Silta ja tunneli Katajanokalta Laajasaloon

Katajanokkaseura on toimittanut 7.2.2007 kaupunkisuunnitteluviraston kirjaamoon mielipiteen Katajanokan ja Laajasalon välille suunnitellusta sillasta ja tunnelista:

Katajanokkaseura ry esittää seuraavia näkökohtia Katajanokan ja Laajasalon välille kaavaillusta joukkoliikenneyhteydestä.  

 

Silta- ja tunnelisuunnitelma tarjoaa uusia yhteyksiä Katajanokalle ja Katajanokalta. Suunnitelmaan sisältyy kuitenkin ongelmia ja ympäristöhaittoja.

 

Katajanokan – Hylkysaaren silta ja raitiolinja vähentävät Katajanokalta puistoa ja kadunvarren autopaikkoja. Läppäsilta raskaine rakenteineen sulkee eräitä pitkiä historiallisia merimaisemia. Katajanokan – Hylkysaaren silta, avattavakin, asettaa hyvin suuren joukon vene- ja laivaliikennettä, esim. Rajavartioston ulkovartiolaivat ja Halkolaiturin jaalat, vaikeaan asemaan. Pienvenereitti Hylkysaaren ja Korkeasaaren välistä kääntösilta-väylää vaikuttaa myös ahtaalta kesän alusruuhkassa. Katajanokkaseura on myös huolissaan jäänmurtajien pysymisestä Helsingin nähtävyytenä, mitä hankaloituva kulku läppäsillan kautta ei ainakaan edistä.

 

Tunnelijalankulku ja pyöräily pitkällä tunneliosuudella vaikuttavat käyttäjän kannalta epärealistiselta.

 

Katajanokkaseuran mielestä monia haittapuolia ja epävarmuustekijöitä sisältävän silta- ja tunnelisuunnitelman sijasta tulisi vakavasti kehittää veneliikenteeseen perustuvaa vaihtoehtoa. Vesiliikenneyhteys on imagoltaan raitioliikenteeseen verrattava attraktio uusille ja vanhoillekin asuntoalueille. Matka-ajassa säästyvät minuutit eivät ole ainoa liikenteen laadun kriteeri.

 

Helsingissä 7.2.2007

 

Katajanokkaseura ry – Skatuddssällskapet rf

Lausunto Linnanpuiston suunnitelmasta

Katajanokkaseura on lähettänyt rakennusvirastolle lausunnon uuden Linnanpuiston suunnitelmasta.

Katajanokkaseura ry. pitää tärkeänä Linnanpuiston kunnostamista asukkaiden käyttöön. Koululaisia ja muitakin asukkaita palveleva pohjoinen puistonosa kenttineen valmistuu HKR:n mukaan vuotta myöhemmin (v. 2008) kuin hotellia ympäröivä puiston eteläosa. Katajanokkaseura esittää, että asukkaiden pitkään odottama puistohanke toteutetaan kokonaisuudessaan vuonna 2007. 

 

Asemakaavan mukaista jakoa tontti- ja puistoalueeseen ei saa muuttaa. Vankilahotellia kiertävää puistonosaa ei saa varata osittainkaan hotellin käyttöön esimerkiksi terassialueena – tai mahdollisesti aika ajoin suljettavana tapahtuma-alueena. Asemakaavassa puistoalueeksi määrätty alue tulee olla kokonaisuudessaan vapaasti kuljettavissa ja käytettävissä.

 

Muuriin suunnitellut kulkuaukot tulee toteuttaa, myös molemmat liikuntahallin puoleiset aukot, jotka tarjoavat liikuntahallin käyttäjille kulkuyhteyden puistoon ja lisäävät muutenkin puiston kapean osan käyttöä ja edistävät siten puiston turvallisuutta.

 

Katajanokkaseura vastustaa esille tullutta vankilan muurien sisäisen alueen yösulkemista (portit suljettaisiin esim. klo 23-06 väliseksi ajaksi). Muurien sulkeminen saattaa jo suhteellisen nopeastikin toteuttaa yllä esitettyjä pelkoa alueen muuttumisesta osaksi Vankilahotellia ja alueen muuttumista päivisinkin ihmisten mielissä hotelliin kuuluvaksi alueeksi. Tämä vähentäisi alueen käyttöä, ihmisten liikkumista ja lisäisi alueen turvattomuutta.  Kuten yllä todetaan, asemakaavassa puistoalueeksi määrätty alue tulee olla kokonaisuudessaan vapaasti kuljettavissa ja käytettävissä.

 

Pieni sr-3 määräyksellä suojeltu varasto- ja saunarakennus tulee saada katajanokkalaisten yhteiseksi kohtaamis- ja toimintapaikaksi ”asukastuvaksi”. Mallia tai käyttökonseptia voidaan tutkia muualla Helsingin kaupunginosissa toimivista, vastaavista yhdistys- ja asukasvetoisista, tiloista. Liikkeelle voidaan lähteä Helsingin kaupungin Tilakeskuksen, tiloissa nykyisin toimivan Katajanokan Huolto Oy:n ja Katajanokan koulun, lähialueen päiväkodin sekä yhdistysten (Katajanokkaseura ry, Skattan Kondis ry, Katajanokan Jäänsärkijät ry jne.) yhteiskokoontumisella ja rakennuksen toiminnan edellytyksiä luotaavalla palaverilla esim. tammikuussa 2007.

Kaisaniemen puiston suunnittelu

Katajanokkaseura on lausunut kannanottona Kaisaniemen puiston suunnitteluun: Katajanokkaseura ry. pitää tärkeänä, että samalla kun puisto kohennetaan arvonsa mukaiseksi Kaisaniemen puisto säilyy myös kantakaupungin asukkaita monipuolisesti palvelevana puistona.

Kaisaniemen iso puisto oikeuttaa osaltaan kivikaupunginosien tiiviin rakenteen ja puiston koko alue tulee suunnittelussa pitää kävijöille mahdollisimman avoimena. Uusia rakentamiseen tarkoitettuja tontteja tai aidattuja alueita ei puistoon saa tehdä, vaan nykyisistä, puistoa osiin jakavista aitauksista tulisi pyrkiä eroon.

Kaisaniemi on läheisten kaupunginosien, Katajanokan, Kruununhaan, Kluuvin ja Kallion tärkeä liikuntapuisto, jota koululaiset ja aikuiset ovat perinteisesti voineet käyttää. Katajanokkaseura ry. pitää tärkeänä, että koululais- ja puulaakipalloilu on jatkossakin osa Kaisaniemen puistoa. Myös tenniskentät ovat perinteinen, puiston ilmettä ja palvelua rikastuttava elementti. Puiston turvallisuutta ja elävyyttä edistää se, että siellä on useina aikoina eri käyttäjäryhmiä. Puiston vilkas käyttö on puiston turvallisuuden ja turvallisuuden tunteen kannalta mielestämme avaintekijä, jota rakenteelliset toimet (esimerkiksi valaistus) eivät voi korvata.

 

Julkinen käymälä Katajanokanpuistoon

Elokuussa 2006 Katajanokkaseura ehdotti Helsingin rakennusviraston ylläpito-osastolle uudentyyppisen käymälän pystyttämistä Katajanokan puistoon. Puistossa on koirapuisto, leikkipuisto ja suosittu kesäkioski. Lisäksi Uspenskin katedraali puiston vieressä on Helsingin suosituimpia turistikohteita.

Seuran kirje rakennusviraston ylläpitotoimistolle 23.8.2006: 

Esitämme uudentyyppisen julkisen käymälän sijoittamista Katajanokan puistoon.

Puisto sijaitsee keskeisesti liikenne- ja asiointipaikkoihin nähden. Puistossa on leikkipuisto, koirapuisto ja suosittu ulkotarjoilua harjoittava kioski. Kioskia varten puistoon tilapäisesti sijoitettu Bajamaja on vain kioskin asiakkaiden käytössä.

Uspenskin katedraali puiston vieressä on pysyväisesti turistien suosiossa; se on ollut Temppeliaukion ohella turisteja kiinnostavin kohde. Uspenskiin käy tutustumassa jatkuvasti bussiseurueita ja omatoimisia matkailijoita. Käymälä palvelisi hyvin tätä turistiliikennettä.

Katajanokan puistossa on käymälälle soveltuvia sijoituspaikkoja mm. Satamakadun varrella, jossa se olisi lähellä turistien reittiä ja alueella muuten liikkuvia ja asioivia.

 

Ratikoiden sotkuisuus

Elokuussa hyvissä ajoin ennen loskakelejä, raitiotie 4:n vaunujen sotkuisuus ja ylipormestarin ilmaisema huoli kaupungin siisteydestä innoitti Katajanokkaseuraa esittämään ideansa yhden epäkohdan poistamiseksi:

Hyvät ja informatiiviset ilmaislehdet jäävät aamuluennan jälkeen ajelehtimaan penkkien alle ja käytäville, pitkälle iltaan asti. Märällä kelillä lehdet ovat liukkaina erityisen ikäviä, jopa vaarallisia.

Seura ehdotti Tukholmassa käytössä olevaan tapaan viitaten, että lehtiyhtiöt huolehtisivat lehtien keräämisestä iltapäivään mennessä: onhan niin, että aamun uutislehdellä ei ole enää puolenpäivän jälkeen kovinkaan suurta lukuarvoa. 

Seuran kirje ylipormestari Jussi Pajuselle 23.8.2006

Katajanokkaseura on pannut mielihyvällä merkille, että kaupunkimme roskaantuminen on ärsyttänyt pohtimaan toimenpiteitä Stadin siistimiseksi.

 

Haluamme kiinnittää huomiota yhteen roskaantumisen kohtaan, ratikoiden epäsiisteyteen.

Hyvät ja informatiiviset ilmaislehdet jäävät aamuluennan jälkeen ajelehtimaan penkkien alle ja käytäville, pitkälle iltaan asti. Märällä syys- ja talvikelillä lehdet liiskaantuvat ja ovat joskus vaarallisiakin märkinä ja liukkaina portaiden edessä.

 

Olemme keskustelleet kuljettajien ja HKL:n kanssa asiasta. Kuljettajien tehtäviin tämä ei päätepysäkeillä kuulu, eivätkä HKL:n erityiset siivousryhmät riitä lattialehtien poistoon. Ratikoiden ilme on yrityksistä huolimatta aivan liian usein sotkuinen.

 

Ehdotammekin, että kaikki lehdet poistetaan päivällä, vaikkapa kello yhden tai kahden jälkeen.

Tämä menettely on ollut käytössä esim. Tukholman metrossa, jonka vaunuista ja asemilta kaikki Metro-lehdet kerätään pois (ainakin joku aika sitten kerättiin) klo 12.

 

Tämä keruutyö olisi mielestämme kohtuullista sälyttää ko. lehtiyhtiöille, kun jakelusopimuksia uusi-taan. Menettely olisi tehokasta, jos myös VR:n ja bussiyhtiöiden kanssa voitaisiin sopia yhtäläisestä käytännöstä. Lehtiyhtiöiden katujakelun olisi myös hyvä kuulua tämän menettelyn piiriin.

 

Ehdotustamme voidaan arvostella illalla liikkujien ja työssäkäyvien syrjimisenä.
Tavoiteltava joukkoliikenteen taso – myös siisteys – on mielestämme painavampi näkökohta.
Ja mikään ei ole niin vanha kuin aamun uutislehti illalla.

 

Parhainta jatkoa työlle kaupunkimme hyväksi!

 

toivottaa

 

Katajanokkaseura ry.

Katajanokan mattolaituri

Katajanokkaseura on 31.8.2005 kirjoittanut kaupunginhallitukselle kirjeen  (pdf n. 250 kt), jossa pyydetään ja perustellaan viihtyisän mattolaiturimme säilyttämistä.

Vironniemen terveysasema

Vironniemen terveysaseman lakkauttaminen

Helsingin kaupungin terveysvirasto suunnittelee Helsingin terveysasemien toimintojen yhdistämistä tai liittämistä toisiinsa. Yhdistettäväksi suunnitellaan muun muassa Vironniemen terveysasemaa, jonka toiminta siirrettäisiin samaan kiinteistöön Viiskulman terveysaseman kanssa. Samalla Suomenlinnan sivutoimintapiste liitettäisiin Viiskulman terveysasemaan.

Terveyslautakunta päätti kokouksessaan 31.5.2005 palattaa uudelleen valmisteltavaksi terveysasemien keskittämistä koskevan esityksen. Samalla terveyslautakunta kehotti terveyskeskusta tarkentamaan terveysasemaverkon keskittämistä siten, että asukkaiden käytössä on täydenpalvelun ja lähipalvelun terveysasemia. Terveyslautakunta ottaa kantaa terveysasemien fyysiseen järjestämiseen näiden linjausten jälkeen – ilmeisesti alkusyksystä.

Katajanokkaseura on allekirjoittanut 24.5.2005 yhdessä Kruunhakaseuran, Kruununhaan asukasyhdisyksen ja Suomenlinna-seuran kanssa seuraavan vetoomuksen Helsingin terveyslautakunnalle:

Terveyslautakunnalle

Helsingin terveyskeskuksen suunnitelmat lopettaa Viikin, Myllypuron ja Vironniemen terveysasemat ovat järkyttäneet asukkaita. Olemme hämmästyneitä selkeän asukasmielipiteen sivuuttamisesta suunnitelmia ja visioita rakennettaessa. Kaupunginosien asukkaat ovat tottuneet asioimaan näillä tervesyasemilla ja ovat saaneet korkeatasoista palvelua, mikä on ilmaistu asiakastyytyväisyysselvityksissä ja terveysasemien palvelutuotantovertailuissa. Lisäksi kansalaismielipide on kirkkaasti ilmaistu asukkaiden omin voimin vuoden 2002 ja 2003 toukokuun adresseissa, kansalaiskokouksissa, asukasilloissa, mielenosoituksissa terveysaseman puolesta.

Vironniemen terveysaseman lopettaminen merkitsee ankaraa iskua perusterveydenhuollon palvelujen laadulle ja saatavuudelle Kruununhaassa, Katajanokalla ja Suomenlinnassa. Terveysaseman vastuuväestön koko on ollut lähellä optimaalista ja asema on helposti tavoitettavissa, myös Suomenlinnasta. Suomenlinnassa asuu paljon lapsiperheitä, joille neuvola- ja sairaanhoitopalvelujen vaivaton saatavuus on erittäin tärkeää. Lisäksi kokonaisuutena Vironniemen terveysaseman vastuualueen väestö on suhteellisen ikääntynyttä, vanhusväestön osuus kasvaa ja toisaalta myös nuorien perheiden osuus alkaa hiljalleen lisääntyä.

Oma terveysasema, kuten esimerkiksi Viikissä alkuperäisen suunnitelman mukaisesti toteutettuna, nostaa kaupunginosan statusta ja vahvistaa helsinkiläistä identiteettiä, auttaa kaupunkilaisia tuntemaan Helsingin enemmän omakseen.

Suomen terveydenhuollon strategiset linjauksen tukevat Helsingin terveysasemaverkoston vahvistamista. Kansallisen terveydenhuoltoprojektin keskeisenä tavoitteena on toimintojen ja rakenteiden uudistaminen. Lähtökohtana on pidetty alueellisten erityispiirteiden huomoimista ja tehokkaiksi osoittautuneiden pienten yksiköiden toiminnan turvaamista. Terveys 2015-kansanterveysohjelmassa korostetaan voimakkaasti kansalaisyhteiskunnan merkitystä ja roolia terveydenhuollon paikallisesssa kehittämisessä. Aiemman ”ylhäältä alas”-ohjauksen tilalle suositellaan ”alhaalta ylös”-suuntausta ja kansalaisten suurempaa osallistumista paikalliseen päätöksentekoon.

Valitettavasti terveysasemien lakkauttamissuunnitelmat kertovat aivan vastakkaisesta asennoitumisesta. Kansalaismielipide ja asukkaiden vastuuntuntoinen aktiivisuus oman asuinalueensa kehittämisessä jätetään tyystin vaille huomiota ja arvoa. Transparenssiin kuuluu tasavertainen ja vastavuoroinen yhteistyö, asukkaiden informointi avoimesti ja hyvissä ajoin, asukkaiden kokemuksen ja mielipiteen kunnoittaminen ja huomioiminen strategisia kokonaissuunnitelmia rakennettaessa.

Kokonaissuunnittelun täytyy aidosti perustua terveyskeskuksen arvoihin – asiakaslähtöisyyteen, oikeudenmukaisuuteen ja kestävään kehitykseen. Helsingin perusterveydenhuoltoa – terveysasemia – on vahvistettava tältä arvoperustalta ja pitkäjänteisesti. Vironniemen terveysasemaa tarvitaan aivan samasta syystä kuin Viikin terveysasemaa. Pienten terveysasemien ja väestövastuuperiaatteen vahvistaminen edistää asukkaiden hyvinvointia, mahdollistaa kaustannustehokkaan ja kokonaisvaltaisen, myös sairauksia ennaltaehkäisevän työn lähellä kaupunkilaisia ja lisää terveysasemien houkuttelevuutta työpaikkoina.

Enson talon julkisivu

Katajanokkaseura ry on 20.5.2005 esittänyt pyydetyn lausunnon, joka koskee Stora Enson pääkonttorin (Kanavaranta 1) julkisivumateriaalin valintaa.

Kaupunkisuunnitteluvirasto
Kirjaamo
PL 2100
(Kansakoulukatu 3)
00099 HELSINGIN KAUPUNKI

LAUSUNTO KIINTEISTÖ OY KANAVARANTA 1:N HAKEMUKSESTA

Katajanokkaseura ry esittää asiasta seuraavan pyydetyn lausunnon.

 

Enson pääkonttorirakennus on keskustan näkyvä maamerkki, ja se on muodostunut osaksi Kauppatorin ja Katajanokan kaupunkikuvaa huolimatta siitä, että rakennuksen arkkitehtuuri on nostattanut jatkuvaa kriittistä keskustelua.

Katajanokkaseura katsoo, että ehdotettu julkisivumateriaalin vaihtaminen muuttaisi voimakkaasti talon ilmettä. Muutos olisi myös vastoin arkkitehti Alvar Aallon työn säilyttämisen periaatetta.

Katajanokkaseura ry kannattaa nykyisenkaltaisen marmorin käyttöä jatkossakin, ja vastustaa esitettyä julkisivumateriaalin muuttamista.

Helsingissä 20.5.2005

Katajanokkaseura ry – Skatuddssällskapet rf

Allekirjoitukset

 

Raitiovaunu 4:n reitistä

Katajanokkaseura kirjoitti joulukuussa 2004 joukkoliikennelautakunnalle ja liikennesuunnittelijalle raitiotie 4:n reittiin suunnitelluista muutoksista.

Helsingin kaupunki
Joukkoliikennelautakunta

Suunnittelujohtaja Seppo Vepsäläinen
HKL
Suunnitteluyksikkö
PL 1400
Siltasaarenkatu 12

 

Katajanokan raitioliikenteeseen kaavailluista muutoksista

Tietojemme mukaan raitiolinja 2 on tarkoitus lopettaa ja nelosen kulkureittiä muuttaa niin, että nelosen joka toinen vuoro kulkisi laivaterminaalin kautta ”laivojen saapumisaikoina”.

Raitiovaunujen tarjonta Katajanokalle vilkkaimpana ruuhka-aikana supistuisi merkittävästi, erityisesti iltapäivällä, jolloin työmatkaliikennettä on molempiin suuntiin ja molemmat linjat 2 ja 4 ovat täynnä matkustajia.

Nelosen jako kahteen tarkoittaisi sitä, että raitiovaunu ei kulkisi Merisotilaantorin kautta Katajanokkalaisten työhönmeno- ja tulotunteina eikä toisi Ulkoministeriön työntekijöitä perille asti. Kukkaskartanon vanhusten palvelutalo ja HOAS:n liikuntaesteisten asuntola käyttävät nelosen päätepysäkkiä Merisotilaantorilla. Heille siirtyminen Kruunuvuorenkadun pysäkeille olisi tuskallinen muutos. Myös Suomenlinnasta Ehrensvärdillä kulkevat käyttävät päätepysäkkiä työmatkallaan. Lisäksi koko Katajanokkaa palveleva, todella paljon käytetty ruokakauppa Alepa sijaitsee Merisotilaantorilla. Raitiovaunuliikennettä on myös Katajanokan sisällä.

Muutoksesta aiheutuisi sekaannusta tutun linjan vaihtaessa reittiä kesken päivää. Sellainen poikkeus ei ole ymmärrettävää, onhan numeroitujen raitiolinjojen tuttu ja samana pitkään säilyvä kulku eräs raitiovaunuliikenteen suosion perusta.

Tänä päivänä laivamatkustajat käyttävät runsain joukoin nelosen ns. vankilan pysäkkiä. Nelosen reitti palvelee suurta osaa laivamatkustajista jo nyt.

Ehdotamme, että laivamatkustajien liikenne hoidetaan bussin 13 vuoroja lisäämällä ja sen näkyvyyttä selvästi parantamalla (vaikkapa Vikingin mainosvärit!). Järjestelmä pysyy siten selkeänä ja nelosen käyttö nykyisiltä pysäkeiltä toimisi edelleen vaihtoehtona myös laivamatkustajille.

Niukan talouden oloissa tehtävissä valinnoissa on mielestämme perusteltua asettaa asukkaiden peruspalvelut – toki myös tarpeellisen matkustajien palvelun – edelle.

Raitiovaunu kaksi palvelee paitsi laivamatkustajia myös yhteytenä Kruununhakaan ja helpottaa raskaasti kuormitetun nelosen ruuhkaa. Raitiolinjaston supistaminen ei ole pitkän päälle kestävä ratkaisu Helsingin liikennepolitiikassa.

Esitämme edellä olevaan viitaten, että nelosen linja pidetään nykyisellään ja että tutkitaan huolellisesti mahdollisuutta kakkosen linjan säilyttämiseen, vaikka supistetuin vuoroin.

Esitykseemme yhtyy myös Suomenlinnaseura ry ja Katajanokan Huolto Oy, joka edustaa Katajanokan kärjen taloyhtiöitä.

Katajanokkaseura ry

Ratikalle ystävällisempi kilistys

Seura lähestyi kirjeellä apulaiskaupunginjohtaja Pekka Sauria toiveenaan ystävällisempien äänimerkkien käyttö. Pekka Saurilta on saatu tieto, että kilikellonsoittolaitteet on tarkastettu ja kunnostettu. Näin ollen ei ole estettä käyttää korvalle miellyttävämpää vaihtoehtoa ainakaan silloin, kun kysymyksessä ei ole varsinainen vaaratilanne.

Apulaiskaupunginjohtaja Pekka Sauri
Pohjoisesplanadi 11-13
PL 1
00099 HELSINGIN KAUPUNKI

Raitiovaunujen äänimerkin muuttaminen

Hyvä apulaiskaupunginjohtaja Pekka Sauri

Raitiovaunut antavat leimansa Helsingille. Ne koetaan positiivisena asiana. Raitiovaunut käyttävät äänimerkkiä siinä missä muutkin välineet, kun jalankulkijat ja autot asettuvat eteen. Tällaisia tilanteita riittää. Äänimerkin käyttö kuuluu kaupunkiliikenteeseen.

Raitiovaunujen yleisimmin käyttämä ”TÖÖT” on kova, aggressiivisen oloinen merkki. Se ei kuitenkaan erotu auton äänimerkistä. Nopeassa liikennetilanteessa olisi hyvä oivaltaa heti, että varoituksen antoi raitiovaunu, ei auto. Näin kuulijan reaktio muodostuisi heti oikeaksi.

Ulkomailla raitiovaunut käyttävät ”kilistelyä” erilaisilla voimakkuuksilla. Raitiovaunut kilauttavat säännöllisesti liikkeelle lähtiessään ja rämistelevät sitten todella kuuluvasti vaaratilanteissa. Ääni on pienimmillään ystävällinen, silti kuuluva. Äkkitilanteessa voimakas kellonsoitto ei jää keneltäkään kuulematta. Sen kuullessaan tietää, että tulossa on ratikka, ei auto, mikä auttaa orientoitumaan liikennetilanteeseen oikein.

Myös HKL:n kalustolla on tämä äänivaihtoehto. Se on kuitenkin käytössä lähes toissijainen, mikä ilmeisesti johtuu siitä, että kovaa ääntä tarvittaessa tööttäys on ainoa vaihtoehto.

Nykyinen kalusto on liikenteessä vielä vuosia. Niitä on ikänsä varrella kohennettu monin tavoin (mm. hyvin toimiva pysäkin nimen näyttö). Ei liene merkittävä investointi säätää kilistys/voimakas kellonsoitto ainoaksi äänimerkiksi sen voimakkuutta varioimalla.

Katajanokkaseura ry esittää, että Liikennelaitos tekee raitiovaunukalustoon tarvittavat muutokset niin, että kellonsoitto – Stadin oma klangi – on sporan äänimerkki. Arvelemme, että toimenpide saa kaupunkilaiset hymyilemään useammin – jopa liikenteessä.

Katajanokkaseura ry – Skatuddssällskapet rf