Katajanokkaseuran lausunto ja osallistumislausunto 3.5.2004 Katajanokkaseura ry Skatuddssällskapet rf 3.5.2004 Helsingin kaupunginhallitus Lausunto asemakaavan muutosesitykseen 8. kaupunginosassa Katajanokalla (muodostuvat uudet korttelit 8191 ja 8192) Katajanokkaseura viittaa lausuntonaan asemakaavan muutosesityksestä alla olevaan osallistumislausuntoonsa (LIITE 1), joka koski Katajanokan vankila-alueen asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa. Seura korostaa erityisesti jalankulkuliikennettä varten tarpeeksi tiheää aukotusta muuriin. Tiheä aukotus vahvistaa puiston avoimuuden ja turvallisuuden vaikutelmaa. Lisäksi Katajanokkaseura esittää, että Vyökadun puoleinen länsi/lounaisosa puistosta pidetään mahdollisimman yhtenäisenä puisto-osana. Tälle alueelle on näkymä ympäröivistä asuintaloista. Katajanokkaseuran näkemyksen mukaan ajoneuvoliikennettä hotellin tontille suunniteltaessa tulee edelleen ottaa huomioon hotellitoiminnan mukanaan tuoma ja todennäköisesti lisääntyvä autoliikenne. Katajanokkaseuran näkemyksen mukaan ajoyhteys tontille on järjestettävä niin, että se ei vaikeuta tai lisää vaaratilanteiden todennäköisyyttä alueella. Katajanokkaseura ry – Skatuddssällskapet rf Marja Karppanen Helena Alkula LIITE 1 3.10.2003 Kaupunkisuunnitteluvirasto Osallistumislausunto Katajanokan vankila-alueen asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta Katajanokkaseura esittää seuraavia näkemyksiä huomioitaviksi asemakaavan jatkotyön pohjaksi: Vankilan muuri Seura toivoo muuriin jalankulkuliikennettä varten tarpeeksi tiheää aukotusta. Tiheä aukotus vahvistaa puiston avoimuuden ja turvallisuuden vaikutelmaa. Muurin aukotuksen järjestämiseen liittyen Katajanokkaseura esittää pohdittavaksi ajoneuvoliikenteen järjestämistä Hotellin alueelle pohjois/itäpuolelta (vrt. alla seuran näkemys liikenteen järjestämisestä). Lisäksi ehdotetaan vankila-alueen pohjoispuolen muuriin lisää aukotusta/muuriin mahdollista poistamista kokonaan. Näillä toimenpiteillä niinikään vahvistetaan avoimuuden, julkisen tilan sekä turvallisuuden vaikutelmaa. Samalla estetään/vähennetään hotellin pihan puistoa rikkovaa elementtiä. Edelleen seura esittää pohdittavaksi yhdistää aukotuksella myös päiväkodin ja palloiluhallin aluetta osaksi puistoa. Suojeltavat/pysyvät rakennukset Katajanokkaseura esittää, että rakennusten tontti ei jatkuisi puistoon päin. Näin estetään mahdollinen luvaton pysäköiminen. Jos 1960-luvulla rakennettu vankilan huolto-/lisärakennus säilyy, em. rakennuksen ympärille on luontevaa kerätä hotellin ajoliikenne. Seura toivoo myös kirkon sakraalifunktion säilyttämisen kaavamuutoksessa. Puisto Katajanokkaseura esittää, että Vyökadun puoleinen länsi/lounaisosa puistosta pidetään mahdollisimman yhtenäisenä puisto-osana. Tälle alueelle on näkymä ympäröivistä asuintaloista. Lisäksi seuraa esittää, että pallokenttä varataan tarpeeksi laajaksi palvelemaan myös koulun tarpeita. Liikenne Ajoneuvoliikennettä hotellin tontille suunniteltaessa tulee ottaa huomioon hotellitoiminnan mukanaan tuoma ja todennäköisesti lisääntyvä autoliikenne. Kaavassa tulee siis ottaa erityisesti huomioon asukaspysäköinnin tarpeet. Seuran näkemyksen mukaan autopaikkakuormitusta ei tule ohjata lisää hotellin läheisyyteen. Vyökadun, Linnankadun ja Linnakujan risteys on varsin vilkas ja sisältää raitiokiskotuksen ylityksen. Linnakuja on kapea ja erittäin ahdas. Ahtautta korostaa kumpaankin suuntaan kulkevan raitiovaunuliikenne. Katajanokkaseuran näkemyksen mukaan ajoyhteys tontille on järjestettävä niin, että se ei vaikeuta tai lisää vaaratilanteiden todennäköisyyttä alueella. Katajanokkaseura ry – Skatuddssällskapet rf
PL 180
00160 Helsinki
Pohjoisesplanadi 11-13
PL 1
00099 Helsinki
puheenjohtaja sihteeri
PL 2100
00099 Helsingin kaupunki
Vankilan kaavanmuutoksesta
HS:lle ns. merikadettikoulun suojelukysymyksestä
Katajanokkaseuran toimintaa Merikadettikoulun suojelukysymyksessä käsiteltiin Helsingin Sanomien ”Kaupungin laita” osastossa 5.1.2005 Antti Mannisen artikkelissa. Seura halusi oikaista artikkelissa esiintyneitä Katajanokkaseuraa koskevia virheitä oheisella vastineella.
KATAJANOKKASEURA EI RIITELE EIKÄ EHDOTA RAKENTAMISTA NAAPURIN TONTILLE
Merikadettikoulun suojelukysymys on kirvoittanut Antti Mannisen kynästä kirjoituksen (Kaupungin laita HS 5.1.), joka kaipaa muutamia kommentteja. Katajanokkaseura ry:n sääntöjen mukaisena tarkoituksena on toimia mm. viihtyisyyden lisäämiseksi Katajanokan alueellista omaleimaisuutta ja erityispiirteitä kunnioittaen. Merikadettikoulun suojelukysymykseen ei liity mitään riitaa, vaan Katajanokkaseura on hakenut Merikadettikoulun suojelua rakennussuojelulain nojalla, ja sitten valittanut niistä viranomaispäätöksistä, joiden perustelut seuran mielestä eivät ole olleet riittäviä. Korkeimmassa hallinto-oikeudessa pysyi voimassa ympäristöministeriön päätös, jonka sanamuoto on seuraava: ”Koska Linnankuja 3:ssa sijaitsevan rakennuksen säilyminen ja suojelu voidaan selvittää maankäyttö- ja rakennuslain nojalla asemakaavalla, kohteen suojelemiseen rakennussuojelulain nojalla ei ole perusteita.”
Koska Katajanokkaseuran tekemä suojeluesitys on hylätty sillä perusteella, että rakennuksen säilyminen on mahdollista selvittää maankäyttö- ja rakennuslain nojalla, on seuran mielestä loogista nyt odottaa asian selvittämistä asemakaavan avulla.
Katajanokkaseuran tekemien valitusten perusteena on ollut pohjimmiltaan se, että missään päätöksessä ei ole esitetty perusteluna, ettei rakennuksen historiallinen arvo edellyttäisi suojelua. Asiantuntijatahot Kaupunginmuseosta lähtien ovat lausunnoissaan edellyttäneet rakennuksen suojelua. Helsingin kaupungin, Uudenmaan ympäristökeskuksen, ympäristöministeriön ja Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksissä viitataan rakennuksen suojeluun, jonka tulisi kuitenkin tapahtua juuri sen lain nojalla, joka ei kuulu ko. päättävän instanssin toimivaltaan.
Katajanokkaseuran käsityksen mukaan suojelupäätös voisi johtaa tietyin edellytyksin siihen, että tontin omistaja on oikeutettu korvauksiin joko kaupungilta tai valtiolta, riippuen siitä, onko suojelupäätös tehty rakennussuojelulain vai maankäyttö- ja rakennuslain perusteella. Päätösten perusteluna näyttää olleen lakisääteisten perusteluiden ohella taloudellinen tarkoituksenmukaisuus.
Jotta Merikadettikoulu voitaisiin suojella siten kuin kaikissa tehdyissä päätöksissä on pohjimmiltaan edellytetty, on Katajanokkaseura halunnut etsiä tontin maankäytölle sellaisia myönteisiä ratkaisuja, joissa tontin omistaja voisi hyödyntää nykyisen asemakaavan mukaisen rakennusoikeuden täysimääräisesti ja samalla säilyttää Merikadettikoulun. Tällaisessa suojelutilanteessa tontin omistajalle ei aiheudu suojelusta sellaista haittaa, joka voisi johtaa korvauksien maksamiseen.
Katajanokkaseura on pyrkimyksiään havainnollistaakseen teettänyt arkkitehdilla kolme erilaista suunnitelmaa, jossa uudisrakentaminen on sovitettu samalle tontille Merikadettikoulun viereen. Toisin kuin Antti Manninen kirjoituksessaan väittää, suunnitelmissa ei ole ajateltu rakentamista naapurin tontille. Manninen on aivan oikeassa kuvaillesaan rakennuspaikkaa väljäksi Merikadettikoulun purkaminen on täysin tarpeetonta, koska kaavassa sen paikalle on osoitettu vain hieman korkeampi uudisrakennuksen siipi. Kun Merikadettikoulu säilytetään, voidaan sen kohdalla käyttämättä jäävä rakennusoikeus vaivattomasti sijoittaa Merikasarminkadun varteen, johon rakennuksen päämassa nykyisen kaavan mukaankin tulisi rakentaa.
Katajanokkaseura ei vastusta uudisrakentamista eikä seura ole valittanut mistään tontin omistajan, rakennusliike Alfred A. Palmbergin toimista. Katajanokkaseura on ainoastaan edistänyt seuran tarkoituksen mukaisesti historiallisen rakennuskannan säilymistä Katajanokalla ja käyttänyt tässä tarkoituksessa laillista valitusoikeuttaan viranomaisten päätöksistä.
Merikadettikoulun suojelupyrkimyksessään Katajanokkaseura ei ole yksin, vaan suuri joukko yksityishenkilöitä kannattaa myös Merikadettikoulun säilymistä. Heistä aktiivisimmat, ”Merikadettikoulun ystävät”, ovat perustaneet Merikadettikoulun nimeä kantavat nettisivut, joilta on nähtävissä suojeluasian vaiheet sekä Katajanokkaseuran teettämä suunnitelma, jossa tontin uudisrakentaminen tähtää myös olemassaolevan rakennuskannan hyödyntämiseen siten, kuin kaavoituslainsäädäntö nykyään edellyttää.
Helander-Pakkala-Sundmanin kaavan mukaisesti rakennettua Katajanokan kärkeä pidetään erinomaisena. Katajanokkaseura pitää Merikadettikoulun tontin osalta vielä onnistuneempana samojen arkkitehtien alkuperäistä, voittanutta kilpailuehdotusta vuodelta 1972, jossa Merikadettikoulu oli säilytetty. Seura ei katso, että Katajanokka kaipaisi vuoden 1977 kaavan pilkuntarkkaa noudattamista, koska myös Katajanokan nykyisin suojeltu vankila pitäisi tuon kaavan mukaan purkaa maan tasalle. Mannisen väite siitä, että Helander-Pakkala-Sundmanin kaava säilytti lähes kaikki alueen vanhat rakennukset ei pidä paikkaansa; kokonaisuutena ei voida myöskään sanoa, että kaavan toteuttaminen olisi jäänyt keskeneräiseksi. Kaava on toteutunut niiltä osin kuin se ajan mittaan on katsottu tarkoituksenmukaiseksi, ja vanhentuneilta osiltaan kaavaa on tähänkin mennessä muutettu ja uudistettu.
Asemakaavan vaatimukset muuttuvat, eikä kaupungin rakentaminen koskaan lopu. Katajanokkaseuran tehtävä tässä prosessissa on tuoda esille asukkaiden omia näkemyksiä ja pyrkiä kykyjensä mukaan ohjaamaan uudisrakentamista siten, että se ottaa huomioon myös ne historialliset arvot, joihin Katajanokan viehätys ja vetovoima perustuu. Katajanokkaseura pitää selvänä myös sitä, ettei Merikadettikoulun tontin nimekkäälle arkkitehdille, Jan Söderlundille, tuota vaikeuksia ratkaista uuden ja vanhan yhteensovittamista, kuten hän on tehnyt Koffin korttelissa Hietalahden torin varrella. Asemakaava tulisi muuttaa siten, että perinteitä kunnioittavalle täydennysrakentamiselle avautuisi tällä Katajanokan tontillakin mahdollisuus.
Katajanokkaseura ry
