Katajanokkaseuran aloite Helsingin kaupungin nimistötoimikunnalle 17.4.2013:

Kansainvälisesti tunnetuimman suomalaisen perheen, Muumi-perheen, äidin syntymästä tulee ensi vuonna kuluneeksi sata vuotta.

Julkisuudessa on ollut tietoja, että Helsingin kaupunki suunnittelee merkkivuoden juhlistamista muun muassa nimeämällä jokin katu tai paikka Tove Janssonille.

Katajanokkaseura esittää, että ”Katajanokan puisto” nimitettäisiin ”Tove Janssonin puistoksi”.

Tove Jansson on syntyperäinen katajanokkalainen, ja hänen kotikatunsa, Luotsikatu alkaa tuosta puistosta.

Katajanokan puisto on neutraali maantieteellinen nimi, eikä siitä luopuminen varmastikaan aiheuttaisi suuria intohimoja. Ja pysyisihän puisto entisellä paikallaan. Kukaan ei asu puistossa eikä nimenmuutos siis aiheuttaisi osoiteongelmia, niin kuin jonkin kadun nimen muuttaminen tekisi.

Puiston yläpuolella kohoaa Uspenskin katedraali. Katedraali on kaupunkimme kärkinähtävyyksiä, johon käy vuosittain tutustumassa kymmeniä tuhansia turisteja. Kaikkia heitä ja ainakin lukuisia japanilaisia turisteja ajatellen olisi paikallaan osoittaa, että muumit ovat syntyisin Helsingistä.

Kuuleminen poikkeamisasiassa (Katajanokka) Linnanpuisto os. Vyökatu 3

Katajanokkaseuran muistutus 28.9.2012 Kaupunkisuunnitteluvirastolle:

Helsingin kaupungin kiinteistöviraston tilakeskus on hakenut lupaa saada poiketa asemakaavasta Helsingin kaupungin 8. kaupunginosan (Katajanokka) Linnanpuistossa 8-159-3 (osoitteessa Vyökatu 3).

Katajanokkaseura ry. esittää Vyökatu 3:n asemakaavan poikkeamisesityksestä seuraavaa.

Katajanokkaseura kannattaa pitkään tyhjillään olleen suojelurakennuksen asuinkäyttöä ja sitä, että puistosta ei muodosteta rakennukselle tonttia. Katajanokkaseura ei näe estettä Helsingin kaupungin kiinteistöviraston tilakeskuksen hakemalle poikkeamisluvalle. Rakennukselle hakemuksessa osoitettu määräala supistaa kuitenkin puiston alaa tarpeettoman paljon.

Katajanokkaseura edellyttää, että asuinkäyttöön kunnostettavan rakennus ei millään tavoin estä kulkua Linnanpuistossa, niin että rakennuksen ympäri voidaan kulkea, ja että rakennuksen etupihaksi osoitettua, puistosta erotettavaa määräalaa pienennetään esitetystä tai etupiha poistetaan määräalasta kokonaan. Katajanokkaseura edellyttää myös, että vuokrattavalle rakennuksen määräalalle ei tule autopaikkoja, vaan että ne osoitetaan esimerkiksi suunnitteilla olevaan, tulevaan maanalaiseen pysäköintilaitokseen.

HSL MIELIPIDE Kirjaamo Katajanokkaseura ry Skatuddssällskapet rf 9.1.2012 Liikennöintisuunnitelma 2012–2013

Yöliikenteen säilyttäminen on Katajanokan asukkaille tärkeää. Suunnitelman suurin muutos katajanokkalaisille on Aleksilta Kruununhakaan kääntyvä yöreitti. Se hämmentää ja saattaa eksyttää päiväliikenteen reittiin tottuneita käyttäjiä.

Raitiolinjojen luotettava havaittavuus katukuvassa ja linjan pysyvyys on osa raitioliikenteen hyvin ansaittua suosiota. Katajanokkaseura pitää raitioliikennettä nimenomaan Katajanokalle luonteenomaisena joukkoliikennemuotona. Raitioliikenne on – paitsi helsinkiläistä kaupunkikulttuuria – myös ympäristön ekologisuutta ja kestävää kehitystä tukevaa verrattuna bussiliikenteeseen. Tästä huolimatta Katajanokkaseura pitää suunnitelmaa linjan 4 raitioliikenteen korvaamisesta yöaikaan bussilinjalla 18N osin perusteltuna.

Samalla Katajanokkaseura seuraa tarkasti, että nyt suunniteltu ”raitioliikenne korvataan bussilinjalla” -konsepti ei laajene jatkossa linja 4:n osalta. Lisäksi Katajanokkaseura toteaa 18N -linjan tulevan liikennöintikartan osoittavan, että yöliikenteessä matkaa ja aikaa – verrattuna nykyiseen raitiolinja 4:een – kierrettäessä Kruununhaan kautta tulee lisää erityisesti Katajanokan kärkeen tai kärjestä matkustettaessa. Katajanokkalaisille yöliikenteen matkustajille tämä merkitsee jossain määrin tilanteen huononnusta. Bussin käyttäminen yöllä, mutta raitiolinja 4:n nykyisellä ajoreitillä, välttäisi reitinmuutoksesta koituvat sekaannukset. Liikennöintisuunnitelmaan sisältyy myös lupaus, jonka mukaan ”…Katajanokalle aloitetaan aamuyönliikenne viikonloppuisin”. Liikennöintisuunnitelmassa ei kerrota, mitä tämä aamuyönliikenne viikonloppuisin käytännössä tarkoittaa.

Mielenkiintoinen on myös liikennöintisuunnitelmassa oleva tieto, jonka mukaan yöliikenteessä matkustajat kokevat bussin raitiovaunua turvallisemmaksi liikennemuodoksi. Katajanokkaseuran tiedossa on myös päinvastaisia uutisointeja ja käytännön kokemuksia.

Raitiolinja 4 yöliikenteen lakkaaminen klo 23.30 alkaen ja korvaaminen bussilinjan 18N reittimuutoksella Katajanokka – keskusta – Munkkivuori tarvitsee onnistuakseen myös hyvää ja täsmällistä viestintää ja HSL Helsingin seudun liikenteen aktiivista tiedotusta. Katajanokkaseura toivookin palautteenaan että linjan 4 mahdollinen korvaaminen yöaikaan bussilinjalla 18N tiedotetaan reittikarttoineen ja aikatauluineen riittävän selkeästi katajanokkalaisille. Liikennöintisuunnitelmaan sisältyvää aikataulukausien muuttamista Katajanokkaseura pitää onnistuneena. Erityisesti se, että talviaikataulut jatkuvat kaksi viikkoa pidempään aina kesäkuun puoleenväliin asti, vastaa paremmin matkustajien kysyntään.

Helsingissä 9.1.2012

Katajanokkaseura ry – Skatuddssällskapet rf

Tuula Palaste-Eerola, puheenjohtaja

Kimmo Hyvärinen, ympäristötoimikunnan puheenjohtaja

Katajanokkaseura ry – Skatuddssällskapet rf ehdottaa aloitteenaan Helsingin kaupunginhallitukselle, että Katajanokalla Kanavakadun alkupäässä sijaitsevat, Uspenskin ortodoksikirkolle johtava portaat siirretään talvikunnossapidon piiriin.

Portaiden vieressä olevalla kyltillä on osoitettu, että nämä portaat eivät kuulu  talvikunnossapidon piiriin.

Perusteluna aloitteellemme on se, että Uspenskin ortodoksikatedraali on myös talviaikaan hyvin suosittu matkailukohde. Erityisesti ulkomaisten matkailijoiden on vaikea hahmottaa ”virallista” reittiä Katajanokanpuiston ja Pormestarinrinteen kautta Uspenskin katedraalille. Tai ymmärtää kyltin tekstiä. Niinpä suurin osa matkailijoista pyrkii Uspenskille talviaikaan lumettuneiden, jäätyneiden ja liukkaiden portaiden kautta. Tällöin syntyy liukastumisista ja kaatumisista onnettomuus- ja vaaratilanteita. Samat vaaratilanteet toistuvat, kun matkailijat laskeutuvat Uspenskilta keskustan suuntaan näitä jäätyneitä ja liukkaita portaita pitkin.

Katajanokkaseura arvioi, että talvella hoidetut portaat toisivat Helsingin kaupungille enemmän positiivisia vaikutuksia – sekä kaupunkikuvallisia, maineellisia ja suoraan rahalla mitattavia – kuin mitä ne veisivät talvikunnossapidon henkilöstö- ja muina kustannuksina.

20.5.2011 Katajanokkaseura ry – Skatuddssällskapet rf

Katajanokkaseura esittää Linnankatu 3 asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta sekä kaavaluonnoksesta mielipiteenään seuraavaa.

Osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaan asemakaavan muutoksessa asuntolatyyppisten kerrostalojen korttelialue (AKs) muutetaan asuinkerrostalojen korttelialueeksi (AK). Tontilla sijaitseva 6-kerroksinen rakennus puretaan ja tilalle rakennetaan 6-8-kerroksinen asuinkerrostalo.

Nyt laadittu asemakaavan muutos on yleiskaavan mukainen. Osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaan kaavamuutoksen kohteena olevaan rakennukseen ei liity merkittäviä kulttuurihistoriallisia arvoja; tästä olemme samaa mieltä. On myös hyvä, että saamme Katajanokalle lisää asuntoja.

Pidämme nyt nähtävillä olevan luonnossuunnitelman mukaista rakennusta pääosin Katajanokan kaupunkikuvaan sopivana. Edellytämme kuitenkin, että uuden rakennuksen kattokorkeus ei poikkea naapuritalojen kattokorkeuksista ja että rakennuksen julkisivun värimaailma sopii nykyiseen, viereisten Jugend-tyyppisten talojen, lämpimään värimaisemaan.

Epäilemme – ainakin asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa olevan havainnekuvan perusteella – rakennukseen suunniteltua kulmaa jossain määrin liioitellun aggressiivisen oloisena kadulle ja (korkealle) taivaalle suuntautuvana. Rakennus saattanee viereiset talot, erityisesti Linnankatu 5:ssa olevan rakennuksen, näyttämään varsin vaatimattomilta ja ”puolustuskyvyttömiltä”.

Autopaikkojen sijoittaminen pihakannen alle ja pihan kunnostaminen ulko-oleskelualueeksi ja varustaminen istutuksin on mielestämme hyvä ratkaisu.

Lisäksi Katajanokkaseura muistuttaa, että asemakaavamuutoksen ehdottomana tavoitteena tulee olla kaupunkiympäristön monipuolisuuden säilyttäminen siten, että rakennuksen kaduntasokerrokseen tulee suunnitelmaan sisällytettynä liike-, toimisto- tai työtilaa.

Katajanokkaseura ry:n kommentti Stora Enso Oyj:n pääkonttorirakennuksen kaavaluonnokseen

Katajanokkaseuran kommentti
 
Katajanokkaseura ry – Skatuddssälskapet rf kiittää Kaupunkisuunnitteluvirastoa mahdollisuudesta kommentoida Stora Enso Oyj:n pääkonttorirakennusta koskevaa asemakaavan muutoshanketta. Katajanokkaseuralla ei ole huomautettavaa nyt käsillä olevaan Stora Enso Oy:n pääkonttorirakennusta koskevaan asemakaavan muutosehdotuksen luonnokseen (luonnoksen päiväys 11.11.2010).
 
Helsingissä 2.12.2010 
Katajanokkaseura ry

Vaadimme Katajanokalle suunnitellun ristihotellin asemakaavan hylkäämistä. Suunniteltu rakennus ei sovi tälle paikalle. Jos tämä joka suuntaan massiivinen ja ympäristöään röyhkeästi dominoiva rakennus toteutetaan, näkymä mereltä Helsinkiin muuttuu myös oleellisesti. Nykyiset avarat näkymät kaupungista merelle estyisivät tarpeettomasti. Merellinen Helsinki on yksi Suomen kansallismaisemista.

Kulttuurihistoriallisesti merkittävää Eteläsataman aluetta molempine rantoineen tulee suunnitella kokonaisvaltaisesti. Katajanokanlaituri 2:n alue on suunniteltava uudestaan tai otettava mukaan vireillä olevaan Eteläsataman kehittämisen ideakilpailuun.

Nykyinen suunnitelma on edennyt asemakaavavaiheeseen tavalla, jota ei voi pitää esimerkillisenä suunnitteluprosessin ja osallisten vaikutusmahdollisuuksien kannalta. Käytännössä on nyt esitetty yksi ainoa vaihtoehto päätöksenteolle.

Helsingin kaupunginhallitus on 22.3. päättänyt yhden äänen enemmistöllä lähettää asemakaavan kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi. Katajanokkaseura ry luovuttaa adressin valtuustoryhmille ennen valtuuston kokousta 7.4.2010. Adressin voi allekirjoittaa 6.4.2010 saakka.

Lisätietoa Katajanokanlaituri 2:n asemakaavasta saa mm. tästä (Helsingin kaupungin Suunnitelmat kartalla – palvelu).

Katajanokkaseura ry (katajanokkaseura(miukumauku)gmail.com)

– – –

Allekirjoituksia saatiin 2 450.
Kiitos kaikille allekirjoittajille! Helsingin kaupunginvaltuusto hylkäsi asemakaavan äänin 47 – 38.

Katajanokkaseura ry – Skatuddssällskapet rf haluaa saattaa Helsingin kaupunginhallituksen huomioon seuraavia näkökohtia purkulupahakemuksesta, joka koskee Kanavaterminaali-rakennusta osoitteessa Katajanokan laituri 2. Rakennuksessa sijaitsee mm. Katajanokan asiamiesposti (Katajanokan Paperi). Rakennus purettaisiin uuden hotellin tieltä.

Katajanokkaseura ry vastustaa Kanavaterminaali-rakennuksen purkamista. Purkaminen merkitsisi Katajanokan postin, erään viimeisen julkisen palvelun loppumista Katajanokalla. Katajanokkaseura viittaa ylipormestarin asukastilaisuudessa 15.1.2008 annettuun lupaukseen, jonka mukaan postin säilyttämistä selvitetään.

Lisäksi Katajanokkaseura perustelee purkulupahakemuksen hylkäämistä hotellikaava-asian täydellisellä keskeneräisyydellä. Yleisten töiden lautakunta on 14.5.2009 antanut kaupunginhallitukselle lausunnon Katajanokanlaiturin hotellista. Lautakunta mm. korostaa vesirajassa olevan rakennuspaikan haasteellisuutta ja ennen kaikkea Eteläsataman ympäristön merkitystä kansallismaisemana: lautakunta pitää välttämättömänä, että mikäli hanketta halutaan viedä eteenpäin, sille etsitään uusi sijoituspaikka, jossa ympäristön vaatimukset ovat lievempiä. Joka tapauksessa hotellihanke on epävarma ja sitä ei tulla ainakaan vuosiin toteuttamaan todennäköisten valituskierrosten takia. Purkaminen ennen aikojaan on epätaloudellista ja -ekologista ja saattaisi tehdä tämän yhden Helsingin keskeisimmistä paikoista epämääräisen näköiseksi pitkiksi ajoiksi.

Helsingissä 18.5.2009

Katajanokkaseura toteaa, että Suomenlinnan huoltolautan lähtöalueelle on tehty terminaalivarasto-suunnitelma, jossa nykyisen, pienikokoisen liikennerakennuksen ja paikoitusalueen paikalle esitetään mittavaa rakennuskompleksia ja laajaa liikennekenttää.

Huoltolautan käyttäjille suunniteltu, kauttaaltaan noin neljä metriä korkea matkustajarakennus käsittää odotustilojen ohella kokous-, sauna- ja sosiaalitiloja. Lauttaa päivittäin käyttäville suomenlinnalaisille on lisäksi suunniteltu kolme metriä korkea toinen kerros, josta työmatkalaiset voivat katsella Suomenlinnan suuntaan.

Katajanokan Huollon ja rakennusviraston pienille työkoneille on varattu tilat niille tarpeettoman korkeista varastotiloista. Varastot ja matkustajarakennus on ympäröity noin neljä metriä korkealla tiilimuurilla, jonka keskellä on laaja työpiha. Tiilimuurilla ympäröity kokonaisuus on yli neljäkymmentä metriä pitkä ja alaltaan runsaat 700 m2. Se muodostaisi Katajanokan kärkeen,näkyvimmälle rannalle ja kaupunkikuvallisesti erittäin merkittävälle paikalle rakennuksen, joka katkaisisi rannan lähivirkitysreitin taakseen sekä sulkisi alueella liikkuvien ja lähitalojen alimpien kerrosten asukkaiden näköaloja merelle.

Katajanokkaseura ei ole saanut käyttöönsä, asemapiirrosta lukuun ottamatta, mitään materiaalia, jossa rakennussuunnitelma olisi sovitettu ympäristöön, tai jossa olisi tarkasteltu laajan ja korkean rakennelman vaikutuksia lähiympäristöön, rannan virkistysreitin jatkuvuuteen tai asumisen olosuhteisiin alueella. Katajanokkaseura katsoo, että suunnittelu on tehty puhtaasti hankesuunnitteluna, ilman tarvittavia ympäristötarkasteluja ja ilman minkäänlaista vuorovaikutusta alueen asukkaiden kanssa.

Alue on yksi Helsingin merellisen kansallismaiseman solmukohtia. Sieltä avautuu laaja näköalasektori Kruunuvuorenselälle, Suomenlinnan mailmanperintökohteeseen ja Kaivopuistoon. Alue myös nähdään laajalta, mm. matkustaja- ja risteilylaivoilta. Se on jäänyt ainoaksi asemakaavoittamattomaksi alueeksi Katajanokalla. Katajanokkaseura katsoo, että tämän maisemallisesti merkittävän alueen rakentamista ja käyttöä ei voi ratkaista poikkeamismenettelyllä. Alueelle tulee laatia asemakaava, jossa alueen käyttötarkoitus, rannan jalankulkureitin jatkaminen ja rakentamisen ratkaisut voidaan suunnitella maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämällä vuorovaikutteisella tavalla.

Katajanokkaseura ry.
Helsingissä 27.3.2009

Katajanokkaseura ry – Skatuddssällskapet rf

Tuula Palaste-Eerola                                             Helena Alkula
Katajanokkaseuran puheenjohtaja                          Katajanokkaseuran sihteeri