseen tavalla, jota ei voi pitää esimerkillisenä suunnitteluprosessin ja osallisten vaikutusmahdollisuuksien kannalta. Käytännössä on nyt esitetty yksi ainoa vaihtoehto päätöksenteolle.

Helsingin kaupunginhallitus on 22.3. päättänyt yhden äänen enemmistöllä lähettää asemakaavan kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi. Katajanokkaseura ry luovuttaa adressin valtuustoryhmille ennen valtuuston kokousta 7.4.2010. Adressin voi allekirjoittaa 6.4.2010 saakka.

Lisätietoa Katajanokanlaituri 2:n asemakaavasta saa mm. tästä (Helsingin kaupungin Suunnitelmat kartalla – palvelu).

Katajanokkaseura ry (katajanokkaseura(miukumauku)gmail.com)

– – –

Allekirjoituksia saatiin 2 450.
Kiitos kaikille allekirjoittajille! Helsingin kaupunginvaltuusto hylkäsi asemakaavan äänin 47 – 38.

Katajanokkaseuran aloite Helsingin kaupungin nimistötoimikunnalle 17.4.2013:

Kansainvälisesti tunnetuimman suomalaisen perheen, Muumi-perheen, äidin syntymästä tulee ensi vuonna kuluneeksi sata vuotta.

Julkisuudessa on ollut tietoja, että Helsingin kaupunki suunnittelee merkkivuoden juhlistamista muun muassa nimeämällä jokin katu tai paikka Tove Janssonille.

Katajanokkaseura esittää, että ”Katajanokan puisto” nimitettäisiin ”Tove Janssonin puistoksi”.

Tove Jansson on syntyperäinen katajanokkalainen, ja hänen kotikatunsa, Luotsikatu alkaa tuosta puistosta.

Katajanokan puisto on neutraali maantieteellinen nimi, eikä siitä luopuminen varmastikaan aiheuttaisi suuria intohimoja. Ja pysyisihän puisto entisellä paikallaan. Kukaan ei asu puistossa eikä nimenmuutos siis aiheuttaisi osoiteongelmia, niin kuin jonkin kadun nimen muuttaminen tekisi.

Puiston yläpuolella kohoaa Uspenskin katedraali. Katedraali on kaupunkimme kärkinähtävyyksiä, johon käy vuosittain tutustumassa kymmeniä tuhansia turisteja. Kaikkia heitä ja ainakin lukuisia japanilaisia turisteja ajatellen olisi paikallaan osoittaa, että muumit ovat syntyisin Helsingistä.

Helsingin kaupunginhallitukselle 25.4.

Katajanokkaseura ry – Skattuddssälskapet rf kannattaa alueen elävöittämistä ja kaikille avointa Katajanokanlaiturin ja Kanavaterminaalin tyhjän tontin väliaikaiskäyttöä.

Toivomme että kaupunginhallitus suhtautuisi myönteisesti vireillä oleviin meriuimalahankkeisiin. Pidämme tärkeänä, että käynnistyvässä alueen yleissuunnitelmassa Kanavaterminaalin tontille voitaisiin suunnitella meriuimaloiden tapaisia, monenlaisia merelliseen toimintaan palveluita tuottavia kansalaisalueita.

Mielestämme meriuimala-tyyppiset hankkeet sopivat hyvin osaksi Katajanokan merellistä ympäristöä ja kulttuuria.

Merikasarminpuiston suunnitelmaehdotus,
Katajanokkaseura ry:n muistutus 28.8.2018
Katajanokkaseura on antanut 9.5.2018 ja 20.6.2018 suunnittelijoille palautteen puistosuunnitelmaluonnoksesta. Seura on pettynyt, että palautteella ei ole ollut vaikutusta asian jatkokäsittelyssä. Palautteessa esitetyin ja jäljempänä täydennetyin perustein Katajanokkaseura katsoo, että suunnitelmaa ei tule hyväksyä, vaan sen sijaan tulee käynnistää asemakaavamuutos, jossa itäisen osan historialliset tiilirauniot merkitään s-merkinnällä. Tällöin seuran näkemyksen mukaan suunnitelman sisältämiin puistoa parantaviin toimiin riittää normaali ylläpitokunnostus.
Katajanokkaseura haluaa säilyttää historialliset kerrostumat aikanaan asemakaavasuunnittelu- kilpailun voittaneiden arkkitehtien idean mukaisesti, eikä ymmärrä suunnitelmaselostuksen mainintaa huonokuntoisuudesta, kun kaupungin tilaaman tutkimusraportin yhteenvedon (Labroc tutkimusraportti 62308/OH 5.12.2017, sivu 2) mukaan rakenneosien kunto on joko hyvä tai tyydyttävä.
Nähtävillä olevan suunnitelman toteuttaminen olisi resurssien tuhlausta ja tuhoaisi Merikasarminpuiston historialliset ominaispiirteet.
Merikasarminpuistosta on purettu pannuhuone ja Merisotilaantorilta on poistettu suihkulähde, ja nyt haluttaisiin typistää tiilirauniot – kaikki toimenpiteitä, jotka vievät ympäristöä kauemmas alkuperäisestä asemakaavan tavoitteesta ja hyväksi koetusta ympäristöstä. Toimenpiteitä tehdään ikään kuin vähäisinä hoitotoimenpiteinä, ilman asianmukaista asemakaavallista tarkastelua, jossa mm. suojeluarvot otettaisiin huomioon. Liitekuvassa näkyy hyvin, miten muureja on käytetty tilaa rajaavina elementteinä – puiston luonne muuttuu kokonaan, jos muurit madalletaan pensastasolle metriin.
Katajanokan ja Kruununhaan aluesuunnitelman 2013-2022 mukaisten viheralueiden parannusten priorisoinnissa ja resurssien käytössä tulee toimia alueen asukkaiden toiveiden ja tarpeiden mukaisesti:
● Puistojen kunnostustyöt tulee aloittaa kärjen pallokentästä, joka myös sisältyy aluesuunnitelman peruskorjattaviin kohteisiin. Kaupunki vuokrasi pallokentän englantilaiseen hevosturnaustapahtumaan heinäkuussa 1989, josta lähtien kenttä on ollut pelikelvoton ”perunapelto”.
● Suosittuun Matruusinpuistoon asukkaat toivovat samanlaisia nykyaikaisia kuntoiluvälineitä, joita on jo useassa muussa kaupunginosassa.
● Lasten leikkipuistot, Laivapuiston ns. Rantapuisto ja Uspenskin katedraalin alapuolella oleva ns. Kirkkopuisto, vaativat molemmat kiireellistä peruskorjausta. Kentät eivät täytä nykyisiä turvallisuusmääräyksiä. Hiekkalaatikoissa ei ole hiekkaa ja kaikki leikkitelineet sekä -välineet ovat vanhoja ja rikkinäisiä. Rantapuisto on päivittäin myös usean päiväkodin käytössä. Kirkkopuisto puolestaan sijoittuu Tove Janssonin puistoon ja se tulisi kalustaa Muumi-aiheisin kalustein.
● Tove Janssonin puisto kiinnostaa matkailijoita ja sen kunnostaminen olisi koko kaupungin etu.
Merikasarminpuiston itäinen osa ns. rauniopuisto on toimiva nykytilassaankin, sen historiallisia perusominaisuuksia ei tule tuhota peruskorjauksella. Normaali ylläpitokunnostus riittää. Puiston asfalttipinnalla pelataan mm. mölkkyä ja isommassa hiekkakaukalossa petankkia. Rauniomuurit luovat suojaa ja luonnetta puistoon. Historiallisesti merkittävien muurien suojassa ollaan usein piknikillä. Mm. koulun liikuntakerho käyttää rauniomuureja parkour-harjoitteluun. ”Ruusutarhan” erilaiset ruusut kiinnostavat monia. Toivottu lisä olisi terassikahvila 1980-luvulla puretun pienen pannuhuoneen 50 neliömetrin rakennusalalle. Kahvilalla on jo nimi ”Pieni Pannuhuone” ja sen seinät sopisivat hyvin alueen mielenkiintoisen historian esittelyyn. (Kuvia toukokuisesta pop up terassikahvilasta Merikasarminpuistossa)
Katajanokalla 28.8.2018
Katajanokkaseura ry.
Tuula Palaste, puheenjohtaja    Sirpa Pääsky, varapuheenjohtaja

Kaupunkiympäristön toimiala   Maankäyttö ja kaupunkirakenne
Petra Rantalainen Jussi Luomanen

Katajanokan Laivastopuiston pallokentän puistosuunnitelma

Katajanokkaseura pitää suunnitelmaa tervetulleena ja oikeansuuntaisena.
Katajanokkaseura esittää seuraavia näkökohtia jatkosuunnitteluun. Valaistuksesta todetaan suunnitelmassa, että kaukonäkymiä merelle ei saa häiritä. Urheilukenttien valaistuksessa syntyy valitettavan helposti häiriövaloa, joka voi mm. vaarantaa liikenneturvallisuutta.

Pallokentän viereinen liikenne ja naapuriasuinrakennukset Katajanokanranta 17 ja 19 tulee ottaa valaistussuunnittelussa huomioon niin, että asunnot, jalankulkijat, pyöräilijät tai autoilijat eivät joudu kentän voimakkaiden valonheittimien häiriövalon kenttään. Kaupungin rakennusjärjestyksen tarpeetonta häikäisyä koskeva määräys tulee ottaa valaistuksen jatkosuunnittelussa huomioon.
Kentän käyttäjien tarpeet varusteiden säilyttämiseen alueella ja alueelta puuttuva wc tulee ottaa huomioon suunnitelmassa.

Kentän aitauksessa pyydämme harkitsemaan meren puoleisen aidan korotusta, pallojen merestä onkimisen välttämiseksi. Materiaalin valinnassa esitämme pallon verkkoon osuessa äänettömän materiaalin valintaa kovan metalliverkon sijaan.

Helsingissä 29.4.2019
Katajanokkaseura ry.

Oas 1487-00/20

Hankenro 4428-7 

HEL 2019-011342 

Kaupunkiympäristön toimiala
Asemakaavoitus

Kaava-alue on osa Eteläsataman itäosan ja Katajanokanrannan asemakaavan muutosaluetta, jonka osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta Katajanokkaseura on esittänyt vuonna 2019 mielipiteen. Mielipiteessä esitetyt näkemykset koskevat siten myös tätä kaavahanketta mm. Katajanokan jugend-alueen merkittävän kaupunkikuvan ja profiilin säilyttämisestä.

Kaava-alueen käsittäessä vain yhden korttelin ja rakennuksen, jonka toteutusratkaisusta on järjestetty suunnittelukilpailu, tullee kilpailun tulos vaikuttamaan ratkaisevasti lopulliseen asemakaavaan. Siitä kaavaluonnoksessa ja kilpailuohjelmassa esitetystä periaatteesta, että rakennuksen ja meren välinen tila on avointa julkista tilaa, on ehdottomasti pidettävä kiinni (ja myöhemmin laajennettava koskemaan Marina Congress Centeriä ja mahdollisesti myös satamarakennuksia). Tämä on annettuna reunaehtona myös kaikissa kilpailuehdotuksissa huomioitukin. Seura toivoo, että kilpailulautakunta ratkaisussaan, Varma ja Stora Enso hankkeen toteuttajina ja kaupunki lopullisena kaavapäättäjänä onnistuvat tavoitteeksi asetetun arkkitehtonisesti hyvän, ympäristön rakennuskantaan mukautuvan ja myös kaupunkilaisia ja erityisesti katajanokkalaisia avoimesti palvelevan rakennuksen toteuttamaan.

Katajanokkaseuran ja asukkaiden huoli kohdistuu hankkeesta johtuvaan sataman rekkaliikenteen uudelleen järjestelyyn ja liikenteen toimivuuteen Katajanokalla yleisemminkin. Kaavahankkeen OAS:issa todetaan: ”Satamasta lähtevä rekkaliikenne siirtyy uuden rakennuksen kohdalla pois rannasta kääntyen nykyiseltä reitiltään Katajanokan katuverkkoon Ankkurikatua pitkin”. Tältä osin kaava aiheuttaa merkittävän muutoksen, jonka sisältöön osalliset eivät voisi vaikuttaa. Tällainen tilanne on maankäyttö- ja rakennuslain osallisuutta ja vaikuttamista koskevien säännösten hengen vastainen. Tämän vuoksi seura esittää, että sataman rekkaliikenteen järjestelystä tehdään perusteellinen vaihtoehtojen selvitys, sillä vaihtoehtojakin Ankkurikadun ratkaisulle varmasti löytyy. Selvityksen laadinnassa tulisi käyttää sataman ja seuran vakiintunutta yhteistyösuhdetta hyväksi.

Kaavaratkaisuja kaupunki on vienyt Katajanokalla eteenpäin pieninä palasina, jolloin esim. liikennevaikutusten osalta voidaan joutua vastaaviin ongelmiin kuin Jätkäsaaressa. Katajanokkaseura odottaa kaupungilta kokonaisvaltaisempaa ja asukkaiden tarpeet paremmin huomioonottavaa suunnittelua ja haluaa olla siinä aktiivisesti mukana lain tarkoittamalla tavalla myötävaikuttamassa.

Helsingissä 29.5.2020

Katajanokkaseura ry

MERIKASARMINPUISTON PUISTOSUUNNITELMALUONNOS
(Piirustus n:o VIO 5932/1)
Palaute suunnitelmaluonnoksesta

Yleistä
Katajanokkaseura r.y – Skatuddssällskapet rf ilmaisee tyytyväisyytensä siihen, että Kaupunkiympäristön toimiala on käynnistänyt Katajanokan ja Kruununhaan aluesuunnitelmaan 2013-2022 pohjautuvat viheralueiden kunnostustyöt Katajanokalla aloittaen peruskorjauksen Merikasarminpuistosta, joka sijaitsee valtakunnallisesti merkittävällä rakennetulla kulttuuriympäristöalueella. Aluesuunnitelman mukaan puiston kunnostuksen tavoitteena on asukkaiden kohtaamista palveleva monitoimipuisto.

Rauniomuurit
Suunnitelmaluonnoksessa on esitetty puiston itäosan rauniota madallettavaksi matalimmillaan 0,5 metrin korkuiseksi turvallisuussyihin vedoten. Katajanokkaseura ry:n mielestä ympäröivä muuri tulisi säilyttää entisellään. Esitys madaltamisesta sotii Katajanokan asemakaavasuunnittelukilpailun voittaneiden arkkitehtien tavoitteita vastaan. Merikasarmin asemaa kaupunkitilassa haluttiin korostaa. Historialliset kerrostumat ja monikerroksiset ympäristöt olivat tärkeitä ja ovat edelleen. Muurien madaltaminen on perusteetonta vandalismia. Rauniosta häviää suojatun tilan tuntu ja kiipeilystä tulee lapsille haasteetonta ja tylsistyttävää. Samalla lisääntyy tarve hakea haasteita kiipeilemällä esimerkiksi jätekatosten katoille. Ympäristö ei ole koskaan täysin turvallinen. Turvallisuus perustuu ihmisen omaan käyttäytymiseen ja sitä ei lapsi tasamaalla opi. Puisto on aluesuunnitelmassa esitetty monitoimipuistoksi, eikä lasten leikkipuistoksi, jota koskee ankarammat turvallisuussäännöt.

Ramboll Oy:n vuoden 2017 lopulla muurista teettämä tutkimustulos tiilien kunnosta oli tyydyttävä. Rapautuneisuuden arvo oli vähäinen.

Puistosuunnitelmaluonnoksesta 7.5.2018 pidetyssä asukastilaisuudessa enemmistö osallistujista oli muurien säilyttämisen kannalla.

Tammikujanne
Puistosuunnitelmaluonnoksessa on esitetty Merikasarmin eteläsivulle istutetun tammikujan harventamista poistamalla joka toinen puuyksilö.

Katajanokkaseura ry:n mielestä näin voimakasta harventamista tulisi vielä harkita. Puukuja pehmentää pitkää Merikasarminkatua.

9.5.2018 Katajanokkaseura ry – Skatuddssällskapet rf
Tuula Palaste, puheenjohtaja
Sirpa Pääsky, varapuheenjohtaja