Katajanokkaseura esittää Katajanokan pysäköintilaitoksen asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta sekä kaavaluonnoksesta mielipiteenään seuraavaa.

Asemakaavan muutos mahdollistaa maanalaisen 500 auton pysäköintilaitoksen rakentamisen Katajanokalle. Kaksisuuntaisia sisään- ja ulosajoramppeja esitetään alustavasti nykyisen huoltoaseman tontille, josta on suunniteltu ajoyhteys Kanavakatu 14:n kohdalla. Pysty-yhteyksiä laitoksesta maanpinnalle hissein ja portain tutkitaan jatkosuunnittelun yhteydessä.

Katajanokkaseura pitää nyt nähtävillä olevaa Katajanokan pysäköintilaitoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa sekä sitä koskevaa kaavaluonnosta pääosin Katajanokan kaupunkikuvaan sopivana. Laitos myös todennäköisesti parantaisi pysäköintiä ja pysäköintipalveluiden saatavuutta alueella.

Katajanokkaseura on kuitenkin erityisen huolissaan pysäköintilaitoksen alueelle aiheuttamista liikennevaikutuksista. Jo nyt matkustajalaivojen (Viking Line) purku- ja lastausliikenne ruuhkauttaa erityisesti Kanavakadun ja sen lähikadut pahoin. Täten sisäänajorampin sijaintia lähempänä Katajanokan siltoja on syytä vielä etsiä. Katajanokkaseura katsoo, että nyt suunnitelman havainnekuvissa erillisinä näkyvät pysäköintilaitoksen hormi- ja sisäänkäyntirakennukset tulisi suunnitella rakennuksiin (esim. Kesko). Katajanokkaseura esittää asukaspysäköintiin etuoikeutta katajanokkalaisille.

Katajanokkaseura toivoo tarkennusta pysäköintilaitoksen rakentamisen aikaisista louhintatöistä ja louheenajosta (kesto n. 1,5 vuotta). Hallilouhinnassa keskimääräinen louhintamäärä on noin 900 m3 päivässä. Tämä merkitsee noin 125 autokuormaa lisää liikennettä Katajanokalle joka päivä. Laitoksen rakentamisen aikana räjäytykset aiheuttavat lähialueelle tärinävaikutuksia. Lisäksi ympäristömelua syntyy 2 – 5 kertaa päivässä toteutettavista kallioaineksen räjäytyksistä. Katajanokkaseura pitää välttämättömänä, että pysäköintilaitoksen suunnittelun ja rakentamisen edetessä katajanokkalaisille järjestetään säännöllisesti erillisiä tiedotustilaisuuksia.

3.10.2014

Katajanokkaseura ry:n kannanotto Helsinki Allas Oy:n lupapyyntöön Katajanokanlaiturin käytöksi meriuimala-alueena

Helsinki Allas Oy hakee lupaa rakentaa meriuimala Katajanokan rantaan kahdeksaksi vuodeksi. Uimalassa olisi neljä kelluvaa uima-allasta, hiekkaranta ja nurmialue. Uimalan sisätilat olisivat kaksikerroksisessa puuverhoillussa rakennuksessa. Rakennukseen tulisi saunan lisäksi myös mm. kahvila, ravintola ja kauppa. Rakennuksen katto toimisi terassina, jonne olisi vapaa pääsy.

Uimala sijoittuisi rakennuskiellossa olevalle alueelle puretun Kanavaterminaalin paikalle sekä viereiselle vesialueelle. Uimalan rakentaminen edellyttää poikkeamislupaa rakennuskiellosta ja suunnittelutarvepäätöksestä

Katajanokkaseura ry – Skattuddssällskapet rf on aiemmin 25.4.2013 mielipiteessään kaupunginhallitukselle kannattanut Katajanokanlaiturin/Kanavaterminaalin tontin käyttöä paikalle suunniteltavien meriuimala-hankkeiden alueena sekä tämäntapaista alueen elävöittämistä ja kaikille avointa Katajanokanlaiturin ja Kanavaterminaalin tyhjän tontin väliaikaiskäyttöä.

Katajanokkaseura pitää tärkeänä, että käynnistyvässä alueen yleissuunnitelmassa selvitettävänä olevan Kanavaterminaalin tyhjälle tontille voidaan suunnitella ja rakentaa meriuimaloiden tapaisia, monenlaisia merelliseen toimintaan palveluita tuottavia kansalaisalueita.

Meriuimala-tyyppiset hankkeet sopivat hyvin osaksi Katajanokan merellistä ympäristöä ja kulttuuria.

Katajanokkaseura toivoo, että Helsinki Allas Oy:n lupapyyntöön suhtaudutaan myönteisesti.

Helsingissä 30.10.2013

Katajanokkaseura ry – Skatuddssälskapet rf

Tuula Palaste-Eerola

puheenjohtaja

Helena Alkula

sihteeri

Helsingin kaupunginhallitukselle 25.4.

Katajanokkaseura ry – Skattuddssälskapet rf kannattaa alueen elävöittämistä ja kaikille avointa Katajanokanlaiturin ja Kanavaterminaalin tyhjän tontin väliaikaiskäyttöä.

Toivomme että kaupunginhallitus suhtautuisi myönteisesti vireillä oleviin meriuimalahankkeisiin. Pidämme tärkeänä, että käynnistyvässä alueen yleissuunnitelmassa Kanavaterminaalin tontille voitaisiin suunnitella meriuimaloiden tapaisia, monenlaisia merelliseen toimintaan palveluita tuottavia kansalaisalueita.

Mielestämme meriuimala-tyyppiset hankkeet sopivat hyvin osaksi Katajanokan merellistä ympäristöä ja kulttuuria.

Katajanokkaseuran aloite Helsingin kaupungin nimistötoimikunnalle 17.4.2013:

Kansainvälisesti tunnetuimman suomalaisen perheen, Muumi-perheen, äidin syntymästä tulee ensi vuonna kuluneeksi sata vuotta.

Julkisuudessa on ollut tietoja, että Helsingin kaupunki suunnittelee merkkivuoden juhlistamista muun muassa nimeämällä jokin katu tai paikka Tove Janssonille.

Katajanokkaseura esittää, että ”Katajanokan puisto” nimitettäisiin ”Tove Janssonin puistoksi”.

Tove Jansson on syntyperäinen katajanokkalainen, ja hänen kotikatunsa, Luotsikatu alkaa tuosta puistosta.

Katajanokan puisto on neutraali maantieteellinen nimi, eikä siitä luopuminen varmastikaan aiheuttaisi suuria intohimoja. Ja pysyisihän puisto entisellä paikallaan. Kukaan ei asu puistossa eikä nimenmuutos siis aiheuttaisi osoiteongelmia, niin kuin jonkin kadun nimen muuttaminen tekisi.

Puiston yläpuolella kohoaa Uspenskin katedraali. Katedraali on kaupunkimme kärkinähtävyyksiä, johon käy vuosittain tutustumassa kymmeniä tuhansia turisteja. Kaikkia heitä ja ainakin lukuisia japanilaisia turisteja ajatellen olisi paikallaan osoittaa, että muumit ovat syntyisin Helsingistä.

Kuuleminen poikkeamisasiassa (Katajanokka) Linnanpuisto os. Vyökatu 3

Katajanokkaseuran muistutus 28.9.2012 Kaupunkisuunnitteluvirastolle:

Helsingin kaupungin kiinteistöviraston tilakeskus on hakenut lupaa saada poiketa asemakaavasta Helsingin kaupungin 8. kaupunginosan (Katajanokka) Linnanpuistossa 8-159-3 (osoitteessa Vyökatu 3).

Katajanokkaseura ry. esittää Vyökatu 3:n asemakaavan poikkeamisesityksestä seuraavaa.

Katajanokkaseura kannattaa pitkään tyhjillään olleen suojelurakennuksen asuinkäyttöä ja sitä, että puistosta ei muodosteta rakennukselle tonttia. Katajanokkaseura ei näe estettä Helsingin kaupungin kiinteistöviraston tilakeskuksen hakemalle poikkeamisluvalle. Rakennukselle hakemuksessa osoitettu määräala supistaa kuitenkin puiston alaa tarpeettoman paljon.

Katajanokkaseura edellyttää, että asuinkäyttöön kunnostettavan rakennus ei millään tavoin estä kulkua Linnanpuistossa, niin että rakennuksen ympäri voidaan kulkea, ja että rakennuksen etupihaksi osoitettua, puistosta erotettavaa määräalaa pienennetään esitetystä tai etupiha poistetaan määräalasta kokonaan. Katajanokkaseura edellyttää myös, että vuokrattavalle rakennuksen määräalalle ei tule autopaikkoja, vaan että ne osoitetaan esimerkiksi suunnitteilla olevaan, tulevaan maanalaiseen pysäköintilaitokseen.

HSL MIELIPIDE Kirjaamo Katajanokkaseura ry Skatuddssällskapet rf 9.1.2012 Liikennöintisuunnitelma 2012–2013

Yöliikenteen säilyttäminen on Katajanokan asukkaille tärkeää. Suunnitelman suurin muutos katajanokkalaisille on Aleksilta Kruununhakaan kääntyvä yöreitti. Se hämmentää ja saattaa eksyttää päiväliikenteen reittiin tottuneita käyttäjiä.

Raitiolinjojen luotettava havaittavuus katukuvassa ja linjan pysyvyys on osa raitioliikenteen hyvin ansaittua suosiota. Katajanokkaseura pitää raitioliikennettä nimenomaan Katajanokalle luonteenomaisena joukkoliikennemuotona. Raitioliikenne on – paitsi helsinkiläistä kaupunkikulttuuria – myös ympäristön ekologisuutta ja kestävää kehitystä tukevaa verrattuna bussiliikenteeseen. Tästä huolimatta Katajanokkaseura pitää suunnitelmaa linjan 4 raitioliikenteen korvaamisesta yöaikaan bussilinjalla 18N osin perusteltuna.

Samalla Katajanokkaseura seuraa tarkasti, että nyt suunniteltu ”raitioliikenne korvataan bussilinjalla” -konsepti ei laajene jatkossa linja 4:n osalta. Lisäksi Katajanokkaseura toteaa 18N -linjan tulevan liikennöintikartan osoittavan, että yöliikenteessä matkaa ja aikaa – verrattuna nykyiseen raitiolinja 4:een – kierrettäessä Kruununhaan kautta tulee lisää erityisesti Katajanokan kärkeen tai kärjestä matkustettaessa. Katajanokkalaisille yöliikenteen matkustajille tämä merkitsee jossain määrin tilanteen huononnusta. Bussin käyttäminen yöllä, mutta raitiolinja 4:n nykyisellä ajoreitillä, välttäisi reitinmuutoksesta koituvat sekaannukset. Liikennöintisuunnitelmaan sisältyy myös lupaus, jonka mukaan ”…Katajanokalle aloitetaan aamuyönliikenne viikonloppuisin”. Liikennöintisuunnitelmassa ei kerrota, mitä tämä aamuyönliikenne viikonloppuisin käytännössä tarkoittaa.

Mielenkiintoinen on myös liikennöintisuunnitelmassa oleva tieto, jonka mukaan yöliikenteessä matkustajat kokevat bussin raitiovaunua turvallisemmaksi liikennemuodoksi. Katajanokkaseuran tiedossa on myös päinvastaisia uutisointeja ja käytännön kokemuksia.

Raitiolinja 4 yöliikenteen lakkaaminen klo 23.30 alkaen ja korvaaminen bussilinjan 18N reittimuutoksella Katajanokka – keskusta – Munkkivuori tarvitsee onnistuakseen myös hyvää ja täsmällistä viestintää ja HSL Helsingin seudun liikenteen aktiivista tiedotusta. Katajanokkaseura toivookin palautteenaan että linjan 4 mahdollinen korvaaminen yöaikaan bussilinjalla 18N tiedotetaan reittikarttoineen ja aikatauluineen riittävän selkeästi katajanokkalaisille. Liikennöintisuunnitelmaan sisältyvää aikataulukausien muuttamista Katajanokkaseura pitää onnistuneena. Erityisesti se, että talviaikataulut jatkuvat kaksi viikkoa pidempään aina kesäkuun puoleenväliin asti, vastaa paremmin matkustajien kysyntään.

Helsingissä 9.1.2012

Katajanokkaseura ry – Skatuddssällskapet rf

Tuula Palaste-Eerola, puheenjohtaja

Kimmo Hyvärinen, ympäristötoimikunnan puheenjohtaja

Katajanokkaseura ry – Skatuddssällskapet rf ehdottaa aloitteenaan Helsingin kaupunginhallitukselle, että Katajanokalla Kanavakadun alkupäässä sijaitsevat, Uspenskin ortodoksikirkolle johtava portaat siirretään talvikunnossapidon piiriin.

Portaiden vieressä olevalla kyltillä on osoitettu, että nämä portaat eivät kuulu  talvikunnossapidon piiriin.

Perusteluna aloitteellemme on se, että Uspenskin ortodoksikatedraali on myös talviaikaan hyvin suosittu matkailukohde. Erityisesti ulkomaisten matkailijoiden on vaikea hahmottaa ”virallista” reittiä Katajanokanpuiston ja Pormestarinrinteen kautta Uspenskin katedraalille. Tai ymmärtää kyltin tekstiä. Niinpä suurin osa matkailijoista pyrkii Uspenskille talviaikaan lumettuneiden, jäätyneiden ja liukkaiden portaiden kautta. Tällöin syntyy liukastumisista ja kaatumisista onnettomuus- ja vaaratilanteita. Samat vaaratilanteet toistuvat, kun matkailijat laskeutuvat Uspenskilta keskustan suuntaan näitä jäätyneitä ja liukkaita portaita pitkin.

Katajanokkaseura arvioi, että talvella hoidetut portaat toisivat Helsingin kaupungille enemmän positiivisia vaikutuksia – sekä kaupunkikuvallisia, maineellisia ja suoraan rahalla mitattavia – kuin mitä ne veisivät talvikunnossapidon henkilöstö- ja muina kustannuksina.

20.5.2011 Katajanokkaseura ry – Skatuddssällskapet rf

Katajanokkaseura esittää Linnankatu 3 asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta sekä kaavaluonnoksesta mielipiteenään seuraavaa.

Osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaan asemakaavan muutoksessa asuntolatyyppisten kerrostalojen korttelialue (AKs) muutetaan asuinkerrostalojen korttelialueeksi (AK). Tontilla sijaitseva 6-kerroksinen rakennus puretaan ja tilalle rakennetaan 6-8-kerroksinen asuinkerrostalo.

Nyt laadittu asemakaavan muutos on yleiskaavan mukainen. Osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaan kaavamuutoksen kohteena olevaan rakennukseen ei liity merkittäviä kulttuurihistoriallisia arvoja; tästä olemme samaa mieltä. On myös hyvä, että saamme Katajanokalle lisää asuntoja.

Pidämme nyt nähtävillä olevan luonnossuunnitelman mukaista rakennusta pääosin Katajanokan kaupunkikuvaan sopivana. Edellytämme kuitenkin, että uuden rakennuksen kattokorkeus ei poikkea naapuritalojen kattokorkeuksista ja että rakennuksen julkisivun värimaailma sopii nykyiseen, viereisten Jugend-tyyppisten talojen, lämpimään värimaisemaan.

Epäilemme – ainakin asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa olevan havainnekuvan perusteella – rakennukseen suunniteltua kulmaa jossain määrin liioitellun aggressiivisen oloisena kadulle ja (korkealle) taivaalle suuntautuvana. Rakennus saattanee viereiset talot, erityisesti Linnankatu 5:ssa olevan rakennuksen, näyttämään varsin vaatimattomilta ja ”puolustuskyvyttömiltä”.

Autopaikkojen sijoittaminen pihakannen alle ja pihan kunnostaminen ulko-oleskelualueeksi ja varustaminen istutuksin on mielestämme hyvä ratkaisu.

Lisäksi Katajanokkaseura muistuttaa, että asemakaavamuutoksen ehdottomana tavoitteena tulee olla kaupunkiympäristön monipuolisuuden säilyttäminen siten, että rakennuksen kaduntasokerrokseen tulee suunnitelmaan sisällytettynä liike-, toimisto- tai työtilaa.