Katajanokkaseura esittää Linnankatu 3 asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta sekä kaavaluonnoksesta mielipiteenään seuraavaa.

Osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaan asemakaavan muutoksessa asuntolatyyppisten kerrostalojen korttelialue (AKs) muutetaan asuinkerrostalojen korttelialueeksi (AK). Tontilla sijaitseva 6-kerroksinen rakennus puretaan ja tilalle rakennetaan 6-8-kerroksinen asuinkerrostalo.

Nyt laadittu asemakaavan muutos on yleiskaavan mukainen. Osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaan kaavamuutoksen kohteena olevaan rakennukseen ei liity merkittäviä kulttuurihistoriallisia arvoja; tästä olemme samaa mieltä. On myös hyvä, että saamme Katajanokalle lisää asuntoja.

Pidämme nyt nähtävillä olevan luonnossuunnitelman mukaista rakennusta pääosin Katajanokan kaupunkikuvaan sopivana. Edellytämme kuitenkin, että uuden rakennuksen kattokorkeus ei poikkea naapuritalojen kattokorkeuksista ja että rakennuksen julkisivun värimaailma sopii nykyiseen, viereisten Jugend-tyyppisten talojen, lämpimään värimaisemaan.

Epäilemme – ainakin asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa olevan havainnekuvan perusteella – rakennukseen suunniteltua kulmaa jossain määrin liioitellun aggressiivisen oloisena kadulle ja (korkealle) taivaalle suuntautuvana. Rakennus saattanee viereiset talot, erityisesti Linnankatu 5:ssa olevan rakennuksen, näyttämään varsin vaatimattomilta ja ”puolustuskyvyttömiltä”.

Autopaikkojen sijoittaminen pihakannen alle ja pihan kunnostaminen ulko-oleskelualueeksi ja varustaminen istutuksin on mielestämme hyvä ratkaisu.

Lisäksi Katajanokkaseura muistuttaa, että asemakaavamuutoksen ehdottomana tavoitteena tulee olla kaupunkiympäristön monipuolisuuden säilyttäminen siten, että rakennuksen kaduntasokerrokseen tulee suunnitelmaan sisällytettynä liike-, toimisto- tai työtilaa.

Helsingin kaupunginhallitukselle 25.4.

Katajanokkaseura ry – Skattuddssälskapet rf kannattaa alueen elävöittämistä ja kaikille avointa Katajanokanlaiturin ja Kanavaterminaalin tyhjän tontin väliaikaiskäyttöä.

Toivomme että kaupunginhallitus suhtautuisi myönteisesti vireillä oleviin meriuimalahankkeisiin. Pidämme tärkeänä, että käynnistyvässä alueen yleissuunnitelmassa Kanavaterminaalin tontille voitaisiin suunnitella meriuimaloiden tapaisia, monenlaisia merelliseen toimintaan palveluita tuottavia kansalaisalueita.

Mielestämme meriuimala-tyyppiset hankkeet sopivat hyvin osaksi Katajanokan merellistä ympäristöä ja kulttuuria.

Katajanokkaseura on Helsingin uuden yleiskaavan – Kaupunkikaavan luonnoksen yleisistä koko kaupunkia koskevista lähtökohdista ja painotuksista pääosin samaa mieltä. Yleiskaavan tulee mahdollistaa kaupunkilaisille jatkossakin hyvän kaupunkielämän puitteet Helsingin erityispiirteet säilyttäen. Hyvään kaupunkielämään liittyy riittävä asuntotuotanto, palvelujen saatavuus, palvelujen ja työpaikkojen saavutettavuus sekä viihtyisä ja turvallinen kaupunkiympäristö ja riittävät virkistysalueet.

Katajanokkaseura keskittyy seuraavassa Katajanokan alueeseen.

Puistot

Yleiskaavaluonnoksen mahdollistama rakentaminen 2000 uudelle asukkaalle tarkoittaisi nykyiseen verrattuna kolmanneksen vähemmän puistopinta-alaa/Katajanokan asukas. Tämä on voimakkaasti ristiriidassa yleiskaavaluonnoksen johdannossa esitettyjen hyvän kaupunkielämän lähtökohtien suhteen. Katajanokkaseura pitää yleiskaavan puutteena myös sitä, että yleiskaavaluonnoksessa Katajanokalle ei ole merkitty kaupunginosapuistoa kuten esimerkiksi Kruununhaalle.

Suomenlinnaan ja merelle päin avautuva Matruusinpuisto jää yleiskaavaluonnoksen havainnekuvan mukaan umpikorttelirakentamisen alle; myös itäinen kortteli on esitetty liian ahtaaseen paikkaan vaarantaen Katajanokan kärjen pallokentän säilymisen. Havainnekuvan väite, että ”rantojen virkistysalueita voitaisiin edelleen kehittää”, ei ole uskottava. Satamalta mahdollisesti vapautuvan kenttäalueen osalle esitetty kapea viherkaista ei korvaa näitä oleskelu- ja tapahtumapuistoja. Sekä Matruusinpuisto, pallokenttä että jäänmurtajalaiturin viereiset puistoalueet ovat erittäin suosittuja ja tarpeellisia vapaa-ajan keitaita katajanokkalaisille.

Ranta-alue tulee pysymään myös aidattuna turvavyöhykkeenä, jos se jatkossakin on varattu risteilijäaluksille. Asuntojen rakentaminen lähelle risteilyaluksia ei liene ympäristösyistäkään mahdollista.

Eiran ja Ullanlinnan suunnasta Katajanokan kautta Kaisaniemeen, Sörnäisiin ja Vanhankaupungin lahdelle kulkeva rantapuistoreitti on ulkoilun ja kaupunkikuvan kannalta merkittävä. Sitä ei ole merkitty ranta/puisto-reittikarttaan eikä – toisin kuin yleiskaava 2002:ssa – osoitettu pääkartalla. Katajanokkaseura pitää tärkeänä Katajanokan kiertävän ja edelleen kehitettävän rantapuistoreitin merkitsemistä yleiskaavaan.

Liikenne ja pysäköinti

Yleiskaavan laadinnassa tulee pyrkiä parantamaan Katajanokan jo olemassa olevia ongelmallisia liikenneolosuhteita. Katajanokan alueen pitkän aikavälin liikennesuunnittelun tulee painottua metron jatkamiseen Katajanokan kautta Kruunuvuorenselän yli sekä maanalaiseen huoltotunneliin, jota pitkin raskas liikenne ohjataan pois satama-alueelta.

Kaavaluonnoksen havainnekuvassa nykyiset Katajanokanrannan pysäköintialueet jäisivät rakentamisen alle. Miten ja kenen kustannuksella nykyiset pysäköintipaikat korvattaisiin?                                                                                         

Mitoitus

Yleiskaavaluonnoksessa esitetään Katajanokalle noin 2000 uutta asukasta. Katajanokkaseura muistuttaa, että jo tällä hetkellä Katajanokalla on meneillä kahden suuren toimistokiinteistön muuttaminen asuinkäyttöön: Kirkkohallituksen entiset kiinteistöt ja Keskon pääkonttori, joihin asukkaita tulisi 1000–1200. Jos samalla lisätään ullakkorakentamista, asukkaita saadaan vielä 400–500 lisää. Tutkittava mahdollisuus on myös korottaa Katajanokan uuden puolen kerroskorkeutta parilla kerroksella, tällöinkin rantaviivan ja talojen siluetti olisi matalampi kuin Katajanokan vanhan puolen siluetti. Katajanokkaseuran mielestä ranta-alueita ei näin ollen ole tarpeen kaavoittaa asuinrakentamiseen, vaan niillä tulee edistää virkistyskäyttöä.  

Helsingissä 12.2.2015

Katajanokkaseura ry – Skatuddssällskapet rf

Tuula Palaste-Eerola                                  Helena Alkula

puheenjohtaja                                             sihteeri

Katajanokkaseura ry – Skatuddssällskapet rf ehdottaa aloitteenaan Helsingin kaupunginhallitukselle, että Katajanokalla Kanavakadun alkupäässä sijaitsevat, Uspenskin ortodoksikirkolle johtava portaat siirretään talvikunnossapidon piiriin.

Portaiden vieressä olevalla kyltillä on osoitettu, että nämä portaat eivät kuulu  talvikunnossapidon piiriin.

Perusteluna aloitteellemme on se, että Uspenskin ortodoksikatedraali on myös talviaikaan hyvin suosittu matkailukohde. Erityisesti ulkomaisten matkailijoiden on vaikea hahmottaa ”virallista” reittiä Katajanokanpuiston ja Pormestarinrinteen kautta Uspenskin katedraalille. Tai ymmärtää kyltin tekstiä. Niinpä suurin osa matkailijoista pyrkii Uspenskille talviaikaan lumettuneiden, jäätyneiden ja liukkaiden portaiden kautta. Tällöin syntyy liukastumisista ja kaatumisista onnettomuus- ja vaaratilanteita. Samat vaaratilanteet toistuvat, kun matkailijat laskeutuvat Uspenskilta keskustan suuntaan näitä jäätyneitä ja liukkaita portaita pitkin.

Katajanokkaseura arvioi, että talvella hoidetut portaat toisivat Helsingin kaupungille enemmän positiivisia vaikutuksia – sekä kaupunkikuvallisia, maineellisia ja suoraan rahalla mitattavia – kuin mitä ne veisivät talvikunnossapidon henkilöstö- ja muina kustannuksina.

20.5.2011 Katajanokkaseura ry – Skatuddssällskapet rf

Elokuussa hyvissä ajoin ennen loskakelejä, raitiotie 4:n vaunujen sotkuisuus ja ylipormestarin ilmaisema huoli kaupungin siisteydestä innoitti Katajanokkaseuraa esittämään ideansa yhden epäkohdan poistamiseksi:

Hyvät ja informatiiviset ilmaislehdet jäävät aamuluennan jälkeen ajelehtimaan penkkien alle ja käytäville, pitkälle iltaan asti. Märällä kelillä lehdet ovat liukkaina erityisen ikäviä, jopa vaarallisia.

Seura ehdotti Tukholmassa käytössä olevaan tapaan viitaten, että lehtiyhtiöt huolehtisivat lehtien keräämisestä iltapäivään mennessä: onhan niin, että aamun uutislehdellä ei ole enää puolenpäivän jälkeen kovinkaan suurta lukuarvoa. 

Seuran kirje ylipormestari Jussi Pajuselle 23.8.2006

Katajanokkaseura on pannut mielihyvällä merkille, että kaupunkimme roskaantuminen on ärsyttänyt pohtimaan toimenpiteitä Stadin siistimiseksi.

Haluamme kiinnittää huomiota yhteen roskaantumisen kohtaan, ratikoiden epäsiisteyteen.

Hyvät ja informatiiviset ilmaislehdet jäävät aamuluennan jälkeen ajelehtimaan penkkien alle ja käytäville, pitkälle iltaan asti. Märällä syys- ja talvikelillä lehdet liiskaantuvat ja ovat joskus vaarallisiakin märkinä ja liukkaina portaiden edessä.

Olemme keskustelleet kuljettajien ja HKL:n kanssa asiasta. Kuljettajien tehtäviin tämä ei päätepysäkeillä kuulu, eivätkä HKL:n erityiset siivousryhmät riitä lattialehtien poistoon. Ratikoiden ilme on yrityksistä huolimatta aivan liian usein sotkuinen.

Ehdotammekin, että kaikki lehdet poistetaan päivällä, vaikkapa kello yhden tai kahden jälkeen.

Tämä menettely on ollut käytössä esim. Tukholman metrossa, jonka vaunuista ja asemilta kaikki Metro-lehdet kerätään pois (ainakin joku aika sitten kerättiin) klo 12.

Tämä keruutyö olisi mielestämme kohtuullista sälyttää ko. lehtiyhtiöille, kun jakelusopimuksia uusi-taan. Menettely olisi tehokasta, jos myös VR:n ja bussiyhtiöiden kanssa voitaisiin sopia yhtäläisestä käytännöstä. Lehtiyhtiöiden katujakelun olisi myös hyvä kuulua tämän menettelyn piiriin.

Ehdotustamme voidaan arvostella illalla liikkujien ja työssäkäyvien syrjimisenä.
Tavoiteltava joukkoliikenteen taso – myös siisteys – on mielestämme painavampi näkökohta.
Ja mikään ei ole niin vanha kuin aamun uutislehti illalla.

Parhainta jatkoa työlle kaupunkimme hyväksi!

toivottaa

Katajanokkaseura ry.

Katajanokkaseura on 31.8.2005 kirjoittanut kaupunginhallitukselle kirjeen  (pdf n. 250 kt), jossa pyydetään ja perustellaan viihtyisän mattolaiturimme säilyttämistä.

Katajanokkaseura ry:n vastine Katajanokan vanhoja tiiliraunioita koskevasta rakennussuojeluesityksestä annetuista lausunnoista

Katajanokkaseuran mielestä Merikasarminpuiston itäosan rauniomuureilla on laajempaa kuin vain paikallista merkitystä, koska ne sijaitsevat valtakunnallisesti merkittävän Merikasarmin alueella ja Ulkoministeriön naapurissa. Katajanokkaseura on myös eri mieltä siitä, että suojelutavoitteet olisi pyritty ottamaan riittävästi huomioon jo puiston peruskorjauksen suunnittelun yhteydessä. Seuran mielestä peruskorjauksen suunnittelussa on ollut ilmeisenä lähtökohtana rakenteiden huoltovapaus ja siksi on ylikorostettu rakenteiden turvallisuutta.
Katajanokkaseura katsoo, että Merikasarminpuiston itäosan suunnittelun lähtökohtana tulee olla rauniomuurien säilyttäminen, ja mikäli niitä ei suojella rakennussuojelulailla, niin Helsingin kaupungin tulee käynnistää asemakaavan muutos, jossa säilyttämisen edellytykset selvitetään. Katajanokkaseura yhtyy Museoviraston näkemykseen, jonka mukaan fragmenteiksi jätetyt rauniot kertovat alueen rakennushistoriasta ja ilmaisevat puiston sommitteluelementteinä 1970-luvun asemakaava-aineistossa havainnollistettua ideaa, sekä viittaavat myös maisemapuistojen historiallisiin ihanteisiin raunioista osana puistoa.
Puistosuunnitelman muurien madaltamisehdotus metrin tasolle ei ole perusteltua. Puistoa ei edes suunnitella leikkipuistona. Muurien turvallisuus voidaan saada hyväksyttävälle tasolle esimerkiksi joustavilla maarakenteilla ja istutuksilla. Jopa leikkipuistojenkin korkeat, putoamisen mahdollistavat rakennelmat varmistetaan näillä keinoin.
Leikkikenttien EN-normi EN-1177 normittaa alustan laatua suhteessa putoamiskorkeuteen. Putoamiskorkeus saa olla enintään 3 metriä. Alustaksi kelpaa 300 mm hiekkaa tai soraa, kun putoamiskorkeus on 2 m tai vähemmän. Todennäköisesti tästä syystä juuri puiston korkeana säilyneen muurinosan kohdalle on aikoinaan tehty laaja hiekkalaatikko. Vaikka muuria ei siis ole suunniteltu leikkitelinekäyttöön, niin toteutuneessa, maisema-arkkitehti Lars Liljeforsin vuoden 1986 suunnitelmassa oli selvästi mietitty turvallisuutta; myös muurin ulkopuolella on laajasti pensasistutuksia. Leikkikenttien putoamisturvallisuudessa on ensisijaisesti kyse päävammojen estämisestä. Rauniot voidaan helposti suunnitella turvallisiksi istuttamalla muurin korkeisiin kohtiin ulkopuolelle pensaita ja ellei haluta sisäpuolelle samaa, niin tekemällä hiekkalaatikko tai vaihtoehtoisesti joku muu turvapinnoite.
Seura haluaa huomauttaa mm. Rambollin muurien kunnosta antaman lausunnon puistosuunnitelman selostuksessa esitetyssä epätarkasta, jopa harhaanjohtavasta sanamuodosta. Kaupungin suunnitelma-asiakirjoissa siteerataan virheellisesti, että tiilet eivät ole pakkasenkestäviä. Labrocin tutkimusraportti summaa: ” Tiilien mikrorakenteen / tekstuurisäröilyn perusteella niiden pakkasenkesto-ominaisuudet ovat suhteellisen hyvät” ja ”Tiilissä ei kuitenkaan havaittu tyypillisiä myöhemmän- / pakkasrapautumisen aiheuttamia vaurioita”. Kaupungin lausunnossa perustellaan madaltamista myös tiilien putoamisella, mutta kuntokartoituksen perusteella ei ole mitään romahdusvaaraa, eli on kyse ihan normaalista kunnossapitovelvoitteesta.
Rakennusjärjestyksen 3 § mukaan rakennustoimenpiteet tulee sopeuttaa kunkin alueen luonteeseen ja ominaispiirteisiin. Yleis- ja asemakaavamääräykset ja rakentamistapaohjeet antavat lähtökohdan rakentamisen sopeuttamiseksi kunkin alueen luonteeseen ja ominaispiirteisiin. Sen lisäksi on otettava huomioon lähiympäristö ja rakennetun ympäristön historiallinen kerroksellisuus.
Museoviraston lausunnossa viitataan rakennusjärjestyksen § 31:een, Tontin luonnon- ja kulttuuriarvojen huomioonottaminen rakentamisessa. Rakennukset ja tontin käyttö on suunniteltava ja toteutettava siten, että paikan kasvillisuus, pinnanmuodot sekä erityiset luonnon- ja kulttuuriarvot mahdollisuuksien mukaan säilyvät. Jos katsotaan, että rauniolla on kulttuuriarvoa ja sen säilyttäminen on mahdollista, niin sen purkaminen rikkoo rakennusjärjestyksen § 31:tä.
Museoviraston mukaan raunioilla on kulttuurihistoriallista merkitystä. Rauniot sijoittuvat Katajanokan valtakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön (RKY 2009). Raunioilla itsessään on rakennusperinnön suojelemisesta annetun lain (498/2010, jatkossa rakennusperintölain) 8 §:ssä tarkoitettua paikallista merkitystä seuraavasti:
– Fragmenteiksi jätetyt rauniot kertovat alueen rakennushistoriasta.
– Puiston sommitteluelementtinä rauniot ilmaisevat 1970-luvun asemakaava-aineistossa havainnollistettua ideaa sekä viittaavat myös maisemapuistojen historiallisiin ihanteisiin raunioista osana puistoa.
Katajanokkaseura on Museoviraston kanssa samaa mieltä, että puistorakenteille asetettujen vaatimusten puitteissa raunioihin kajoamisen tulee olla mahdollisimman vähäistä. Puistosuunnitelman muurien madaltamisehdotus metriin ei perustu mihinkään normiin eikä ole muutenkaan perusteltavissa. Puistoa ei suunnitella leikkipuistona. Muurien turvallisuus voidaan saada hyväksyttävälle tasolle esimerkiksi joustavilla maarakenteilla ja istutuksilla.