1920 -luku . Rahastajia ja raitiovaununkuljettajia sekä raitiovaunu numero 4 Töölön raitiovaunuhalleilla. Joukossa Ruth Saario.
Ratikkalinjastovaihtoehdot
Katajanokkaseura haluaa esittää HSL:n kaupunki- ja pikaraitioliikenteen linjastosuunnitelman alustavista linjastoluonnoksista seuraavaa:
Katajanokka on Helsingin ainoita kaupunginosia, joiden joukkoliikenne on pelkästään raitiovaunujen varassa. Suhde ratikkaan on lähtökohtaisesti hyvin myönteinen, mutta ratikkarata on myös häiriöille altis. Yllättävien mutta varsin yleisten liikennehäiriöiden osalta monet tapahtumat esimerkiksi Senaatintorilla, Aleksilla tai Eduskuntatalon edessä viivästyttävät tai keskeyttävät liikennöinnin – ilman, että siitä voidaan tiedottaa pysäkeillä odottaville. Näin ollen on toivottavaa, että Katajanokalle liikennöisi jatkuvasti kaksi linjaa, eri reittejä pitkin. Nykyinen linja 5 ei käytännössä juuri pysty palvelemaan katajanokkalaisia. Katajanokanlaiturin varrelle suunnitellut toiminnot perustelevat liikennöinnin mittavaa lisäämistä.
Esitetyistä linjastovaihtoehdoista vaihtoehto B linjat kulkevat pääosin eri reittejä ja peittävät yhdessä hyvin koko kantakaupungin sen pohjoisia osia myöten ja tarjoaa suoran yhteyden esimerkiksi Rautatieasemalle. Linja 10 on selkeä ja nopea kulkien nykyisen nelosen tapaan Aleksia ja Mannerheimintietä pitkin Töölön tullille (josta voi jatkaa joko Pikku-Huopalahteen tai Munkkiniemeen. Linja 5 kiemurtelee hitaammin, mutta uusia, tärkeitä kytkentöjä ovat Kruununhaka, Yliopiston metroasema, Rautatieasema ja Kamppi sekä Etu-Töölön, Kallion, Vallilan ja Käpylän alueet.
Vaihtoehdossa A molemmat linjat kulkevat samaa reittiä Runeberginkadun kautta Töölön torille, josta linja jatkaa Käpylään ja linja 5 Pasilaan. Kantakaupungin pohjoisosiin ja Pasilaan saadaan suorat, mutta hyvin hitaat yhteydet, kun taas Mannerheimintien varsi ja Kruununhaka-Hakaniemen seutu jäävät lähes kokonaan ja ratikan palvelualueen ulkopuolelle. Yhteisellä runkolinjalla vuoroväli muodostuu hyvinkin lyhyeksi, mutta reitti on liikennehäiriöille hyvin altis.
Yhteenvedonomaisesti seura katsoo, että vaihtoehto A on asukkaiden ja muiden toimijoiden kannalta nykyistä linjatarjontaa selvästi huonompi ja vaihtoehto B taas nykyistä selvästi parempi.
Helsingin kaupunki, kirjaamo, kaupunkiympäristön toimiala
Katajanokanseura haluaa esittää Hylkysaaren asemakaavamuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta 6.10.2023 seuraavaa:
On myönteistä, että pitkään toiminnoiltaan ja ylläpidoltaan ”hylätty” saari on saamassa uutta elämää. Tässä vaiheessa ei ole konkreettista suunnitelmaa kommentoitavana, mutta sitä tärkeämpää on tarkastella kaavamuutokselle asetettavia tavoitteita ja toteutuksen vaikutusten arviointia.
Nykyisessä asemakaavassa alue on käyttötarkoitukseltaan VY-aluetta eli virkistysalue, jolle saadaan rakentaa yleisiä rakennuksia, niitä palvelevia huoltotiloja sekä välttämättömät asunnot. Lähtökohtaisesti kaikki Kruununvuorenselälle avautuvat rannat sekä kalliomäen laki kokonaisuudessaan on merkitty vp-merkinnällä ohjeellisiksi puistotarkoituksiin varatuiksi alueen osiksi. Hylkysaaren ja Korkeasaaren väliseen salmeen on osoitettu kaksi vl-merkintää eli vesialueen osaa, jolle saa rakentaa laitureita, ja erityisesti näiden yhteyteen voidaan kaavan mukaan rakentaa saaren toimintaa palvelevia uudisrakennuksia.
OAS:n mukaan kaavaratkaisu on tehty, koska saari on siirtynyt yksityisomistukseen ja omistaja on hakenut kaavamuutosta kehittääkseen saarta majoitus- ja virkistyskohteena ja kaavaratkaisu mahdollistaa saaren muuttamisen matkailukäyttöön. Tästä voidaan päätellä, että saari on tarkoitus muuttaa kokonaan tai ainakin pääosin julkisesta virkistysalueesta yksityiseksi korttelialueeksi. Tämä olisi varsin poikkeuksellinen ja yleisten kaavoitustavoitteiden vastainen toimenpide, joka edellyttää laajempaa kaavallisen virkistysaluetarjonnan tarkastelua. Ja vaikka alue ja sen rakennuskanta on siirtynyt yksityisomistukseen, voidaan haluttaessa osoittaa asemakaavassa osia yleisiksi virkistysalueiksi tai korttelinosiksi, jolla yleinen virkistyskäyttö on mahdollista.
OAS:n liitteenä olevassa viitesuunnitelmaluonnoksessa huomio kiinnittyy mm. ”saaren sisäosiin” mutta todellisuudessa rantavyöhykkeille kaavailtuihin majoituskäyttöön tuleviin mökkeihin. Lähtökohtaisesti saaristorantojen ”mökittäminen” viime vuosisadan alun ja sotienjälkeisten vuosikymmenten tapaan tuntuu täysin oudolta ja anakronistiselta. Vai onko kysymys samankaltaisesta luksusmatkailukonseptista, joka leviää Lapin erämaihin? Nyt olemme kuitenkin UNESCO:n maailmanperintökohteen suoja-alueella.
Helsingin tärkeä strategia on ollut merellisyyden hyödyntäminen vetovoimatekijänä niin asukkaille kuin vierailijoille. Kruununvuorenselkä saarineen ja rantoineen on tässä suhteessa vahva resurssi. Kun kaupunki on huolestunut keskustan näivettymisestä eikä keskustassa ole yleisiä virkistyspaikkoja juuri ollenkaan, olisi Korkeasaaren vieressä oleva Hylkysaari mitä mainioin alue paikallisten, kaikkien helsinkiläisten ja turistien yleiseksi virkistysalueeksi ja keskustan elävöittäjäksi.
Siltä osin kuin kulkuyhteyksiä ei voi järjestää Korkeasaaren eläintarhan läpi Hylkysaari on riippuvainen vesiliikenteestä. Miten se hoidetaan – vesitakseilla/yksityiskuljetuksilla vai reittivesibusseilla? Ja jälkimmäisessä vaihtoehdossa – mitä reittejä ja satamapaikkoja? Onko tarkoitus tai mahdollista järjestää kiertolinjoja esim. Kaivopuisto–Harakka–Särkkä, Eteläsatama–Lonna–Suomenlinna–Vallisaari tai Meritullintori–(Korkea-/Hylkysaari)–Kruunuvuorenranta -reittien tapaan? Liikenteelliset vaihtoehtoratkaisut tulisi tuoda julkiseen keskusteluun jo tavoite- ja luonnosvaiheessa.
Nimenomaan Katajanokan ja sen asukkaiden kannalta esille nousee lähinnä kaksi kysymystä:
Miten hoidetaan edellä mainittu toisaalta yksityinen ja toisaalta yleisölle tarkoitettu vesiliikenne? Onko esimerkiksi mahdollista ja tarkoituksenmukaista käyttää Suomenlinnan huoltolautan laituria tai muu paikka Katajanokalla myös Hylkysaarta palvelevan vesiliikenteen satamana?
Entä Hylkysaaren tulevien toimintojen, rakennusten ja rakennelmien vaikutus lähiasutukselle? Rakentamisen ja muun maa- ja vesialueiden käytön maisemalliset vaikutukset? Mahdolliset häiriötekijät, kuten laajasti meren ylle leviävä ääni? Tämäntapaisten vaikutusten arviointia tulisi ennakoida jo lähtökohta- ja tavoitevaiheen selvitystyössä.
Helsingin seudun joukkoliikenne muuttuu, kun nykyiset, kuntarajoihin perustuvat lippualueet korvataan uusilla vyöhykkeillä. Vyöhykemalliin siirryttäessä kaikki voimassaolevat matkaliput muuttuvat automaattisesti vyöhykelipuiksi. Tämä merkitsee raitiovaunulipun loppumista lippuvalikoimasta.
Katajanokalla on hyvin vähän palveluja, mikä aiheuttaa matkustustarvetta kantakaupungin alueella: terveyskeskus on Viiskulmassa, postipalvelut ovat tällä hetkellä Hakaniemessä, lähin kirjasto on Richardinkadulla; myös päivittäistavarapalvelut ovat puutteelliset.
Nämä kaikki katajanokkalaisten palvelut sijaitsevat yhden vyöhykkeen (A) alueella eli kantakaupungin sisällä. Katajanokkalaisille olisi hyvin tärkeää säilyttää nykyinen raitiovaunulippu. Yhden vyöhykkeen alueella kulkeville raitiovaunumatkan hintaan tuleva 60 %:n korotus on kohtuuton.
Katajanokkaseura on erittäin huolissaan myös muualla kantakaupungissa asuvien ikääntyneiden henkilöiden lähimatkoista alueella vyöhykemalliin siirryttäessä.
Katajanokkaseuran lausunto 14.12.2007: Kaisaniemi on katajanokkalaisten ja muiden keskustan asukkaiden kannalta tärkeä puisto ja lähiliikuntapaikka. Puisto ja Kasvitieteellinen puutarha ovat kaupungin keskeinen historiallinen puistoalue. Pitkään rapistuneen puiston kohentamissuunnitelmaa on tervehdittävä tyydytyksellä.
Suunnitelmassa on myös otettu huomioon asukkaiden pelikenttien, jalka- ja pesäpallon ja perinteisen tenniksen tarpeet.
Asemakaavassa puistoalueeksi määrätty alue tulee olla kokonaisuudessaan vapaasti kuljettavissa ja käytettävissä.
Eräitä huomautuksia:
Unioninkadun suuntainen Kasvitieteelliseen puutarhaan suunniteltu kulkureitti voi palvella puiston käyttäjiä päiväsaikaan. Esitetty ratkaisu, jossa reitti irrotetaan Kasvitieteellisestä johtaa kahden aidan väliseen polkuun, joka ei erityisesti yöaikaan ole tarpeellinen eikä mitenkään turvallinen. Kulkureitti jos sellainen tehdään tulee toteuttaa Kasvitieteellisen puutarhan sisäisenä, muina aikoina suljettuna reittivaihtoehtona.
Laivastopuiston mattolaiturista on tullut asukkaiden suosima paikka, jolle kulkijat pysähtyvät ja nuoret ja seniorit tapaavat. Jokainen on tervetullut ihailemaan merta ja etäämmällä kulkevaa meriliikennettä. Maksullisten palvelujen Helsingissä tätä kaikille ilmaista tilaisuutta myös käytetään.
Mattis on vuosia saanut olla ympärivuotisessa käytössä, eikä kulkusiltaa ole nostettu talveksi pois. Sijainti on rauhallinen. Ilkivaltaa tai ongelmia ei ole havaittu/tiedossa. Viime vuonna kulku sitten nostettiin varoittamatta pois.
Kaupungilla on oikeus hoitaa omaisuuttaan. Kaupunkilaisilla on hyvän hallintomenettelyn mukaisesti oikeus saada kuulla ja keskustella heitä koskevista asioista.
Olemmeko kuulleet perustelut, saati päässeet keskustelemaan asiasta kaupungin kanssa? Jäiden puristuksessa mahdollisesti vaurioituva kulkusilta? Kevättalvella jäämassa siirsi laiturin sivuun. Kulkusilta säilyi ehjänä.
Katajanokkaseura haluaa saada käydä asiasta rakentavan keskustelun kaupungin kanssa.
Raitiovaunujen pysäkkikuulutukset ovat olleet kesästä alkaen kokeilukäytössä ja niistä on ehditty saada kokemusta ja kuultu palautetta.
Kokemustemme perusteella haluamme kohteliaimmin esittää vielä eräitä kuulutusten laadun kehittämiseen tähtääviä ehdotuksia.
Kuulutusten äänenlaatu ja voimakkuus tuntuu vaihtelevan eri vaunumalleissa ja eri ajokerroillakin. Vanhimmassa nivelratikassa äänen voimakkuus on usein kova, jopa häiritsevä erityisesti hiljaisilla vuoroilla. Myös kuuluttajan hyvä ääni kärsii ilmeisesti vanhojen vaunujen kaiuttimien takia ja kuulutus lyhenee tokaisuksi.
Kuulutus on säädetty hyvin nopeaksi ja se tekee sen sävyn tahattoman käskeväksi. Tässä ratikkakuulutukset eroavat metrossa ja junissa käytetystä rauhallisemmasta, silti selkeästä puheesta. Olisiko mahdollista edelleen kokeilla nopeuden säätämistä niin, että kuulutus on paitsi tehokas myös miellyttävä kuulla?
Katajanokkaseura ry on lähettänyt Helsingin kaupunginhallitukselle kirjeen, joka koskee Kanavaterminaali-rakennuksesta tehtyä purkulupahakemusta osoitteessa Katajanokanlaituri 2. Rakennuksessa sijaitsee mm. Katajanokan asiamiesposti (Katajanokan Paperi). Rakennus purettaisiin uuden hotellin tieltä. Katajanokkaseura vastustaa rakennuksen ennenaikaista purkamista kirjeessä tarkemmin kerrotuilla perusteilla:
Katajanokkaseura ry – Skatuddssällskapet rf haluaa saattaa Helsingin kaupunginhallituksen huomioon seuraavia näkökohtia purkulupahakemuksesta, joka koskee Kanavaterminaali-rakennusta osoitteessa Katajanokan laituri 2. Rakennuksessa sijaitsee mm. Katajanokan asiamiesposti (Katajanokan Paperi). Rakennus purettaisiin uuden hotellin tieltä.
Katajanokkaseura ry vastustaa Kanavaterminaali-rakennuksen purkamista. Purkaminen merkitsisi Katajanokan postin, erään viimeisen julkisen palvelun loppumista Katajanokalla. Katajanokkaseura viittaa ylipormestarin asukastilaisuudessa 15.1.2008 annettuun lupaukseen, jonka mukaan postin säilyttämistä selvitetään.
Lisäksi Katajanokkaseura perustelee purkulupahakemuksen hylkäämistä hotellikaava-asian täydellisellä keskeneräisyydellä. Yleisten töiden lautakunta on 14.5.2009 antanut kaupunginhallitukselle lausunnon Katajanokanlaiturin hotellista. Lautakunta mm. korostaa vesirajassa olevan rakennuspaikan haasteellisuutta ja ennen kaikkea Eteläsataman ympäristön merkitystä kansallismaisemana: lautakunta pitää välttämättömänä, että mikäli hanketta halutaan viedä eteenpäin, sille etsitään uusi sijoituspaikka, jossa ympäristön vaatimukset ovat lievempiä. Joka tapauksessa hotellihanke on epävarma ja sitä ei tulla ainakaan vuosiin toteuttamaan todennäköisten valituskierrosten takia. Purkaminen ennen aikojaan on epätaloudellista ja -ekologista ja saattaisi tehdä tämän yhden Helsingin keskeisimmistä paikoista epämääräisen näköiseksi pitkiksi ajoiksi.
Kulkeminen Katajanokan ja Kauppatorin välillä käy Allas Sea poolin ja FlyDX-teatterin välistä. Pieni aukio on ala-arvoisessa kunnossa. Maa on painunut ja sadesäällä se on lätäkköä. Laivamatkustajien ja turistien sisäänkäynti kaupunkiin ei ole arvoisessaan kunnossa alkavan EU-puheenjohtajakauden alkaessa.
Katajanokkaseura esittää, että tämä pieni mutta näkyvä käyntikortti suunnitellaan ja rakennetaan asianmukaiseen kuntoon.
Katajanokkaseura on Helsingin uuden yleiskaavan – Kaupunkikaavan luonnoksen yleisistä koko kaupunkia koskevista lähtökohdista ja painotuksista pääosin samaa mieltä. Yleiskaavan tulee mahdollistaa kaupunkilaisille jatkossakin hyvän kaupunkielämän puitteet Helsingin erityispiirteet säilyttäen. Hyvään kaupunkielämään liittyy riittävä asuntotuotanto, palvelujen saatavuus, palvelujen ja työpaikkojen saavutettavuus sekä viihtyisä ja turvallinen kaupunkiympäristö ja riittävät virkistysalueet.
Katajanokkaseura keskittyy seuraavassa Katajanokan alueeseen.
Puistot
Yleiskaavaluonnoksen mahdollistama rakentaminen 2000 uudelle asukkaalle tarkoittaisi nykyiseen verrattuna kolmanneksen vähemmän puistopinta-alaa/Katajanokan asukas. Tämä on voimakkaasti ristiriidassa yleiskaavaluonnoksen johdannossa esitettyjen hyvän kaupunkielämän lähtökohtien suhteen. Katajanokkaseura pitää yleiskaavan puutteena myös sitä, että yleiskaavaluonnoksessa Katajanokalle ei ole merkitty kaupunginosapuistoa kuten esimerkiksi Kruununhaalle.
Suomenlinnaan ja merelle päin avautuva Matruusinpuisto jää yleiskaavaluonnoksen havainnekuvan mukaan umpikorttelirakentamisen alle; myös itäinen kortteli on esitetty liian ahtaaseen paikkaan vaarantaen Katajanokan kärjen pallokentän säilymisen. Havainnekuvan väite, että ”rantojen virkistysalueita voitaisiin edelleen kehittää”, ei ole uskottava. Satamalta mahdollisesti vapautuvan kenttäalueen osalle esitetty kapea viherkaista ei korvaa näitä oleskelu- ja tapahtumapuistoja. Sekä Matruusinpuisto, pallokenttä että jäänmurtajalaiturin viereiset puistoalueet ovat erittäin suosittuja ja tarpeellisia vapaa-ajan keitaita katajanokkalaisille.
Ranta-alue tulee pysymään myös aidattuna turvavyöhykkeenä, jos se jatkossakin on varattu risteilijäaluksille. Asuntojen rakentaminen lähelle risteilyaluksia ei liene ympäristösyistäkään mahdollista.
Eiran ja Ullanlinnan suunnasta Katajanokan kautta Kaisaniemeen, Sörnäisiin ja Vanhankaupungin lahdelle kulkeva rantapuistoreitti on ulkoilun ja kaupunkikuvan kannalta merkittävä. Sitä ei ole merkitty ranta/puisto-reittikarttaan eikä – toisin kuin yleiskaava 2002:ssa – osoitettu pääkartalla. Katajanokkaseura pitää tärkeänä Katajanokan kiertävän ja edelleen kehitettävän rantapuistoreitin merkitsemistä yleiskaavaan.
Liikenne ja pysäköinti
Yleiskaavan laadinnassa tulee pyrkiä parantamaan Katajanokan jo olemassa olevia ongelmallisia liikenneolosuhteita. Katajanokan alueen pitkän aikavälin liikennesuunnittelun tulee painottua metron jatkamiseen Katajanokan kautta Kruunuvuorenselän yli sekä maanalaiseen huoltotunneliin, jota pitkin raskas liikenne ohjataan pois satama-alueelta.
Kaavaluonnoksen havainnekuvassa nykyiset Katajanokanrannan pysäköintialueet jäisivät rakentamisen alle. Miten ja kenen kustannuksella nykyiset pysäköintipaikat korvattaisiin?
Mitoitus
Yleiskaavaluonnoksessa esitetään Katajanokalle noin 2000 uutta asukasta. Katajanokkaseura muistuttaa, että jo tällä hetkellä Katajanokalla on meneillä kahden suuren toimistokiinteistön muuttaminen asuinkäyttöön: Kirkkohallituksen entiset kiinteistöt ja Keskon pääkonttori, joihin asukkaita tulisi 1000–1200. Jos samalla lisätään ullakkorakentamista, asukkaita saadaan vielä 400–500 lisää. Tutkittava mahdollisuus on myös korottaa Katajanokan uuden puolen kerroskorkeutta parilla kerroksella, tällöinkin rantaviivan ja talojen siluetti olisi matalampi kuin Katajanokan vanhan puolen siluetti. Katajanokkaseuran mielestä ranta-alueita ei näin ollen ole tarpeen kaavoittaa asuinrakentamiseen, vaan niillä tulee edistää virkistyskäyttöä.
Kuva 1. Puisto oleskeluympäristönä penkkeineen ja väljine nurmikkoineen. Selvityksen kuvateksti: Victor Malmbergin veistos Vedenkantaja sijoitettiin Katajanokanpuistoon vuonna 1924. Puiston keskiosan soikean nurmialueen molempiin päihin tehtiin pyöreä istutus, joista toinen ympäröi veistosta. Taustalla Rahapajankadun muurin edessä on 1940-50-luvun vaihteessa perustettu perennapenkki. Valokuva Roos, 1950-luku. HKMKA (Näkymä: Puistohistoriallinen selvitys, s. 30)
Kuva 2. Tove Janssonin piirros vuodelta 1934 kertoo osaltaan silloin 20-vuotiaan taitelijan ympäristökäsityksistä, johon usein sisältyvät epäsovinnaisuus, rosoisuus ja salaperäisyys. (Jansson: Bulevardi ja muita kirjoituksia, s. 15.)
Lausunto Tove Janssonin puiston ja Kanavapuiston puistosuunnitelmasta
Katajanokkaseura toteaa ilolla, että kaupunginosamme arvokkain ja perinteikkäin julkinen tila, Tove Janssonin puisto kunnostetaan ja pitää esitettyä puistosuunnitelmaluonnosta pääpiirteissään hyvänä. Svante Olssonin historiallisen puistosuunnitelman kunnioittaminen on perusteltua ja kohentaa puiston asemaa kantakaupungin historiallisten puistojen sarjassa.
Puiston kunnostamisessa ja kehittämisessä seura haluaa tuoda korostetusti esille kaksi näkökulmaa, jotka eivät nouse puistosuunnitelmassa esille: toisena puiston toiminnallisen luonteen ja toisena Tove Janssonin merkityksen hänen nimikkopuistonsa muodonannossa. Lisäksi esitetään muutama erillishuomio.
1. Tove Janssonin puisto julkisena olohuoneena
Tove Janssonin puisto on Katajanokan ainoa aidosti kokoava julkinen tila ja samalla yksi koko keskustan harvoista urbaaneista viherkeitaista. Puiston tulee palvella monipuolisesti puiston kaikkia käyttäjäryhmiä ’sylivauvasta senioriin’ ja keväästä talveen.
Puiston toiminnallinen jäsentely — oleskelualueet ja kulkuväylät, kioskiaukio, leikkipuisto ja koirapuisto — vastaa nykytilannetta ja voidaan katsoa luontevaksi. ”Uutena” elementtinä esitetään näköalatasanteen palauttamista ja ylitiheän kasvillisuuden karsimista, mikä avaa kirjaimellisesti uusia näkymiä puistoon ja sen halki.
Suunnitelmaselostuksen mukaan ”[o]leskelumahdollisuuksia puistossa lisätään ja viihtyisyyttä parannetaan aukion uudelleenjärjestelyn avulla. …Puiston viihtyisyyttä lisätään tarjoamalla enemmän istuskelupaikkoja puistossa.” Tässä suhteessa näyttää kuitenkin syntyvän ristiriitatilanne. Puistojen urbaaniin käyttöön kuuluu nykyään myös vapaamuotoinen oleskelu nurmikolla. Muotopuutarha istutuksineen ei tällaista käyttötapaa mahdollista, vaan sille jäisi pienehkö, melko varjoisa nurmialue pääjalankulkuväylän varrella.
Oletettavasti useimmille puiston käyttäjille erityisen rakkaat ovat vuodenaikojen etenemisestä kertovat ja ”vapaata luontoa” edustavat kevätkukat, kukkivat puut ja pensaat sekä ruusut ja muut perennat. Näyttävät, joskin formaaliset kausikukka-asetelmat voisivat tuoda tähän, kuvasta 1 huokuvaan tunnelmaan lisäyksen, mutta ei saa sitä korvata. Puiston pitää toimia sekä ’olohuoneena’ että ’salonkina’.
Puiston tulee olla viihtyisä ja mieltä kohottava myös muina kuin ’kausi-istutusten’ aikoina. Talvisin puistossa on kaupunginosan suosituimpia liukumäkiä, mikä kannattaa ottaa huomioon uusien istutusten ja mahdollisten kiinteiden rakenteiden sijoittelussa. `Muutkin talvitoiminnot tulee mahdollistaa — ja samalla varmistaa esteetön ja turvallinen liikkuminen maastoltaan haasteellisessa ympäristössä. Välikausina korostuu puisto kävely-ympäristönä, osana laajempaa reitistöä, jolloin kovien pinnoitteiden, portaiden yms. laatuominaisuudet korostuvat. Esimerkiksi ’kioskiaukion’ kiveyksen laajentamista kadunreunaan asti olisi syytä harkita; ilmeeltään yhtenäisempi ja arvokkaampi aukio toimii pienimuotoisten tapahtumien paikkana ympäri vuoden. Ja niin leikkipuiston kuin koirapuiston tulee palvella käyttäjiään kaikissa sää- ja kelioloissa.
2. Tove Janssonin puisto nimikkopuistona
Vaikka tavoitteena ei ole puiston ja sen leikkialueen profilointi Tove Jansson-, saati Muumi-teemapuistoksi, ei nimikkopuistoon liittyviä konnotaatiota voi eikä pidä välttää. Katajanokka on Helsingin keskustan tärkeä vetovoimakohde. Kun koti- tai ulkomainen matkailija(ryhmä) Kauppatorin tienoilla liikkuessaan tai Tukholman lautalta rantautuva lapsiperhe havaitsee kartalta merkinnän ’Tove Jansson Park’, kiinnostus eittämättä herää. Näin on todettu myös puiston kehittämisperiaatteissa: ”Katajanokan puiston sopivuutta Tove Janssonin nimikkopuistoksi perusteltiin sen tiiviillä liittymisellä taiteilijan lapsuuteen ja nuoruuteen. Lisäksi nimikkopuisto haluttiin paikkaan, jossa kansainvälisesti tunnetun taiteilijan puisto olisi helposti saavutettavissa myös turisteille.” (Puistohistoriallinen selvitys, s. 37; lihavointi lisätty.)
Mutta jos paikan päällä ainoa viittaus nimeen on infotaulu tai kaksi, on ilmeinen vaara, että turistien ja muiden kävijöiden kiinnostus muuttuu pettymykseksi — mikä tuskin vastaa kaupungin matkailustrategian pyrkimyksiä.
Tove Janssonin (1914-2001) kuva- ja sanataiteessa rakennettu ja luonnonympäristö on vahvasti läsnä, niin konkreettisella kuin salaperäisellä tasolla. Nimikkopuistossa paikan hengen (genius loci) olisi syytä olla nimenantajan hengen mukainen. Tätä henkeä kuvatkoon esimerkiksi kuva 2 edellä. Muistellessaan lapsuuden kokemuksia puistosta hän nostaa esille ’Venäläisen kirkon’ jalustaa ja salaperäisiä pensakoita muuten varsin ikävässä pikkupuistossa (ks. viite).
Edellä kuvattuja aineksia on varsin kiitollista tuoda esille monilla tavoin, esimerkiksi ympäristötaiteen keinoin, joita puistohistoriallisen selvityksen liitteessä 1 on varsin ansiokkaasti eritelty. Sekä oleskelu- että leikkipuiston ja miksei koirapuistonkin puolelle olisi syytä tuoda tätä ulottuvuutta kävijöiden löydettäväksi ja koettavaksi. Ympäristötaideteoksen ohella tai sijasta voidaan hyödyntää vaikkapa kulkuväylien ja aukioiden pinnoitteita, kadunkalusteita ja leikkivälineitä, valaistusta ja ääniefektejä yms.
3. Erillishuomiot
Kanavapuistoa koskien Katajanokkaseura on tuonut käsityksiään esille graniittiportaiden kunnostamissuunnitelmasta annetussa lausunnossaan. Ilta-auringossa kylpevästä länsirinteestä on muodostunut ns. pussikaljapaikka – lähinnä muille kuin katajanokkalaisille. Sen enempää edistämättä kuin estämättäkään tätä käyttötapaa voi olla syytä esim. parantaa kulkuväylän ja avokallion välisen nurmialueen kulutuskestävyyttä sekä sijoittaa roskakori väylän varrelle.
Puiston rauhallisuutta ja yleistunnelmaa haittaa liikenne, ei vähiten mäkeä nousevien rekkajonojen melu. Yleisenä tavoitteena tulisi olla liikenteen vähentäminen, mutta häiriöiden torjunta tulisi mahdollisuuksien mukaan ottaa huomioon myös puiston suunnittelussa.
Yhteenveto
Katajanokkaseura pitää tärkeänä, että puiston kunnostamisessa otetaan eri käyttäjäryhmät ja eri vuodenaikojen toiminnot monipuolisesti huomioon ja että puistosta muodostuu todellinen, ei vain nimellinen Tove Janssonin nimikkopuisto. Seura on mielellään aktiivisesti mukana hankkeen viimeistely- ja toteutusvaiheessa.
Katajanokalla, 30.3.2011
Katajanokkaseura
Lähteet ja viitteet
Katajanokkaseura (2013): ”Kansainvälisesti tunnetuimman suomalaisen perheen, Muumiperheen, äidin syntymästä tulee ensi vuonna kuluneeksi sata vuotta. Julkisuudessa on ollut tietoja, että Helsingin kaupunki suunnittelee merkkivuoden juhlistamista muun muassa nimeämällä jokin katu tai paikka Tove Janssonille. Katajanokkaseura esittää, että ”Katajanokan puisto” nimitettäisiin ”Tove Janssonin puistoksi”. Tove Jansson on syntyperäinen katajanokkalainen, ja hänen kotikatunsa, Luotsikatu alkaa tuosta puistosta. … Puiston yläpuolella kohoaa Uspenskin katedraali. Katedraali on kaupunkimme kärkinähtävyyksiä, johon käy vuosittain tutustumassa kymmeniä tuhansia turisteja. Kaikkia heitä ja ainakin lukuisia japanilaisia turisteja ajatellen olisi paikallaan osoittaa, että muumit ovat syntyisin Helsingistä.” Aloite Helsingin kaupungin nimistötoimikunnalle 17.4.2013.
Tove Janssonin puisto -juhla 9.8.2014. skatta.kuvat.fi (foto: Eero Nurmikko)
Maisema-arkkitehtitoimisto Näkymä Oy (2016): Tove Janssonin puisto – Puistohistoriallinen selvitys ja kehittämisperiaatteet. Helsingin kaupungin rakennusviraston julkaisut 2016:4. LIITE 1. Reunaehtoja ympäristötaiteen sijoittamiselle puistoon (s. 63-66).
Tove Jansson (1994): Skatudden. Teoksessa Adress Helsingfors, toim. Helen Svensson, Schildts. ”Däruppe, högt över spårvagnen, finns en mycket smal passage av buskskog tätt intill fundamentet. Där hade jag styrelsemöte för min hemliga förening.” (s. 65); ”Visst kan våren vara nog så trevlig, folk som kommer ut ur sina hål och drar med sig sina barnvagnar för att vädra småbarn i parken, förresten en mycket tråkig liten park.” (s. 67).
Tove Jansson (2017): Bulevardi ja muita kirjoituksia, toim. Sirke Happonen, Tammi
Tekninen tallennus tai pääsy on ehdottoman välttämätön oikeutettua tarkoitusta varten, joka mahdollistaa tietyn tilaajan tai käyttäjän nimenomaisesti pyytämän palvelun käytön, tai yksinomaan viestinnän välittämiseksi sähköisen viestintäverkon kautta.
Asetukset
Tekninen tallennus tai pääsy on tarpeen laillisessa tarkoituksessa sellaisten asetusten tallentamiseen, joita tilaaja tai käyttäjä ei ole pyytänyt.
Tilastot
Tekninen tallennus tai pääsy, jota käytetään yksinomaan tilastollisiin tarkoituksiin.Tekninen tallennus tai pääsy, jota käytetään yksinomaan anonyymeihin tilastollisiin tarkoituksiin. Ilman haastetta, Internet-palveluntarjoajasi vapaaehtoista suostumusta tai kolmannen osapuolen lisätietueita pelkästään tähän tarkoitukseen tallennettuja tai haettuja tietoja ei yleensä voida käyttää tunnistamaan sinua.
Markkinointi
Teknistä tallennustilaa tai pääsyä tarvitaan käyttäjäprofiilien luomiseen mainosten lähettämistä varten tai käyttäjän seuraamiseksi verkkosivustolla tai useilla verkkosivustoilla vastaavia markkinointitarkoituksia varten.
