Helsingin Seudun Liikenne (HSL)

Suvi Rihtniemi
Risto Rautava

HSL – HRT

Raitiovaunujen pysäkkikuulutukset ovat olleet kesästä alkaen kokeilukäytössä ja niistä on ehditty saada kokemusta ja kuultu palautetta.

Kokemustemme perusteella haluamme kohteliaimmin esittää vielä eräitä kuulutusten laadun kehittämiseen tähtääviä ehdotuksia. 

Kuulutusten äänenlaatu ja voimakkuus tuntuu vaihtelevan eri vaunumalleissa ja eri ajokerroillakin. Vanhimmassa nivelratikassa äänen voimakkuus on usein kova, jopa häiritsevä erityisesti hiljaisilla vuoroilla. Myös kuuluttajan hyvä ääni kärsii ilmeisesti vanhojen vaunujen kaiuttimien takia ja kuulutus lyhenee tokaisuksi.

Kuulutus on säädetty hyvin nopeaksi ja se tekee sen sävyn tahattoman käskeväksi. Tässä ratikkakuulutukset eroavat metrossa ja junissa käytetystä rauhallisemmasta, silti selkeästä puheesta. Olisiko mahdollista edelleen kokeilla nopeuden säätämistä niin, että kuulutus on paitsi tehokas myös miellyttävä kuulla?

ystävällisesti,

Katajanokalla 11.10.2018

Katajanokkaseura ry. – Skatuddssällskapet rf.

Tuula Palaste                                           Martin Bunders

Puheenjohtaja                                          Sihteeri

Merikasarminpuiston suunnitelmaehdotus,
Katajanokkaseura ry:n muistutus 28.8.2018
Katajanokkaseura on antanut 9.5.2018 ja 20.6.2018 suunnittelijoille palautteen puistosuunnitelmaluonnoksesta. Seura on pettynyt, että palautteella ei ole ollut vaikutusta asian jatkokäsittelyssä. Palautteessa esitetyin ja jäljempänä täydennetyin perustein Katajanokkaseura katsoo, että suunnitelmaa ei tule hyväksyä, vaan sen sijaan tulee käynnistää asemakaavamuutos, jossa itäisen osan historialliset tiilirauniot merkitään s-merkinnällä. Tällöin seuran näkemyksen mukaan suunnitelman sisältämiin puistoa parantaviin toimiin riittää normaali ylläpitokunnostus.
Katajanokkaseura haluaa säilyttää historialliset kerrostumat aikanaan asemakaavasuunnittelu- kilpailun voittaneiden arkkitehtien idean mukaisesti, eikä ymmärrä suunnitelmaselostuksen mainintaa huonokuntoisuudesta, kun kaupungin tilaaman tutkimusraportin yhteenvedon (Labroc tutkimusraportti 62308/OH 5.12.2017, sivu 2) mukaan rakenneosien kunto on joko hyvä tai tyydyttävä.
Nähtävillä olevan suunnitelman toteuttaminen olisi resurssien tuhlausta ja tuhoaisi Merikasarminpuiston historialliset ominaispiirteet.
Merikasarminpuistosta on purettu pannuhuone ja Merisotilaantorilta on poistettu suihkulähde, ja nyt haluttaisiin typistää tiilirauniot – kaikki toimenpiteitä, jotka vievät ympäristöä kauemmas alkuperäisestä asemakaavan tavoitteesta ja hyväksi koetusta ympäristöstä. Toimenpiteitä tehdään ikään kuin vähäisinä hoitotoimenpiteinä, ilman asianmukaista asemakaavallista tarkastelua, jossa mm. suojeluarvot otettaisiin huomioon. Liitekuvassa näkyy hyvin, miten muureja on käytetty tilaa rajaavina elementteinä – puiston luonne muuttuu kokonaan, jos muurit madalletaan pensastasolle metriin.
Katajanokan ja Kruununhaan aluesuunnitelman 2013-2022 mukaisten viheralueiden parannusten priorisoinnissa ja resurssien käytössä tulee toimia alueen asukkaiden toiveiden ja tarpeiden mukaisesti:
● Puistojen kunnostustyöt tulee aloittaa kärjen pallokentästä, joka myös sisältyy aluesuunnitelman peruskorjattaviin kohteisiin. Kaupunki vuokrasi pallokentän englantilaiseen hevosturnaustapahtumaan heinäkuussa 1989, josta lähtien kenttä on ollut pelikelvoton ”perunapelto”.
● Suosittuun Matruusinpuistoon asukkaat toivovat samanlaisia nykyaikaisia kuntoiluvälineitä, joita on jo useassa muussa kaupunginosassa.
● Lasten leikkipuistot, Laivapuiston ns. Rantapuisto ja Uspenskin katedraalin alapuolella oleva ns. Kirkkopuisto, vaativat molemmat kiireellistä peruskorjausta. Kentät eivät täytä nykyisiä turvallisuusmääräyksiä. Hiekkalaatikoissa ei ole hiekkaa ja kaikki leikkitelineet sekä -välineet ovat vanhoja ja rikkinäisiä. Rantapuisto on päivittäin myös usean päiväkodin käytössä. Kirkkopuisto puolestaan sijoittuu Tove Janssonin puistoon ja se tulisi kalustaa Muumi-aiheisin kalustein.
● Tove Janssonin puisto kiinnostaa matkailijoita ja sen kunnostaminen olisi koko kaupungin etu.
Merikasarminpuiston itäinen osa ns. rauniopuisto on toimiva nykytilassaankin, sen historiallisia perusominaisuuksia ei tule tuhota peruskorjauksella. Normaali ylläpitokunnostus riittää. Puiston asfalttipinnalla pelataan mm. mölkkyä ja isommassa hiekkakaukalossa petankkia. Rauniomuurit luovat suojaa ja luonnetta puistoon. Historiallisesti merkittävien muurien suojassa ollaan usein piknikillä. Mm. koulun liikuntakerho käyttää rauniomuureja parkour-harjoitteluun. ”Ruusutarhan” erilaiset ruusut kiinnostavat monia. Toivottu lisä olisi terassikahvila 1980-luvulla puretun pienen pannuhuoneen 50 neliömetrin rakennusalalle. Kahvilalla on jo nimi ”Pieni Pannuhuone” ja sen seinät sopisivat hyvin alueen mielenkiintoisen historian esittelyyn. (Kuvia toukokuisesta pop up terassikahvilasta Merikasarminpuistossa)
Katajanokalla 28.8.2018
Katajanokkaseura ry.
Tuula Palaste, puheenjohtaja    Sirpa Pääsky, varapuheenjohtaja

Katajanokalla osoitteessa Laivastokatu 20 suunnitellaan olemassa olevan rakennuksen käyttötarkoituksen muutosta hallintorakennuksesta asumiseen. Vieressä oleva porttirakennus sekä katu- ja puistoaluetta liitetään muodostuvaan kiinteistöön. Rakennukset suojellaan.

Osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaan tavoitteena on mahdollistaa hallintorakennuksen (1 500 k-m2) muuttaminen asumiskäyttöön ja porttiosuuden säilyttäminen ja liittäminen osaksi muodostuvaa kiinteistöä. Muodostuvan kiinteistön pihapiiri säilytetään avoimena osana laajempaa Merikasarmin alueen puistokokonaisuutta. Ajoyhteys naapurikiinteistön pysäköintialueelle ja puistoalueella olevalle tekniselle rakennukselle säilytetään ja yhteys Linnanpuiston ja Laivastokadun välillä mahdollistetaan.

Kaavoitettava alue on osa valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä ja kuuluu Museoviraston RKY 2009-kohdeluetteloon, Katajanokan vanha osa. Hallintorakennus on suojeltu asetuksella. Alueen valvottu kulkuporttiosuus on poistunut käytöstä 1970-luvun alkupuolella.

Katajanokkaseuran mielestä Laivastokatu 20 asemakaavan muutos ja sen tavoitteet ovat pääosin kannatettavia.

Katajanokkaseura muistuttaa, että kulkuyhteys Laivastokadulta nykyisen parkkialueen läpi Linnanpuiston kautta Vyökadulle tulee ehdottomasti säilyttää ja sen turvallisuuteen tulee kiinnittää parempaa huomiota. Viitesuunnitelman asemapiirrosluonnoksen mukainen autopaikkojen määrä (10 kpl) ja sijoitus sisältää turvallisuusriskejä tehdessään myös yleiselle läpikulku- ja pyöräilyreitille osoitettavasta alueesta erittäin ahtaan, varsinkin Linnanpuiston puoleisella osalla.

Katajanokkaseura muistuttaa lisäksi, että asemaakaavamuutokseen sisältyvä porttirakennus sekä jalkakäytävä ja katuosuus tulee säilyttää julkisina omistusoikeudesta riippumatta.

Asemakaavamääräyksillä tulee varmistaa Linnanpuiston ja Laivastokadun välinen jalankulun ja pyöräilyn yhteys sekä Laivastokadun nykyisen jalkakäytävän ja porttirakennuksen kulkuaukon käyttämisestä edelleen jalankululle osoitettuna alueena. Katajanokkaseura ilmaisee myös huolensa porttirakennuksen/varaston myymisen Laivastokatu 20:lle vaikutuksesta kulttuuriravintola Wellamon toimintaedellytyksiin.

Katajanokkaseura ry. – Skatuddssällskapet rf.

Tuula Palaste                                           Martin Bunders

Puheenjohtaja                                          Sihteeri

Hotelli Katajanokalle suunnitellaan lisärakennusta. Suunnitelmassa nelikerroksinen laajennusosa sijoittuu olemassa olevan rakennuksen kaakkoispuolelle Merikasarminkadun varteen. Asemakaavan muutos koskee Hotelli Katajanokan tonttia sekä osaa hotellin tonttia ympäröivästä puistoalueesta. Asemakaavamuutoksen tavoitteena on mahdollistaa hotellin erillinen nelikerroksinen laajennusosa, johon sijoittuu noin 50 hotellihuonetta sekä maanalainen yhdyskäytävä.

Viitesuunnitelmassa esitetty kaavaratkaisu muuttaa osan (noin 200 m2) hotellia ympäröivää yleistä puistoa hotellin tontiksi. Katajanokkaseura viittaa aiempaan lausuntoonsa alueelle kaavaillusta ”Katajanokan keskuspuistosta”, jossa todetaan mm.: ”Asemakaavan mukaista jakoa tontti- ja puistoalueeseen ei saa muuttaa. Vankilahotellia kiertävää puistonosaa ei saa varata osittainkaan hotellin käyttöön esimerkiksi terassialueena tai mahdollisesti aika ajoin suljettavana tapahtuma-alueena.”

Katajanokkaseura pitää erityisen tärkeänä sitä, että hotellia ympäröivä puisto jää katajanokkalaisten käyttöön ja rakentuu puiston luonteen mukaisista kulkuväylistä – ei teinä hotelliin – ja että hotellin ympäri voi edelleen kävellä ja kaupunkiviljelyä voi jatkaa. Puistosuunnitelmallisilla ratkaisuilla on turvattava se, että puistoaluetta kehitetään edelleen julkisena puistona, ja että sitä ei ainakaan nykyistä enempää mielletä hotellin piha-alueeksi.

Asemakaavamuutoksen merkittävät vaikutukset katajanokkalaisille liittyvät kaupunkikuvallisiin muutoksiin, kun Merikasarminkadun suunnasta näkymät suojellun vankilakokonaisuuden suuntaan muuttuvat. Laajennus muuttaa merkittävästi alueen luonnetta, joka on säilynyt verrattain hyvin. Viitesuunnitelman havainnekuvissa näkyy hyvin, kuinka laajennusosan massa ja korkeus muuntavat ja pienentävät suhteellisesti vankilan muuria ja jättävät muurin selkeästi maisemallisesti ”sivuosaan”. Hankesuunnitelmakuville valitettavan tyypillinen ympäristön rakennusten jättäminen pois leikkaus- ja julkisivukuvista kuitenkin vaikeuttaa tarkastelua naapurinäkökulmasta. Varjostumistarkastelu on tarpeen tehdä. Katajanokkaseuran mielestä asemakaavamuutoksen tavoitteena tulee ensisijaisesti olla se, että mahdollinen lisärakentaminen ottaa huomioon alueen omaleimaiset ja arvokkaat ominaispiirteet.

Katajanokalle on lyhyessä ajassa valmistunut ja on valmisteilla useita hotelleja. Mitkä ovat alueellisesti pienen kaupunginosan ”hotellistumisen” vaikutukset alueella asumiseen ja liikenteeseen? Katajanokkaseura esittää, että hotellien yhteisvaikutuksesta tehdään tarkastelu, jossa nykyisten ja mahdollisten tulevien muutosten seuraukset voidaan arvioida.

Helsingissä 15.6.2018

Katajanokkaseura ry. – Skatuddssällskapet rf.

Tuula Palaste                                           Martin Bunders

Puheenjohtaja                                          Sihteeri

Helsingin Seudun Liiikenne HSL

Suvi Rihtniemi

Tatu Rauhamäki

Katajanokkaseuran mielipide HSL:n lippu/vyöhykeuudistuksesta

Helsingin seudun joukkoliikenne muuttuu, kun nykyiset, kuntarajoihin perustuvat lippualueet korvataan uusilla vyöhykkeillä. Vyöhykemalliin siirryttäessä kaikki voimassaolevat matkaliput muuttuvat automaattisesti vyöhykelipuiksi. Tämä merkitsee raitiovaunulipun loppumista lippuvalikoimasta.

Katajanokalla on hyvin vähän palveluja, mikä aiheuttaa matkustustarvetta kantakaupungin alueella: terveyskeskus on Viiskulmassa, postipalvelut ovat tällä hetkellä Hakaniemessä, lähin kirjasto on Richardinkadulla; myös päivittäistavarapalvelut ovat puutteelliset.

Nämä kaikki katajanokkalaisten palvelut sijaitsevat yhden vyöhykkeen (A) alueella eli kantakaupungin sisällä. Katajanokkalaisille olisi hyvin tärkeää säilyttää nykyinen raitiovaunulippu. Yhden vyöhykkeen alueella kulkeville raitiovaunumatkan hintaan tuleva 60 %:n korotus on kohtuuton.

Katajanokkaseura on erittäin huolissaan myös muualla kantakaupungissa asuvien ikääntyneiden henkilöiden lähimatkoista alueella vyöhykemalliin siirryttäessä.

Katajanokalla 18.6.2018

Katajanokkaseura ry. – Skatuddssällskapet rf.

Tuula Palaste                                           Martin Bunders

Puheenjohtaja                                          Sihteeri

MERIKASARMINPUISTON PUISTOSUUNNITELMALUONNOS
(Piirustus n:o VIO 5932/1)
Palaute suunnitelmaluonnoksesta

Yleistä
Katajanokkaseura r.y – Skatuddssällskapet rf ilmaisee tyytyväisyytensä siihen, että Kaupunkiympäristön toimiala on käynnistänyt Katajanokan ja Kruununhaan aluesuunnitelmaan 2013-2022 pohjautuvat viheralueiden kunnostustyöt Katajanokalla aloittaen peruskorjauksen Merikasarminpuistosta, joka sijaitsee valtakunnallisesti merkittävällä rakennetulla kulttuuriympäristöalueella. Aluesuunnitelman mukaan puiston kunnostuksen tavoitteena on asukkaiden kohtaamista palveleva monitoimipuisto.

Rauniomuurit
Suunnitelmaluonnoksessa on esitetty puiston itäosan rauniota madallettavaksi matalimmillaan 0,5 metrin korkuiseksi turvallisuussyihin vedoten. Katajanokkaseura ry:n mielestä ympäröivä muuri tulisi säilyttää entisellään. Esitys madaltamisesta sotii Katajanokan asemakaavasuunnittelukilpailun voittaneiden arkkitehtien tavoitteita vastaan. Merikasarmin asemaa kaupunkitilassa haluttiin korostaa. Historialliset kerrostumat ja monikerroksiset ympäristöt olivat tärkeitä ja ovat edelleen. Muurien madaltaminen on perusteetonta vandalismia. Rauniosta häviää suojatun tilan tuntu ja kiipeilystä tulee lapsille haasteetonta ja tylsistyttävää. Samalla lisääntyy tarve hakea haasteita kiipeilemällä esimerkiksi jätekatosten katoille. Ympäristö ei ole koskaan täysin turvallinen. Turvallisuus perustuu ihmisen omaan käyttäytymiseen ja sitä ei lapsi tasamaalla opi. Puisto on aluesuunnitelmassa esitetty monitoimipuistoksi, eikä lasten leikkipuistoksi, jota koskee ankarammat turvallisuussäännöt.

Ramboll Oy:n vuoden 2017 lopulla muurista teettämä tutkimustulos tiilien kunnosta oli tyydyttävä. Rapautuneisuuden arvo oli vähäinen.

Puistosuunnitelmaluonnoksesta 7.5.2018 pidetyssä asukastilaisuudessa enemmistö osallistujista oli muurien säilyttämisen kannalla.

Tammikujanne
Puistosuunnitelmaluonnoksessa on esitetty Merikasarmin eteläsivulle istutetun tammikujan harventamista poistamalla joka toinen puuyksilö.

Katajanokkaseura ry:n mielestä näin voimakasta harventamista tulisi vielä harkita. Puukuja pehmentää pitkää Merikasarminkatua.

9.5.2018 Katajanokkaseura ry – Skatuddssällskapet rf
Tuula Palaste, puheenjohtaja
Sirpa Pääsky, varapuheenjohtaja

Katajanokkaseura toteaa, että kaavaillut uusien nopeusrajoitusperiaatteiden mukaiset ehdotukset eivät muuta Katajanokan alueen nykyisiä nopeusrajoituksia, koska ne jo noudattavat näitä periaatteita. Ehdotuksen johtopäätökset on tiivistetty seuraavasti: tarkoitus on ohjata suunnittelua niin, että jatkossa liikenne- ja liikenteen ohjaussuunnitelmat tehdään ehdotettujen uusien periaatteiden mukaisesti. Tällöin saavutetaan lopulta yhtenäinen nopeusrajoitusjärjestelmä, jossa katuverkon hierarkia ja ympäröivä maankäyttö tulevat selkeästi huomioiduksi. Ehdotettu nopeusrajoitusten määrittämisen tavoitetila eli se, että kadun käyttäjä tietää heti kadulla liikkuessaan pelkän katu-ympäristön perusteella oikean nopeusrajoituksen, on Katajanokkaseuran mielestä kannatettava. Asia konkretisoidaan ehdotuksessa hyvin: matalammilla nopeuksilla autoilijalla on paremmat mahdollisuudet havaita pyöräilijä ja pyöräilijä voi paremmin ennakoida sopivaa ylitysväliä. Tarve erotella polkupyörät ja autot omille väylilleen on peräisin pyöräilyn ja nopeavauhtisen moottoriajoneuvoliikenteen yhteensopimattomuudesta ja siitä johtuvista turvallisuusongelmista. Pyöräilijöiden ja autoilijoiden liikkuminen yhteisessä tilassa hankaloituu, kun nopeuserot kasvavat ja mahdollisuudet kommunikointiin heikkenevät. Tilanteen korjaamiseksi on kaksi vaihtoehtoa: erotella pyöräliikenne omalle väylän osalleen tai rauhoittaa autoliikennettä. (Helsingin kaupunki, kaupunkisuunnitteluvirasto 2016). 6.10.2017

Skywheel Helsinki Oy sekä FlyTour Helsinki Oy c/o Lalli Kuoppala ovat erillisillä hakemuksilla hakeneet lupaa saada poiketa asemakaavasta ja rakennuskiellosta Helsingin kaupungin 8. kaupunginosan (Katajanokka) kaavoittamattomalla laituri-, katu- ja liikennealueella, osoitteessa Katajanokanlaituri 2. SkyWheel Oy hakee poikkeamispäätöstä vuoteen 2023 asti, FlyTour Helsinki Oy hakee 5 vuoden määräaikaisen poikkeamisen pidentämistä 15 vuodeksi eli vuoteen 2031 asti.

Katajanokkaseura ry. – Skatuddssälskapet fr. ei ota kantaa kummankaan hakijan hakuajan pidentämiseen sinällään. Katajanokkaseura katsoo, että kummankin hakijan – sekä Skywheel Helsinki Oy että FlyTour Helsinki Oy – mahdollinen määräaikainen poikkeamisen pidentäminen tulee sitoa korkeintaan samalla laituri-, katu- ja liikennealueella sijaitsevan Allas Sea Pool merikylpylän määräaikaan.

Katajanokkaseuran mielestä mahdollisen määräaikaisen poikkeamisen pidentämisen edellytyksenä hakijoiden ja Helsingin kaupungin tulee yhdessä laatia ja toteuttaa suunnitelma Katajanokanlaituri 2 -alueen kevyen liikenteen turvallisuuden kehittämiseksi. Lupahakemusalueella ja sen välittömään läheisyyteen sijoittuu useita Etelä-Helsingin suosittuja nähtävyyksiä mm. Kauppatori, Uspenskin katedraali, Senaatintori, Allas Sea Pool, Kaupunkikorttelit sekä liikennettä kokoavia ja tuottavia alueita kuten Helsingin kaupungin turistibusseille luovuttama pysäköintipaikka, Suomenlinnan lautan laituri, risteilylaivojen laituri jne. Näin ollen sekä kaupunkilaisia että turisteja liikkuu alueella erityisesti kesäaikaan erittäin paljon.

Nykyinen FlyTourin rakennuksen sijainti osittain kevyen liikenteen väylällä sisältää kasvavan riskin erityisesti pyöräilijöiden ja jalankulkijoiden yhteentörmäyksille varsinkin ajanjaksolla huhtikuusta lokakuuhun. Toisin kuin FlyTourin lupahakemuksessa mainitaan, Katajanokkaseura katsoo, että nykyinen jalankulku ja pyöräily eivät suju esteettä ja turvallisesti rakennuksen ohitse. Erityisesti pyöräilyväylän turvallista sijoittamista rakennuksen ohitse on parannettava nykyisestä.

Flytourin nykyinen sijoituspaikka on käytännössä todettu liikenteellisesti ja kaupunkitilallisesti epäsopivaksi. Katajanokkaseura edellyttää, että mahdollisesti myönnettävän jatkoajan ehdoksi asetetaan vuokra-aikana tehtävä sopivamman sijoituspaikan suunnittelu ja sen toteutuksen mahdollistavat sopimusehdot.

Helsingissä 5.6.2017