Katajanokkaseura on lähettänyt rakennusvirastolle lausunnon uuden Linnanpuiston suunnitelmasta.

Katajanokkaseura ry. pitää tärkeänä Linnanpuiston kunnostamista asukkaiden käyttöön. Koululaisia ja muitakin asukkaita palveleva pohjoinen puistonosa kenttineen valmistuu HKR:n mukaan vuotta myöhemmin (v. 2008) kuin hotellia ympäröivä puiston eteläosa. Katajanokkaseura esittää, että asukkaiden pitkään odottama puistohanke toteutetaan kokonaisuudessaan vuonna 2007. 

Asemakaavan mukaista jakoa tontti- ja puistoalueeseen ei saa muuttaa. Vankilahotellia kiertävää puistonosaa ei saa varata osittainkaan hotellin käyttöön esimerkiksi terassialueena – tai mahdollisesti aika ajoin suljettavana tapahtuma-alueena. Asemakaavassa puistoalueeksi määrätty alue tulee olla kokonaisuudessaan vapaasti kuljettavissa ja käytettävissä.

Muuriin suunnitellut kulkuaukot tulee toteuttaa, myös molemmat liikuntahallin puoleiset aukot, jotka tarjoavat liikuntahallin käyttäjille kulkuyhteyden puistoon ja lisäävät muutenkin puiston kapean osan käyttöä ja edistävät siten puiston turvallisuutta.

Katajanokkaseura vastustaa esille tullutta vankilan muurien sisäisen alueen yösulkemista (portit suljettaisiin esim. klo 23-06 väliseksi ajaksi). Muurien sulkeminen saattaa jo suhteellisen nopeastikin toteuttaa yllä esitettyjä pelkoa alueen muuttumisesta osaksi Vankilahotellia ja alueen muuttumista päivisinkin ihmisten mielissä hotelliin kuuluvaksi alueeksi. Tämä vähentäisi alueen käyttöä, ihmisten liikkumista ja lisäisi alueen turvattomuutta.  Kuten yllä todetaan, asemakaavassa puistoalueeksi määrätty alue tulee olla kokonaisuudessaan vapaasti kuljettavissa ja käytettävissä.

Pieni sr-3 määräyksellä suojeltu varasto- ja saunarakennus tulee saada katajanokkalaisten yhteiseksi kohtaamis- ja toimintapaikaksi ”asukastuvaksi”. Mallia tai käyttökonseptia voidaan tutkia muualla Helsingin kaupunginosissa toimivista, vastaavista yhdistys- ja asukasvetoisista, tiloista. Liikkeelle voidaan lähteä Helsingin kaupungin Tilakeskuksen, tiloissa nykyisin toimivan Katajanokan Huolto Oy:n ja Katajanokan koulun, lähialueen päiväkodin sekä yhdistysten (Katajanokkaseura ry, Skattan Kondis ry, Katajanokan Jäänsärkijät ry jne.) yhteiskokoontumisella ja rakennuksen toiminnan edellytyksiä luotaavalla palaverilla esim. tammikuussa 2007.

Katajanokkaseura on Helsingin uuden yleiskaavan – Kaupunkikaavan luonnoksen yleisistä koko kaupunkia koskevista lähtökohdista ja painotuksista pääosin samaa mieltä. Yleiskaavan tulee mahdollistaa kaupunkilaisille jatkossakin hyvän kaupunkielämän puitteet Helsingin erityispiirteet säilyttäen. Hyvään kaupunkielämään liittyy riittävä asuntotuotanto, palvelujen saatavuus, palvelujen ja työpaikkojen saavutettavuus sekä viihtyisä ja turvallinen kaupunkiympäristö ja riittävät virkistysalueet.

Katajanokkaseura keskittyy seuraavassa Katajanokan alueeseen.

Puistot

Yleiskaavaluonnoksen mahdollistama rakentaminen 2000 uudelle asukkaalle tarkoittaisi nykyiseen verrattuna kolmanneksen vähemmän puistopinta-alaa/Katajanokan asukas. Tämä on voimakkaasti ristiriidassa yleiskaavaluonnoksen johdannossa esitettyjen hyvän kaupunkielämän lähtökohtien suhteen. Katajanokkaseura pitää yleiskaavan puutteena myös sitä, että yleiskaavaluonnoksessa Katajanokalle ei ole merkitty kaupunginosapuistoa kuten esimerkiksi Kruununhaalle.

Suomenlinnaan ja merelle päin avautuva Matruusinpuisto jää yleiskaavaluonnoksen havainnekuvan mukaan umpikorttelirakentamisen alle; myös itäinen kortteli on esitetty liian ahtaaseen paikkaan vaarantaen Katajanokan kärjen pallokentän säilymisen. Havainnekuvan väite, että ”rantojen virkistysalueita voitaisiin edelleen kehittää”, ei ole uskottava. Satamalta mahdollisesti vapautuvan kenttäalueen osalle esitetty kapea viherkaista ei korvaa näitä oleskelu- ja tapahtumapuistoja. Sekä Matruusinpuisto, pallokenttä että jäänmurtajalaiturin viereiset puistoalueet ovat erittäin suosittuja ja tarpeellisia vapaa-ajan keitaita katajanokkalaisille.

Ranta-alue tulee pysymään myös aidattuna turvavyöhykkeenä, jos se jatkossakin on varattu risteilijäaluksille. Asuntojen rakentaminen lähelle risteilyaluksia ei liene ympäristösyistäkään mahdollista.

Eiran ja Ullanlinnan suunnasta Katajanokan kautta Kaisaniemeen, Sörnäisiin ja Vanhankaupungin lahdelle kulkeva rantapuistoreitti on ulkoilun ja kaupunkikuvan kannalta merkittävä. Sitä ei ole merkitty ranta/puisto-reittikarttaan eikä – toisin kuin yleiskaava 2002:ssa – osoitettu pääkartalla. Katajanokkaseura pitää tärkeänä Katajanokan kiertävän ja edelleen kehitettävän rantapuistoreitin merkitsemistä yleiskaavaan.

Liikenne ja pysäköinti

Yleiskaavan laadinnassa tulee pyrkiä parantamaan Katajanokan jo olemassa olevia ongelmallisia liikenneolosuhteita. Katajanokan alueen pitkän aikavälin liikennesuunnittelun tulee painottua metron jatkamiseen Katajanokan kautta Kruunuvuorenselän yli sekä maanalaiseen huoltotunneliin, jota pitkin raskas liikenne ohjataan pois satama-alueelta.

Kaavaluonnoksen havainnekuvassa nykyiset Katajanokanrannan pysäköintialueet jäisivät rakentamisen alle. Miten ja kenen kustannuksella nykyiset pysäköintipaikat korvattaisiin?                                                                                         

Mitoitus

Yleiskaavaluonnoksessa esitetään Katajanokalle noin 2000 uutta asukasta. Katajanokkaseura muistuttaa, että jo tällä hetkellä Katajanokalla on meneillä kahden suuren toimistokiinteistön muuttaminen asuinkäyttöön: Kirkkohallituksen entiset kiinteistöt ja Keskon pääkonttori, joihin asukkaita tulisi 1000–1200. Jos samalla lisätään ullakkorakentamista, asukkaita saadaan vielä 400–500 lisää. Tutkittava mahdollisuus on myös korottaa Katajanokan uuden puolen kerroskorkeutta parilla kerroksella, tällöinkin rantaviivan ja talojen siluetti olisi matalampi kuin Katajanokan vanhan puolen siluetti. Katajanokkaseuran mielestä ranta-alueita ei näin ollen ole tarpeen kaavoittaa asuinrakentamiseen, vaan niillä tulee edistää virkistyskäyttöä.  

Helsingissä 12.2.2015

Katajanokkaseura ry – Skatuddssällskapet rf

Tuula Palaste-Eerola                                  Helena Alkula

puheenjohtaja                                             sihteeri

Asemakaavan muutos, Katajanokan pysäköintilaitos

Katajanokkaseura esittää Katajanokan pysäköintilaitosta koskevasta asemakaavan muutosehdotuksesta muistutuksena seuraavaa:

Asemakaavaehdotus mahdollistaa 500 auton maanalaisen pysäköintilaitoksen rakentamisen makasiinien alueelle Katajanokan eteläisen rannan tuntumaan, lähelle matkustajaliikennesatamaa. Kaksisuuntaisia sisään- ja ulosajoramppeja esitetään nykyisen huoltoaseman tontille, josta on suunniteltu ajoyhteys Kanavakatu 14:n kohdalla. Pysty-yhteydet laitoksesta maanpinnalle on ehdotettu hissein ja portain huolto-aseman ja vanhan öljysäiliön tontille sekä ulkoasiainministeriön rakennuksen itäpuolella olevalle aukiolle. Huoltoasemakortteliin on valmisteilla asemakaavan muutos toimisto- ja/tai liikerakennuksen sijoittamiseksi kortteliin, yhtenä tavoitteenaan pysäköinti-laitoksen luiskan ja pysty-yhteyden integroiminen rakennukseen. Katajanokkaseura pitää luiskan sijoitusta parannuksena aiempiin suunnitelmiin.

Katajanokkaseuran mielestä nyt nähtävillä oleva asemakaavan muutosehdotus parantaa pysäköintilaitoksen sovittamismahdollisuuksia Katajanokan kaupunkikuvaan. Pysäköintilaitos lisäisi myös jossain määrin pysäköintipalveluiden saatavuutta alueella.

Katajanokkaseura on erityisen huolissaan pysäköintilaitoksen aiheuttamista liikennevaikutuksista. Pysäköintilaitos – ja sen louhiminen – lisää Katajanokan ajoneuvoliikennettä ja ajoittaista ruuhkaisuutta entisestään. Jo nyt matkustajalaivojen (Viking Line) purku- ja lastausliikenne ruuhkauttaa pahoin Kanavakadun ja sen lähikadut. Sisäänajorampin sijoittamista lähemmäksi Katajanokan siltoja – mieluiten Pohjoisrannan puolelle – olisi syytä vielä tutkia. Lisäksi Katajanokkaseura katsoo, että suunnitelman havainnekuvissa erillisinä näkyvät pysäköintilaitoksen hormi- ja sisäänkäyntirakennukset tulisi sijoittaa rakennuksiin, esim. Keskoon. Esitetyt pysty-yhteydet – erityisesti ulkoasiainministeriön rakennuksen vieressä – vaikuttavat kömpelön irrallisilta ja heikentäisivät kaupunkikuvaa sekä sulkisivat jossain määrin kävelyreittejä. Pysäköintilaitoksen ilmanvaihtohormien äänitaso tulee varmistaa rakenne- ja laitesuunnittelussa riittävän hiljaiseksi.

Asemakaavan muutosehdotuksen toteutusselostuksen (Sito Oy) mukaan pysäköintilaitoksen rakentamisen louhinnan kesto on noin 1,5 vuotta. Hallilouhinnassa keskimääräinen louhintamäärä on noin 1000 m3 päivässä. Tämä merkitsee noin 140 autokuormaa lisää liikennettä Katajanokalle joka päivä. Kallioaineksen räjäytykset 2–5 kertaa päivässä aiheuttavat tärinää ja ympäristömelua. Katajanokkaseura pitää välttämättömänä, että pysäköintilaitoksen suunnittelun ja rakentamisen edetessä katajanokkalaisille sekä järjestetään säännöllisesti erillisiä tiedotustilaisuuksia että toteutetaan luvatut riskianalyysit, katselmukset ja dokumentointi. Räjäytystyön aikana tulee ehdottomasti huolehtia siitä, että työ ei aiheuta lähialueen rakennuksille halkeamia eikä muita vahinkoja. Rakennusten ennakkokatselmukset yhdessä kiinteistöjen omistajien kanssa tulee tehdä riittävän laajalta alueelta.

8.4.2015 Katajanokkaseura ry – Skatuddssällskapet rf

Tuula Palaste-Eerola, puheenjohtaja
Helena Alkula, sihteeri

Katajanokkaseuran lausunto ja osallistumislausunto 3.5.2004

Katajanokkaseura ry – Skatuddssällskapet rf
PL 180
00160 Helsinki

Vaadimme Katajanokalle suunnitellun ristihotellin asemakaavan hylkäämistä. Suunniteltu rakennus ei sovi tälle paikalle. Jos tämä joka suuntaan massiivinen ja ympäristöään röyhkeästi dominoiva rakennus toteutetaan, näkymä mereltä Helsinkiin muuttuu myös oleellisesti. Nykyiset avarat näkymät kaupungista merelle estyisivät tarpeettomasti. Merellinen Helsinki on yksi Suomen kansallismaisemista.

Kulttuurihistoriallisesti merkittävää Eteläsataman aluetta molempine rantoineen tulee suunnitella kokonaisvaltaisesti. Katajanokanlaituri 2:n alue on suunniteltava uudestaan tai otettava mukaan vireillä olevaan Eteläsataman kehittämisen ideakilpailuun.

Nykyinen suunnitelma on edennyt asemakaavavaiheeseen tavalla, jota ei voi pitää esimerkillisenä suunnitteluprosessin ja osallisten vaikutusmahdollisuuksien kannalta. Käytännössä on nyt esitetty yksi ainoa vaihtoehto päätöksenteolle.

Helsingin kaupunginhallitus on 22.3. päättänyt yhden äänen enemmistöllä lähettää asemakaavan kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi. Katajanokkaseura ry luovuttaa adressin valtuustoryhmille ennen valtuuston kokousta 7.4.2010. Adressin voi allekirjoittaa 6.4.2010 saakka.

Lisätietoa Katajanokanlaituri 2:n asemakaavasta saa mm. tästä (Helsingin kaupungin Suunnitelmat kartalla – palvelu).

Katajanokkaseura ry (katajanokkaseura(miukumauku)gmail.com)

– – –

Allekirjoituksia saatiin 2 450.
Kiitos kaikille allekirjoittajille! Helsingin kaupunginvaltuusto hylkäsi asemakaavan äänin 47 – 38.

Arvoisat kaupunginhallituksen jäsenet

Kaupunginhallituksessa on käsiteltävänä esitys tontin varaamiseksi Katajanokanlaiturin alueelta norjalaiselle AB Invest AS:lle hotelli- ja liikerakennuksen suunnittelua varten.

Katajanokkaseura on aikaisemmissa tämän alueen suunnittelua koskevissa kannanotoissaan kaupunkisuunnitteluvirastolle painottanut alueen historiallisten vapaiden näkymälinjojen huomioon ottamisen tärkeyttä. Tällä valtakunnallisesti arvokkaalla ja keskeisellä alueella tulee myös tutkia ne mahdollisuudet, joita olemassa oleva perinteinen tiilinen rantamakasiinirivistö antaa. Kyseeseen voisi tulla esimerkiksi makasiinien muuttaminen tai laajentaminen. Tällainen lähtökohta ei sinänsä ole este hyvälle merelliselle arkkitehtuurille – edes hotellin rakentamiselle.

Nykyinen suunnitelma on edennyt asemakaavavaiheeseen tavalla, jota ei voi pitää esimerkillisenä suunnitteluprosessin ja osallisten vaikutusmahdollisuuksien kannalta: sen sijaan, että alueen käytöstä ja ilmeestä olisi käyty laaja-alainen ja avoin keskustelu, jollaisen esim.  kansainvälinen arkkitehtikilpailu olisi mahdollistanut, käytännössä on nyt esitetty yksi ainoa vaihtoehto päätöksenteolle.

Nykyisten suunnitelmien vastustus on ollut suurta, ja asemakaavan käsittely on yhä kesken.

Demokraattisen ja avoimen käsittelyn varmistamiseksi alueen asemakaavasta tulisi voida päättää ennen tonttivarauksen hyväksymistä. Tämän vuoksi kaupunginhallituksen olisi syytä palauttaa varausesitys.

Helsingissä 8.2.2009

Katajanokkaseura ry – Skatuddssällskapet rf

Helsingin kaupunginhallitukselle 25.4.

Katajanokkaseura ry – Skattuddssälskapet rf kannattaa alueen elävöittämistä ja kaikille avointa Katajanokanlaiturin ja Kanavaterminaalin tyhjän tontin väliaikaiskäyttöä.

Toivomme että kaupunginhallitus suhtautuisi myönteisesti vireillä oleviin meriuimalahankkeisiin. Pidämme tärkeänä, että käynnistyvässä alueen yleissuunnitelmassa Kanavaterminaalin tontille voitaisiin suunnitella meriuimaloiden tapaisia, monenlaisia merelliseen toimintaan palveluita tuottavia kansalaisalueita.

Mielestämme meriuimala-tyyppiset hankkeet sopivat hyvin osaksi Katajanokan merellistä ympäristöä ja kulttuuria.

Elokuussa 2006 Katajanokkaseura ehdotti Helsingin rakennusviraston ylläpito-osastolle uudentyyppisen käymälän pystyttämistä Katajanokan puistoon. Puistossa on koirapuisto, leikkipuisto ja suosittu kesäkioski. Lisäksi Uspenskin katedraali puiston vieressä on Helsingin suosituimpia turistikohteita.

Seuran kirje rakennusviraston ylläpitotoimistolle 23.8.2006: 

Esitämme uudentyyppisen julkisen käymälän sijoittamista Katajanokan puistoon.

Puisto sijaitsee keskeisesti liikenne- ja asiointipaikkoihin nähden. Puistossa on leikkipuisto, koirapuisto ja suosittu ulkotarjoilua harjoittava kioski. Kioskia varten puistoon tilapäisesti sijoitettu Bajamaja on vain kioskin asiakkaiden käytössä.

Uspenskin katedraali puiston vieressä on pysyväisesti turistien suosiossa; se on ollut Temppeliaukion ohella turisteja kiinnostavin kohde. Uspenskiin käy tutustumassa jatkuvasti bussiseurueita ja omatoimisia matkailijoita. Käymälä palvelisi hyvin tätä turistiliikennettä.

Katajanokan puistossa on käymälälle soveltuvia sijoituspaikkoja mm. Satamakadun varrella, jossa se olisi lähellä turistien reittiä ja alueella muuten liikkuvia ja asioivia.