Nuorisolautakunnalle

Helsingin kaupungin nuorisolautakunnalle

Viite: ALUEELLISEN NUORISOTYÖN TOIMINTA- JA TILASTRATEGIAN TOIMENPIDESUUNNITELMA, nuorisolautakunta 20.11.2008

Katajanokkaseura on huolestunut Nuorisoasiainkeskuksen alueellisten palvelujen osaston osastopäällikön esityksestä Merikasarmin nuorisotalon lakkauttamisesta, vaikka ymmärtääkin kaupungin sinänsä oikeutetut säästämistavoitteet.

Seuran johtokunnassa on etsitty positiivista ratkaisua, joka tekisi mahdolliseksi nuorisotalotoiminnan säilyttämisen, mutta säästäisi myös nuorisoasiainkeskuksen käytettävissä olevia varoja.

Nykyisen toimipaikan vuokrakuluja voidaan vähentää kumppanuuksien avulla. Ratkaisu voisi löytyä talon kehittämisessä nykyistä enemmän monitoimitalon suuntaan, ja talon ylläpitämisestä aiheutuvien kustannusten jakamisesta useamman hallintokunnan kesken.

Katajanokalta puuttuu asukastalo, joka olisi kaupunginosassamme toimivien lukuisten asukasyhteisöjen käytettävissä kokous-ja muissa tilatarpeissa; Katajanokkaseura, joka on Helsingin vanhimpia kaupunginosayhdistyksiä, tarvitsisi itse viimeinkin pysyvän toimitilan, jollaisia kaupunki on järjestänyt monessa muussa kaupunginosassa.

Nuorisotalon yhteiskäyttösuunnitelmien kehittäminen on päässyt alkamaan vasta äskettäin, kun tieto nuorisotalon lopettamisuhasta on tullut seuran tietoon. Kaupungin kanssa on pitkään neuvoteltu Katajanokan entisen vankilan alueella olevan autiotalon kunnostamisesta siten, että siitä tarjoutuisi tilaa myös asukkaiden käyttöön. Suunnitelma ei ole edistynyt, mutta tilantarve on akuutti.

Asukastoimintojen vieminen Merikasarmin nuorisotaloon olisi käyttökelpoinen mahdollisuus saada asukastoimintoihin tarvittavaa tilaa ja säilyttää samallakaupunginosassa hyvin tarpeelliset nuorisotilat.

Nyt tarvitaan aikaa kaupungin eri hallintokuntien toimintojen yhteiskäytön suunnitteluun. Liian hätäisesti ei pidä lopettaa tarpeellisena pitämäämme kaupungin nuorisotoimintaa kaupunginosastamme.

Helsingissä 18. marraskuuta 2008

Katajanokkaseura ry

 

Ratikoiden sotkuisuus

Elokuussa hyvissä ajoin ennen loskakelejä, raitiotie 4:n vaunujen sotkuisuus ja ylipormestarin ilmaisema huoli kaupungin siisteydestä innoitti Katajanokkaseuraa esittämään ideansa yhden epäkohdan poistamiseksi:

Hyvät ja informatiiviset ilmaislehdet jäävät aamuluennan jälkeen ajelehtimaan penkkien alle ja käytäville, pitkälle iltaan asti. Märällä kelillä lehdet ovat liukkaina erityisen ikäviä, jopa vaarallisia.

Seura ehdotti Tukholmassa käytössä olevaan tapaan viitaten, että lehtiyhtiöt huolehtisivat lehtien keräämisestä iltapäivään mennessä: onhan niin, että aamun uutislehdellä ei ole enää puolenpäivän jälkeen kovinkaan suurta lukuarvoa. 

Seuran kirje ylipormestari Jussi Pajuselle 23.8.2006

Katajanokkaseura on pannut mielihyvällä merkille, että kaupunkimme roskaantuminen on ärsyttänyt pohtimaan toimenpiteitä Stadin siistimiseksi.

 

Haluamme kiinnittää huomiota yhteen roskaantumisen kohtaan, ratikoiden epäsiisteyteen.

Hyvät ja informatiiviset ilmaislehdet jäävät aamuluennan jälkeen ajelehtimaan penkkien alle ja käytäville, pitkälle iltaan asti. Märällä syys- ja talvikelillä lehdet liiskaantuvat ja ovat joskus vaarallisiakin märkinä ja liukkaina portaiden edessä.

 

Olemme keskustelleet kuljettajien ja HKL:n kanssa asiasta. Kuljettajien tehtäviin tämä ei päätepysäkeillä kuulu, eivätkä HKL:n erityiset siivousryhmät riitä lattialehtien poistoon. Ratikoiden ilme on yrityksistä huolimatta aivan liian usein sotkuinen.

 

Ehdotammekin, että kaikki lehdet poistetaan päivällä, vaikkapa kello yhden tai kahden jälkeen.

Tämä menettely on ollut käytössä esim. Tukholman metrossa, jonka vaunuista ja asemilta kaikki Metro-lehdet kerätään pois (ainakin joku aika sitten kerättiin) klo 12.

 

Tämä keruutyö olisi mielestämme kohtuullista sälyttää ko. lehtiyhtiöille, kun jakelusopimuksia uusi-taan. Menettely olisi tehokasta, jos myös VR:n ja bussiyhtiöiden kanssa voitaisiin sopia yhtäläisestä käytännöstä. Lehtiyhtiöiden katujakelun olisi myös hyvä kuulua tämän menettelyn piiriin.

 

Ehdotustamme voidaan arvostella illalla liikkujien ja työssäkäyvien syrjimisenä.
Tavoiteltava joukkoliikenteen taso – myös siisteys – on mielestämme painavampi näkökohta.
Ja mikään ei ole niin vanha kuin aamun uutislehti illalla.

 

Parhainta jatkoa työlle kaupunkimme hyväksi!

 

toivottaa

 

Katajanokkaseura ry.

Kaisaniemen puiston suunnittelu

Katajanokkaseura on lausunut kannanottona Kaisaniemen puiston suunnitteluun: Katajanokkaseura ry. pitää tärkeänä, että samalla kun puisto kohennetaan arvonsa mukaiseksi Kaisaniemen puisto säilyy myös kantakaupungin asukkaita monipuolisesti palvelevana puistona.

Kaisaniemen iso puisto oikeuttaa osaltaan kivikaupunginosien tiiviin rakenteen ja puiston koko alue tulee suunnittelussa pitää kävijöille mahdollisimman avoimena. Uusia rakentamiseen tarkoitettuja tontteja tai aidattuja alueita ei puistoon saa tehdä, vaan nykyisistä, puistoa osiin jakavista aitauksista tulisi pyrkiä eroon.

Kaisaniemi on läheisten kaupunginosien, Katajanokan, Kruununhaan, Kluuvin ja Kallion tärkeä liikuntapuisto, jota koululaiset ja aikuiset ovat perinteisesti voineet käyttää. Katajanokkaseura ry. pitää tärkeänä, että koululais- ja puulaakipalloilu on jatkossakin osa Kaisaniemen puistoa. Myös tenniskentät ovat perinteinen, puiston ilmettä ja palvelua rikastuttava elementti. Puiston turvallisuutta ja elävyyttä edistää se, että siellä on useina aikoina eri käyttäjäryhmiä. Puiston vilkas käyttö on puiston turvallisuuden ja turvallisuuden tunteen kannalta mielestämme avaintekijä, jota rakenteelliset toimet (esimerkiksi valaistus) eivät voi korvata.

 

Silta ja tunneli Katajanokalta Laajasaloon

Katajanokkaseura on toimittanut 7.2.2007 kaupunkisuunnitteluviraston kirjaamoon mielipiteen Katajanokan ja Laajasalon välille suunnitellusta sillasta ja tunnelista:

Katajanokkaseura ry esittää seuraavia näkökohtia Katajanokan ja Laajasalon välille kaavaillusta joukkoliikenneyhteydestä.  

 

Silta- ja tunnelisuunnitelma tarjoaa uusia yhteyksiä Katajanokalle ja Katajanokalta. Suunnitelmaan sisältyy kuitenkin ongelmia ja ympäristöhaittoja.

 

Katajanokan – Hylkysaaren silta ja raitiolinja vähentävät Katajanokalta puistoa ja kadunvarren autopaikkoja. Läppäsilta raskaine rakenteineen sulkee eräitä pitkiä historiallisia merimaisemia. Katajanokan – Hylkysaaren silta, avattavakin, asettaa hyvin suuren joukon vene- ja laivaliikennettä, esim. Rajavartioston ulkovartiolaivat ja Halkolaiturin jaalat, vaikeaan asemaan. Pienvenereitti Hylkysaaren ja Korkeasaaren välistä kääntösilta-väylää vaikuttaa myös ahtaalta kesän alusruuhkassa. Katajanokkaseura on myös huolissaan jäänmurtajien pysymisestä Helsingin nähtävyytenä, mitä hankaloituva kulku läppäsillan kautta ei ainakaan edistä.

 

Tunnelijalankulku ja pyöräily pitkällä tunneliosuudella vaikuttavat käyttäjän kannalta epärealistiselta.

 

Katajanokkaseuran mielestä monia haittapuolia ja epävarmuustekijöitä sisältävän silta- ja tunnelisuunnitelman sijasta tulisi vakavasti kehittää veneliikenteeseen perustuvaa vaihtoehtoa. Vesiliikenneyhteys on imagoltaan raitioliikenteeseen verrattava attraktio uusille ja vanhoillekin asuntoalueille. Matka-ajassa säästyvät minuutit eivät ole ainoa liikenteen laadun kriteeri.

 

Helsingissä 7.2.2007

 

Katajanokkaseura ry – Skatuddssällskapet rf

Katajanokkaseuran mielipide: hotelli Katajanokan laajennus, asemakaavan muutos

Hotelli Katajanokalle suunnitellaan lisärakennusta. Suunnitelmassa nelikerroksinen laajennusosa sijoittuu olemassa olevan rakennuksen kaakkoispuolelle Merikasarminkadun varteen. Asemakaavan muutos koskee Hotelli Katajanokan tonttia sekä osaa hotellin tonttia ympäröivästä puistoalueesta. Asemakaavamuutoksen tavoitteena on mahdollistaa hotellin erillinen nelikerroksinen laajennusosa, johon sijoittuu noin 50 hotellihuonetta sekä maanalainen yhdyskäytävä.

Viitesuunnitelmassa esitetty kaavaratkaisu muuttaa osan (noin 200 m2) hotellia ympäröivää yleistä puistoa hotellin tontiksi. Katajanokkaseura viittaa aiempaan lausuntoonsa alueelle kaavaillusta ”Katajanokan keskuspuistosta”, jossa todetaan mm.: ”Asemakaavan mukaista jakoa tontti- ja puistoalueeseen ei saa muuttaa. Vankilahotellia kiertävää puistonosaa ei saa varata osittainkaan hotellin käyttöön esimerkiksi terassialueena tai mahdollisesti aika ajoin suljettavana tapahtuma-alueena.”

Katajanokkaseura pitää erityisen tärkeänä sitä, että hotellia ympäröivä puisto jää katajanokkalaisten käyttöön ja rakentuu puiston luonteen mukaisista kulkuväylistä – ei teinä hotelliin – ja että hotellin ympäri voi edelleen kävellä ja kaupunkiviljelyä voi jatkaa. Puistosuunnitelmallisilla ratkaisuilla on turvattava se, että puistoaluetta kehitetään edelleen julkisena puistona, ja että sitä ei ainakaan nykyistä enempää mielletä hotellin piha-alueeksi.

Asemakaavamuutoksen merkittävät vaikutukset katajanokkalaisille liittyvät kaupunkikuvallisiin muutoksiin, kun Merikasarminkadun suunnasta näkymät suojellun vankilakokonaisuuden suuntaan muuttuvat. Laajennus muuttaa merkittävästi alueen luonnetta, joka on säilynyt verrattain hyvin. Viitesuunnitelman havainnekuvissa näkyy hyvin, kuinka laajennusosan massa ja korkeus muuntavat ja pienentävät suhteellisesti vankilan muuria ja jättävät muurin selkeästi maisemallisesti ”sivuosaan”. Hankesuunnitelmakuville valitettavan tyypillinen ympäristön rakennusten jättäminen pois leikkaus- ja julkisivukuvista kuitenkin vaikeuttaa tarkastelua naapurinäkökulmasta. Varjostumistarkastelu on tarpeen tehdä. Katajanokkaseuran mielestä asemakaavamuutoksen tavoitteena tulee ensisijaisesti olla se, että mahdollinen lisärakentaminen ottaa huomioon alueen omaleimaiset ja arvokkaat ominaispiirteet.

Katajanokalle on lyhyessä ajassa valmistunut ja on valmisteilla useita hotelleja. Mitkä ovat alueellisesti pienen kaupunginosan ”hotellistumisen” vaikutukset alueella asumiseen ja liikenteeseen? Katajanokkaseura esittää, että hotellien yhteisvaikutuksesta tehdään tarkastelu, jossa nykyisten ja mahdollisten tulevien muutosten seuraukset voidaan arvioida.

Helsingissä 15.6.2018

Katajanokkaseura ry. – Skatuddssällskapet rf.

Tuula Palaste                                           Martin Bunders

Puheenjohtaja                                          Sihteeri

 

Katajanokan pysäköintilaitoksen asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Katajanokkaseura esittää Katajanokan pysäköintilaitoksen asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta sekä kaavaluonnoksesta mielipiteenään seuraavaa.

Asemakaavan muutos mahdollistaa maanalaisen 500 auton pysäköintilaitoksen rakentamisen Katajanokalle. Kaksisuuntaisia sisään- ja ulosajoramppeja esitetään alustavasti nykyisen huoltoaseman tontille, josta on suunniteltu ajoyhteys Kanavakatu 14:n kohdalla. Pysty-yhteyksiä laitoksesta maanpinnalle hissein ja portain tutkitaan jatkosuunnittelun yhteydessä.

Katajanokkaseura pitää nyt nähtävillä olevaa Katajanokan pysäköintilaitoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa sekä sitä koskevaa kaavaluonnosta pääosin Katajanokan kaupunkikuvaan sopivana. Laitos myös todennäköisesti parantaisi pysäköintiä ja pysäköintipalveluiden saatavuutta alueella.

Katajanokkaseura on kuitenkin erityisen huolissaan pysäköintilaitoksen alueelle aiheuttamista liikennevaikutuksista. Jo nyt matkustajalaivojen (Viking Line) purku- ja lastausliikenne ruuhkauttaa erityisesti Kanavakadun ja sen lähikadut pahoin. Täten sisäänajorampin sijaintia lähempänä Katajanokan siltoja on syytä vielä etsiä. Katajanokkaseura katsoo, että nyt suunnitelman havainnekuvissa erillisinä näkyvät pysäköintilaitoksen hormi- ja sisäänkäyntirakennukset tulisi suunnitella rakennuksiin (esim. Kesko). Katajanokkaseura esittää asukaspysäköintiin etuoikeutta katajanokkalaisille.

Katajanokkaseura toivoo tarkennusta pysäköintilaitoksen rakentamisen aikaisista louhintatöistä ja louheenajosta (kesto n. 1,5 vuotta). Hallilouhinnassa keskimääräinen louhintamäärä on noin 900 m3 päivässä. Tämä merkitsee noin 125 autokuormaa lisää liikennettä Katajanokalle joka päivä. Laitoksen rakentamisen aikana räjäytykset aiheuttavat lähialueelle tärinävaikutuksia. Lisäksi ympäristömelua syntyy 2 – 5 kertaa päivässä toteutettavista kallioaineksen räjäytyksistä. Katajanokkaseura pitää välttämättömänä, että pysäköintilaitoksen suunnittelun ja rakentamisen edetessä katajanokkalaisille järjestetään säännöllisesti erillisiä tiedotustilaisuuksia.

3.10.2014

Kaisaniemen puisto

Katajanokkaseuran lausunto 14.12.2007:  Kaisaniemi on katajanokkalaisten ja muiden keskustan asukkaiden kannalta tärkeä puisto ja lähiliikuntapaikka. Puisto ja Kasvitieteellinen puutarha ovat kaupungin keskeinen historiallinen puistoalue. Pitkään rapistuneen puiston kohentamissuunnitelmaa on tervehdittävä tyydytyksellä.

Suunnitelmassa on myös otettu huomioon asukkaiden pelikenttien, jalka- ja pesäpallon ja perinteisen tenniksen tarpeet.

Asemakaavassa puistoalueeksi määrätty alue tulee olla kokonaisuudessaan vapaasti kuljettavissa ja käytettävissä.

Eräitä huomautuksia:

Unioninkadun suuntainen Kasvitieteelliseen puutarhaan suunniteltu kulkureitti voi palvella puiston käyttäjiä päiväsaikaan. Esitetty ratkaisu, jossa reitti irrotetaan Kasvitieteellisestä johtaa kahden aidan väliseen polkuun, joka ei erityisesti yöaikaan ole tarpeellinen eikä mitenkään turvallinen. Kulkureitti – jos sellainen tehdään – tulee toteuttaa Kasvitieteellisen puutarhan sisäisenä, muina aikoina suljettuna reittivaihtoehtona.

Katajanokkaseura ry

 

Katajanokan kärjen pallokentän kunnostaminen

Katajanokan kärjessä sijaitseva nurmipintainen pallokenttä on ollut huonosta kunnosta johtuen vuosikausia vähällä käytöllä. Katajanokkaseura ry on 25.8.2008 esittänyt kaupunginhallitukselle kentän kunnostamista:

 

Helsingin kaupunginhallitukselle

Esitys Katajanokan kärjen pallokentän kunnostamisesta Katajanokan kärjessä sijaitseva nurmipintainen pallokenttä on osoittautunut vaikeasti ylläpidettäväksi ja on siitä syystä ollut vuosia vähällä käytöllä. Kenttää ei ole lukuisista pyynnöistä huolimatta kunnostettu. Puistoalueen keskellä sijaitsevan kentän hallintasuhteet – katu- ja puisto-osasto vs. liikuntavirasto – ovat ilmeisesti osasyy harmittavaan pattitilanteeseen.Nappulaikäisille soveltuvista pelikentistä on kaupungin keskustassa pulaa, jota pahentaa keskustan kenttien, mm. Kaisaniemen, lisääntyvä käyttö kaupunkitapahtumiin. Lasten määrä on kaupungissa kasvussa. Kaupungin tavoitteeksi on lausuttu lapsiperheiden pitäminen Helsingissä.Katajanokan kärjen pelikentän kunnostaminen rakenteiltaan ja päällysteeltään kestäväksi ja helppohoitoiseksi, esim. hiekkakentäksi, toisi vähäisellä panoksella kentän pienten pelaajien käyttöön. Katajanokkaseura esittää, että kenttä kunnostettaisiin jo ensi pelikaudeksi ja että mahdollisesti esteenä olevat hallintasuhteet ratkaistaisiin niin, että kentän pelikäyttö on mahdollista.Helsingissä 25.8.2008

Katajanokkaseura ry.  

 

 

Katajanokkaseura ry:n vastine Katajanokan vanhoja tiiliraunioita koskevasta rakennussuojeluesityksestä annettujen lausuntojen johdosta.

PL 35, 00023 Valtioneuvosto, kirjaamo@ym.fi

Diaarinumero VN/5207/2019                                                

Katajanokkaseura on lähtenyt esittämään Merikasarminpuiston vanhojen tiiliraunioiden suojelua yleisiin valtakunnallisiin suojelusäännöksiin vedoten, koska seuran näkemyksiä ja paikallistuntemusta ei ole koettu otettavan puiston kohennussuunnitelmaa laadittaessa riittävän vakavasti.

Katajanokkaseuran mielestä suojelutavoitteita ei ole pyritty ottamaan riittävästi huomioon puiston peruskorjauksen suunnittelun yhteydessä, ja pitää lausumaa, tai että ”tiilimuuri korjattuna toteuttaa näin ollen voimassa olevan asemakaavan tavoitteita” virheellisenä.

Fragmenteiksi jätetyt rauniot kertovat alueen rakennushistoriasta. Niiden nykyinen muoto ja korkeudet ovat alueen asemakaavan laatineiden arkkitehtien, Wilhelm Helander, Pekka Pakkala ja Mikael Sundmanin, paikan päällä muuriin merkitsemät. Puiston sommitteluelementtinä rauniot ilmaisevat 1970-luvun asemakaava-aineistossa havainnollistettua ideaa sekä viittaavat myös maisemapuistojen historiallisiin ihanteisiin raunioista osana puistoa.

Peruskorjauksen suunnittelussa on ollut lähtökohtana rakenteiden kestävyys ja huoltovapaus. Arviointia tehtäessä käytettävissä ollut selvitysaineisto tiilirakenteista ei ole antanut riittävää kuvaa niiden sään kestävyydestä ja korjattavuudesta. Kaupungin myöhemmin teettämässä Merikasarminpuiston tiilimuurien kuntotutkimuksessa (Contesta Oy 17.12.2019) muurien tekniset kunnostamismahdollisuudet on arvioitu uudelleen. (Liite)

Puistosuunnitelman muurien madaltamisehdotus metriin ei perustu mihinkään normiin eikä ole muutenkaan perusteltavissa. Katajanokkaseura yhtyy Museoviraston näkemykseen, jonka mukaan fragmenteiksi jätetyt rauniot kertovat alueen rakennushistoriasta ja ilmaisevat puiston sommitteluelementteinä 1970-luvun asemakaava-aineistossa havainnollistettua ideaa, sekä viittaavat myös maisemapuistojen historiallisiin ihanteisiin raunioista osana puistoa. Katajanokkaseura on Museoviraston kanssa samaa mieltä, että puistorakenteille asetettujen vaatimusten puitteissa raunioihin kajoamisen tulee olla mahdollisimman vähäistä.

Todettakoon vielä, että asemakaava vuodelta 1977 on toteuttamattomilta osiltaan MRL 60 §:n mukaan selkeästi vanhentunut (yli 13 vuotta) ja sen ajantasaisuus on arvioitava ennen rakennusluvan myöntämistä. Vaikka nyt ei haeta rakennuslupaa, voidaan kiistatta todeta asemakaavan olevan päivittämisen tarpeessa. Tämä on oleellista nyt ajankohtaisen puistoalueen osalta, koska sen toiminnallinen, liikenteellinen ja ympäristöllinen liittyminen koillispuolella sijaitseviin puisto- ja katualueisiin tapahtuu saumattomasti tämän vanhentuneen, hoitamattomaksi joutomaaksi vuosikymmeniksi jätetyn kaava-alueen poikki. Ennen kuin tämä asia on ratkaistu, ei pidä kajota tähän saakka säilyneisiin rakenteisiin. 

Katajanokkaseura katsoo, että Merikasarminpuiston itäosan suunnittelun lähtökohtana tulee olla rauniomuurien säilyttäminen, ja mikäli niitä ei suojella rakennussuojelulailla, niin Helsingin kaupungin tulee käynnistää asemakaavan muutos, jossa säilyttämisen edellytykset selvitetään.

Helsingissä 21. 5.2020

Katajanokkaseura ry.

Katajanokkaseura ry:n muistutus koskien Kanavakatu 14:n asemakaavan muutosta ja mielipide koskien FT Helsingin ja SkyWheelin poikkeamishakemuksia

Skywheel Helsinki Oy sekä FlyTour Helsinki Oy c/o Lalli Kuoppala ovat erillisillä hakemuksilla hakeneet lupaa saada poiketa asemakaavasta ja rakennuskiellosta Helsingin kaupungin 8. kaupunginosan (Katajanokka) kaavoittamattomalla laituri-, katu- ja liikennealueella, osoitteessa Katajanokanlaituri 2. SkyWheel Oy hakee poikkeamispäätöstä vuoteen 2023 asti, FlyTour Helsinki Oy hakee 5 vuoden määräaikaisen poikkeamisen pidentämistä 15 vuodeksi eli vuoteen 2031 asti.

Katajanokkaseura ry. – Skatuddssälskapet fr. ei ota kantaa kummankaan hakijan hakuajan pidentämiseen sinällään. Katajanokkaseura katsoo, että kummankin hakijan – sekä Skywheel Helsinki Oy että FlyTour Helsinki Oy – mahdollinen määräaikainen poikkeamisen pidentäminen tulee sitoa korkeintaan samalla laituri-, katu- ja liikennealueella sijaitsevan Allas Sea Pool merikylpylän määräaikaan.

Katajanokkaseuran mielestä mahdollisen määräaikaisen poikkeamisen pidentämisen edellytyksenä hakijoiden ja Helsingin kaupungin tulee yhdessä laatia ja toteuttaa suunnitelma Katajanokanlaituri 2 -alueen kevyen liikenteen turvallisuuden kehittämiseksi. Lupahakemusalueella ja sen välittömään läheisyyteen sijoittuu useita Etelä-Helsingin suosittuja nähtävyyksiä mm. Kauppatori, Uspenskin katedraali, Senaatintori, Allas Sea Pool, Kaupunkikorttelit sekä liikennettä kokoavia ja tuottavia alueita kuten Helsingin kaupungin turistibusseille luovuttama pysäköintipaikka, Suomenlinnan lautan laituri, risteilylaivojen laituri jne. Näin ollen sekä kaupunkilaisia että turisteja liikkuu alueella erityisesti kesäaikaan erittäin paljon.

Nykyinen FlyTourin rakennuksen sijainti osittain kevyen liikenteen väylällä sisältää kasvavan riskin erityisesti pyöräilijöiden ja jalankulkijoiden yhteentörmäyksille varsinkin ajanjaksolla huhtikuusta lokakuuhun. Toisin kuin FlyTourin lupahakemuksessa mainitaan, Katajanokkaseura katsoo, että nykyinen jalankulku ja pyöräily eivät suju esteettä ja turvallisesti rakennuksen ohitse. Erityisesti pyöräilyväylän turvallista sijoittamista rakennuksen ohitse on parannettava nykyisestä.

Flytourin nykyinen sijoituspaikka on käytännössä todettu liikenteellisesti ja kaupunkitilallisesti epäsopivaksi. Katajanokkaseura edellyttää, että mahdollisesti myönnettävän jatkoajan ehdoksi asetetaan vuokra-aikana tehtävä sopivamman sijoituspaikan suunnittelu ja sen toteutuksen mahdollistavat sopimusehdot.

Helsingissä 5.6.2017