Merikasarminpuiston puistosuunnitelmaluonnos

hevosturnaus2p

Täydennys/tarkennus 9.5.2018 annettuun palautteeseen Merikasarminpuiston puistosuunnitelmaluonnos

Kaupunkiympäristön toimiala, Maankäyttö- ja kaupunkirakenne

helsinki.kirjaamo (at)hel.fi; jussi.luomanen(at)hel.fi; petra.rantalainen(at)hel.fi; tiina.perala(at)nakyma.com; osmo(at)soininvaara.fi; risto.rautava(at)elisanet.fi; anni.sinnemaki(at)hel.fi; mikko.aho(at)hel.fi

Täydennys/tarkennus   20.6.2018

Palaute suunnitelmaluonnoksesta

Yleistä

Katajanokkaseura on tyytyväinen, että Kaupunkiympäristön toimiala on käynnistänyt Katajanokan ja Kruununhaan aluesuunnitelmaan 2013-2022 pohjautuvat viheralueiden kunnostustyöt Katajanokalla. Katajanokkaseura on saanut palautetta asukkailta, että puistojen kunnostustyöt tulisi alkaa kärjen pallokentästä, joka myös sisältyy aluesuunnitelman peruskorjattaviin kohteiseen (liite 1). Kaupunki vuokrasi pallokentän heinäkuussa 1989 englantilaiseen hevosturnaustapahtumaan, joka turmeli kentän pelikelvottamaksi.

Katajanokkaseura lähetti jo kymmenen vuotta sitten kaupunginhallitukselle kirjeen, jossa vaadittiin kentän kunnostamista (liite 2 ). Apulaiskaupunginjohtajalta Pekka Saurilta tulikin jo marraskuussa 2008 vastaus, että kenttä kunnostetaan vuonna 2009. Kentälle ei kuitenkaan ole tehty mitään kunnostustoimenpiteitä. Lähes kolmenkymmenen odotusvuoden jälkeen katajanokkalaiset ansaitsisivat helppohoitoisen ja käyttäjille miellyttävän tekonurmikentän.

Oma pallokenttä olisi tärkeä katajanokkalaisille (liite 3). Mm. katajanokkalaiset juniorit ovat vuosikymmeniä pelanneet jalkapalloseura SAPAssa, jonka pelivuorot jouduttiin siirtämään muiden kaupunginosien kentille oman pallokentän tuhouduttua.

Myös Laivastopuiston leikkikenttä ns. Rantapuisto vaatisi kiireellistä peruskorjausta. Leikkikenttä on päivittäin katajanokkalaisten lasten lisäksi usean päiväkodin käytössä. Leikkivälineet ovat ikivanhoja eikä kenttä täytä nykyisiä turvallisuusmääräyksiä.

Merikasarminpuiston itäinen osa ns. rauniopuisto on toimiva nykytilassaankin, sen historiallisia perusominaisuuksia ei tulisi tuhota peruskorjauksella. Puiston asfalttipinnalla pelataan mm. mölkkyä ja isommassa hiekkakaukalossa petankkia. Mm. koulun liikuntakerho käyttää rauniomuureja parkour-harjoitteluun. Historiallisesti merkittävien muurien suojassa ollaan usein piknikillä. Toivottu lisä olisi pieni terassikahvila 1980-luvulla puretun pienen pannuhuoneen 50 neliömetrin rakennusalalle. Kahvilalla on jo nimi ”Pieni Pannuhuone” ja sen seinät sopisivat hyvin alueen mielenkiintoisen historian esittelyyn. (Kuvia toukokuisesta pop up terassikahvilasta Merikasarminpuistossa)

Katajanokkaseura ry


Tuula Palaste, puheenjohtaja    

Sirpa Pääsky, varapuheenjohtaja


Liite 1.     Katajanokan ja Kruununhaan aluesuunnitelma 2013 – 2022, sivu 37

kuntok

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Liite 2.

25.8.2008

Katajanokan kärjen pallokentän kunnostaminen

Helsingin kaupunginhallitukselle

Esitys Katajanokan kärjen pallokentän kunnostamisesta Katajanokan kärjessä sijaitseva nurmipintainen pallokenttä on osoittautunut vaikeasti ylläpidettäväksi ja on siitä syystä ollut vuosia vähällä käytöllä. Kenttää ei ole lukuisista pyynnöistä huolimatta kunnostettu. Puistoalueen keskellä sijaitsevan kentän hallintasuhteet – katu- ja puisto-osasto vs. liikuntavirasto – ovat ilmeisesti osasyy harmittavaan pattitilanteeseen. Nappulaikäisille soveltuvista pelikentistä on kaupungin keskustassa pulaa, jota pahentaa keskustan kenttien, mm. Kaisaniemen, lisääntyvä käyttö kaupunkitapahtumiin. Lasten määrä on kaupungissa kasvussa. Kaupungin tavoitteeksi on lausuttu lapsiperheiden pitäminen Helsingissä. Katajanokan kärjen pelikentän kunnostaminen rakenteiltaan ja päällysteeltään kestäväksi ja helppohoitoiseksi, esim. hiekkakentäksi, toisi vähäisellä panoksella kentän pienten pelaajien käyttöön. Katajanokkaseura esittää, että kenttä kunnostettaisiin jo ensi pelikaudeksi ja että mahdollisesti esteenä olevat hallintasuhteet ratkaistaisiin niin, että kentän pelikäyttö on mahdollista.

Helsingissä 25.8.2008

Katajanokkaseura ry.

—————————-
Liite 3.

HS Mielipide

Julkaistu: 25.2.2014 2:00

Helsingin Katajanokalla sijaitseva jalkapallokenttä kaipaa kipeästi kunnostusta. Kenttä on Katajanokan rannassa, meren äärellä. Kesäisin kenttää peittävät erilaiset kasvit, rikkaruohot ja sorainen multa. Vaikka kentän pitäisi olla nurmikenttä, siellä on nurmea varsin niukasti.

Lisäksi kenttä on muhkurainen ja epätasainen. Maalikehikot ovat huonossa kunnossa ja verkot pahasti reikiintyneet. Kenttää kiertävä aita on matala ja rikkinäinen. Jopa hanhet tulevat sinne kesäisin etsimään ruokaa, minkä jälkeen ne ulostavat kentälle. Se on siis pelikelvoton.

Yksinkertaisesti sanottuna kukaan ei pidä kentästä huolta. Se pitäisi uudistaa kunnon nurmikentäksi tai päällystää tekonurmella, jota ei tarvitsisi hoitaa. Jos kenttä kunnostettaisiin, monet jalkapallon ja ulkoilun ystävät voisivat pelailla tällä paraatipaikalla olevalla kentällä ja pitää hauskaa.

Onni Lahikainen
kahdeksasluokkalainen, Helsinki

 

Kaisaniemen puiston suunnittelu

Katajanokkaseura on lausunut kannanottona Kaisaniemen puiston suunnitteluun: Katajanokkaseura ry. pitää tärkeänä, että samalla kun puisto kohennetaan arvonsa mukaiseksi Kaisaniemen puisto säilyy myös kantakaupungin asukkaita monipuolisesti palvelevana puistona.

Kaisaniemen iso puisto oikeuttaa osaltaan kivikaupunginosien tiiviin rakenteen ja puiston koko alue tulee suunnittelussa pitää kävijöille mahdollisimman avoimena. Uusia rakentamiseen tarkoitettuja tontteja tai aidattuja alueita ei puistoon saa tehdä, vaan nykyisistä, puistoa osiin jakavista aitauksista tulisi pyrkiä eroon.

Kaisaniemi on läheisten kaupunginosien, Katajanokan, Kruununhaan, Kluuvin ja Kallion tärkeä liikuntapuisto, jota koululaiset ja aikuiset ovat perinteisesti voineet käyttää. Katajanokkaseura ry. pitää tärkeänä, että koululais- ja puulaakipalloilu on jatkossakin osa Kaisaniemen puistoa. Myös tenniskentät ovat perinteinen, puiston ilmettä ja palvelua rikastuttava elementti. Puiston turvallisuutta ja elävyyttä edistää se, että siellä on useina aikoina eri käyttäjäryhmiä. Puiston vilkas käyttö on puiston turvallisuuden ja turvallisuuden tunteen kannalta mielestämme avaintekijä, jota rakenteelliset toimet (esimerkiksi valaistus) eivät voi korvata.

 

Linnankatu 3 asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Katajanokkaseura esittää Linnankatu 3 asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta sekä kaavaluonnoksesta mielipiteenään seuraavaa.

Osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaan asemakaavan muutoksessa asuntolatyyppisten kerrostalojen korttelialue (AKs) muutetaan asuinkerrostalojen korttelialueeksi (AK). Tontilla sijaitseva 6-kerroksinen rakennus puretaan ja tilalle rakennetaan 6-8-kerroksinen asuinkerrostalo.

Nyt laadittu asemakaavan muutos on yleiskaavan mukainen. Osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaan kaavamuutoksen kohteena olevaan rakennukseen ei liity merkittäviä kulttuurihistoriallisia arvoja; tästä olemme samaa mieltä. On myös hyvä, että saamme Katajanokalle lisää asuntoja.

Pidämme nyt nähtävillä olevan luonnossuunnitelman mukaista rakennusta pääosin Katajanokan kaupunkikuvaan sopivana. Edellytämme kuitenkin, että uuden rakennuksen kattokorkeus ei poikkea naapuritalojen kattokorkeuksista ja että rakennuksen julkisivun värimaailma sopii nykyiseen, viereisten Jugend-tyyppisten talojen, lämpimään värimaisemaan.

Epäilemme – ainakin asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa olevan havainnekuvan perusteella – rakennukseen suunniteltua kulmaa jossain määrin liioitellun aggressiivisen oloisena kadulle ja (korkealle) taivaalle suuntautuvana. Rakennus saattanee viereiset talot, erityisesti Linnankatu 5:ssa olevan rakennuksen, näyttämään varsin vaatimattomilta ja ”puolustuskyvyttömiltä”.

Autopaikkojen sijoittaminen pihakannen alle ja pihan kunnostaminen ulko-oleskelualueeksi ja varustaminen istutuksin on mielestämme hyvä ratkaisu.

Lisäksi Katajanokkaseura muistuttaa, että asemakaavamuutoksen ehdottomana tavoitteena tulee olla kaupunkiympäristön monipuolisuuden säilyttäminen siten, että rakennuksen kaduntasokerrokseen tulee suunnitelmaan sisällytettynä liike-, toimisto- tai työtilaa.

Lausunto Suomenlinnan huoltolautan lähtöalueelle haetusta poikkeamishakemuksesta

Katajanokkaseura toteaa, että Suomenlinnan huoltolautan lähtöalueelle on tehty terminaalivarasto-suunnitelma, jossa nykyisen, pienikokoisen liikennerakennuksen ja paikoitusalueen paikalle esitetään mittavaa rakennuskompleksia ja laajaa liikennekenttää.

Huoltolautan käyttäjille suunniteltu, kauttaaltaan noin neljä metriä korkea matkustajarakennus käsittää odotustilojen ohella kokous-, sauna- ja sosiaalitiloja. Lauttaa päivittäin käyttäville suomenlinnalaisille on lisäksi suunniteltu kolme metriä korkea toinen kerros, josta työmatkalaiset voivat katsella Suomenlinnan suuntaan.

 

Katajanokan Huollon ja rakennusviraston pienille työkoneille on varattu tilat niille tarpeettoman korkeista varastotiloista. Varastot ja matkustajarakennus on ympäröity noin neljä metriä korkealla tiilimuurilla, jonka keskellä on laaja työpiha. Tiilimuurilla ympäröity kokonaisuus on yli neljäkymmentä metriä pitkä ja alaltaan runsaat 700 m2. Se muodostaisi Katajanokan kärkeen,näkyvimmälle rannalle ja kaupunkikuvallisesti erittäin merkittävälle paikalle rakennuksen, joka katkaisisi rannan lähivirkitysreitin taakseen sekä sulkisi alueella liikkuvien ja lähitalojen alimpien kerrosten asukkaiden näköaloja merelle.

 

Katajanokkaseura ei ole saanut käyttöönsä, asemapiirrosta lukuun ottamatta, mitään materiaalia, jossa rakennussuunnitelma olisi sovitettu ympäristöön, tai jossa olisi tarkasteltu laajan ja korkean rakennelman vaikutuksia lähiympäristöön, rannan virkistysreitin jatkuvuuteen tai asumisen olosuhteisiin alueella. Katajanokkaseura katsoo, että suunnittelu on tehty puhtaasti hankesuunnitteluna, ilman tarvittavia ympäristötarkasteluja ja ilman minkäänlaista vuorovaikutusta alueen asukkaiden kanssa.

 

Alue on yksi Helsingin merellisen kansallismaiseman solmukohtia. Sieltä avautuu laaja näköalasektori Kruunuvuorenselälle, Suomenlinnan mailmanperintökohteeseen ja Kaivopuistoon. Alue myös nähdään laajalta, mm. matkustaja- ja risteilylaivoilta. Se on jäänyt ainoaksi asemakaavoittamattomaksi alueeksi Katajanokalla. Katajanokkaseura katsoo, että tämän maisemallisesti merkittävän alueen rakentamista ja käyttöä ei voi ratkaista poikkeamismenettelyllä. Alueelle tulee laatia asemakaava, jossa alueen käyttötarkoitus, rannan jalankulkureitin jatkaminen ja rakentamisen ratkaisut voidaan suunnitella maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämällä vuorovaikutteisella tavalla.

 

 

Katajanokkaseura ry.
Helsingissä 27.3.2009

 

Katajanokkaseura ry – Skatuddssällskapet rf

 

Tuula Palaste-Eerola                                             Helena Alkula
Katajanokkaseuran puheenjohtaja                          Katajanokkaseuran sihteeri

Katajanokkaseuran mielipide HSL:n lippu/vyöhykeuudistuksesta

Helsingin Seudun Liiikenne HSL

Suvi Rihtniemi

Tatu Rauhamäki

 

Katajanokkaseuran mielipide HSL:n lippu/vyöhykeuudistuksesta

Helsingin seudun joukkoliikenne muuttuu, kun nykyiset, kuntarajoihin perustuvat lippualueet korvataan uusilla vyöhykkeillä. Vyöhykemalliin siirryttäessä kaikki voimassaolevat matkaliput muuttuvat automaattisesti vyöhykelipuiksi. Tämä merkitsee raitiovaunulipun loppumista lippuvalikoimasta.

Katajanokalla on hyvin vähän palveluja, mikä aiheuttaa matkustustarvetta kantakaupungin alueella: terveyskeskus on Viiskulmassa, postipalvelut ovat tällä hetkellä Hakaniemessä, lähin kirjasto on Richardinkadulla; myös päivittäistavarapalvelut ovat puutteelliset.

Nämä kaikki katajanokkalaisten palvelut sijaitsevat yhden vyöhykkeen (A) alueella eli kantakaupungin sisällä. Katajanokkalaisille olisi hyvin tärkeää säilyttää nykyinen raitiovaunulippu. Yhden vyöhykkeen alueella kulkeville raitiovaunumatkan hintaan tuleva 60 %:n korotus on kohtuuton.

Katajanokkaseura on erittäin huolissaan myös muualla kantakaupungissa asuvien ikääntyneiden henkilöiden lähimatkoista alueella vyöhykemalliin siirryttäessä.

Katajanokalla 18.6.2018

Katajanokkaseura ry. – Skatuddssällskapet rf.

Tuula Palaste                                           Martin Bunders

Puheenjohtaja                                          Sihteeri

 

Seuran kommentti raitiolinjasuunnitelmiin

1920 -luku . Rahastajia ja raitiovaununkuljettajia sekä raitiovaunu numero 4 Töölön raitiovaunuhalleilla. Joukossa Ruth Saario.

Ratikkalinjastovaihtoehdot

Katajanokkaseura haluaa esittää HSL:n kaupunki- ja pikaraitioliikenteen linjastosuunnitelman alustavista linjastoluonnoksista seuraavaa:

Katajanokka on Helsingin ainoita kaupunginosia, joiden joukkoliikenne on pelkästään raitiovaunujen varassa. Suhde ratikkaan on lähtökohtaisesti hyvin myönteinen, mutta ratikkarata on myös häiriöille altis. Yllättävien mutta varsin yleisten liikennehäiriöiden osalta monet tapahtumat esimerkiksi Senaatintorilla, Aleksilla tai Eduskuntatalon edessä viivästyttävät tai keskeyttävät liikennöinnin – ilman, että siitä voidaan tiedottaa pysäkeillä odottaville. Näin ollen on toivottavaa, että Katajanokalle liikennöisi jatkuvasti kaksi linjaa, eri reittejä pitkin. Nykyinen linja 5 ei käytännössä juuri pysty palvelemaan katajanokkalaisia. Katajanokanlaiturin varrelle suunnitellut toiminnot perustelevat liikennöinnin mittavaa lisäämistä.

Esitetyistä linjastovaihtoehdoista vaihtoehto B linjat kulkevat pääosin eri reittejä ja peittävät yhdessä hyvin koko kantakaupungin sen pohjoisia osia myöten ja tarjoaa suoran yhteyden esimerkiksi Rautatieasemalle. Linja 10 on selkeä ja nopea kulkien nykyisen nelosen tapaan Aleksia ja Mannerheimintietä pitkin Töölön tullille (josta voi jatkaa joko Pikku-Huopalahteen tai Munkkiniemeen. Linja 5 kiemurtelee hitaammin, mutta uusia, tärkeitä kytkentöjä ovat Kruununhaka, Yliopiston metroasema, Rautatieasema ja Kamppi sekä Etu-Töölön, Kallion, Vallilan ja Käpylän alueet.   

Vaihtoehdossa A molemmat linjat kulkevat samaa reittiä Runeberginkadun kautta Töölön torille, josta linja jatkaa Käpylään ja linja 5 Pasilaan. Kantakaupungin pohjoisosiin ja Pasilaan saadaan suorat, mutta hyvin hitaat yhteydet, kun taas Mannerheimintien varsi ja Kruununhaka-Hakaniemen seutu jäävät lähes kokonaan ja ratikan palvelualueen ulkopuolelle. Yhteisellä runkolinjalla vuoroväli muodostuu hyvinkin lyhyeksi, mutta reitti on liikennehäiriöille hyvin altis.

Yhteenvedonomaisesti seura katsoo, että vaihtoehto A on asukkaiden ja muiden toimijoiden kannalta nykyistä linjatarjontaa selvästi huonompi ja vaihtoehto B taas nykyistä selvästi parempi.

Katajanokan pysäköintilaitoksen asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Katajanokkaseura esittää Katajanokan pysäköintilaitoksen asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta sekä kaavaluonnoksesta mielipiteenään seuraavaa.

Asemakaavan muutos mahdollistaa maanalaisen 500 auton pysäköintilaitoksen rakentamisen Katajanokalle. Kaksisuuntaisia sisään- ja ulosajoramppeja esitetään alustavasti nykyisen huoltoaseman tontille, josta on suunniteltu ajoyhteys Kanavakatu 14:n kohdalla. Pysty-yhteyksiä laitoksesta maanpinnalle hissein ja portain tutkitaan jatkosuunnittelun yhteydessä.

Katajanokkaseura pitää nyt nähtävillä olevaa Katajanokan pysäköintilaitoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa sekä sitä koskevaa kaavaluonnosta pääosin Katajanokan kaupunkikuvaan sopivana. Laitos myös todennäköisesti parantaisi pysäköintiä ja pysäköintipalveluiden saatavuutta alueella.

Katajanokkaseura on kuitenkin erityisen huolissaan pysäköintilaitoksen alueelle aiheuttamista liikennevaikutuksista. Jo nyt matkustajalaivojen (Viking Line) purku- ja lastausliikenne ruuhkauttaa erityisesti Kanavakadun ja sen lähikadut pahoin. Täten sisäänajorampin sijaintia lähempänä Katajanokan siltoja on syytä vielä etsiä. Katajanokkaseura katsoo, että nyt suunnitelman havainnekuvissa erillisinä näkyvät pysäköintilaitoksen hormi- ja sisäänkäyntirakennukset tulisi suunnitella rakennuksiin (esim. Kesko). Katajanokkaseura esittää asukaspysäköintiin etuoikeutta katajanokkalaisille.

Katajanokkaseura toivoo tarkennusta pysäköintilaitoksen rakentamisen aikaisista louhintatöistä ja louheenajosta (kesto n. 1,5 vuotta). Hallilouhinnassa keskimääräinen louhintamäärä on noin 900 m3 päivässä. Tämä merkitsee noin 125 autokuormaa lisää liikennettä Katajanokalle joka päivä. Laitoksen rakentamisen aikana räjäytykset aiheuttavat lähialueelle tärinävaikutuksia. Lisäksi ympäristömelua syntyy 2 – 5 kertaa päivässä toteutettavista kallioaineksen räjäytyksistä. Katajanokkaseura pitää välttämättömänä, että pysäköintilaitoksen suunnittelun ja rakentamisen edetessä katajanokkalaisille järjestetään säännöllisesti erillisiä tiedotustilaisuuksia.

3.10.2014

Lausunto Linnanpuiston suunnitelmasta

Katajanokkaseura on lähettänyt rakennusvirastolle lausunnon uuden Linnanpuiston suunnitelmasta.

Katajanokkaseura ry. pitää tärkeänä Linnanpuiston kunnostamista asukkaiden käyttöön. Koululaisia ja muitakin asukkaita palveleva pohjoinen puistonosa kenttineen valmistuu HKR:n mukaan vuotta myöhemmin (v. 2008) kuin hotellia ympäröivä puiston eteläosa. Katajanokkaseura esittää, että asukkaiden pitkään odottama puistohanke toteutetaan kokonaisuudessaan vuonna 2007. 

 

Asemakaavan mukaista jakoa tontti- ja puistoalueeseen ei saa muuttaa. Vankilahotellia kiertävää puistonosaa ei saa varata osittainkaan hotellin käyttöön esimerkiksi terassialueena – tai mahdollisesti aika ajoin suljettavana tapahtuma-alueena. Asemakaavassa puistoalueeksi määrätty alue tulee olla kokonaisuudessaan vapaasti kuljettavissa ja käytettävissä.

 

Muuriin suunnitellut kulkuaukot tulee toteuttaa, myös molemmat liikuntahallin puoleiset aukot, jotka tarjoavat liikuntahallin käyttäjille kulkuyhteyden puistoon ja lisäävät muutenkin puiston kapean osan käyttöä ja edistävät siten puiston turvallisuutta.

 

Katajanokkaseura vastustaa esille tullutta vankilan muurien sisäisen alueen yösulkemista (portit suljettaisiin esim. klo 23-06 väliseksi ajaksi). Muurien sulkeminen saattaa jo suhteellisen nopeastikin toteuttaa yllä esitettyjä pelkoa alueen muuttumisesta osaksi Vankilahotellia ja alueen muuttumista päivisinkin ihmisten mielissä hotelliin kuuluvaksi alueeksi. Tämä vähentäisi alueen käyttöä, ihmisten liikkumista ja lisäisi alueen turvattomuutta.  Kuten yllä todetaan, asemakaavassa puistoalueeksi määrätty alue tulee olla kokonaisuudessaan vapaasti kuljettavissa ja käytettävissä.

 

Pieni sr-3 määräyksellä suojeltu varasto- ja saunarakennus tulee saada katajanokkalaisten yhteiseksi kohtaamis- ja toimintapaikaksi ”asukastuvaksi”. Mallia tai käyttökonseptia voidaan tutkia muualla Helsingin kaupunginosissa toimivista, vastaavista yhdistys- ja asukasvetoisista, tiloista. Liikkeelle voidaan lähteä Helsingin kaupungin Tilakeskuksen, tiloissa nykyisin toimivan Katajanokan Huolto Oy:n ja Katajanokan koulun, lähialueen päiväkodin sekä yhdistysten (Katajanokkaseura ry, Skattan Kondis ry, Katajanokan Jäänsärkijät ry jne.) yhteiskokoontumisella ja rakennuksen toiminnan edellytyksiä luotaavalla palaverilla esim. tammikuussa 2007.

Katajanokan kärjen pallokentän kunnostaminen

Katajanokan kärjessä sijaitseva nurmipintainen pallokenttä on ollut huonosta kunnosta johtuen vuosikausia vähällä käytöllä. Katajanokkaseura ry on 25.8.2008 esittänyt kaupunginhallitukselle kentän kunnostamista:

 

Helsingin kaupunginhallitukselle

Esitys Katajanokan kärjen pallokentän kunnostamisesta Katajanokan kärjessä sijaitseva nurmipintainen pallokenttä on osoittautunut vaikeasti ylläpidettäväksi ja on siitä syystä ollut vuosia vähällä käytöllä. Kenttää ei ole lukuisista pyynnöistä huolimatta kunnostettu. Puistoalueen keskellä sijaitsevan kentän hallintasuhteet – katu- ja puisto-osasto vs. liikuntavirasto – ovat ilmeisesti osasyy harmittavaan pattitilanteeseen.Nappulaikäisille soveltuvista pelikentistä on kaupungin keskustassa pulaa, jota pahentaa keskustan kenttien, mm. Kaisaniemen, lisääntyvä käyttö kaupunkitapahtumiin. Lasten määrä on kaupungissa kasvussa. Kaupungin tavoitteeksi on lausuttu lapsiperheiden pitäminen Helsingissä.Katajanokan kärjen pelikentän kunnostaminen rakenteiltaan ja päällysteeltään kestäväksi ja helppohoitoiseksi, esim. hiekkakentäksi, toisi vähäisellä panoksella kentän pienten pelaajien käyttöön. Katajanokkaseura esittää, että kenttä kunnostettaisiin jo ensi pelikaudeksi ja että mahdollisesti esteenä olevat hallintasuhteet ratkaistaisiin niin, että kentän pelikäyttö on mahdollista.Helsingissä 25.8.2008

Katajanokkaseura ry.  

 

 

Mielipide pysäköintiluolasuunnitelmasta 4.6.2007

Helsingin kaupungin kaupunkisuunnitteluvirasto järjesti 23.5.2007 yhdessä YIT Rakennus Oy:n kanssa keskustelutilaisuuden Keskon vaiheille suunnitellusta pysäköintiluolasta. Katajanokkaseura on toimittanut mielipiteen suunnitelmasta kaupunkisuunnitteluvirastolle.

Mielipide Katajanokan maanalaista pysäköintilaitosta koskevan asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta

 

Katajanokkaseuran mielestä Katajanokalle, pääosin Tulli- ja pakkahuoneen alle, kaavaillun pysäköintilaitoksen sijainti on kauempana asutuksesta ja siten parempi kuin aiemmin vuonna 2003 Katajanokan ns. vanhalle puolelle – asuinrakennusten alle – suunnitellun pysäköintilaitoksen sijainti. Pysäköintilaitosta koskevan asemakaavamuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa ja kaupunkisuunnitteluviraston infossa 23.5.2007 esitetyt perusteet pysäköintiluolan rakentamiselle ovat ainakin osittain ymmärrettävät.

 

Katajanokkaseura on huolissaan liikenteen lisääntymisestä saarellaan ja esittää mielipiteenään, että ennen kaavaluonnoksen tekoa ja siitä päättämistä, on selvitettävä mm. mikä on pysäköintilaitoksen vaikutus liikenteen nettomääriin Katajanokalla, mitkä tulevat olemaan muut julkisen liikenteen Katajanokkaa sivuavat ratkaisut tulevan metron, Kruununvuorenrannan liikenneyhteyksien eri vaihtoehtojen ja lautta- ja laivaliikenteen osalta. Kanavakadun rakennettavan katuympäristön korkeatasoinen suunnittelu on myös varmistettava.

 

Lisäksi on syytä selvittää, toimivatko suunnitelmassa esitetyt autojen sisään- ja ulostulot Kanavakadulla myös ruuhka-aikoina. Asukkaiden kannalta tärkeä  selvitettävä kysymys on myös se, että aiheuttaisiko pysäköintilaitoksen rakentaminen ja louhiminen vaurioita lähialueen vanhoihin asuintaloihin.

 

Mikäli pysäköintilaitos toteutuu, niin myös asukkaiden paikoituksen mahdollistaminen pitää olla ohjeena pysäköintilaitoksen ja kaupungin välisissä sopimuksissa ja luvissa.

Edelleen on tarkennettava ja konkretisoitava asukaspysäköinnille koituvaa hintaa eri vaihtoehdoille: mikä on hinta asiakkaalle 2 – 3 h, päivä, 2 – 3 päivää, mikä on asukkaalle viikko-, kuukausi- ja vuosimaksu.

 

Katajanokkaseura toivoo saavansa mahdollisuuden lausua mielipiteensä myös mahdollisesta asemakaavaluonnoksesta.

 

Helsingissä 4.6.2007

 

Katajanokkaseura ry – Skatuddssällskapet rf