Katajanokkaseura ry:n kommentti Stora Enso Oyj:n pääkonttorirakennuksen kaavaluonnokseen
Katajanokkaseuran kommentti
Katajanokkaseura ry – Skatuddssälskapet rf kiittää Kaupunkisuunnitteluvirastoa mahdollisuudesta kommentoida Stora Enso Oyj:n pääkonttorirakennusta koskevaa asemakaavan muutoshanketta. Katajanokkaseuralla ei ole huomautettavaa nyt käsillä olevaan Stora Enso Oy:n pääkonttorirakennusta koskevaan asemakaavan muutosehdotuksen luonnokseen (luonnoksen päiväys 11.11.2010).
Kuva 1. Puisto oleskeluympäristönä penkkeineen ja väljine nurmikkoineen. Selvityksen kuvateksti: Victor Malmbergin veistos Vedenkantaja sijoitettiin Katajanokanpuistoon vuonna 1924. Puiston keskiosan soikean nurmialueen molempiin päihin tehtiin pyöreä istutus, joista toinen ympäröi veistosta. Taustalla Rahapajankadun muurin edessä on 1940-50-luvun vaihteessa perustettu perennapenkki. Valokuva Roos, 1950-luku. HKMKA (Näkymä: Puistohistoriallinen selvitys, s. 30)
Kuva 2. Tove Janssonin piirros vuodelta 1934 kertoo osaltaan silloin 20-vuotiaan taitelijan ympäristökäsityksistä, johon usein sisältyvät epäsovinnaisuus, rosoisuus ja salaperäisyys. (Jansson: Bulevardi ja muita kirjoituksia, s. 15.)
Lausunto Tove Janssonin puiston ja Kanavapuiston puistosuunnitelmasta
Katajanokkaseura toteaa ilolla, että kaupunginosamme arvokkain ja perinteikkäin julkinen tila, Tove Janssonin puisto kunnostetaan ja pitää esitettyä puistosuunnitelmaluonnosta pääpiirteissään hyvänä. Svante Olssonin historiallisen puistosuunnitelman kunnioittaminen on perusteltua ja kohentaa puiston asemaa kantakaupungin historiallisten puistojen sarjassa.
Puiston kunnostamisessa ja kehittämisessä seura haluaa tuoda korostetusti esille kaksi näkökulmaa, jotka eivät nouse puistosuunnitelmassa esille: toisena puiston toiminnallisen luonteen ja toisena Tove Janssonin merkityksen hänen nimikkopuistonsa muodonannossa. Lisäksi esitetään muutama erillishuomio.
1. Tove Janssonin puisto julkisena olohuoneena
Tove Janssonin puisto on Katajanokan ainoa aidosti kokoava julkinen tila ja samalla yksi koko keskustan harvoista urbaaneista viherkeitaista. Puiston tulee palvella monipuolisesti puiston kaikkia käyttäjäryhmiä ’sylivauvasta senioriin’ ja keväästä talveen.
Puiston toiminnallinen jäsentely — oleskelualueet ja kulkuväylät, kioskiaukio, leikkipuisto ja koirapuisto — vastaa nykytilannetta ja voidaan katsoa luontevaksi. ”Uutena” elementtinä esitetään näköalatasanteen palauttamista ja ylitiheän kasvillisuuden karsimista, mikä avaa kirjaimellisesti uusia näkymiä puistoon ja sen halki.
Suunnitelmaselostuksen mukaan ”[o]leskelumahdollisuuksia puistossa lisätään ja viihtyisyyttä parannetaan aukion uudelleenjärjestelyn avulla. …Puiston viihtyisyyttä lisätään tarjoamalla enemmän istuskelupaikkoja puistossa.” Tässä suhteessa näyttää kuitenkin syntyvän ristiriitatilanne. Puistojen urbaaniin käyttöön kuuluu nykyään myös vapaamuotoinen oleskelu nurmikolla. Muotopuutarha istutuksineen ei tällaista käyttötapaa mahdollista, vaan sille jäisi pienehkö, melko varjoisa nurmialue pääjalankulkuväylän varrella.
Oletettavasti useimmille puiston käyttäjille erityisen rakkaat ovat vuodenaikojen etenemisestä kertovat ja ”vapaata luontoa” edustavat kevätkukat, kukkivat puut ja pensaat sekä ruusut ja muut perennat. Näyttävät, joskin formaaliset kausikukka-asetelmat voisivat tuoda tähän, kuvasta 1 huokuvaan tunnelmaan lisäyksen, mutta ei saa sitä korvata. Puiston pitää toimia sekä ’olohuoneena’ että ’salonkina’.
Puiston tulee olla viihtyisä ja mieltä kohottava myös muina kuin ’kausi-istutusten’ aikoina. Talvisin puistossa on kaupunginosan suosituimpia liukumäkiä, mikä kannattaa ottaa huomioon uusien istutusten ja mahdollisten kiinteiden rakenteiden sijoittelussa. `Muutkin talvitoiminnot tulee mahdollistaa — ja samalla varmistaa esteetön ja turvallinen liikkuminen maastoltaan haasteellisessa ympäristössä. Välikausina korostuu puisto kävely-ympäristönä, osana laajempaa reitistöä, jolloin kovien pinnoitteiden, portaiden yms. laatuominaisuudet korostuvat. Esimerkiksi ’kioskiaukion’ kiveyksen laajentamista kadunreunaan asti olisi syytä harkita; ilmeeltään yhtenäisempi ja arvokkaampi aukio toimii pienimuotoisten tapahtumien paikkana ympäri vuoden. Ja niin leikkipuiston kuin koirapuiston tulee palvella käyttäjiään kaikissa sää- ja kelioloissa.
2. Tove Janssonin puisto nimikkopuistona
Vaikka tavoitteena ei ole puiston ja sen leikkialueen profilointi Tove Jansson-, saati Muumi-teemapuistoksi, ei nimikkopuistoon liittyviä konnotaatiota voi eikä pidä välttää. Katajanokka on Helsingin keskustan tärkeä vetovoimakohde. Kun koti- tai ulkomainen matkailija(ryhmä) Kauppatorin tienoilla liikkuessaan tai Tukholman lautalta rantautuva lapsiperhe havaitsee kartalta merkinnän ’Tove Jansson Park’, kiinnostus eittämättä herää. Näin on todettu myös puiston kehittämisperiaatteissa: ”Katajanokan puiston sopivuutta Tove Janssonin nimikkopuistoksi perusteltiin sen tiiviillä liittymisellä taiteilijan lapsuuteen ja nuoruuteen. Lisäksi nimikkopuisto haluttiin paikkaan, jossa kansainvälisesti tunnetun taiteilijan puisto olisi helposti saavutettavissa myös turisteille.” (Puistohistoriallinen selvitys, s. 37; lihavointi lisätty.)
Mutta jos paikan päällä ainoa viittaus nimeen on infotaulu tai kaksi, on ilmeinen vaara, että turistien ja muiden kävijöiden kiinnostus muuttuu pettymykseksi — mikä tuskin vastaa kaupungin matkailustrategian pyrkimyksiä.
Tove Janssonin (1914-2001) kuva- ja sanataiteessa rakennettu ja luonnonympäristö on vahvasti läsnä, niin konkreettisella kuin salaperäisellä tasolla. Nimikkopuistossa paikan hengen (genius loci) olisi syytä olla nimenantajan hengen mukainen. Tätä henkeä kuvatkoon esimerkiksi kuva 2 edellä. Muistellessaan lapsuuden kokemuksia puistosta hän nostaa esille ’Venäläisen kirkon’ jalustaa ja salaperäisiä pensakoita muuten varsin ikävässä pikkupuistossa (ks. viite).
Edellä kuvattuja aineksia on varsin kiitollista tuoda esille monilla tavoin, esimerkiksi ympäristötaiteen keinoin, joita puistohistoriallisen selvityksen liitteessä 1 on varsin ansiokkaasti eritelty. Sekä oleskelu- että leikkipuiston ja miksei koirapuistonkin puolelle olisi syytä tuoda tätä ulottuvuutta kävijöiden löydettäväksi ja koettavaksi. Ympäristötaideteoksen ohella tai sijasta voidaan hyödyntää vaikkapa kulkuväylien ja aukioiden pinnoitteita, kadunkalusteita ja leikkivälineitä, valaistusta ja ääniefektejä yms.
3. Erillishuomiot
Kanavapuistoa koskien Katajanokkaseura on tuonut käsityksiään esille graniittiportaiden kunnostamissuunnitelmasta annetussa lausunnossaan. Ilta-auringossa kylpevästä länsirinteestä on muodostunut ns. pussikaljapaikka – lähinnä muille kuin katajanokkalaisille. Sen enempää edistämättä kuin estämättäkään tätä käyttötapaa voi olla syytä esim. parantaa kulkuväylän ja avokallion välisen nurmialueen kulutuskestävyyttä sekä sijoittaa roskakori väylän varrelle.
Puiston rauhallisuutta ja yleistunnelmaa haittaa liikenne, ei vähiten mäkeä nousevien rekkajonojen melu. Yleisenä tavoitteena tulisi olla liikenteen vähentäminen, mutta häiriöiden torjunta tulisi mahdollisuuksien mukaan ottaa huomioon myös puiston suunnittelussa.
Yhteenveto
Katajanokkaseura pitää tärkeänä, että puiston kunnostamisessa otetaan eri käyttäjäryhmät ja eri vuodenaikojen toiminnot monipuolisesti huomioon ja että puistosta muodostuu todellinen, ei vain nimellinen Tove Janssonin nimikkopuisto. Seura on mielellään aktiivisesti mukana hankkeen viimeistely- ja toteutusvaiheessa.
Katajanokalla, 30.3.2011
Katajanokkaseura
Lähteet ja viitteet
Katajanokkaseura (2013): ”Kansainvälisesti tunnetuimman suomalaisen perheen, Muumiperheen, äidin syntymästä tulee ensi vuonna kuluneeksi sata vuotta. Julkisuudessa on ollut tietoja, että Helsingin kaupunki suunnittelee merkkivuoden juhlistamista muun muassa nimeämällä jokin katu tai paikka Tove Janssonille. Katajanokkaseura esittää, että ”Katajanokan puisto” nimitettäisiin ”Tove Janssonin puistoksi”. Tove Jansson on syntyperäinen katajanokkalainen, ja hänen kotikatunsa, Luotsikatu alkaa tuosta puistosta. … Puiston yläpuolella kohoaa Uspenskin katedraali. Katedraali on kaupunkimme kärkinähtävyyksiä, johon käy vuosittain tutustumassa kymmeniä tuhansia turisteja. Kaikkia heitä ja ainakin lukuisia japanilaisia turisteja ajatellen olisi paikallaan osoittaa, että muumit ovat syntyisin Helsingistä.” Aloite Helsingin kaupungin nimistötoimikunnalle 17.4.2013.
Tove Janssonin puisto -juhla 9.8.2014. skatta.kuvat.fi (foto: Eero Nurmikko)
Maisema-arkkitehtitoimisto Näkymä Oy (2016): Tove Janssonin puisto – Puistohistoriallinen selvitys ja kehittämisperiaatteet. Helsingin kaupungin rakennusviraston julkaisut 2016:4. LIITE 1. Reunaehtoja ympäristötaiteen sijoittamiselle puistoon (s. 63-66).
Tove Jansson (1994): Skatudden. Teoksessa Adress Helsingfors, toim. Helen Svensson, Schildts. ”Däruppe, högt över spårvagnen, finns en mycket smal passage av buskskog tätt intill fundamentet. Där hade jag styrelsemöte för min hemliga förening.” (s. 65); ”Visst kan våren vara nog så trevlig, folk som kommer ut ur sina hål och drar med sig sina barnvagnar för att vädra småbarn i parken, förresten en mycket tråkig liten park.” (s. 67).
Tove Jansson (2017): Bulevardi ja muita kirjoituksia, toim. Sirke Happonen, Tammi
Katajanokkaseura on 31.8.2005 kirjoittanut kaupunginhallitukselle kirjeen (pdf n. 250 kt), jossa pyydetään ja perustellaan viihtyisän mattolaiturimme säilyttämistä.
Katajanokkaseura toteaa, että kaavaillut uusien nopeusrajoitusperiaatteiden mukaiset ehdotukset eivät muuta Katajanokan alueen nykyisiä nopeusrajoituksia, koska ne jo noudattavat näitä periaatteita. Ehdotuksen johtopäätökset on tiivistetty seuraavasti: tarkoitus on ohjata suunnittelua niin, että jatkossa liikenne- ja liikenteen ohjaussuunnitelmat tehdään ehdotettujen uusien periaatteiden mukaisesti. Tällöin saavutetaan lopulta yhtenäinen nopeusrajoitusjärjestelmä, jossa katuverkon hierarkia ja ympäröivä maankäyttö tulevat selkeästi huomioiduksi. Ehdotettu nopeusrajoitusten määrittämisen tavoitetila eli se, että kadun käyttäjä tietää heti kadulla liikkuessaan pelkän katu-ympäristön perusteella oikean nopeusrajoituksen, on Katajanokkaseuran mielestä kannatettava. Asia konkretisoidaan ehdotuksessa hyvin: matalammilla nopeuksilla autoilijalla on paremmat mahdollisuudet havaita pyöräilijä ja pyöräilijä voi paremmin ennakoida sopivaa ylitysväliä. Tarve erotella polkupyörät ja autot omille väylilleen on peräisin pyöräilyn ja nopeavauhtisen moottoriajoneuvoliikenteen yhteensopimattomuudesta ja siitä johtuvista turvallisuusongelmista. Pyöräilijöiden ja autoilijoiden liikkuminen yhteisessä tilassa hankaloituu, kun nopeuserot kasvavat ja mahdollisuudet kommunikointiin heikkenevät. Tilanteen korjaamiseksi on kaksi vaihtoehtoa: erotella pyöräliikenne omalle väylän osalleen tai rauhoittaa autoliikennettä. (Helsingin kaupunki, kaupunkisuunnitteluvirasto 2016). 6.10.2017
MERIKASARMINPUISTON PUISTOSUUNNITELMALUONNOS (Piirustus n:o VIO 5932/1) Palaute suunnitelmaluonnoksesta
Yleistä Katajanokkaseura r.y – Skatuddssällskapet rf ilmaisee tyytyväisyytensä siihen, että Kaupunkiympäristön toimiala on käynnistänyt Katajanokan ja Kruununhaan aluesuunnitelmaan 2013-2022 pohjautuvat viheralueiden kunnostustyöt Katajanokalla aloittaen peruskorjauksen Merikasarminpuistosta, joka sijaitsee valtakunnallisesti merkittävällä rakennetulla kulttuuriympäristöalueella. Aluesuunnitelman mukaan puiston kunnostuksen tavoitteena on asukkaiden kohtaamista palveleva monitoimipuisto.
Rauniomuurit Suunnitelmaluonnoksessa on esitetty puiston itäosan rauniota madallettavaksi matalimmillaan 0,5 metrin korkuiseksi turvallisuussyihin vedoten. Katajanokkaseura ry:n mielestä ympäröivä muuri tulisi säilyttää entisellään. Esitys madaltamisesta sotii Katajanokan asemakaavasuunnittelukilpailun voittaneiden arkkitehtien tavoitteita vastaan. Merikasarmin asemaa kaupunkitilassa haluttiin korostaa. Historialliset kerrostumat ja monikerroksiset ympäristöt olivat tärkeitä ja ovat edelleen. Muurien madaltaminen on perusteetonta vandalismia. Rauniosta häviää suojatun tilan tuntu ja kiipeilystä tulee lapsille haasteetonta ja tylsistyttävää. Samalla lisääntyy tarve hakea haasteita kiipeilemällä esimerkiksi jätekatosten katoille. Ympäristö ei ole koskaan täysin turvallinen. Turvallisuus perustuu ihmisen omaan käyttäytymiseen ja sitä ei lapsi tasamaalla opi. Puisto on aluesuunnitelmassa esitetty monitoimipuistoksi, eikä lasten leikkipuistoksi, jota koskee ankarammat turvallisuussäännöt.
Ramboll Oy:n vuoden 2017 lopulla muurista teettämä tutkimustulos tiilien kunnosta oli tyydyttävä. Rapautuneisuuden arvo oli vähäinen.
Puistosuunnitelmaluonnoksesta 7.5.2018 pidetyssä asukastilaisuudessa enemmistö osallistujista oli muurien säilyttämisen kannalla.
Tammikujanne Puistosuunnitelmaluonnoksessa on esitetty Merikasarmin eteläsivulle istutetun tammikujan harventamista poistamalla joka toinen puuyksilö.
Katajanokkaseura ry:n mielestä näin voimakasta harventamista tulisi vielä harkita. Puukuja pehmentää pitkää Merikasarminkatua.
9.5.2018 Katajanokkaseura ry – Skatuddssällskapet rf Tuula Palaste, puheenjohtaja Sirpa Pääsky, varapuheenjohtaja
Katajanokkaseura ry:n kannanotto Helsinki Allas Oy:n lupapyyntöön Katajanokanlaiturin käytöksi meriuimala-alueena
Helsinki Allas Oy hakee lupaa rakentaa meriuimala Katajanokan rantaankahdeksaksi vuodeksi. Uimalassa olisi neljä kelluvaa uima-allasta, hiekkaranta ja nurmialue. Uimalan sisätilat olisivat kaksikerroksisessa puuverhoillussa rakennuksessa. Rakennukseen tulisi saunan lisäksi myös mm. kahvila, ravintola ja kauppa. Rakennuksen katto toimisi terassina, jonne olisi vapaa pääsy.
Uimala sijoittuisi rakennuskiellossa olevalle alueelle puretun Kanavaterminaalin paikalle sekä viereiselle vesialueelle. Uimalan rakentaminen edellyttää poikkeamislupaa rakennuskiellosta ja suunnittelutarvepäätöksestä
Katajanokkaseura ry – Skattuddssällskapet rf on aiemmin 25.4.2013 mielipiteessään kaupunginhallitukselle kannattanut Katajanokanlaiturin/Kanavaterminaalin tontin käyttöä paikalle suunniteltavien meriuimala-hankkeiden alueena sekä tämäntapaista alueen elävöittämistä ja kaikille avointa Katajanokanlaiturin ja Kanavaterminaalin tyhjän tontin väliaikaiskäyttöä.
Katajanokkaseura pitää tärkeänä, että käynnistyvässä alueen yleissuunnitelmassa selvitettävänä olevan Kanavaterminaalin tyhjälle tontille voidaan suunnitella ja rakentaa meriuimaloiden tapaisia, monenlaisia merelliseen toimintaan palveluita tuottavia kansalaisalueita.
Meriuimala-tyyppiset hankkeet sopivat hyvin osaksi Katajanokan merellistä ympäristöä ja kulttuuria.
Katajanokkaseura toivoo, että Helsinki Allas Oy:n lupapyyntöön suhtaudutaan myönteisesti.
Katajanokalla osoitteessa Laivastokatu 20 suunnitellaan olemassa olevan rakennuksen käyttötarkoituksen muutosta hallintorakennuksesta asumiseen. Vieressä oleva porttirakennus sekä katu- ja puistoaluetta liitetään muodostuvaan kiinteistöön. Rakennukset suojellaan.
Osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaan tavoitteena on mahdollistaa hallintorakennuksen (1 500 k-m2) muuttaminen asumiskäyttöön ja porttiosuuden säilyttäminen ja liittäminen osaksi muodostuvaa kiinteistöä. Muodostuvan kiinteistön pihapiiri säilytetään avoimena osana laajempaa Merikasarmin alueen puistokokonaisuutta. Ajoyhteys naapurikiinteistön pysäköintialueelle ja puistoalueella olevalle tekniselle rakennukselle säilytetään ja yhteys Linnanpuiston ja Laivastokadun välillä mahdollistetaan.
Kaavoitettava alue on osa valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä ja kuuluu Museoviraston RKY 2009-kohdeluetteloon, Katajanokan vanha osa. Hallintorakennus on suojeltu asetuksella. Alueen valvottu kulkuporttiosuus on poistunut käytöstä 1970-luvun alkupuolella.
Katajanokkaseuran mielestä Laivastokatu 20 asemakaavan muutos ja sen tavoitteet ovat pääosin kannatettavia.
Katajanokkaseura muistuttaa, että kulkuyhteys Laivastokadulta nykyisen parkkialueen läpi Linnanpuiston kautta Vyökadulle tulee ehdottomasti säilyttää ja sen turvallisuuteen tulee kiinnittää parempaa huomiota. Viitesuunnitelman asemapiirrosluonnoksen mukainen autopaikkojen määrä (10 kpl) ja sijoitus sisältää turvallisuusriskejä tehdessään myös yleiselle läpikulku- ja pyöräilyreitille osoitettavasta alueesta erittäin ahtaan, varsinkin Linnanpuiston puoleisella osalla.
Katajanokkaseura muistuttaa lisäksi, että asemaakaavamuutokseen sisältyvä porttirakennus sekä jalkakäytävä ja katuosuus tulee säilyttää julkisina omistusoikeudesta riippumatta.
Asemakaavamääräyksillä tulee varmistaa Linnanpuiston ja Laivastokadun välinen jalankulun ja pyöräilyn yhteys sekä Laivastokadun nykyisen jalkakäytävän ja porttirakennuksen kulkuaukon käyttämisestä edelleen jalankululle osoitettuna alueena. Katajanokkaseura ilmaisee myös huolensa porttirakennuksen/varaston myymisen Laivastokatu 20:lle vaikutuksesta kulttuuriravintola Wellamon toimintaedellytyksiin.
Katajanokkaseura toteaa, että Uspenskin katedraaliin johtavan porrasyhteyden uusiminen on perusteltua, jopa välttämätöntä. Hanke on toisaalta kulttuurihistoriallisesti ja kaupunkikuvallisesti niin merkittävä, että sen suunnittelu ja toteutus edellyttää erityistä hienovaraisuutta.
Kanavapuisto porrasyhteyksineen sijaitsee RKY-alueella ’Katajanokan vanha osa’, joten muutostoimenpiteet tulee tehdä harkitusti ja hienovaraisesti yhteistyössä museoviranomaisten kanssa. Paikka on topografisesti ja kaupunkikuvallisesti erittäin merkittävä ja näkyvä, kuten vanhasta valokuvasta ilmenee. Resvoyn Rauhan kappelin (1913-20) paikka tuskin kaipaa maastoon merkitsemistä, mutta historiallisista vaiheista kertovan infotaulun asentamista esim. portaiden ylätasanteelle voisi harkita.
Hankkeessa on kyse uudis-, ei korjausrakentamisesta; täsmällinen ja ”teollinen” porrasyhteys korvaa nykyisen epäsäännöllisyksiä sisältävän, niin rakentajien kädenjälkiä kuin käyttäjien jalanjälkiä näyttävän rakennelman.
Kannatettavia ratkaisuja suunnitelmasta löytyy:
portaiden sijainti ja muoto on periaatteessa nykyisellään,
askel- sekä noppa- ja nupukiviä käytetään uudelleen,
porrasyhteydestä tulee nykyistä helppokulkuisempi, väljempi ja turvallisempi (valaistus, lumensulatus/ talvikunnossapito, hulevesien ohjaus ym.),
uusi ylätasanne on toiminnallisesti hyvä mm. matkailijaryhmiä ajatellen; tasanne voisi toimia myös kulkureittinä Kanavapuiston kalliolle – tämän suositun ilta-auringonottopaikan käyttöä ei ehkä tarvitse edistää muttei voi rajoittaakaan.
Haasteitakin on:
ympäristön patina ja aikasyvyys sekä symbolisisältö katoavat tai ohenevat merkittävästi,
rakennustyöt perustuksineen vaativassa maastokohdassa aiheuttanevat mittavia muutoksia maastoon ja kasvillisuuteen,
kulkuyhteys kalliolaelle (pinnoitteet, mahdollinen pengerrys, istutukset jne.) on ratkaisematta,
suunnitelman hyvin suppea selostus ei anna kuvaa historiallisista vaiheista, nykytilasta eikä ympäristövaikutuksista.
Mahdollinen tarkempi jatkosuunnittelu ja toteutus tulisi järjestää tiiviissä yhteistyössä museoviranomaisten sekä ortodoksisen seurakunnan edustajien kanssa.
Arvokkaan kasvillisuuden (syreenien, mongolian- ja tataarivaahteroiden) suojaukseen, mahdolliseen siirtoon ja uudelleen istutukseen sekä täydennysistutuksiin tulisi kiinnittää erityistä huomiota.
Katajanokkaseura esittää Katajanokan pysäköintilaitosta koskevasta asemakaavan muutosehdotuksesta muistutuksena seuraavaa:
Asemakaavaehdotus mahdollistaa 500 auton maanalaisen pysäköintilaitoksen rakentamisen makasiinien alueelle Katajanokan eteläisen rannan tuntumaan, lähelle matkustajaliikennesatamaa. Kaksisuuntaisia sisään- ja ulosajoramppeja esitetään nykyisen huoltoaseman tontille, josta on suunniteltu ajoyhteys Kanavakatu 14:n kohdalla. Pysty-yhteydet laitoksesta maanpinnalle on ehdotettu hissein ja portain huolto-aseman ja vanhan öljysäiliön tontille sekä ulkoasiainministeriön rakennuksen itäpuolella olevalle aukiolle. Huoltoasemakortteliin on valmisteilla asemakaavan muutos toimisto- ja/tai liikerakennuksen sijoittamiseksi kortteliin, yhtenä tavoitteenaan pysäköinti-laitoksen luiskan ja pysty-yhteyden integroiminen rakennukseen. Katajanokkaseura pitää luiskan sijoitusta parannuksena aiempiin suunnitelmiin.
Katajanokkaseuran mielestä nyt nähtävillä oleva asemakaavan muutosehdotus parantaa pysäköintilaitoksen sovittamismahdollisuuksia Katajanokan kaupunkikuvaan. Pysäköintilaitos lisäisi myös jossain määrin pysäköintipalveluiden saatavuutta alueella.
Katajanokkaseura on erityisen huolissaan pysäköintilaitoksen aiheuttamista liikennevaikutuksista. Pysäköintilaitos – ja sen louhiminen – lisää Katajanokan ajoneuvoliikennettä ja ajoittaista ruuhkaisuutta entisestään. Jo nyt matkustajalaivojen (Viking Line) purku- ja lastausliikenne ruuhkauttaa pahoin Kanavakadun ja sen lähikadut. Sisäänajorampin sijoittamista lähemmäksi Katajanokan siltoja – mieluiten Pohjoisrannan puolelle – olisi syytä vielä tutkia. Lisäksi Katajanokkaseura katsoo, että suunnitelman havainnekuvissa erillisinä näkyvät pysäköintilaitoksen hormi- ja sisäänkäyntirakennukset tulisi sijoittaa rakennuksiin, esim. Keskoon. Esitetyt pysty-yhteydet – erityisesti ulkoasiainministeriön rakennuksen vieressä – vaikuttavat kömpelön irrallisilta ja heikentäisivät kaupunkikuvaa sekä sulkisivat jossain määrin kävelyreittejä. Pysäköintilaitoksen ilmanvaihtohormien äänitaso tulee varmistaa rakenne- ja laitesuunnittelussa riittävän hiljaiseksi.
Asemakaavan muutosehdotuksen toteutusselostuksen (Sito Oy) mukaan pysäköintilaitoksen rakentamisen louhinnan kesto on noin 1,5 vuotta. Hallilouhinnassa keskimääräinen louhintamäärä on noin 1000 m3 päivässä. Tämä merkitsee noin 140 autokuormaa lisää liikennettä Katajanokalle joka päivä. Kallioaineksen räjäytykset 2–5 kertaa päivässä aiheuttavat tärinää ja ympäristömelua. Katajanokkaseura pitää välttämättömänä, että pysäköintilaitoksen suunnittelun ja rakentamisen edetessä katajanokkalaisille sekä järjestetään säännöllisesti erillisiä tiedotustilaisuuksia että toteutetaan luvatut riskianalyysit, katselmukset ja dokumentointi. Räjäytystyön aikana tulee ehdottomasti huolehtia siitä, että työ ei aiheuta lähialueen rakennuksille halkeamia eikä muita vahinkoja. Rakennusten ennakkokatselmukset yhdessä kiinteistöjen omistajien kanssa tulee tehdä riittävän laajalta alueelta.
8.4.2015 Katajanokkaseura ry – Skatuddssällskapet rf
Tuula Palaste-Eerola, puheenjohtaja Helena Alkula, sihteeri
Katajanokkaseuran lausunto ja osallistumislausunto 3.5.2004
Katajanokkaseura ry Skatuddssällskapet rf PL 180 00160 Helsinki
3.5.2004
Helsingin kaupunginhallitus Pohjoisesplanadi 11-13 PL 1 00099 Helsinki
Lausunto asemakaavan muutosesitykseen 8. kaupunginosassa Katajanokalla (muodostuvat uudet korttelit 8191 ja 8192)
Katajanokkaseura viittaa lausuntonaan asemakaavan muutosesityksestä alla olevaan osallistumislausuntoonsa (LIITE 1), joka koski Katajanokan vankila-alueen asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa.
Seura korostaa erityisesti jalankulkuliikennettä varten tarpeeksi tiheää aukotusta muuriin. Tiheä aukotus vahvistaa puiston avoimuuden ja turvallisuuden vaikutelmaa.
Lisäksi Katajanokkaseura esittää, että Vyökadun puoleinen länsi/lounaisosa puistosta pidetään mahdollisimman yhtenäisenä puisto-osana. Tälle alueelle on näkymä ympäröivistä asuintaloista.
Katajanokkaseuran näkemyksen mukaan ajoneuvoliikennettä hotellin tontille suunniteltaessa tulee edelleen ottaa huomioon hotellitoiminnan mukanaan tuoma ja todennäköisesti lisääntyvä autoliikenne. Katajanokkaseuran näkemyksen mukaan ajoyhteys tontille on järjestettävä niin, että se ei vaikeuta tai lisää vaaratilanteiden todennäköisyyttä alueella.
Katajanokkaseura ry – Skatuddssällskapet rf
Marja Karppanen Helena Alkula puheenjohtaja sihteeri
LIITE 1
3.10.2003
Kaupunkisuunnitteluvirasto PL 2100 00099 Helsingin kaupunki
Osallistumislausunto Katajanokan vankila-alueen asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta
Katajanokkaseura esittää seuraavia näkemyksiä huomioitaviksi asemakaavan jatkotyön pohjaksi:
Vankilan muuri
Seura toivoo muuriin jalankulkuliikennettä varten tarpeeksi tiheää aukotusta. Tiheä aukotus vahvistaa puiston avoimuuden ja turvallisuuden vaikutelmaa. Muurin aukotuksen järjestämiseen liittyen Katajanokkaseura esittää pohdittavaksi ajoneuvoliikenteen järjestämistä Hotellin alueelle pohjois/itäpuolelta (vrt. alla seuran näkemys liikenteen järjestämisestä). Lisäksi ehdotetaan vankila-alueen pohjoispuolen muuriin lisää aukotusta/muuriin mahdollista poistamista kokonaan. Näillä toimenpiteillä niinikään vahvistetaan avoimuuden, julkisen tilan sekä turvallisuuden vaikutelmaa. Samalla estetään/vähennetään hotellin pihan puistoa rikkovaa elementtiä. Edelleen seura esittää pohdittavaksi yhdistää aukotuksella myös päiväkodin ja palloiluhallin aluetta osaksi puistoa.
Suojeltavat/pysyvät rakennukset
Katajanokkaseura esittää, että rakennusten tontti ei jatkuisi puistoon päin. Näin estetään mahdollinen luvaton pysäköiminen. Jos 1960-luvulla rakennettu vankilan huolto-/lisärakennus säilyy, em. rakennuksen ympärille on luontevaa kerätä hotellin ajoliikenne. Seura toivoo myös kirkon sakraalifunktion säilyttämisen kaavamuutoksessa.
Puisto
Katajanokkaseura esittää, että Vyökadun puoleinen länsi/lounaisosa puistosta pidetään mahdollisimman yhtenäisenä puisto-osana. Tälle alueelle on näkymä ympäröivistä asuintaloista. Lisäksi seuraa esittää, että pallokenttä varataan tarpeeksi laajaksi palvelemaan myös koulun tarpeita.
Liikenne
Ajoneuvoliikennettä hotellin tontille suunniteltaessa tulee ottaa huomioon hotellitoiminnan mukanaan tuoma ja todennäköisesti lisääntyvä autoliikenne. Kaavassa tulee siis ottaa erityisesti huomioon asukaspysäköinnin tarpeet. Seuran näkemyksen mukaan autopaikkakuormitusta ei tule ohjata lisää hotellin läheisyyteen.
Vyökadun, Linnankadun ja Linnakujan risteys on varsin vilkas ja sisältää raitiokiskotuksen ylityksen. Linnakuja on kapea ja erittäin ahdas. Ahtautta korostaa kumpaankin suuntaan kulkevan raitiovaunuliikenne. Katajanokkaseuran näkemyksen mukaan ajoyhteys tontille on järjestettävä niin, että se ei vaikeuta tai lisää vaaratilanteiden todennäköisyyttä alueella.
Tekninen tallennus tai pääsy on ehdottoman välttämätön oikeutettua tarkoitusta varten, joka mahdollistaa tietyn tilaajan tai käyttäjän nimenomaisesti pyytämän palvelun käytön, tai yksinomaan viestinnän välittämiseksi sähköisen viestintäverkon kautta.
Asetukset
Tekninen tallennus tai pääsy on tarpeen laillisessa tarkoituksessa sellaisten asetusten tallentamiseen, joita tilaaja tai käyttäjä ei ole pyytänyt.
Tilastot
Tekninen tallennus tai pääsy, jota käytetään yksinomaan tilastollisiin tarkoituksiin.Tekninen tallennus tai pääsy, jota käytetään yksinomaan anonyymeihin tilastollisiin tarkoituksiin. Ilman haastetta, Internet-palveluntarjoajasi vapaaehtoista suostumusta tai kolmannen osapuolen lisätietueita pelkästään tähän tarkoitukseen tallennettuja tai haettuja tietoja ei yleensä voida käyttää tunnistamaan sinua.
Markkinointi
Teknistä tallennustilaa tai pääsyä tarvitaan käyttäjäprofiilien luomiseen mainosten lähettämistä varten tai käyttäjän seuraamiseksi verkkosivustolla tai useilla verkkosivustoilla vastaavia markkinointitarkoituksia varten.
