Merikasarminpuiston puistosuunnitelmaluonnos

hevosturnaus2p

Täydennys/tarkennus 9.5.2018 annettuun palautteeseen Merikasarminpuiston puistosuunnitelmaluonnos

Kaupunkiympäristön toimiala, Maankäyttö- ja kaupunkirakenne

helsinki.kirjaamo (at)hel.fi; jussi.luomanen(at)hel.fi; petra.rantalainen(at)hel.fi; tiina.perala(at)nakyma.com; osmo(at)soininvaara.fi; risto.rautava(at)elisanet.fi; anni.sinnemaki(at)hel.fi; mikko.aho(at)hel.fi

Täydennys/tarkennus   20.6.2018

Palaute suunnitelmaluonnoksesta

Yleistä

Katajanokkaseura on tyytyväinen, että Kaupunkiympäristön toimiala on käynnistänyt Katajanokan ja Kruununhaan aluesuunnitelmaan 2013-2022 pohjautuvat viheralueiden kunnostustyöt Katajanokalla. Katajanokkaseura on saanut palautetta asukkailta, että puistojen kunnostustyöt tulisi alkaa kärjen pallokentästä, joka myös sisältyy aluesuunnitelman peruskorjattaviin kohteiseen (liite 1). Kaupunki vuokrasi pallokentän heinäkuussa 1989 englantilaiseen hevosturnaustapahtumaan, joka turmeli kentän pelikelvottamaksi.

Katajanokkaseura lähetti jo kymmenen vuotta sitten kaupunginhallitukselle kirjeen, jossa vaadittiin kentän kunnostamista (liite 2 ). Apulaiskaupunginjohtajalta Pekka Saurilta tulikin jo marraskuussa 2008 vastaus, että kenttä kunnostetaan vuonna 2009. Kentälle ei kuitenkaan ole tehty mitään kunnostustoimenpiteitä. Lähes kolmenkymmenen odotusvuoden jälkeen katajanokkalaiset ansaitsisivat helppohoitoisen ja käyttäjille miellyttävän tekonurmikentän.

Oma pallokenttä olisi tärkeä katajanokkalaisille (liite 3). Mm. katajanokkalaiset juniorit ovat vuosikymmeniä pelanneet jalkapalloseura SAPAssa, jonka pelivuorot jouduttiin siirtämään muiden kaupunginosien kentille oman pallokentän tuhouduttua.

Myös Laivastopuiston leikkikenttä ns. Rantapuisto vaatisi kiireellistä peruskorjausta. Leikkikenttä on päivittäin katajanokkalaisten lasten lisäksi usean päiväkodin käytössä. Leikkivälineet ovat ikivanhoja eikä kenttä täytä nykyisiä turvallisuusmääräyksiä.

Merikasarminpuiston itäinen osa ns. rauniopuisto on toimiva nykytilassaankin, sen historiallisia perusominaisuuksia ei tulisi tuhota peruskorjauksella. Puiston asfalttipinnalla pelataan mm. mölkkyä ja isommassa hiekkakaukalossa petankkia. Mm. koulun liikuntakerho käyttää rauniomuureja parkour-harjoitteluun. Historiallisesti merkittävien muurien suojassa ollaan usein piknikillä. Toivottu lisä olisi pieni terassikahvila 1980-luvulla puretun pienen pannuhuoneen 50 neliömetrin rakennusalalle. Kahvilalla on jo nimi ”Pieni Pannuhuone” ja sen seinät sopisivat hyvin alueen mielenkiintoisen historian esittelyyn. (Kuvia toukokuisesta pop up terassikahvilasta Merikasarminpuistossa)

Katajanokkaseura ry


Tuula Palaste, puheenjohtaja    

Sirpa Pääsky, varapuheenjohtaja


Liite 1.     Katajanokan ja Kruununhaan aluesuunnitelma 2013 – 2022, sivu 37

kuntok

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Liite 2.

25.8.2008

Katajanokan kärjen pallokentän kunnostaminen

Helsingin kaupunginhallitukselle

Esitys Katajanokan kärjen pallokentän kunnostamisesta Katajanokan kärjessä sijaitseva nurmipintainen pallokenttä on osoittautunut vaikeasti ylläpidettäväksi ja on siitä syystä ollut vuosia vähällä käytöllä. Kenttää ei ole lukuisista pyynnöistä huolimatta kunnostettu. Puistoalueen keskellä sijaitsevan kentän hallintasuhteet – katu- ja puisto-osasto vs. liikuntavirasto – ovat ilmeisesti osasyy harmittavaan pattitilanteeseen. Nappulaikäisille soveltuvista pelikentistä on kaupungin keskustassa pulaa, jota pahentaa keskustan kenttien, mm. Kaisaniemen, lisääntyvä käyttö kaupunkitapahtumiin. Lasten määrä on kaupungissa kasvussa. Kaupungin tavoitteeksi on lausuttu lapsiperheiden pitäminen Helsingissä. Katajanokan kärjen pelikentän kunnostaminen rakenteiltaan ja päällysteeltään kestäväksi ja helppohoitoiseksi, esim. hiekkakentäksi, toisi vähäisellä panoksella kentän pienten pelaajien käyttöön. Katajanokkaseura esittää, että kenttä kunnostettaisiin jo ensi pelikaudeksi ja että mahdollisesti esteenä olevat hallintasuhteet ratkaistaisiin niin, että kentän pelikäyttö on mahdollista.

Helsingissä 25.8.2008

Katajanokkaseura ry.

—————————-
Liite 3.

HS Mielipide

Julkaistu: 25.2.2014 2:00

Helsingin Katajanokalla sijaitseva jalkapallokenttä kaipaa kipeästi kunnostusta. Kenttä on Katajanokan rannassa, meren äärellä. Kesäisin kenttää peittävät erilaiset kasvit, rikkaruohot ja sorainen multa. Vaikka kentän pitäisi olla nurmikenttä, siellä on nurmea varsin niukasti.

Lisäksi kenttä on muhkurainen ja epätasainen. Maalikehikot ovat huonossa kunnossa ja verkot pahasti reikiintyneet. Kenttää kiertävä aita on matala ja rikkinäinen. Jopa hanhet tulevat sinne kesäisin etsimään ruokaa, minkä jälkeen ne ulostavat kentälle. Se on siis pelikelvoton.

Yksinkertaisesti sanottuna kukaan ei pidä kentästä huolta. Se pitäisi uudistaa kunnon nurmikentäksi tai päällystää tekonurmella, jota ei tarvitsisi hoitaa. Jos kenttä kunnostettaisiin, monet jalkapallon ja ulkoilun ystävät voisivat pelailla tällä paraatipaikalla olevalla kentällä ja pitää hauskaa.

Onni Lahikainen
kahdeksasluokkalainen, Helsinki

 

Merikasarminpuiston puistosuunnitelmaluonnos

MERIKASARMINPUISTON PUISTOSUUNNITELMALUONNOS
(Piirustus n:o VIO 5932/1)
Palaute suunnitelmaluonnoksesta

Yleistä
Katajanokkaseura r.y – Skatuddssällskapet rf ilmaisee tyytyväisyytensä siihen, että Kaupunkiympäristön toimiala on käynnistänyt Katajanokan ja Kruununhaan aluesuunnitelmaan 2013-2022 pohjautuvat viheralueiden kunnostustyöt Katajanokalla aloittaen peruskorjauksen Merikasarminpuistosta, joka sijaitsee valtakunnallisesti merkittävällä rakennetulla kulttuuriympäristöalueella. Aluesuunnitelman mukaan puiston kunnostuksen tavoitteena on asukkaiden kohtaamista palveleva monitoimipuisto.

Rauniomuurit
Suunnitelmaluonnoksessa on esitetty puiston itäosan rauniota madallettavaksi matalimmillaan 0,5 metrin korkuiseksi turvallisuussyihin vedoten. Katajanokkaseura ry:n mielestä ympäröivä muuri tulisi säilyttää entisellään. Esitys madaltamisesta sotii Katajanokan asemakaavasuunnittelukilpailun voittaneiden arkkitehtien tavoitteita vastaan. Merikasarmin asemaa kaupunkitilassa haluttiin korostaa. Historialliset kerrostumat ja monikerroksiset ympäristöt olivat tärkeitä ja ovat edelleen. Muurien madaltaminen on perusteetonta vandalismia. Rauniosta häviää suojatun tilan tuntu ja kiipeilystä tulee lapsille haasteetonta ja tylsistyttävää. Samalla lisääntyy tarve hakea haasteita kiipeilemällä esimerkiksi jätekatosten katoille. Ympäristö ei ole koskaan täysin turvallinen. Turvallisuus perustuu ihmisen omaan käyttäytymiseen ja sitä ei lapsi tasamaalla opi. Puisto on aluesuunnitelmassa esitetty monitoimipuistoksi, eikä lasten leikkipuistoksi, jota koskee ankarammat turvallisuussäännöt.

Ramboll Oy:n vuoden 2017 lopulla muurista teettämä tutkimustulos tiilien kunnosta oli tyydyttävä. Rapautuneisuuden arvo oli vähäinen.

Puistosuunnitelmaluonnoksesta 7.5.2018 pidetyssä asukastilaisuudessa enemmistö osallistujista oli muurien säilyttämisen kannalla.

Tammikujanne
Puistosuunnitelmaluonnoksessa on esitetty Merikasarmin eteläsivulle istutetun tammikujan harventamista poistamalla joka toinen puuyksilö.

Katajanokkaseura ry:n mielestä näin voimakasta harventamista tulisi vielä harkita. Puukuja pehmentää pitkää Merikasarminkatua.

9.5.2018 Katajanokkaseura ry – Skatuddssällskapet rf
Tuula Palaste, puheenjohtaja
Sirpa Pääsky, varapuheenjohtaja

 

Lausunto ehdotuksesta Helsingin kaupungin katuverkon nopeusrajoitusjärjestelmän uudistamiseksi

Katajanokkaseura toteaa, että kaavaillut uusien nopeusrajoitusperiaatteiden mukaiset ehdotukset eivät muuta Katajanokan alueen nykyisiä nopeusrajoituksia, koska ne jo noudattavat näitä periaatteita. Ehdotuksen johtopäätökset on tiivistetty seuraavasti: tarkoitus on ohjata suunnittelua niin, että jatkossa liikenne- ja liikenteen ohjaussuunnitelmat tehdään ehdotettujen uusien periaatteiden mukaisesti. Tällöin saavutetaan lopulta yhtenäinen nopeusrajoitusjärjestelmä, jossa katuverkon hierarkia ja ympäröivä maankäyttö tulevat selkeästi huomioiduksi. Ehdotettu nopeusrajoitusten määrittämisen tavoitetila eli se, että kadun käyttäjä tietää heti kadulla liikkuessaan pelkän katu-ympäristön perusteella oikean nopeusrajoituksen, on Katajanokkaseuran mielestä kannatettava. Asia konkretisoidaan ehdotuksessa hyvin: matalammilla nopeuksilla autoilijalla on paremmat mahdollisuudet havaita pyöräilijä ja pyöräilijä voi paremmin ennakoida sopivaa ylitysväliä. Tarve erotella polkupyörät ja autot omille väylilleen on peräisin pyöräilyn ja nopeavauhtisen moottoriajoneuvoliikenteen yhteensopimattomuudesta ja siitä johtuvista turvallisuusongelmista. Pyöräilijöiden ja autoilijoiden liikkuminen yhteisessä tilassa hankaloituu, kun nopeuserot kasvavat ja mahdollisuudet kommunikointiin heikkenevät. Tilanteen korjaamiseksi on kaksi vaihtoehtoa: erotella pyöräliikenne omalle väylän osalleen tai rauhoittaa autoliikennettä. (Helsingin kaupunki, kaupunkisuunnitteluvirasto 2016). 6.10.2017

Katajanokkaseura ry:n muistutus koskien Kanavakatu 14:n asemakaavan muutosta ja mielipide koskien FT Helsingin ja SkyWheelin poikkeamishakemuksia

Skywheel Helsinki Oy sekä FlyTour Helsinki Oy c/o Lalli Kuoppala ovat erillisillä hakemuksilla hakeneet lupaa saada poiketa asemakaavasta ja rakennuskiellosta Helsingin kaupungin 8. kaupunginosan (Katajanokka) kaavoittamattomalla laituri-, katu- ja liikennealueella, osoitteessa Katajanokanlaituri 2. SkyWheel Oy hakee poikkeamispäätöstä vuoteen 2023 asti, FlyTour Helsinki Oy hakee 5 vuoden määräaikaisen poikkeamisen pidentämistä 15 vuodeksi eli vuoteen 2031 asti.

Katajanokkaseura ry. – Skatuddssälskapet fr. ei ota kantaa kummankaan hakijan hakuajan pidentämiseen sinällään. Katajanokkaseura katsoo, että kummankin hakijan – sekä Skywheel Helsinki Oy että FlyTour Helsinki Oy – mahdollinen määräaikainen poikkeamisen pidentäminen tulee sitoa korkeintaan samalla laituri-, katu- ja liikennealueella sijaitsevan Allas Sea Pool merikylpylän määräaikaan.

Katajanokkaseuran mielestä mahdollisen määräaikaisen poikkeamisen pidentämisen edellytyksenä hakijoiden ja Helsingin kaupungin tulee yhdessä laatia ja toteuttaa suunnitelma Katajanokanlaituri 2 -alueen kevyen liikenteen turvallisuuden kehittämiseksi. Lupahakemusalueella ja sen välittömään läheisyyteen sijoittuu useita Etelä-Helsingin suosittuja nähtävyyksiä mm. Kauppatori, Uspenskin katedraali, Senaatintori, Allas Sea Pool, Kaupunkikorttelit sekä liikennettä kokoavia ja tuottavia alueita kuten Helsingin kaupungin turistibusseille luovuttama pysäköintipaikka, Suomenlinnan lautan laituri, risteilylaivojen laituri jne. Näin ollen sekä kaupunkilaisia että turisteja liikkuu alueella erityisesti kesäaikaan erittäin paljon.

Nykyinen FlyTourin rakennuksen sijainti osittain kevyen liikenteen väylällä sisältää kasvavan riskin erityisesti pyöräilijöiden ja jalankulkijoiden yhteentörmäyksille varsinkin ajanjaksolla huhtikuusta lokakuuhun. Toisin kuin FlyTourin lupahakemuksessa mainitaan, Katajanokkaseura katsoo, että nykyinen jalankulku ja pyöräily eivät suju esteettä ja turvallisesti rakennuksen ohitse. Erityisesti pyöräilyväylän turvallista sijoittamista rakennuksen ohitse on parannettava nykyisestä.

Flytourin nykyinen sijoituspaikka on käytännössä todettu liikenteellisesti ja kaupunkitilallisesti epäsopivaksi. Katajanokkaseura edellyttää, että mahdollisesti myönnettävän jatkoajan ehdoksi asetetaan vuokra-aikana tehtävä sopivamman sijoituspaikan suunnittelu ja sen toteutuksen mahdollistavat sopimusehdot.

Helsingissä 5.6.2017

Kannanotot

kannanotot

 

 

 

Yleiskaavaehdotuksessa Helsingin rantapuistot tulee säilyttää.

Kaupungin vasta pari vuotta sitten rakentama Matruusinpuisto on itäisen kantakaupungin Suomenlinnan puolen puisto. Suomenlinnan selälle avautuvan näkymänsä puolesta sillä potentiaalia kehittyä suosituksi koko kaupungin yhteiseksi rantapuistoksi, Merisataman rannan tapaan.

Rajusti kasvavan Helsingin merenrantapuisto ei ole viisas valinta rakennusmaaksi. Yleiskaavaehdotuksessa piirretty, rakentamiselta jäävä kapea viherkaista ei korvaa oleskelu- ja tapahtumapuistoa. Yleiskaavan asukasluku- ja tiivistämistavoite korostaa tarvetta säilyttää kaupunkirakenteessa Helsingin keskeiset erityispiirteet ja arvot, ainutlaatuiset ranta-alueet ja puistot.

Helsingin kantakaupungin merenrannat on kaukonäköistä pitää ja kehittää edelleen kasvavan kaupungin meripuistoina. Tiiviin Helsingin eritysluonne, meri, vapaat rannat ja puistot on parasta Stadia – myös yleiskaavan tavoitevuonna 2050.

Matruusinpuisto ja siihen liitettävät rannat tulee yleiskaavassa osoittaa Ullanlinnan erittäin suositun ja yleiskaavassa sellaisena säilyvän Meripuiston rinnalla kantakaupungin ainutlaatuisen, yhteisen merenrannan ja Suomenlinnan maiseman kaupunkipuistoksi, jota kehitetään kaikille kaupunkilaisille avoimena maisema- ja käyttöpuistona ja Helsingin merellisenä käyntikorttina.

 

Yleiskaava, Katajanokkaseuran muistutus

lentokoneesta p

HELSINGIN KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNNALLE

Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 62 §:n mukaisena osallisena allekirjoittanut kaupunginosayhdistys Katajanokkaseura esittää MRL 65 §:n mukaisen muistutuksen Helsingin yleiskaavaehdotuksesta.
Muistutus koskee Katajanokan kaakkoisen ranta-alueen kantakaupunki C2 kaavamerkintää ja siihen liittyvää kaavaselostuksen osaa ja kantakaupunki-teemakarttaa, joiden mukaan alueelle esitetään lisärakentamista. Kaavaehdotuksessa ei ole huomioitu seuran kaavan luonnosvaiheessa tekemää muutosehdotusta eikä vuorovaikutusraportissa annettu vastine tyydytä seuraa.

Alueella on voimassa sisäasiainministeriön 14.7.1977 vahvistama Katajanokan kärjen asuntoalueen asemakaava (7534) ja ympäristöministeriön 20.11.1986 vahvistama satama-alueen ja Matruusinpuiston asemakaava (9146). Yleiskaavaehdotus sisältää näissä asemakaavoissa osoitettuihin ja toteutettuihin käyttötarkoituksiin muutoksia, jotka edellyttäisivät em. asemakaavojen muuttamista.

1. Muistutuksen kohdealueen suhde laajempiin suunnitelmiin ja tavoitteisiin
Täydennysrakentamisen sijoittaminen ko. rantakaistalle vaikeuttaa muiden yleiskaavaa laajempien tavoitteiden ja suunnitelmien sekä myös yleiskaavalle asetettujen muiden tavoitteiden toteutumista tai on ristiriidassa niiden kanssa.

Suomenlinna Unescon maailmanperintökohde
Katajanokka kuuluu Suomenlinnan maailmanperintökohteen suoja-alueeseen (buffer zone), jolla maiseman pysyvyydelle kohdistuu erityisiä vaatimuksia. Suomen anomuksesta vuonna 1991 Suomenlinna liitettiin Unescon maailmanperintöluetteloon ainutlaatuisena Euroopan linnoitusarkkitehtuurin esimerkkinä.
Suomenlinna ympäristöineen on myös valtakunnallisesti arvokas maisema-alue (valtioneuvoston päätös 5.1.1995).

Katajanokka merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö
Katajanokan vanha osa sisältyy Museoviraston inventointiin valtakunnallisesti merkittävistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä (RKY). Inventointi on valtioneuvoston päätöksellä 22.12.2009 otettu maankäyttö- ja rakennuslakiin perustuvien valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkoittamaksi inventoinniksi rakennettuna kulttuuriympäristönä 1.1.2010 alkaen.

Maakuntakaavassa Katajanokka kulttuurihistoriallisesti merkittävä alue
Uudenmaan maakuntakaavassa (vahvistettu 8.11.2006) Katajanokka kokonaisuudessaan on kulttuurihistoriallisesti merkittävä alue. Aluetta koskeva suunnittelumääräys: ”Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on otettava huomioon kulttuuriympäristön ominaispiirteiden vaaliminen ja turvattava merkittävien maisema- ja kulttuuriarvojen säilyminen. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on arvioitava ja sovitettava yhteen maakuntakaavassa osoitetun käyttötarkoituksen mukainen maankäyttö sekä maisema- ja kulttuuriarvot.”

Helsinkipuisto (kansallinen kaupunkipuisto)
Katajanokan rannat ovat osa kaavailtua Helsinkipuistoa, jonka vuonna 2012 valmistuneessa yleissuunnitelmassa todetaan mm: ”Helsinkipuiston kantakaupungin ja Katajanokan rannoista kehitetään korkeatasoista, toiminnallista julkista ulkotilaa, jossa voi olla tiiviisti yhteydessä veteen. Katajanokan kärjen puisto kunnostetaan korkeatasoiseksi merelliseksi oleskelutilaksi. Katajanokan kärjen puiston rannasta avautuu laaja näkymä Kruunuvuorenselälle ja Kalasataman ja Korkeasaaren suunnalle. Näkymiä puistoa ympäröiviltä kaduilta Kruunuvuorenselälle tulee avata”.

Rantaraitti on kaavaehdotuksessa aivan oikein pantu kiertämään myös Katajanokan rantoja, mutta houkutteleeko täyteen rakennettu ranta käyttämään sitä?

2. Muistutuksen kohdealue Katajanokan osana
Katajanokan kärjen asemakaava-alue arkkitehtonisena kohteena
Arkkitehtien Helander, Pakkala, ja Sundman 1970-luvun alussa voittaman ideakilpailun pohjalta laadittua Katajanokan uuden alueen asemakaavaa on pidetty onnistuneena nimenomaan siksi, että se otti huomioon merellisen maiseman. Ideakilpailulla saadun tuloksen ansiot mitätöitäisiin merimaiseman eteen kaavaillulla täydennysrakentamisella.

Liikenne Katajanokalla
Katajanokka sijaitsee liikennekapeikon takana. Jo nykyisillä väestömäärillä (n. 4500) pääsy saarelle ja saarelta ruuhkautuu ajoittain pahasti. Katajanokan vanhan puolen täydennysrakennussuunnitelmat (Kesko ja Kirkkohallitus) merkitsevät jo väestömäärän ja liikenteen lisääntymistä. Yleiskaavan lisärakentaminen merkitsisi noin 40 %:n väestön lisäystä ja ajoneuvomäärän kasvamista noin 3000:een.
Mikäli sataman vuoro- ja risteilyliikenne nykyisestä (päivittäin noin 8000 matkustajaa ja 1000 ajoneuvoa) lisääntyy, kuten Helsingin Satama Oy:n kehityssuunnitelmien mukaan näyttäisi tapahtuvan, heikkenee liikenteen toimivuus lisärakentamisesta riippumatta entisestään.
Väestömäärän kasvattamista Katajanokan kaltaisen liikennekapeikon takana tulee arvioida kriittisesti myös poikkeusolosuhteisiin varautumisen kannalta. Seuran esittämä maanalainen huoltotunneli satamaliikennettä varten parantaisi oleellisesti tilannetta.

Puistot ja lähivirkistysalueet Katajanokalla
Matruusinpuisto on Katajanokan merenpuoleisen osan ainoa varsinainen oleskelupuistikko. Muut rantaa kiertävät puistoalueet on varattu sinänsä tarpeellisina palloiluun, leikkipuistoksi ja koirapuistoksi. Ei ole uskottava se suunnittelijan esittämä perustelu, että samanaikaisesti täydennysrakentamisen kanssa pystyttäisiin lähivirkistysaluetta kehittämään. Havainnepiirroksissa esitetty kapea viherkaista ei korvaa oleskelu- ja tapahtumapuistoja. Myös Katajanokan luonnon eläinten elinmahdollisuuksia rakentamisella oleellisesti heikennettäisiin.

Katajanokalla on jo nyt puistoja eteläisen suurpiirin keskiarvoa (17,9 m²/asukas) vähemmän. Yleiskaavaehdotuksen toteutuminen huonontaisi tilannetta entisestään (noin 10 m²/asukas).

Koko Katajanokanranta, Matruusinpuisto ja siihen tulevaisuudessa liitettävät rantapuistot, pitää yleiskaavassa osoittaa Ullanlinnan erittäin suositun Meripuiston rinnalla kantakaupungin ainutlaatuisen, yhteisen merenrannan ja Suomenlinnan maiseman kaupunkipuistoksi, jota kehitetään kaikille kaupunkilaisille avoimena maisema- ja käyttöpuistona ja Helsingin merellisenä käyntikorttina. Yleiskaavan asukasluku- ja tiivistämistavoite korostaa tarvetta säilyttää kaupunkirakenteessa Helsingin keskeiset erityispiirteet ja arvot, ainutlaatuiset ranta-alueet ja puistot. 

Nykyinen Matruusinpuisto jo toimii ja sitä voidaan kehittää kasvavan risteilijäliikenteen naapurina ja Helsingin käyntikorttina.

Palvelut Katajanokalla
Mahdollisena hyötynä täydennysrakentamisesta ja sen seurauksena väkimäärän kasvusta pidetään palvelujen parantumista.
Näin uskottiin ja tapahtuikin uutta aluetta rakennettaessa 1980-luvulla. Kauppoja ja ravintoloita ilmestyi ja koulu- ja päiväkotipalvelut paranivat. Syntyneet kaupalliset palvelut eivät kuitenkaan kannattaneet, sillä niistä ei ole paljonkaan jäljellä. Keskustan monipuolinen ja helposti saavutettava tarjonta on syy kaupallisten palvelujen menestymättömyyteen – ei niinkään väestöpohja.

Arvioita toteuttamisen edellytyksistä
Muistutusalue on merestä täytettyä aluetta. Täyttöä aikanaan teollisuusalueelle tehtäessä ei ole huomioitu sitä, että alue tulisi asuntorakennuskäyttöön. Rakentaminen tulisi olemaan erittäin haasteellista ja kallista. Lisäksi rantamaisemaa tulisi mahdollisesti pilaamaan vuosiksi painomaavallit tai mittava maamassojen siirto.

3. Kaavan vaikutusten arviointi
Kun kaavoitustyössä tavoitteeksi on asetettu huomattava täydennysrakentaminen valmiiseen ja vakiintuneeseen kaupunkirakenteeseen, olisi kohteiden valinnan tullut perustua kohteiden vertailutarkasteluun ja vaikutukset arvioida kunkin kohteen lähiympäristön kannalta. Tällainen menettely olisi jotenkin turvannut eri kaupunginosien ja kaupunkilaisten tasapuolisen kohtelun.

4. Yhteenveto
Muistutuksella pyritään tuomaan päätöksentekijöille esiin muistutusalueen täydennysrakentamiseen liittyvät ongelmat ja ristiriidat valtakunnallisiin, maakunnallisiin ja Helsingin kaupungin omiinkin tavoitteisiin nähden.

Muistutusalue sijoittuu sekä matkailullisesti että Helsingin merellisen imagon kannalta kriittiseen paikkaan. Noin puolen kilometrin säteen sisällä on sekä Suomenlinna että Helsingin kaupunkirannat Katajanokalta Kauppatorin rantaan ja edelleen Kaivopuiston rantaan. Tämän puolen kilometrin säteen keskellä ovat lisäksi lailla rauhoitetut lintuluodot.

5. Esitys
Katajanokkalaisia edustavana kaupunginosayhdistyksenä Katajanokkaseura esittää yleiskaavaehdotuksen muuttamista siten, että Katajanokan kaakkoisrannan nykyinen ja voimassa olevien asemakaavojen mukainen maankäyttö vahvistetaan myös tulevassa yleiskaavassa ja että satamaliikennettä varten tehdään varaus maanalaisesta huoltotunnelista.

Tällöin kaavakartassa kantakaupunki-merkintä muutetaan asemakaavan alueita vastaten satamatoimintojen alueeksi ja puisto- ja lähivirkistysalueeksi. Vastaavat muutokset tehdään myös kaavaselostukseen ja kantakaupungin teemakarttaan.

Seura pyytää kaupungin kantaa tähän muistutukseen kirjallisena alla olevaan sähköpostiosoitteeseen.

Helsingissä 29.1.2016

Asemakaavan muutos: Katajanokan pysäköintilaitos

Asemakaavan muutos, Katajanokan pysäköintilaitos

Katajanokkaseura esittää Katajanokan pysäköintilaitosta koskevasta asemakaavan muutosehdotuksesta muistutuksena seuraavaa:

Asemakaavaehdotus mahdollistaa 500 auton maanalaisen pysäköintilaitoksen rakentamisen makasiinien alueelle Katajanokan eteläisen rannan tuntumaan, lähelle matkustajaliikennesatamaa. Kaksisuuntaisia sisään- ja ulosajoramppeja esitetään nykyisen huoltoaseman tontille, josta on suunniteltu ajoyhteys Kanavakatu 14:n kohdalla. Pysty-yhteydet laitoksesta maanpinnalle on ehdotettu hissein ja portain huolto-aseman ja vanhan öljysäiliön tontille sekä ulkoasiainministeriön rakennuksen itäpuolella olevalle aukiolle. Huoltoasemakortteliin on valmisteilla asemakaavan muutos toimisto- ja/tai liikerakennuksen sijoittamiseksi kortteliin, yhtenä tavoitteenaan pysäköinti-laitoksen luiskan ja pysty-yhteyden integroiminen rakennukseen. Katajanokkaseura pitää luiskan sijoitusta parannuksena aiempiin suunnitelmiin.

Katajanokkaseuran mielestä nyt nähtävillä oleva asemakaavan muutosehdotus parantaa pysäköintilaitoksen sovittamismahdollisuuksia Katajanokan kaupunkikuvaan. Pysäköintilaitos lisäisi myös jossain määrin pysäköintipalveluiden saatavuutta alueella.

Katajanokkaseura on erityisen huolissaan pysäköintilaitoksen aiheuttamista liikennevaikutuksista. Pysäköintilaitos – ja sen louhiminen – lisää Katajanokan ajoneuvoliikennettä ja ajoittaista ruuhkaisuutta entisestään. Jo nyt matkustajalaivojen (Viking Line) purku- ja lastausliikenne ruuhkauttaa pahoin Kanavakadun ja sen lähikadut. Sisäänajorampin sijoittamista lähemmäksi Katajanokan siltoja – mieluiten Pohjoisrannan puolelle – olisi syytä vielä tutkia. Lisäksi Katajanokkaseura katsoo, että suunnitelman havainnekuvissa erillisinä näkyvät pysäköintilaitoksen hormi- ja sisäänkäyntirakennukset tulisi sijoittaa rakennuksiin, esim. Keskoon. Esitetyt pysty-yhteydet – erityisesti ulkoasiainministeriön rakennuksen vieressä – vaikuttavat kömpelön irrallisilta ja heikentäisivät kaupunkikuvaa sekä sulkisivat jossain määrin kävelyreittejä. Pysäköintilaitoksen ilmanvaihtohormien äänitaso tulee varmistaa rakenne- ja laitesuunnittelussa riittävän hiljaiseksi.

Asemakaavan muutosehdotuksen toteutusselostuksen (Sito Oy) mukaan pysäköintilaitoksen rakentamisen louhinnan kesto on noin 1,5 vuotta. Hallilouhinnassa keskimääräinen louhintamäärä on noin 1000 m3 päivässä. Tämä merkitsee noin 140 autokuormaa lisää liikennettä Katajanokalle joka päivä. Kallioaineksen räjäytykset 2–5 kertaa päivässä aiheuttavat tärinää ja ympäristömelua. Katajanokkaseura pitää välttämättömänä, että pysäköintilaitoksen suunnittelun ja rakentamisen edetessä katajanokkalaisille sekä järjestetään säännöllisesti erillisiä tiedotustilaisuuksia että toteutetaan luvatut riskianalyysit, katselmukset ja dokumentointi. Räjäytystyön aikana tulee ehdottomasti huolehtia siitä, että työ ei aiheuta lähialueen rakennuksille halkeamia eikä muita vahinkoja. Rakennusten ennakkokatselmukset yhdessä kiinteistöjen omistajien kanssa tulee tehdä riittävän laajalta alueelta.

8.4.2015 Katajanokkaseura ry – Skatuddssällskapet rf

Tuula Palaste-Eerola, puheenjohtaja
Helena Alkula, sihteeri

Katajanokkaseuran mielipide Helsingin uuden yleiskaavan luonnoksesta

Katajanokkaseura on Helsingin uuden yleiskaavan – Kaupunkikaavan luonnoksen yleisistä koko kaupunkia koskevista lähtökohdista ja painotuksista pääosin samaa mieltä. Yleiskaavan tulee mahdollistaa kaupunkilaisille jatkossakin hyvän kaupunkielämän puitteet Helsingin erityispiirteet säilyttäen. Hyvään kaupunkielämään liittyy riittävä asuntotuotanto, palvelujen saatavuus, palvelujen ja työpaikkojen saavutettavuus sekä viihtyisä ja turvallinen kaupunkiympäristö ja riittävät virkistysalueet.

Katajanokkaseura keskittyy seuraavassa Katajanokan alueeseen.

Puistot

Yleiskaavaluonnoksen mahdollistama rakentaminen 2000 uudelle asukkaalle tarkoittaisi nykyiseen verrattuna kolmanneksen vähemmän puistopinta-alaa/Katajanokan asukas. Tämä on voimakkaasti ristiriidassa yleiskaavaluonnoksen johdannossa esitettyjen hyvän kaupunkielämän lähtökohtien suhteen. Katajanokkaseura pitää yleiskaavan puutteena myös sitä, että yleiskaavaluonnoksessa Katajanokalle ei ole merkitty kaupunginosapuistoa kuten esimerkiksi Kruununhaalle.

Suomenlinnaan ja merelle päin avautuva Matruusinpuisto jää yleiskaavaluonnoksen havainnekuvan mukaan umpikorttelirakentamisen alle; myös itäinen kortteli on esitetty liian ahtaaseen paikkaan vaarantaen Katajanokan kärjen pallokentän säilymisen. Havainnekuvan väite, että ”rantojen virkistysalueita voitaisiin edelleen kehittää”, ei ole uskottava. Satamalta mahdollisesti vapautuvan kenttäalueen osalle esitetty kapea viherkaista ei korvaa näitä oleskelu- ja tapahtumapuistoja. Sekä Matruusinpuisto, pallokenttä että jäänmurtajalaiturin viereiset puistoalueet ovat erittäin suosittuja ja tarpeellisia vapaa-ajan keitaita katajanokkalaisille.

Ranta-alue tulee pysymään myös aidattuna turvavyöhykkeenä, jos se jatkossakin on varattu risteilijäaluksille. Asuntojen rakentaminen lähelle risteilyaluksia ei liene ympäristösyistäkään mahdollista.

Eiran ja Ullanlinnan suunnasta Katajanokan kautta Kaisaniemeen, Sörnäisiin ja Vanhankaupungin lahdelle kulkeva rantapuistoreitti on ulkoilun ja kaupunkikuvan kannalta merkittävä. Sitä ei ole merkitty ranta/puisto-reittikarttaan eikä – toisin kuin yleiskaava 2002:ssa – osoitettu pääkartalla. Katajanokkaseura pitää tärkeänä Katajanokan kiertävän ja edelleen kehitettävän rantapuistoreitin merkitsemistä yleiskaavaan.

Liikenne ja pysäköinti

Yleiskaavan laadinnassa tulee pyrkiä parantamaan Katajanokan jo olemassa olevia ongelmallisia liikenneolosuhteita. Katajanokan alueen pitkän aikavälin liikennesuunnittelun tulee painottua metron jatkamiseen Katajanokan kautta Kruunuvuorenselän yli sekä maanalaiseen huoltotunneliin, jota pitkin raskas liikenne ohjataan pois satama-alueelta.

Kaavaluonnoksen havainnekuvassa nykyiset Katajanokanrannan pysäköintialueet jäisivät rakentamisen alle. Miten ja kenen kustannuksella nykyiset pysäköintipaikat korvattaisiin?                                                                                         

Mitoitus

Yleiskaavaluonnoksessa esitetään Katajanokalle noin 2000 uutta asukasta. Katajanokkaseura muistuttaa, että jo tällä hetkellä Katajanokalla on meneillä kahden suuren toimistokiinteistön muuttaminen asuinkäyttöön: Kirkkohallituksen entiset kiinteistöt ja Keskon pääkonttori, joihin asukkaita tulisi 1000–1200. Jos samalla lisätään ullakkorakentamista, asukkaita saadaan vielä 400–500 lisää. Tutkittava mahdollisuus on myös korottaa Katajanokan uuden puolen kerroskorkeutta parilla kerroksella, tällöinkin rantaviivan ja talojen siluetti olisi matalampi kuin Katajanokan vanhan puolen siluetti. Katajanokkaseuran mielestä ranta-alueita ei näin ollen ole tarpeen kaavoittaa asuinrakentamiseen, vaan niillä tulee edistää virkistyskäyttöä.  

Helsingissä 12.2.2015

Katajanokkaseura ry – Skatuddssällskapet rf

Tuula Palaste-Eerola                                  Helena Alkula

puheenjohtaja                                             sihteeri

Katajanokan pysäköintilaitoksen asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Katajanokkaseura esittää Katajanokan pysäköintilaitoksen asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta sekä kaavaluonnoksesta mielipiteenään seuraavaa.

Asemakaavan muutos mahdollistaa maanalaisen 500 auton pysäköintilaitoksen rakentamisen Katajanokalle. Kaksisuuntaisia sisään- ja ulosajoramppeja esitetään alustavasti nykyisen huoltoaseman tontille, josta on suunniteltu ajoyhteys Kanavakatu 14:n kohdalla. Pysty-yhteyksiä laitoksesta maanpinnalle hissein ja portain tutkitaan jatkosuunnittelun yhteydessä.

Katajanokkaseura pitää nyt nähtävillä olevaa Katajanokan pysäköintilaitoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa sekä sitä koskevaa kaavaluonnosta pääosin Katajanokan kaupunkikuvaan sopivana. Laitos myös todennäköisesti parantaisi pysäköintiä ja pysäköintipalveluiden saatavuutta alueella.

Katajanokkaseura on kuitenkin erityisen huolissaan pysäköintilaitoksen alueelle aiheuttamista liikennevaikutuksista. Jo nyt matkustajalaivojen (Viking Line) purku- ja lastausliikenne ruuhkauttaa erityisesti Kanavakadun ja sen lähikadut pahoin. Täten sisäänajorampin sijaintia lähempänä Katajanokan siltoja on syytä vielä etsiä. Katajanokkaseura katsoo, että nyt suunnitelman havainnekuvissa erillisinä näkyvät pysäköintilaitoksen hormi- ja sisäänkäyntirakennukset tulisi suunnitella rakennuksiin (esim. Kesko). Katajanokkaseura esittää asukaspysäköintiin etuoikeutta katajanokkalaisille.

Katajanokkaseura toivoo tarkennusta pysäköintilaitoksen rakentamisen aikaisista louhintatöistä ja louheenajosta (kesto n. 1,5 vuotta). Hallilouhinnassa keskimääräinen louhintamäärä on noin 900 m3 päivässä. Tämä merkitsee noin 125 autokuormaa lisää liikennettä Katajanokalle joka päivä. Laitoksen rakentamisen aikana räjäytykset aiheuttavat lähialueelle tärinävaikutuksia. Lisäksi ympäristömelua syntyy 2 – 5 kertaa päivässä toteutettavista kallioaineksen räjäytyksistä. Katajanokkaseura pitää välttämättömänä, että pysäköintilaitoksen suunnittelun ja rakentamisen edetessä katajanokkalaisille järjestetään säännöllisesti erillisiä tiedotustilaisuuksia.

3.10.2014

Kannanotto Helsinki Allas Oy:n lupapyyntöön Katajanokanlaiturin käytöksi meriuimala-alueena

Katajanokkaseura ry:n kannanotto Helsinki Allas Oy:n lupapyyntöön Katajanokanlaiturin käytöksi meriuimala-alueena

Helsinki Allas Oy hakee lupaa rakentaa meriuimala Katajanokan rantaan kahdeksaksi vuodeksi. Uimalassa olisi neljä kelluvaa uima-allasta, hiekkaranta ja nurmialue. Uimalan sisätilat olisivat kaksikerroksisessa puuverhoillussa rakennuksessa. Rakennukseen tulisi saunan lisäksi myös mm. kahvila, ravintola ja kauppa. Rakennuksen katto toimisi terassina, jonne olisi vapaa pääsy.

Uimala sijoittuisi rakennuskiellossa olevalle alueelle puretun Kanavaterminaalin paikalle sekä viereiselle vesialueelle. Uimalan rakentaminen edellyttää poikkeamislupaa rakennuskiellosta ja suunnittelutarvepäätöksestä

Katajanokkaseura ry – Skattuddssällskapet rf on aiemmin 25.4.2013 mielipiteessään kaupunginhallitukselle kannattanut Katajanokanlaiturin/Kanavaterminaalin tontin käyttöä paikalle suunniteltavien meriuimala-hankkeiden alueena sekä tämäntapaista alueen elävöittämistä ja kaikille avointa Katajanokanlaiturin ja Kanavaterminaalin tyhjän tontin väliaikaiskäyttöä.

Katajanokkaseura pitää tärkeänä, että käynnistyvässä alueen yleissuunnitelmassa selvitettävänä olevan Kanavaterminaalin tyhjälle tontille voidaan suunnitella ja rakentaa meriuimaloiden tapaisia, monenlaisia merelliseen toimintaan palveluita tuottavia kansalaisalueita.

Meriuimala-tyyppiset hankkeet sopivat hyvin osaksi Katajanokan merellistä ympäristöä ja kulttuuria.

Katajanokkaseura toivoo, että Helsinki Allas Oy:n lupapyyntöön suhtaudutaan myönteisesti.

Helsingissä 30.10.2013

Katajanokkaseura ry – Skatuddssälskapet rf

Tuula Palaste-Eerola

puheenjohtaja

Helena Alkula

sihteeri