Täydennys/tarkennus 9.5.2018 annettuun palautteeseen Merikasarminpuiston puistosuunnitelmaluonnos
Kaupunkiympäristön toimiala, Maankäyttö- ja kaupunkirakenne
helsinki.kirjaamo (at)hel.fi; jussi.luomanen(at)hel.fi; petra.rantalainen(at)hel.fi; tiina.perala(at)nakyma.com; osmo(at)soininvaara.fi; risto.rautava(at)elisanet.fi; anni.sinnemaki(at)hel.fi; mikko.aho(at)hel.fi
Täydennys/tarkennus 20.6.2018
Palaute suunnitelmaluonnoksesta
Yleistä
Katajanokkaseura on tyytyväinen, että Kaupunkiympäristön toimiala on käynnistänyt Katajanokan ja Kruununhaan aluesuunnitelmaan 2013-2022 pohjautuvat viheralueiden kunnostustyöt Katajanokalla. Katajanokkaseura on saanut palautetta asukkailta, että puistojen kunnostustyöt tulisi alkaa kärjen pallokentästä, joka myös sisältyy aluesuunnitelman peruskorjattaviin kohteiseen (liite 1). Kaupunki vuokrasi pallokentän heinäkuussa 1989 englantilaiseen hevosturnaustapahtumaan, joka turmeli kentän pelikelvottamaksi.
Katajanokkaseura lähetti jo kymmenen vuotta sitten kaupunginhallitukselle kirjeen, jossa vaadittiin kentän kunnostamista (liite 2 ). Apulaiskaupunginjohtajalta Pekka Saurilta tulikin jo marraskuussa 2008 vastaus, että kenttä kunnostetaan vuonna 2009. Kentälle ei kuitenkaan ole tehty mitään kunnostustoimenpiteitä. Lähes kolmenkymmenen odotusvuoden jälkeen katajanokkalaiset ansaitsisivat helppohoitoisen ja käyttäjille miellyttävän tekonurmikentän.
Oma pallokenttä olisi tärkeä katajanokkalaisille (liite 3). Mm. katajanokkalaiset juniorit ovat vuosikymmeniä pelanneet jalkapalloseura SAPAssa, jonka pelivuorot jouduttiin siirtämään muiden kaupunginosien kentille oman pallokentän tuhouduttua.
Myös Laivastopuiston leikkikenttä ns. Rantapuisto vaatisi kiireellistä peruskorjausta. Leikkikenttä on päivittäin katajanokkalaisten lasten lisäksi usean päiväkodin käytössä. Leikkivälineet ovat ikivanhoja eikä kenttä täytä nykyisiä turvallisuusmääräyksiä.
Merikasarminpuiston itäinen osa ns. rauniopuisto on toimiva nykytilassaankin, sen historiallisia perusominaisuuksia ei tulisi tuhota peruskorjauksella. Puiston asfalttipinnalla pelataan mm. mölkkyä ja isommassa hiekkakaukalossa petankkia. Mm. koulun liikuntakerho käyttää rauniomuureja parkour-harjoitteluun. Historiallisesti merkittävien muurien suojassa ollaan usein piknikillä. Toivottu lisä olisi pieni terassikahvila 1980-luvulla puretun pienen pannuhuoneen 50 neliömetrin rakennusalalle. Kahvilalla on jo nimi ”Pieni Pannuhuone” ja sen seinät sopisivat hyvin alueen mielenkiintoisen historian esittelyyn. (Kuvia toukokuisesta pop up terassikahvilasta Merikasarminpuistossa)
Katajanokkaseura ry
Tuula Palaste, puheenjohtaja
Sirpa Pääsky, varapuheenjohtaja
Liite 1. Katajanokan ja Kruununhaan aluesuunnitelma 2013 – 2022, sivu 37

Liite 2.
25.8.2008
Katajanokan kärjen pallokentän kunnostaminen
Helsingin kaupunginhallitukselle
Esitys Katajanokan kärjen pallokentän kunnostamisesta Katajanokan kärjessä sijaitseva nurmipintainen pallokenttä on osoittautunut vaikeasti ylläpidettäväksi ja on siitä syystä ollut vuosia vähällä käytöllä. Kenttää ei ole lukuisista pyynnöistä huolimatta kunnostettu. Puistoalueen keskellä sijaitsevan kentän hallintasuhteet – katu- ja puisto-osasto vs. liikuntavirasto – ovat ilmeisesti osasyy harmittavaan pattitilanteeseen. Nappulaikäisille soveltuvista pelikentistä on kaupungin keskustassa pulaa, jota pahentaa keskustan kenttien, mm. Kaisaniemen, lisääntyvä käyttö kaupunkitapahtumiin. Lasten määrä on kaupungissa kasvussa. Kaupungin tavoitteeksi on lausuttu lapsiperheiden pitäminen Helsingissä. Katajanokan kärjen pelikentän kunnostaminen rakenteiltaan ja päällysteeltään kestäväksi ja helppohoitoiseksi, esim. hiekkakentäksi, toisi vähäisellä panoksella kentän pienten pelaajien käyttöön. Katajanokkaseura esittää, että kenttä kunnostettaisiin jo ensi pelikaudeksi ja että mahdollisesti esteenä olevat hallintasuhteet ratkaistaisiin niin, että kentän pelikäyttö on mahdollista.
Helsingissä 25.8.2008
Katajanokkaseura ry.
—————————-
Liite 3.
HS Mielipide
Julkaistu: 25.2.2014 2:00
Helsingin Katajanokalla sijaitseva jalkapallokenttä kaipaa kipeästi kunnostusta. Kenttä on Katajanokan rannassa, meren äärellä. Kesäisin kenttää peittävät erilaiset kasvit, rikkaruohot ja sorainen multa. Vaikka kentän pitäisi olla nurmikenttä, siellä on nurmea varsin niukasti.
Lisäksi kenttä on muhkurainen ja epätasainen. Maalikehikot ovat huonossa kunnossa ja verkot pahasti reikiintyneet. Kenttää kiertävä aita on matala ja rikkinäinen. Jopa hanhet tulevat sinne kesäisin etsimään ruokaa, minkä jälkeen ne ulostavat kentälle. Se on siis pelikelvoton.
Yksinkertaisesti sanottuna kukaan ei pidä kentästä huolta. Se pitäisi uudistaa kunnon nurmikentäksi tai päällystää tekonurmella, jota ei tarvitsisi hoitaa. Jos kenttä kunnostettaisiin, monet jalkapallon ja ulkoilun ystävät voisivat pelailla tällä paraatipaikalla olevalla kentällä ja pitää hauskaa.
Onni Lahikainen
kahdeksasluokkalainen, Helsinki