Katajanokkaseura toteaa, että kaavaillut uusien nopeusrajoitusperiaatteiden mukaiset ehdotukset eivät muuta Katajanokan alueen nykyisiä nopeusrajoituksia, koska ne jo noudattavat näitä periaatteita. Ehdotuksen johtopäätökset on tiivistetty seuraavasti: tarkoitus on ohjata suunnittelua niin, että jatkossa liikenne- ja liikenteen ohjaussuunnitelmat tehdään ehdotettujen uusien periaatteiden mukaisesti. Tällöin saavutetaan lopulta yhtenäinen nopeusrajoitusjärjestelmä, jossa katuverkon hierarkia ja ympäröivä maankäyttö tulevat selkeästi huomioiduksi. Ehdotettu nopeusrajoitusten määrittämisen tavoitetila eli se, että kadun käyttäjä tietää heti kadulla liikkuessaan pelkän katu-ympäristön perusteella oikean nopeusrajoituksen, on Katajanokkaseuran mielestä kannatettava. Asia konkretisoidaan ehdotuksessa hyvin: matalammilla nopeuksilla autoilijalla on paremmat mahdollisuudet havaita pyöräilijä ja pyöräilijä voi paremmin ennakoida sopivaa ylitysväliä. Tarve erotella polkupyörät ja autot omille väylilleen on peräisin pyöräilyn ja nopeavauhtisen moottoriajoneuvoliikenteen yhteensopimattomuudesta ja siitä johtuvista turvallisuusongelmista. Pyöräilijöiden ja autoilijoiden liikkuminen yhteisessä tilassa hankaloituu, kun nopeuserot kasvavat ja mahdollisuudet kommunikointiin heikkenevät. Tilanteen korjaamiseksi on kaksi vaihtoehtoa: erotella pyöräliikenne omalle väylän osalleen tai rauhoittaa autoliikennettä. (Helsingin kaupunki, kaupunkisuunnitteluvirasto 2016). 6.10.2017
Katajanokkaseura ry:n muistutus koskien Kanavakatu 14:n asemakaavan muutosta ja mielipide koskien FT Helsingin ja SkyWheelin poikkeamishakemuksia
Skywheel Helsinki Oy sekä FlyTour Helsinki Oy c/o Lalli Kuoppala ovat erillisillä hakemuksilla hakeneet lupaa saada poiketa asemakaavasta ja rakennuskiellosta Helsingin kaupungin 8. kaupunginosan (Katajanokka) kaavoittamattomalla laituri-, katu- ja liikennealueella, osoitteessa Katajanokanlaituri 2. SkyWheel Oy hakee poikkeamispäätöstä vuoteen 2023 asti, FlyTour Helsinki Oy hakee 5 vuoden määräaikaisen poikkeamisen pidentämistä 15 vuodeksi eli vuoteen 2031 asti.
Katajanokkaseura ry. – Skatuddssälskapet fr. ei ota kantaa kummankaan hakijan hakuajan pidentämiseen sinällään. Katajanokkaseura katsoo, että kummankin hakijan – sekä Skywheel Helsinki Oy että FlyTour Helsinki Oy – mahdollinen määräaikainen poikkeamisen pidentäminen tulee sitoa korkeintaan samalla laituri-, katu- ja liikennealueella sijaitsevan Allas Sea Pool merikylpylän määräaikaan.
Katajanokkaseuran mielestä mahdollisen määräaikaisen poikkeamisen pidentämisen edellytyksenä hakijoiden ja Helsingin kaupungin tulee yhdessä laatia ja toteuttaa suunnitelma Katajanokanlaituri 2 -alueen kevyen liikenteen turvallisuuden kehittämiseksi. Lupahakemusalueella ja sen välittömään läheisyyteen sijoittuu useita Etelä-Helsingin suosittuja nähtävyyksiä mm. Kauppatori, Uspenskin katedraali, Senaatintori, Allas Sea Pool, Kaupunkikorttelit sekä liikennettä kokoavia ja tuottavia alueita kuten Helsingin kaupungin turistibusseille luovuttama pysäköintipaikka, Suomenlinnan lautan laituri, risteilylaivojen laituri jne. Näin ollen sekä kaupunkilaisia että turisteja liikkuu alueella erityisesti kesäaikaan erittäin paljon.
Nykyinen FlyTourin rakennuksen sijainti osittain kevyen liikenteen väylällä sisältää kasvavan riskin erityisesti pyöräilijöiden ja jalankulkijoiden yhteentörmäyksille varsinkin ajanjaksolla huhtikuusta lokakuuhun. Toisin kuin FlyTourin lupahakemuksessa mainitaan, Katajanokkaseura katsoo, että nykyinen jalankulku ja pyöräily eivät suju esteettä ja turvallisesti rakennuksen ohitse. Erityisesti pyöräilyväylän turvallista sijoittamista rakennuksen ohitse on parannettava nykyisestä.
Flytourin nykyinen sijoituspaikka on käytännössä todettu liikenteellisesti ja kaupunkitilallisesti epäsopivaksi. Katajanokkaseura edellyttää, että mahdollisesti myönnettävän jatkoajan ehdoksi asetetaan vuokra-aikana tehtävä sopivamman sijoituspaikan suunnittelu ja sen toteutuksen mahdollistavat sopimusehdot.
Helsingissä 5.6.2017
Kannanotot
Yleiskaavaehdotuksessa Helsingin rantapuistot tulee säilyttää.
Kaupungin vasta pari vuotta sitten rakentama Matruusinpuisto on itäisen kantakaupungin Suomenlinnan puolen puisto. Suomenlinnan selälle avautuvan näkymänsä puolesta sillä potentiaalia kehittyä suosituksi koko kaupungin yhteiseksi rantapuistoksi, Merisataman rannan tapaan.
Rajusti kasvavan Helsingin merenrantapuisto ei ole viisas valinta rakennusmaaksi. Yleiskaavaehdotuksessa piirretty, rakentamiselta jäävä kapea viherkaista ei korvaa oleskelu- ja tapahtumapuistoa. Yleiskaavan asukasluku- ja tiivistämistavoite korostaa tarvetta säilyttää kaupunkirakenteessa Helsingin keskeiset erityispiirteet ja arvot, ainutlaatuiset ranta-alueet ja puistot.
Helsingin kantakaupungin merenrannat on kaukonäköistä pitää ja kehittää edelleen kasvavan kaupungin meripuistoina. Tiiviin Helsingin eritysluonne, meri, vapaat rannat ja puistot on parasta Stadia – myös yleiskaavan tavoitevuonna 2050.
Matruusinpuisto ja siihen liitettävät rannat tulee yleiskaavassa osoittaa Ullanlinnan erittäin suositun ja yleiskaavassa sellaisena säilyvän Meripuiston rinnalla kantakaupungin ainutlaatuisen, yhteisen merenrannan ja Suomenlinnan maiseman kaupunkipuistoksi, jota kehitetään kaikille kaupunkilaisille avoimena maisema- ja käyttöpuistona ja Helsingin merellisenä käyntikorttina.
Yleiskaava, Katajanokkaseuran muistutus
HELSINGIN KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNNALLE
Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 62 §:n mukaisena osallisena allekirjoittanut kaupunginosayhdistys Katajanokkaseura esittää MRL 65 §:n mukaisen muistutuksen Helsingin yleiskaavaehdotuksesta.
Muistutus koskee Katajanokan kaakkoisen ranta-alueen kantakaupunki C2 kaavamerkintää ja siihen liittyvää kaavaselostuksen osaa ja kantakaupunki-teemakarttaa, joiden mukaan alueelle esitetään lisärakentamista. Kaavaehdotuksessa ei ole huomioitu seuran kaavan luonnosvaiheessa tekemää muutosehdotusta eikä vuorovaikutusraportissa annettu vastine tyydytä seuraa.
Alueella on voimassa sisäasiainministeriön 14.7.1977 vahvistama Katajanokan kärjen asuntoalueen asemakaava (7534) ja ympäristöministeriön 20.11.1986 vahvistama satama-alueen ja Matruusinpuiston asemakaava (9146). Yleiskaavaehdotus sisältää näissä asemakaavoissa osoitettuihin ja toteutettuihin käyttötarkoituksiin muutoksia, jotka edellyttäisivät em. asemakaavojen muuttamista.
1. Muistutuksen kohdealueen suhde laajempiin suunnitelmiin ja tavoitteisiin
Täydennysrakentamisen sijoittaminen ko. rantakaistalle vaikeuttaa muiden yleiskaavaa laajempien tavoitteiden ja suunnitelmien sekä myös yleiskaavalle asetettujen muiden tavoitteiden toteutumista tai on ristiriidassa niiden kanssa.
Suomenlinna Unescon maailmanperintökohde
Katajanokka kuuluu Suomenlinnan maailmanperintökohteen suoja-alueeseen (buffer zone), jolla maiseman pysyvyydelle kohdistuu erityisiä vaatimuksia. Suomen anomuksesta vuonna 1991 Suomenlinna liitettiin Unescon maailmanperintöluetteloon ainutlaatuisena Euroopan linnoitusarkkitehtuurin esimerkkinä.
Suomenlinna ympäristöineen on myös valtakunnallisesti arvokas maisema-alue (valtioneuvoston päätös 5.1.1995).
Katajanokka merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö
Katajanokan vanha osa sisältyy Museoviraston inventointiin valtakunnallisesti merkittävistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä (RKY). Inventointi on valtioneuvoston päätöksellä 22.12.2009 otettu maankäyttö- ja rakennuslakiin perustuvien valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkoittamaksi inventoinniksi rakennettuna kulttuuriympäristönä 1.1.2010 alkaen.
Maakuntakaavassa Katajanokka kulttuurihistoriallisesti merkittävä alue
Uudenmaan maakuntakaavassa (vahvistettu 8.11.2006) Katajanokka kokonaisuudessaan on kulttuurihistoriallisesti merkittävä alue. Aluetta koskeva suunnittelumääräys: ”Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on otettava huomioon kulttuuriympäristön ominaispiirteiden vaaliminen ja turvattava merkittävien maisema- ja kulttuuriarvojen säilyminen. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on arvioitava ja sovitettava yhteen maakuntakaavassa osoitetun käyttötarkoituksen mukainen maankäyttö sekä maisema- ja kulttuuriarvot.”
Helsinkipuisto (kansallinen kaupunkipuisto)
Katajanokan rannat ovat osa kaavailtua Helsinkipuistoa, jonka vuonna 2012 valmistuneessa yleissuunnitelmassa todetaan mm: ”Helsinkipuiston kantakaupungin ja Katajanokan rannoista kehitetään korkeatasoista, toiminnallista julkista ulkotilaa, jossa voi olla tiiviisti yhteydessä veteen. Katajanokan kärjen puisto kunnostetaan korkeatasoiseksi merelliseksi oleskelutilaksi. Katajanokan kärjen puiston rannasta avautuu laaja näkymä Kruunuvuorenselälle ja Kalasataman ja Korkeasaaren suunnalle. Näkymiä puistoa ympäröiviltä kaduilta Kruunuvuorenselälle tulee avata”.
Rantaraitti on kaavaehdotuksessa aivan oikein pantu kiertämään myös Katajanokan rantoja, mutta houkutteleeko täyteen rakennettu ranta käyttämään sitä?
2. Muistutuksen kohdealue Katajanokan osana
Katajanokan kärjen asemakaava-alue arkkitehtonisena kohteena
Arkkitehtien Helander, Pakkala, ja Sundman 1970-luvun alussa voittaman ideakilpailun pohjalta laadittua Katajanokan uuden alueen asemakaavaa on pidetty onnistuneena nimenomaan siksi, että se otti huomioon merellisen maiseman. Ideakilpailulla saadun tuloksen ansiot mitätöitäisiin merimaiseman eteen kaavaillulla täydennysrakentamisella.
Liikenne Katajanokalla
Katajanokka sijaitsee liikennekapeikon takana. Jo nykyisillä väestömäärillä (n. 4500) pääsy saarelle ja saarelta ruuhkautuu ajoittain pahasti. Katajanokan vanhan puolen täydennysrakennussuunnitelmat (Kesko ja Kirkkohallitus) merkitsevät jo väestömäärän ja liikenteen lisääntymistä. Yleiskaavan lisärakentaminen merkitsisi noin 40 %:n väestön lisäystä ja ajoneuvomäärän kasvamista noin 3000:een.
Mikäli sataman vuoro- ja risteilyliikenne nykyisestä (päivittäin noin 8000 matkustajaa ja 1000 ajoneuvoa) lisääntyy, kuten Helsingin Satama Oy:n kehityssuunnitelmien mukaan näyttäisi tapahtuvan, heikkenee liikenteen toimivuus lisärakentamisesta riippumatta entisestään.
Väestömäärän kasvattamista Katajanokan kaltaisen liikennekapeikon takana tulee arvioida kriittisesti myös poikkeusolosuhteisiin varautumisen kannalta. Seuran esittämä maanalainen huoltotunneli satamaliikennettä varten parantaisi oleellisesti tilannetta.
Puistot ja lähivirkistysalueet Katajanokalla
Matruusinpuisto on Katajanokan merenpuoleisen osan ainoa varsinainen oleskelupuistikko. Muut rantaa kiertävät puistoalueet on varattu sinänsä tarpeellisina palloiluun, leikkipuistoksi ja koirapuistoksi. Ei ole uskottava se suunnittelijan esittämä perustelu, että samanaikaisesti täydennysrakentamisen kanssa pystyttäisiin lähivirkistysaluetta kehittämään. Havainnepiirroksissa esitetty kapea viherkaista ei korvaa oleskelu- ja tapahtumapuistoja. Myös Katajanokan luonnon eläinten elinmahdollisuuksia rakentamisella oleellisesti heikennettäisiin.
Katajanokalla on jo nyt puistoja eteläisen suurpiirin keskiarvoa (17,9 m²/asukas) vähemmän. Yleiskaavaehdotuksen toteutuminen huonontaisi tilannetta entisestään (noin 10 m²/asukas).
Koko Katajanokanranta, Matruusinpuisto ja siihen tulevaisuudessa liitettävät rantapuistot, pitää yleiskaavassa osoittaa Ullanlinnan erittäin suositun Meripuiston rinnalla kantakaupungin ainutlaatuisen, yhteisen merenrannan ja Suomenlinnan maiseman kaupunkipuistoksi, jota kehitetään kaikille kaupunkilaisille avoimena maisema- ja käyttöpuistona ja Helsingin merellisenä käyntikorttina. Yleiskaavan asukasluku- ja tiivistämistavoite korostaa tarvetta säilyttää kaupunkirakenteessa Helsingin keskeiset erityispiirteet ja arvot, ainutlaatuiset ranta-alueet ja puistot.
Nykyinen Matruusinpuisto jo toimii ja sitä voidaan kehittää kasvavan risteilijäliikenteen naapurina ja Helsingin käyntikorttina.
Palvelut Katajanokalla
Mahdollisena hyötynä täydennysrakentamisesta ja sen seurauksena väkimäärän kasvusta pidetään palvelujen parantumista.
Näin uskottiin ja tapahtuikin uutta aluetta rakennettaessa 1980-luvulla. Kauppoja ja ravintoloita ilmestyi ja koulu- ja päiväkotipalvelut paranivat. Syntyneet kaupalliset palvelut eivät kuitenkaan kannattaneet, sillä niistä ei ole paljonkaan jäljellä. Keskustan monipuolinen ja helposti saavutettava tarjonta on syy kaupallisten palvelujen menestymättömyyteen – ei niinkään väestöpohja.
Arvioita toteuttamisen edellytyksistä
Muistutusalue on merestä täytettyä aluetta. Täyttöä aikanaan teollisuusalueelle tehtäessä ei ole huomioitu sitä, että alue tulisi asuntorakennuskäyttöön. Rakentaminen tulisi olemaan erittäin haasteellista ja kallista. Lisäksi rantamaisemaa tulisi mahdollisesti pilaamaan vuosiksi painomaavallit tai mittava maamassojen siirto.
3. Kaavan vaikutusten arviointi
Kun kaavoitustyössä tavoitteeksi on asetettu huomattava täydennysrakentaminen valmiiseen ja vakiintuneeseen kaupunkirakenteeseen, olisi kohteiden valinnan tullut perustua kohteiden vertailutarkasteluun ja vaikutukset arvioida kunkin kohteen lähiympäristön kannalta. Tällainen menettely olisi jotenkin turvannut eri kaupunginosien ja kaupunkilaisten tasapuolisen kohtelun.
4. Yhteenveto
Muistutuksella pyritään tuomaan päätöksentekijöille esiin muistutusalueen täydennysrakentamiseen liittyvät ongelmat ja ristiriidat valtakunnallisiin, maakunnallisiin ja Helsingin kaupungin omiinkin tavoitteisiin nähden.
Muistutusalue sijoittuu sekä matkailullisesti että Helsingin merellisen imagon kannalta kriittiseen paikkaan. Noin puolen kilometrin säteen sisällä on sekä Suomenlinna että Helsingin kaupunkirannat Katajanokalta Kauppatorin rantaan ja edelleen Kaivopuiston rantaan. Tämän puolen kilometrin säteen keskellä ovat lisäksi lailla rauhoitetut lintuluodot.
5. Esitys
Katajanokkalaisia edustavana kaupunginosayhdistyksenä Katajanokkaseura esittää yleiskaavaehdotuksen muuttamista siten, että Katajanokan kaakkoisrannan nykyinen ja voimassa olevien asemakaavojen mukainen maankäyttö vahvistetaan myös tulevassa yleiskaavassa ja että satamaliikennettä varten tehdään varaus maanalaisesta huoltotunnelista.
Tällöin kaavakartassa kantakaupunki-merkintä muutetaan asemakaavan alueita vastaten satamatoimintojen alueeksi ja puisto- ja lähivirkistysalueeksi. Vastaavat muutokset tehdään myös kaavaselostukseen ja kantakaupungin teemakarttaan.
Seura pyytää kaupungin kantaa tähän muistutukseen kirjallisena alla olevaan sähköpostiosoitteeseen.
Helsingissä 29.1.2016
Asemakaavan muutos: Katajanokan pysäköintilaitos
Asemakaavan muutos, Katajanokan pysäköintilaitos
Katajanokkaseura esittää Katajanokan pysäköintilaitosta koskevasta asemakaavan muutosehdotuksesta muistutuksena seuraavaa:
Asemakaavaehdotus mahdollistaa 500 auton maanalaisen pysäköintilaitoksen rakentamisen makasiinien alueelle Katajanokan eteläisen rannan tuntumaan, lähelle matkustajaliikennesatamaa. Kaksisuuntaisia sisään- ja ulosajoramppeja esitetään nykyisen huoltoaseman tontille, josta on suunniteltu ajoyhteys Kanavakatu 14:n kohdalla. Pysty-yhteydet laitoksesta maanpinnalle on ehdotettu hissein ja portain huolto-aseman ja vanhan öljysäiliön tontille sekä ulkoasiainministeriön rakennuksen itäpuolella olevalle aukiolle. Huoltoasemakortteliin on valmisteilla asemakaavan muutos toimisto- ja/tai liikerakennuksen sijoittamiseksi kortteliin, yhtenä tavoitteenaan pysäköinti-laitoksen luiskan ja pysty-yhteyden integroiminen rakennukseen. Katajanokkaseura pitää luiskan sijoitusta parannuksena aiempiin suunnitelmiin.
Katajanokkaseuran mielestä nyt nähtävillä oleva asemakaavan muutosehdotus parantaa pysäköintilaitoksen sovittamismahdollisuuksia Katajanokan kaupunkikuvaan. Pysäköintilaitos lisäisi myös jossain määrin pysäköintipalveluiden saatavuutta alueella.
Katajanokkaseura on erityisen huolissaan pysäköintilaitoksen aiheuttamista liikennevaikutuksista. Pysäköintilaitos – ja sen louhiminen – lisää Katajanokan ajoneuvoliikennettä ja ajoittaista ruuhkaisuutta entisestään. Jo nyt matkustajalaivojen (Viking Line) purku- ja lastausliikenne ruuhkauttaa pahoin Kanavakadun ja sen lähikadut. Sisäänajorampin sijoittamista lähemmäksi Katajanokan siltoja – mieluiten Pohjoisrannan puolelle – olisi syytä vielä tutkia. Lisäksi Katajanokkaseura katsoo, että suunnitelman havainnekuvissa erillisinä näkyvät pysäköintilaitoksen hormi- ja sisäänkäyntirakennukset tulisi sijoittaa rakennuksiin, esim. Keskoon. Esitetyt pysty-yhteydet – erityisesti ulkoasiainministeriön rakennuksen vieressä – vaikuttavat kömpelön irrallisilta ja heikentäisivät kaupunkikuvaa sekä sulkisivat jossain määrin kävelyreittejä. Pysäköintilaitoksen ilmanvaihtohormien äänitaso tulee varmistaa rakenne- ja laitesuunnittelussa riittävän hiljaiseksi.
Asemakaavan muutosehdotuksen toteutusselostuksen (Sito Oy) mukaan pysäköintilaitoksen rakentamisen louhinnan kesto on noin 1,5 vuotta. Hallilouhinnassa keskimääräinen louhintamäärä on noin 1000 m3 päivässä. Tämä merkitsee noin 140 autokuormaa lisää liikennettä Katajanokalle joka päivä. Kallioaineksen räjäytykset 2–5 kertaa päivässä aiheuttavat tärinää ja ympäristömelua. Katajanokkaseura pitää välttämättömänä, että pysäköintilaitoksen suunnittelun ja rakentamisen edetessä katajanokkalaisille sekä järjestetään säännöllisesti erillisiä tiedotustilaisuuksia että toteutetaan luvatut riskianalyysit, katselmukset ja dokumentointi. Räjäytystyön aikana tulee ehdottomasti huolehtia siitä, että työ ei aiheuta lähialueen rakennuksille halkeamia eikä muita vahinkoja. Rakennusten ennakkokatselmukset yhdessä kiinteistöjen omistajien kanssa tulee tehdä riittävän laajalta alueelta.
8.4.2015 Katajanokkaseura ry – Skatuddssällskapet rf
Tuula Palaste-Eerola, puheenjohtaja
Helena Alkula, sihteeri
Katajanokkaseuran mielipide Helsingin uuden yleiskaavan luonnoksesta
Katajanokkaseura on Helsingin uuden yleiskaavan – Kaupunkikaavan luonnoksen yleisistä koko kaupunkia koskevista lähtökohdista ja painotuksista pääosin samaa mieltä. Yleiskaavan tulee mahdollistaa kaupunkilaisille jatkossakin hyvän kaupunkielämän puitteet Helsingin erityispiirteet säilyttäen. Hyvään kaupunkielämään liittyy riittävä asuntotuotanto, palvelujen saatavuus, palvelujen ja työpaikkojen saavutettavuus sekä viihtyisä ja turvallinen kaupunkiympäristö ja riittävät virkistysalueet.
Katajanokkaseura keskittyy seuraavassa Katajanokan alueeseen.
Puistot
Yleiskaavaluonnoksen mahdollistama rakentaminen 2000 uudelle asukkaalle tarkoittaisi nykyiseen verrattuna kolmanneksen vähemmän puistopinta-alaa/Katajanokan asukas. Tämä on voimakkaasti ristiriidassa yleiskaavaluonnoksen johdannossa esitettyjen hyvän kaupunkielämän lähtökohtien suhteen. Katajanokkaseura pitää yleiskaavan puutteena myös sitä, että yleiskaavaluonnoksessa Katajanokalle ei ole merkitty kaupunginosapuistoa kuten esimerkiksi Kruununhaalle.
Suomenlinnaan ja merelle päin avautuva Matruusinpuisto jää yleiskaavaluonnoksen havainnekuvan mukaan umpikorttelirakentamisen alle; myös itäinen kortteli on esitetty liian ahtaaseen paikkaan vaarantaen Katajanokan kärjen pallokentän säilymisen. Havainnekuvan väite, että ”rantojen virkistysalueita voitaisiin edelleen kehittää”, ei ole uskottava. Satamalta mahdollisesti vapautuvan kenttäalueen osalle esitetty kapea viherkaista ei korvaa näitä oleskelu- ja tapahtumapuistoja. Sekä Matruusinpuisto, pallokenttä että jäänmurtajalaiturin viereiset puistoalueet ovat erittäin suosittuja ja tarpeellisia vapaa-ajan keitaita katajanokkalaisille.
Ranta-alue tulee pysymään myös aidattuna turvavyöhykkeenä, jos se jatkossakin on varattu risteilijäaluksille. Asuntojen rakentaminen lähelle risteilyaluksia ei liene ympäristösyistäkään mahdollista.
Eiran ja Ullanlinnan suunnasta Katajanokan kautta Kaisaniemeen, Sörnäisiin ja Vanhankaupungin lahdelle kulkeva rantapuistoreitti on ulkoilun ja kaupunkikuvan kannalta merkittävä. Sitä ei ole merkitty ranta/puisto-reittikarttaan eikä – toisin kuin yleiskaava 2002:ssa – osoitettu pääkartalla. Katajanokkaseura pitää tärkeänä Katajanokan kiertävän ja edelleen kehitettävän rantapuistoreitin merkitsemistä yleiskaavaan.
Liikenne ja pysäköinti
Yleiskaavan laadinnassa tulee pyrkiä parantamaan Katajanokan jo olemassa olevia ongelmallisia liikenneolosuhteita. Katajanokan alueen pitkän aikavälin liikennesuunnittelun tulee painottua metron jatkamiseen Katajanokan kautta Kruunuvuorenselän yli sekä maanalaiseen huoltotunneliin, jota pitkin raskas liikenne ohjataan pois satama-alueelta.
Kaavaluonnoksen havainnekuvassa nykyiset Katajanokanrannan pysäköintialueet jäisivät rakentamisen alle. Miten ja kenen kustannuksella nykyiset pysäköintipaikat korvattaisiin?
Mitoitus
Yleiskaavaluonnoksessa esitetään Katajanokalle noin 2000 uutta asukasta. Katajanokkaseura muistuttaa, että jo tällä hetkellä Katajanokalla on meneillä kahden suuren toimistokiinteistön muuttaminen asuinkäyttöön: Kirkkohallituksen entiset kiinteistöt ja Keskon pääkonttori, joihin asukkaita tulisi 1000–1200. Jos samalla lisätään ullakkorakentamista, asukkaita saadaan vielä 400–500 lisää. Tutkittava mahdollisuus on myös korottaa Katajanokan uuden puolen kerroskorkeutta parilla kerroksella, tällöinkin rantaviivan ja talojen siluetti olisi matalampi kuin Katajanokan vanhan puolen siluetti. Katajanokkaseuran mielestä ranta-alueita ei näin ollen ole tarpeen kaavoittaa asuinrakentamiseen, vaan niillä tulee edistää virkistyskäyttöä.
Helsingissä 12.2.2015
Katajanokkaseura ry – Skatuddssällskapet rf
Tuula Palaste-Eerola Helena Alkula
puheenjohtaja sihteeri
Katajanokan pysäköintilaitoksen asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma
Katajanokkaseura esittää Katajanokan pysäköintilaitoksen asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta sekä kaavaluonnoksesta mielipiteenään seuraavaa.
Asemakaavan muutos mahdollistaa maanalaisen 500 auton pysäköintilaitoksen rakentamisen Katajanokalle. Kaksisuuntaisia sisään- ja ulosajoramppeja esitetään alustavasti nykyisen huoltoaseman tontille, josta on suunniteltu ajoyhteys Kanavakatu 14:n kohdalla. Pysty-yhteyksiä laitoksesta maanpinnalle hissein ja portain tutkitaan jatkosuunnittelun yhteydessä.
Katajanokkaseura pitää nyt nähtävillä olevaa Katajanokan pysäköintilaitoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa sekä sitä koskevaa kaavaluonnosta pääosin Katajanokan kaupunkikuvaan sopivana. Laitos myös todennäköisesti parantaisi pysäköintiä ja pysäköintipalveluiden saatavuutta alueella.
Katajanokkaseura on kuitenkin erityisen huolissaan pysäköintilaitoksen alueelle aiheuttamista liikennevaikutuksista. Jo nyt matkustajalaivojen (Viking Line) purku- ja lastausliikenne ruuhkauttaa erityisesti Kanavakadun ja sen lähikadut pahoin. Täten sisäänajorampin sijaintia lähempänä Katajanokan siltoja on syytä vielä etsiä. Katajanokkaseura katsoo, että nyt suunnitelman havainnekuvissa erillisinä näkyvät pysäköintilaitoksen hormi- ja sisäänkäyntirakennukset tulisi suunnitella rakennuksiin (esim. Kesko). Katajanokkaseura esittää asukaspysäköintiin etuoikeutta katajanokkalaisille.
Katajanokkaseura toivoo tarkennusta pysäköintilaitoksen rakentamisen aikaisista louhintatöistä ja louheenajosta (kesto n. 1,5 vuotta). Hallilouhinnassa keskimääräinen louhintamäärä on noin 900 m3 päivässä. Tämä merkitsee noin 125 autokuormaa lisää liikennettä Katajanokalle joka päivä. Laitoksen rakentamisen aikana räjäytykset aiheuttavat lähialueelle tärinävaikutuksia. Lisäksi ympäristömelua syntyy 2 – 5 kertaa päivässä toteutettavista kallioaineksen räjäytyksistä. Katajanokkaseura pitää välttämättömänä, että pysäköintilaitoksen suunnittelun ja rakentamisen edetessä katajanokkalaisille järjestetään säännöllisesti erillisiä tiedotustilaisuuksia.
3.10.2014
Kannanotto Helsinki Allas Oy:n lupapyyntöön Katajanokanlaiturin käytöksi meriuimala-alueena
Katajanokkaseura ry:n kannanotto Helsinki Allas Oy:n lupapyyntöön Katajanokanlaiturin käytöksi meriuimala-alueena
Helsinki Allas Oy hakee lupaa rakentaa meriuimala Katajanokan rantaan kahdeksaksi vuodeksi. Uimalassa olisi neljä kelluvaa uima-allasta, hiekkaranta ja nurmialue. Uimalan sisätilat olisivat kaksikerroksisessa puuverhoillussa rakennuksessa. Rakennukseen tulisi saunan lisäksi myös mm. kahvila, ravintola ja kauppa. Rakennuksen katto toimisi terassina, jonne olisi vapaa pääsy.
Uimala sijoittuisi rakennuskiellossa olevalle alueelle puretun Kanavaterminaalin paikalle sekä viereiselle vesialueelle. Uimalan rakentaminen edellyttää poikkeamislupaa rakennuskiellosta ja suunnittelutarvepäätöksestä
Katajanokkaseura ry – Skattuddssällskapet rf on aiemmin 25.4.2013 mielipiteessään kaupunginhallitukselle kannattanut Katajanokanlaiturin/Kanavaterminaalin tontin käyttöä paikalle suunniteltavien meriuimala-hankkeiden alueena sekä tämäntapaista alueen elävöittämistä ja kaikille avointa Katajanokanlaiturin ja Kanavaterminaalin tyhjän tontin väliaikaiskäyttöä.
Katajanokkaseura pitää tärkeänä, että käynnistyvässä alueen yleissuunnitelmassa selvitettävänä olevan Kanavaterminaalin tyhjälle tontille voidaan suunnitella ja rakentaa meriuimaloiden tapaisia, monenlaisia merelliseen toimintaan palveluita tuottavia kansalaisalueita.
Meriuimala-tyyppiset hankkeet sopivat hyvin osaksi Katajanokan merellistä ympäristöä ja kulttuuria.
Katajanokkaseura toivoo, että Helsinki Allas Oy:n lupapyyntöön suhtaudutaan myönteisesti.
Helsingissä 30.10.2013
Katajanokkaseura ry – Skatuddssälskapet rf
Tuula Palaste-Eerola
puheenjohtaja
Helena Alkula
sihteeri
Mielipide Vyökatu 3:n rakennuksen muuttamisesta asuinkäyttöön
Katajanokkaseura ry:n mielipide 16.8.2013
Vyökatu 3, suunnitelma rakennuksen muuttamiseksi asuinkäyttöön
Katajanokkaseura ry on 14.8.2013 saanut tutustua suunnitelmaan Linnapuistossa sijaitsevan (Vyökatu 3) huoltorakennuksen muuttamiseksi asunnoiksi ja rakennusta ympäröivän alueen (määräala) käyttöehdotukseen.
Kiinteistöviraston tilakeskukselle on 13.11.2012 myönnetty poikkeamislupa puistossa sijaitsevan huoltorakennuksen muuttamiseksi asuinkäyttöön mm. ehdolla, että ”Määräalan rajausta tulee tarkentaa yhteistyössä kaupunkisuunnitteluviraston kanssa siten, että rajaus ei estä puiston käyttöä. Määräalan saa rajata puistoa vasten korkeintaan 50 cm korkealla ympäristöön sopivalla tiilimuurilla. Piha-alueen pintamateriaalien tulee sopia puiston pintamateriaaleihin. Määräalalle ei saa sijoittaa kiinteitä kalusteita, autopaikkoja eikä jätehuollon tiloja.”
Hanke sijaitsee Katajanokan keskeisen Linnanpuiston pohjois- ja eteläosan (”yläpuisto- alapuisto”) välissä. Kulkuyhteydet puiston osien (sekä myös koulun pihan) välillä ovat puiston käyttämisen oleellinen ominaisuus.
Katajanokkaseuralle esitetyssä suunnitelmassa rakennuksen itäpuolinen, rakennuksen ja koulun välinen, kaupunkikuvallisesti mielenkiintoinen kujamainen kulkutie on esitetty rajattavaksi määräalan sisään ja se suljettaisiin yli 3 metrin korkuisella aidalla ja sinne sijoitettaisiin kiinteitä rakennelmia, mm. sauna.
Rakennuksen länsipuolelle suunniteltu piha-alue jättäisi hiljattain valmistuneen ns. muotopuiston ja hakijoiden esittämän määräalan väliin vain kapean polun. Polku ei täytä puiston osien väliselle kulkuväylälle asetettavia vaatimuksia kesä- eikä etenkään talvikäytössä.
Katajanokkaseura pitää huoltorakennusten muuttamista asuinkäyttöön hienona ja kannatettavana hankkeena, mutta katsoo, että nykyinen suunnitelma poikkeaa 13.11.2012 myönnetyn poikkeamispäätöksen niistä ehdoista, jotka koskevat puiston esteetöntä käyttöä.
Katajanokkaseura ry – Skatuddssälskapet rf
Kuvia
Katajanokkaseuran mielipide koskien Katajanokanlaiturin alueen väliaikaiskäyttöä meriuimala-alueena
Helsingin kaupunginhallitukselle 25.4.
Katajanokkaseura ry – Skattuddssälskapet rf kannattaa alueen elävöittämistä ja kaikille avointa Katajanokanlaiturin ja Kanavaterminaalin tyhjän tontin väliaikaiskäyttöä.
Toivomme että kaupunginhallitus suhtautuisi myönteisesti vireillä oleviin meriuimalahankkeisiin. Pidämme tärkeänä, että käynnistyvässä alueen yleissuunnitelmassa Kanavaterminaalin tontille voitaisiin suunnitella meriuimaloiden tapaisia, monenlaisia merelliseen toimintaan palveluita tuottavia kansalaisalueita.
Mielestämme meriuimala-tyyppiset hankkeet sopivat hyvin osaksi Katajanokan merellistä ympäristöä ja kulttuuria.
