Katajanokkaseura toteaa, että Suomenlinnan huoltolautan lähtöalueelle on tehty terminaalivarasto-suunnitelma, jossa nykyisen, pienikokoisen liikennerakennuksen ja paikoitusalueen paikalle esitetään mittavaa rakennuskompleksia ja laajaa liikennekenttää.

Huoltolautan käyttäjille suunniteltu, kauttaaltaan noin neljä metriä korkea matkustajarakennus käsittää odotustilojen ohella kokous-, sauna- ja sosiaalitiloja. Lauttaa päivittäin käyttäville suomenlinnalaisille on lisäksi suunniteltu kolme metriä korkea toinen kerros, josta työmatkalaiset voivat katsella Suomenlinnan suuntaan.

Katajanokan Huollon ja rakennusviraston pienille työkoneille on varattu tilat niille tarpeettoman korkeista varastotiloista. Varastot ja matkustajarakennus on ympäröity noin neljä metriä korkealla tiilimuurilla, jonka keskellä on laaja työpiha. Tiilimuurilla ympäröity kokonaisuus on yli neljäkymmentä metriä pitkä ja alaltaan runsaat 700 m2. Se muodostaisi Katajanokan kärkeen,näkyvimmälle rannalle ja kaupunkikuvallisesti erittäin merkittävälle paikalle rakennuksen, joka katkaisisi rannan lähivirkitysreitin taakseen sekä sulkisi alueella liikkuvien ja lähitalojen alimpien kerrosten asukkaiden näköaloja merelle.

Katajanokkaseura ei ole saanut käyttöönsä, asemapiirrosta lukuun ottamatta, mitään materiaalia, jossa rakennussuunnitelma olisi sovitettu ympäristöön, tai jossa olisi tarkasteltu laajan ja korkean rakennelman vaikutuksia lähiympäristöön, rannan virkistysreitin jatkuvuuteen tai asumisen olosuhteisiin alueella. Katajanokkaseura katsoo, että suunnittelu on tehty puhtaasti hankesuunnitteluna, ilman tarvittavia ympäristötarkasteluja ja ilman minkäänlaista vuorovaikutusta alueen asukkaiden kanssa.

Alue on yksi Helsingin merellisen kansallismaiseman solmukohtia. Sieltä avautuu laaja näköalasektori Kruunuvuorenselälle, Suomenlinnan mailmanperintökohteeseen ja Kaivopuistoon. Alue myös nähdään laajalta, mm. matkustaja- ja risteilylaivoilta. Se on jäänyt ainoaksi asemakaavoittamattomaksi alueeksi Katajanokalla. Katajanokkaseura katsoo, että tämän maisemallisesti merkittävän alueen rakentamista ja käyttöä ei voi ratkaista poikkeamismenettelyllä. Alueelle tulee laatia asemakaava, jossa alueen käyttötarkoitus, rannan jalankulkureitin jatkaminen ja rakentamisen ratkaisut voidaan suunnitella maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämällä vuorovaikutteisella tavalla.

Katajanokkaseura ry.
Helsingissä 27.3.2009

Katajanokkaseura ry – Skatuddssällskapet rf

Tuula Palaste-Eerola                                             Helena Alkula
Katajanokkaseuran puheenjohtaja                          Katajanokkaseuran sihteeri

Seura on 23.3.2009 lähettänyt lausunnon kaupunkisuunnitteluvirastolle: Hotellirakennuksen perusratkaisu, kulmittainen asettuminen kaikkiin näkymäsuuntiin, on kaavaehdotuksessa ennallaan. Rakennus on joka suunnasta leveä ja peittää ranta-alueen näkymiä lähes kaikista katselusuunnista asettuessaan poikittain valtakunnallisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaaseen rantalinjaan. Hotelli anastaa, ilman painavaa  perustetta, pääroolin Esplanadin – Kauppatorin – Presidentinlinnan merelle avautuvassa kuvaelmassa.

Hotellirakennus katkaisee visuaalisesti Katajanokalle toteutetun Esplanadinpuiston jatkumisen. Ilmassa riippuvat siipirakennukset ovat Pohjolan ilmastollisesti ja Helsinkiin kaupunkikuvallisesti kovin huonosti sopiva arkkitehtoninen tehokeino.

Katajanokalla on ainutlaatuinen asema Helsingin ydinkeskustaan liittyvänä kaupunginosana ja osana Suomen kansallismaisemiin kuuluvaa merellistä Helsinkiä. Katajanokka on yhdessä mm. Vanhan kaupunginosan, Etelärannan ja Kauppatorin ympäristön kanssa valtakunnallisesti merkittävää kulttuurihistoriallista aluetta. Kaavoituksessa on tärkeää huolehtia siitä, että ratkaisu ei ole ristiriidassa valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen ominaisluonteen ja erityispiirteiden kanssa.

Katajanokkaseuran mielestä tulee vakavasti harkita vaihtoehtoa, että. Katajanokanlaituri 2 otetaan vastarannalla olevan satama/ranta-alueen vireillä olevaan suunnittelukilpailuun mukaan. Katajanokkaseuran mielestä alue tulee joka tapauksessa suunnitella uudelleen.  Myös asukkaiden ja yritystoiminnan tarpeet esim. oman postitoimipaikan säilyttämisestä tulee sisällyttää suunnitteluohjelmaan.

Tällä valtakunnallisesti arvokkaalla ja keskeisellä alueella tulee myös tutkia ne mahdollisuudet, joita olemassa oleva perinteinen tiilinen rantamakasiinirivistö antaa. Kyseeseen voisi tulla esimerkiksi makasiinien muuttaminen tai laajentaminen. Tällainen lähtökohta ei sinänsä ole este hyvälle merelliselle arkkitehtuurille – edes hotellin rakentamiselle.

Arvoisat kaupunginhallituksen jäsenet

Kaupunginhallituksessa on käsiteltävänä esitys tontin varaamiseksi Katajanokanlaiturin alueelta norjalaiselle AB Invest AS:lle hotelli- ja liikerakennuksen suunnittelua varten.

Katajanokkaseura on aikaisemmissa tämän alueen suunnittelua koskevissa kannanotoissaan kaupunkisuunnitteluvirastolle painottanut alueen historiallisten vapaiden näkymälinjojen huomioon ottamisen tärkeyttä. Tällä valtakunnallisesti arvokkaalla ja keskeisellä alueella tulee myös tutkia ne mahdollisuudet, joita olemassa oleva perinteinen tiilinen rantamakasiinirivistö antaa. Kyseeseen voisi tulla esimerkiksi makasiinien muuttaminen tai laajentaminen. Tällainen lähtökohta ei sinänsä ole este hyvälle merelliselle arkkitehtuurille – edes hotellin rakentamiselle.

Nykyinen suunnitelma on edennyt asemakaavavaiheeseen tavalla, jota ei voi pitää esimerkillisenä suunnitteluprosessin ja osallisten vaikutusmahdollisuuksien kannalta: sen sijaan, että alueen käytöstä ja ilmeestä olisi käyty laaja-alainen ja avoin keskustelu, jollaisen esim.  kansainvälinen arkkitehtikilpailu olisi mahdollistanut, käytännössä on nyt esitetty yksi ainoa vaihtoehto päätöksenteolle.

Nykyisten suunnitelmien vastustus on ollut suurta, ja asemakaavan käsittely on yhä kesken.

Demokraattisen ja avoimen käsittelyn varmistamiseksi alueen asemakaavasta tulisi voida päättää ennen tonttivarauksen hyväksymistä. Tämän vuoksi kaupunginhallituksen olisi syytä palauttaa varausesitys.

Helsingissä 8.2.2009

Katajanokkaseura ry – Skatuddssällskapet rf

Helsingin kaupungin nuorisolautakunnalle

Viite: ALUEELLISEN NUORISOTYÖN TOIMINTA- JA TILASTRATEGIAN TOIMENPIDESUUNNITELMA, nuorisolautakunta 20.11.2008

Katajanokkaseura on huolestunut Nuorisoasiainkeskuksen alueellisten palvelujen osaston osastopäällikön esityksestä Merikasarmin nuorisotalon lakkauttamisesta, vaikka ymmärtääkin kaupungin sinänsä oikeutetut säästämistavoitteet.

Seuran johtokunnassa on etsitty positiivista ratkaisua, joka tekisi mahdolliseksi nuorisotalotoiminnan säilyttämisen, mutta säästäisi myös nuorisoasiainkeskuksen käytettävissä olevia varoja.

Nykyisen toimipaikan vuokrakuluja voidaan vähentää kumppanuuksien avulla. Ratkaisu voisi löytyä talon kehittämisessä nykyistä enemmän monitoimitalon suuntaan, ja talon ylläpitämisestä aiheutuvien kustannusten jakamisesta useamman hallintokunnan kesken.

Katajanokalta puuttuu asukastalo, joka olisi kaupunginosassamme toimivien lukuisten asukasyhteisöjen käytettävissä kokous-ja muissa tilatarpeissa; Katajanokkaseura, joka on Helsingin vanhimpia kaupunginosayhdistyksiä, tarvitsisi itse viimeinkin pysyvän toimitilan, jollaisia kaupunki on järjestänyt monessa muussa kaupunginosassa.

Nuorisotalon yhteiskäyttösuunnitelmien kehittäminen on päässyt alkamaan vasta äskettäin, kun tieto nuorisotalon lopettamisuhasta on tullut seuran tietoon. Kaupungin kanssa on pitkään neuvoteltu Katajanokan entisen vankilan alueella olevan autiotalon kunnostamisesta siten, että siitä tarjoutuisi tilaa myös asukkaiden käyttöön. Suunnitelma ei ole edistynyt, mutta tilantarve on akuutti.

Asukastoimintojen vieminen Merikasarmin nuorisotaloon olisi käyttökelpoinen mahdollisuus saada asukastoimintoihin tarvittavaa tilaa ja säilyttää samallakaupunginosassa hyvin tarpeelliset nuorisotilat.

Nyt tarvitaan aikaa kaupungin eri hallintokuntien toimintojen yhteiskäytön suunnitteluun. Liian hätäisesti ei pidä lopettaa tarpeellisena pitämäämme kaupungin nuorisotoimintaa kaupunginosastamme.

Helsingissä 18. marraskuuta 2008

Katajanokkaseura ry

Ripeästi edennyt hotellikaava ei kovin vähäisine muutoksineen herättänyt seurassa innostusta. Katajanokkaseuran lausunto kaupunkisuunnitteluvirastolle 3.10.2008:

LAUSUNTO KATAJANOKANLAITURI 2:N ASEMAKAAVALUONNOKSESTA

Katajanokkaseura on tutustunut nähtävillä olevaan luonnokseen.

Katajanokkaseuran aikaisemmissa lausunnoissa esittämiä näkökohtia ei ole asemakaavaluonnoksessa otettu huomioon. Hotellin kerrosalaa ja korkeutta on tosin jonkin verran supistettu Katajanokanlaituri 2:n asemakaavamuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelman yhteydessä nähtävillä olleista arkkitehtitoimisto Herzog & de Meuronin laatimista hotellin luonnossuunnitelmista. Rakennuksen perusratkaisu, kulmittainen asettuminen kaikkiin näkymäsuuntiin, on ennallaan. Aiemmat Eteläsataman alueella käytetyt sopeuttavat kehitysperiaatteet on suunnitelmassa hylätty ja mm. Katajanokan ”esplanadin” pitkät näkymät on katkaistu.

Pelkkä hotellin massan pienentäminen ja madaltaminen kahdella metrillä ei riitä rakennuksen sovittamiseksi suunniteltuun paikkaan Helsingin historiallisessa sydämessä. Suunniteltu rakennus on edelleen joka suunnasta leveä. Se peittää ranta-alueen näkymiä lähes kaikista katselusuunnista asettuessaan poikittain valtakunnallisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaaseen rantalinjaan. Uusimmistakin havainnekuvista voi päätellä, kuinka rakennus  peittäisi mereltä tultaessa Empire-keskustan keskeiset rakennukset taaksensa ja dominoisi tätä hienoa historiallista näkymää liiaksi tyrkyttäytyen etummaiseksi huomion kohteeksi, mitä asemaa hotelli ei tässä asetelmassa ansaitse.

Suunnitelman mukainen rakennus käytännössä sulkee myös Katajanokan keskustasta. Katajanokkaa on nyt parinkymmenen vuoden ajan kehitetty johdonmukaisesti. Katajanokanlaituri on yhdistetty sillalla keskustaan, sen varrelle on syntynyt kongressikeskus hotelleineen, terminaalialuetta on laajennettu aina näihin päiviin saakka. Katajanokalle tulee useita matkustaja- ja risteilyaluksia ja niiden mukana matkailijoita, jotka katajanokkalaisten tavoin suuntaavat Katajanokalta keskustaan ja takaisin sen alueen läpi, jonne nyt on suunniteltu hotellia.

Rakennus saattaisi toimia kaupunkirakenteessa ja -kuvassa, mikäli se olisi luonteeltaan selvästi ns. imagorakennus, toisin sanoen rakennus, joka helpottaisi ihmisten orientoitumista kaupunkiympäristössä. Esillä ollut suunnitelma on kuitenkin hyvin tavanomainen ”laatikkosommitelma”, joka on sijoitettu rakennuspaikalleen siten, että se joudutaan joko kiertämään, alittamaan tai jotenkin muuten väistämään.

Kävelijän ja suunnitellulla ranta-alueella oleskelijan näkökulmasta ilmassa riippuvat siipirakennukset ovat myös ilmastollisesti ja kaupunkikuvallisesti kovin huonosti valittu arkkitehtoninen tehokeino.

Katajanokkaseura muistuttaa, että Katajanokalla on sijainniltaan ainutlaatuinen asema Helsingin ydinkeskustaan liittyvänä kaupunginosana. Se on mitä olennaisin osa Suomen kansallismaisemiin kuuluvaa merellistä Helsinkiä. Katajanokka on yhdessä mm. Vanhan kaupunginosan, Etelärannan ja Kauppatorin ympäristön kanssa valtakunnallisesti merkittävää kulttuurihistoriallista aluetta. Kaavoituksessa on tärkeää huolehtia siitä, että ratkaisu ei ole ristiriidassa valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen ominaisluonteen ja erityispiirteiden kanssa. Tällä keskeisellä alueella tulee ensisijaisesti tutkia niitä mahdollisuuksia, joita olemassa oleva perinteinen tiilinen rantamakasiinirivistö antaa. Kyseeseen voisi tulla esimerkiksi makasiinien muuttaminen tai laajentaminen. Tällainen lähtökohtahan ei sinänsä ole este hyvälle merelliselle arkkitehtuurille – edes hotellin rakentamiselle.

Katajanokkaseuran mielestä alue tulee suunnitella uudelleen pitäen lähtökohtana alueen historialliset, vapaat näkymälinjat.  Myös asukkaiden ja yritystoiminnan tarpeet esim. oman postitoimipaikan säilyttämisestä tulee pitää suunnittelussa mukana.

Helsingissä 3.10.2008

Katajanokan kärjessä sijaitseva nurmipintainen pallokenttä on ollut huonosta kunnosta johtuen vuosikausia vähällä käytöllä. Katajanokkaseura ry on 25.8.2008 esittänyt kaupunginhallitukselle kentän kunnostamista:

Helsingin kaupunginhallitukselle

Esitys Katajanokan kärjen pallokentän kunnostamisesta Katajanokan kärjessä sijaitseva nurmipintainen pallokenttä on osoittautunut vaikeasti ylläpidettäväksi ja on siitä syystä ollut vuosia vähällä käytöllä. Kenttää ei ole lukuisista pyynnöistä huolimatta kunnostettu. Puistoalueen keskellä sijaitsevan kentän hallintasuhteet – katu- ja puisto-osasto vs. liikuntavirasto – ovat ilmeisesti osasyy harmittavaan pattitilanteeseen.Nappulaikäisille soveltuvista pelikentistä on kaupungin keskustassa pulaa, jota pahentaa keskustan kenttien, mm. Kaisaniemen, lisääntyvä käyttö kaupunkitapahtumiin. Lasten määrä on kaupungissa kasvussa. Kaupungin tavoitteeksi on lausuttu lapsiperheiden pitäminen Helsingissä.Katajanokan kärjen pelikentän kunnostaminen rakenteiltaan ja päällysteeltään kestäväksi ja helppohoitoiseksi, esim. hiekkakentäksi, toisi vähäisellä panoksella kentän pienten pelaajien käyttöön. Katajanokkaseura esittää, että kenttä kunnostettaisiin jo ensi pelikaudeksi ja että mahdollisesti esteenä olevat hallintasuhteet ratkaistaisiin niin, että kentän pelikäyttö on mahdollista.Helsingissä 25.8.2008

Katajanokkaseura ry.  

Katajanokkaseura huomauttaa, että pitkälle valmisteltu suunnitelmaehdotus on laadittu ja myös esitelty julkisuudessa ilman MRL:n edellyttämää osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa suunnittelutyön lähtökohdista ja tavoitteista.

Hotellisuunnitelma rauenneen ARMI-hankkeen tontille on sinänsä perusteltu, mutta hankeen suunnittelussa tavoiteltu – ja myös saavutettu – näkyvä poikkeaminen kaupunkirakenteen suunnista ei ole perusteltua. Rakennus työntyy röyhkeästi Kauppatorin ja Esplanadien näkymään.

Rakennuksen 1970-lukua muistuttavat, roikkuvat siipirakennukset luovat talon alle varjoisia ja tuulisia jalankulkualueita. Ne ovat ehkä perusteltuja ilmastollisesti eteläisessä Euroopassa mutta eivät kylmässä ja kosteassa pohjolassa, missä aurinkoisia kaupunkitiloja tavoitellaan ja suositaan siellä, missä niitä on.

Rakennuksen arkkitehtuuri lainaa ja suurentaa viereisen Alvar Aallon rakennuksen julkisivuaihetta ja valkoisuutta eikä sinällään tuo mitään uutta näkyvälle paikalle. WOW-arkkitehtuurin terä on tylsä. Hotellin irtiotto Katajanokan rakennusrivistöstä tuo sille ilmeisestikin tavoiteltua julkisuutta. Se ei ole Katajanokkaseuran mielestä kestävää laatua.

Esitämme, että tälle kaupungin näkyvimmälle paikalle järjestetään suunnittelukilpailu kestävän ratkaisun saamiseksi.

Helsingissä 27.3.2008

Katajanokkaseuran lausunto 14.12.2007:  Kaisaniemi on katajanokkalaisten ja muiden keskustan asukkaiden kannalta tärkeä puisto ja lähiliikuntapaikka. Puisto ja Kasvitieteellinen puutarha ovat kaupungin keskeinen historiallinen puistoalue. Pitkään rapistuneen puiston kohentamissuunnitelmaa on tervehdittävä tyydytyksellä.

Suunnitelmassa on myös otettu huomioon asukkaiden pelikenttien, jalka- ja pesäpallon ja perinteisen tenniksen tarpeet.

Asemakaavassa puistoalueeksi määrätty alue tulee olla kokonaisuudessaan vapaasti kuljettavissa ja käytettävissä.

Eräitä huomautuksia:

Unioninkadun suuntainen Kasvitieteelliseen puutarhaan suunniteltu kulkureitti voi palvella puiston käyttäjiä päiväsaikaan. Esitetty ratkaisu, jossa reitti irrotetaan Kasvitieteellisestä johtaa kahden aidan väliseen polkuun, joka ei erityisesti yöaikaan ole tarpeellinen eikä mitenkään turvallinen. Kulkureitti – jos sellainen tehdään – tulee toteuttaa Kasvitieteellisen puutarhan sisäisenä, muina aikoina suljettuna reittivaihtoehtona.

Katajanokkaseura ry

Helsingin kaupungin kaupunkisuunnitteluvirasto järjesti 23.5.2007 yhdessä YIT Rakennus Oy:n kanssa keskustelutilaisuuden Keskon vaiheille suunnitellusta pysäköintiluolasta. Katajanokkaseura on toimittanut mielipiteen suunnitelmasta kaupunkisuunnitteluvirastolle.

Mielipide Katajanokan maanalaista pysäköintilaitosta koskevan asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta

Katajanokkaseuran mielestä Katajanokalle, pääosin Tulli- ja pakkahuoneen alle, kaavaillun pysäköintilaitoksen sijainti on kauempana asutuksesta ja siten parempi kuin aiemmin vuonna 2003 Katajanokan ns. vanhalle puolelle – asuinrakennusten alle – suunnitellun pysäköintilaitoksen sijainti. Pysäköintilaitosta koskevan asemakaavamuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa ja kaupunkisuunnitteluviraston infossa 23.5.2007 esitetyt perusteet pysäköintiluolan rakentamiselle ovat ainakin osittain ymmärrettävät.

Katajanokkaseura on huolissaan liikenteen lisääntymisestä saarellaan ja esittää mielipiteenään, että ennen kaavaluonnoksen tekoa ja siitä päättämistä, on selvitettävä mm. mikä on pysäköintilaitoksen vaikutus liikenteen nettomääriin Katajanokalla, mitkä tulevat olemaan muut julkisen liikenteen Katajanokkaa sivuavat ratkaisut tulevan metron, Kruununvuorenrannan liikenneyhteyksien eri vaihtoehtojen ja lautta- ja laivaliikenteen osalta. Kanavakadun rakennettavan katuympäristön korkeatasoinen suunnittelu on myös varmistettava.

Lisäksi on syytä selvittää, toimivatko suunnitelmassa esitetyt autojen sisään- ja ulostulot Kanavakadulla myös ruuhka-aikoina. Asukkaiden kannalta tärkeä  selvitettävä kysymys on myös se, että aiheuttaisiko pysäköintilaitoksen rakentaminen ja louhiminen vaurioita lähialueen vanhoihin asuintaloihin.

Mikäli pysäköintilaitos toteutuu, niin myös asukkaiden paikoituksen mahdollistaminen pitää olla ohjeena pysäköintilaitoksen ja kaupungin välisissä sopimuksissa ja luvissa.

Edelleen on tarkennettava ja konkretisoitava asukaspysäköinnille koituvaa hintaa eri vaihtoehdoille: mikä on hinta asiakkaalle 2 – 3 h, päivä, 2 – 3 päivää, mikä on asukkaalle viikko-, kuukausi- ja vuosimaksu.

Katajanokkaseura toivoo saavansa mahdollisuuden lausua mielipiteensä myös mahdollisesta asemakaavaluonnoksesta.

Helsingissä 4.6.2007

Katajanokkaseura ry – Skatuddssällskapet rf

Katajanokkaseura on toimittanut 7.2.2007 kaupunkisuunnitteluviraston kirjaamoon mielipiteen Katajanokan ja Laajasalon välille suunnitellusta sillasta ja tunnelista:

Katajanokkaseura ry esittää seuraavia näkökohtia Katajanokan ja Laajasalon välille kaavaillusta joukkoliikenneyhteydestä.  

Silta- ja tunnelisuunnitelma tarjoaa uusia yhteyksiä Katajanokalle ja Katajanokalta. Suunnitelmaan sisältyy kuitenkin ongelmia ja ympäristöhaittoja.

Katajanokan – Hylkysaaren silta ja raitiolinja vähentävät Katajanokalta puistoa ja kadunvarren autopaikkoja. Läppäsilta raskaine rakenteineen sulkee eräitä pitkiä historiallisia merimaisemia. Katajanokan – Hylkysaaren silta, avattavakin, asettaa hyvin suuren joukon vene- ja laivaliikennettä, esim. Rajavartioston ulkovartiolaivat ja Halkolaiturin jaalat, vaikeaan asemaan. Pienvenereitti Hylkysaaren ja Korkeasaaren välistä kääntösilta-väylää vaikuttaa myös ahtaalta kesän alusruuhkassa. Katajanokkaseura on myös huolissaan jäänmurtajien pysymisestä Helsingin nähtävyytenä, mitä hankaloituva kulku läppäsillan kautta ei ainakaan edistä.

Tunnelijalankulku ja pyöräily pitkällä tunneliosuudella vaikuttavat käyttäjän kannalta epärealistiselta.

Katajanokkaseuran mielestä monia haittapuolia ja epävarmuustekijöitä sisältävän silta- ja tunnelisuunnitelman sijasta tulisi vakavasti kehittää veneliikenteeseen perustuvaa vaihtoehtoa. Vesiliikenneyhteys on imagoltaan raitioliikenteeseen verrattava attraktio uusille ja vanhoillekin asuntoalueille. Matka-ajassa säästyvät minuutit eivät ole ainoa liikenteen laadun kriteeri.

Helsingissä 7.2.2007

Katajanokkaseura ry – Skatuddssällskapet rf