Kannanotot

Vironniemen terveysasema

Satunnainen

Asemakaavan muutos: Katajanokan pysäköintilaitos

Asemakaavan muutos, Katajanokan pysäköintilaitos

Katajanokkaseura esittää Katajanokan pysäköintilaitosta koskevasta asemakaavan muutosehdotuksesta muistutuksena seuraavaa:

Asemakaavaehdotus mahdollistaa 500 auton maanalaisen pysäköintilaitoksen rakentamisen makasiinien alueelle Katajanokan eteläisen rannan tuntumaan, lähelle matkustajaliikennesatamaa. Kaksisuuntaisia sisään- ja ulosajoramppeja esitetään nykyisen huoltoaseman tontille, josta on suunniteltu ajoyhteys Kanavakatu 14:n kohdalla. Pysty-yhteydet laitoksesta maanpinnalle on ehdotettu hissein ja portain huolto-aseman ja vanhan öljysäiliön tontille sekä ulkoasiainministeriön rakennuksen itäpuolella olevalle aukiolle. Huoltoasemakortteliin on valmisteilla asemakaavan muutos toimisto- ja/tai liikerakennuksen sijoittamiseksi kortteliin, yhtenä tavoitteenaan pysäköinti-laitoksen luiskan ja pysty-yhteyden integroiminen rakennukseen. Katajanokkaseura pitää luiskan sijoitusta parannuksena aiempiin suunnitelmiin.

Katajanokkaseuran mielestä nyt nähtävillä oleva asemakaavan muutosehdotus parantaa pysäköintilaitoksen sovittamismahdollisuuksia Katajanokan kaupunkikuvaan. Pysäköintilaitos lisäisi myös jossain määrin pysäköintipalveluiden saatavuutta alueella.

Katajanokkaseura on erityisen huolissaan pysäköintilaitoksen aiheuttamista liikennevaikutuksista. Pysäköintilaitos – ja sen louhiminen – lisää Katajanokan ajoneuvoliikennettä ja ajoittaista ruuhkaisuutta entisestään. Jo nyt matkustajalaivojen (Viking Line) purku- ja lastausliikenne ruuhkauttaa pahoin Kanavakadun ja sen lähikadut. Sisäänajorampin sijoittamista lähemmäksi Katajanokan siltoja – mieluiten Pohjoisrannan puolelle – olisi syytä vielä tutkia. Lisäksi Katajanokkaseura katsoo, että suunnitelman havainnekuvissa erillisinä näkyvät pysäköintilaitoksen hormi- ja sisäänkäyntirakennukset tulisi sijoittaa rakennuksiin, esim. Keskoon. Esitetyt pysty-yhteydet – erityisesti ulkoasiainministeriön rakennuksen vieressä – vaikuttavat kömpelön irrallisilta ja heikentäisivät kaupunkikuvaa sekä sulkisivat jossain määrin kävelyreittejä. Pysäköintilaitoksen ilmanvaihtohormien äänitaso tulee varmistaa rakenne- ja laitesuunnittelussa riittävän hiljaiseksi.

Asemakaavan muutosehdotuksen toteutusselostuksen (Sito Oy) mukaan pysäköintilaitoksen rakentamisen louhinnan kesto on noin 1,5 vuotta. Hallilouhinnassa keskimääräinen louhintamäärä on noin 1000 m3 päivässä. Tämä merkitsee noin 140 autokuormaa lisää liikennettä Katajanokalle joka päivä. Kallioaineksen räjäytykset 2–5 kertaa päivässä aiheuttavat tärinää ja ympäristömelua. Katajanokkaseura pitää välttämättömänä, että pysäköintilaitoksen suunnittelun ja rakentamisen edetessä katajanokkalaisille sekä järjestetään säännöllisesti erillisiä tiedotustilaisuuksia että toteutetaan luvatut riskianalyysit, katselmukset ja dokumentointi. Räjäytystyön aikana tulee ehdottomasti huolehtia siitä, että työ ei aiheuta lähialueen rakennuksille halkeamia eikä muita vahinkoja. Rakennusten ennakkokatselmukset yhdessä kiinteistöjen omistajien kanssa tulee tehdä riittävän laajalta alueelta.

8.4.2015 Katajanokkaseura ry – Skatuddssällskapet rf

Tuula Palaste-Eerola, puheenjohtaja
Helena Alkula, sihteeri

Vironniemen terveysasema

Vironniemen terveysaseman lakkauttaminen

Helsingin kaupungin terveysvirasto suunnittelee Helsingin terveysasemien toimintojen yhdistämistä tai liittämistä toisiinsa. Yhdistettäväksi suunnitellaan muun muassa Vironniemen terveysasemaa, jonka toiminta siirrettäisiin samaan kiinteistöön Viiskulman terveysaseman kanssa. Samalla Suomenlinnan sivutoimintapiste liitettäisiin Viiskulman terveysasemaan.

Terveyslautakunta päätti kokouksessaan 31.5.2005 palattaa uudelleen valmisteltavaksi terveysasemien keskittämistä koskevan esityksen. Samalla terveyslautakunta kehotti terveyskeskusta tarkentamaan terveysasemaverkon keskittämistä siten, että asukkaiden käytössä on täydenpalvelun ja lähipalvelun terveysasemia. Terveyslautakunta ottaa kantaa terveysasemien fyysiseen järjestämiseen näiden linjausten jälkeen – ilmeisesti alkusyksystä.

Katajanokkaseura on allekirjoittanut 24.5.2005 yhdessä Kruunhakaseuran, Kruununhaan asukasyhdisyksen ja Suomenlinna-seuran kanssa seuraavan vetoomuksen Helsingin terveyslautakunnalle:

Terveyslautakunnalle

Helsingin terveyskeskuksen suunnitelmat lopettaa Viikin, Myllypuron ja Vironniemen terveysasemat ovat järkyttäneet asukkaita. Olemme hämmästyneitä selkeän asukasmielipiteen sivuuttamisesta suunnitelmia ja visioita rakennettaessa. Kaupunginosien asukkaat ovat tottuneet asioimaan näillä tervesyasemilla ja ovat saaneet korkeatasoista palvelua, mikä on ilmaistu asiakastyytyväisyysselvityksissä ja terveysasemien palvelutuotantovertailuissa. Lisäksi kansalaismielipide on kirkkaasti ilmaistu asukkaiden omin voimin vuoden 2002 ja 2003 toukokuun adresseissa, kansalaiskokouksissa, asukasilloissa, mielenosoituksissa terveysaseman puolesta.

Vironniemen terveysaseman lopettaminen merkitsee ankaraa iskua perusterveydenhuollon palvelujen laadulle ja saatavuudelle Kruununhaassa, Katajanokalla ja Suomenlinnassa. Terveysaseman vastuuväestön koko on ollut lähellä optimaalista ja asema on helposti tavoitettavissa, myös Suomenlinnasta. Suomenlinnassa asuu paljon lapsiperheitä, joille neuvola- ja sairaanhoitopalvelujen vaivaton saatavuus on erittäin tärkeää. Lisäksi kokonaisuutena Vironniemen terveysaseman vastuualueen väestö on suhteellisen ikääntynyttä, vanhusväestön osuus kasvaa ja toisaalta myös nuorien perheiden osuus alkaa hiljalleen lisääntyä.

Oma terveysasema, kuten esimerkiksi Viikissä alkuperäisen suunnitelman mukaisesti toteutettuna, nostaa kaupunginosan statusta ja vahvistaa helsinkiläistä identiteettiä, auttaa kaupunkilaisia tuntemaan Helsingin enemmän omakseen.

Suomen terveydenhuollon strategiset linjauksen tukevat Helsingin terveysasemaverkoston vahvistamista. Kansallisen terveydenhuoltoprojektin keskeisenä tavoitteena on toimintojen ja rakenteiden uudistaminen. Lähtökohtana on pidetty alueellisten erityispiirteiden huomoimista ja tehokkaiksi osoittautuneiden pienten yksiköiden toiminnan turvaamista. Terveys 2015-kansanterveysohjelmassa korostetaan voimakkaasti kansalaisyhteiskunnan merkitystä ja roolia terveydenhuollon paikallisesssa kehittämisessä. Aiemman ”ylhäältä alas”-ohjauksen tilalle suositellaan ”alhaalta ylös”-suuntausta ja kansalaisten suurempaa osallistumista paikalliseen päätöksentekoon.

Valitettavasti terveysasemien lakkauttamissuunnitelmat kertovat aivan vastakkaisesta asennoitumisesta. Kansalaismielipide ja asukkaiden vastuuntuntoinen aktiivisuus oman asuinalueensa kehittämisessä jätetään tyystin vaille huomiota ja arvoa. Transparenssiin kuuluu tasavertainen ja vastavuoroinen yhteistyö, asukkaiden informointi avoimesti ja hyvissä ajoin, asukkaiden kokemuksen ja mielipiteen kunnoittaminen ja huomioiminen strategisia kokonaissuunnitelmia rakennettaessa.

Kokonaissuunnittelun täytyy aidosti perustua terveyskeskuksen arvoihin – asiakaslähtöisyyteen, oikeudenmukaisuuteen ja kestävään kehitykseen. Helsingin perusterveydenhuoltoa – terveysasemia – on vahvistettava tältä arvoperustalta ja pitkäjänteisesti. Vironniemen terveysasemaa tarvitaan aivan samasta syystä kuin Viikin terveysasemaa. Pienten terveysasemien ja väestövastuuperiaatteen vahvistaminen edistää asukkaiden hyvinvointia, mahdollistaa kaustannustehokkaan ja kokonaisvaltaisen, myös sairauksia ennaltaehkäisevän työn lähellä kaupunkilaisia ja lisää terveysasemien houkuttelevuutta työpaikkoina.

Muistutus: Laivastokulku, katusuunnitelmaluonnos 15.2.2023

Kaupunkiympäristön toimiala                                                                      15.5.2023
Maankäyttö- ja kaupunkirakenne

Muistutus

Laivastokulku, katusuunnitelmaluonnos 15.2.2023

Katajanokkaseuran mielestä Laivastokulun katusuunnitelmaluonnos ja sen tavoitteet ovat pääosin kannatettavia.

Katajanokkaseura kuitenkin muistuttaa, että Laivastokadun ja Linnanpuiston välisen kulkuyhteyden turvallisuuteen tulee kiinnittää parempaa huomiota. Katusuunnitelmaluonnoksen autopaikkojen iso määrä (11 kpl) ja sijoitus sisältää turvallisuusriskejä tehdessään läpikulku- ja pyöräilyreitille osoitettavasta alueesta sekä ahtaan että pysäköitäessä, varsinkin peruutettaessa, erityistä tarkkaavaisuutta vaativan.

Laivastokulku on Katajanokan ala-asteen naapurissa. Alueella liikkuu koululaisia ja puistoon kulkevia leikki-ikäisiä lapsia. Suunnitelmaluonnoksessa ei ole tuotu esille tätä turvallisuusongelmaa ja mahdollisia ratkaisuja siihen.

Katajanokalla 15.5.2023

Katajanokkaseura ry. – Skatuddssällskapet rf.

Kati Laasonen, puheenjohtaja                   Staffan Lodenius, ympäristötoimikunnan pj

Katajanokkaseuran mielipide Helsingin uuden yleiskaavan luonnoksesta

Katajanokkaseura on Helsingin uuden yleiskaavan – Kaupunkikaavan luonnoksen yleisistä koko kaupunkia koskevista lähtökohdista ja painotuksista pääosin samaa mieltä. Yleiskaavan tulee mahdollistaa kaupunkilaisille jatkossakin hyvän kaupunkielämän puitteet Helsingin erityispiirteet säilyttäen. Hyvään kaupunkielämään liittyy riittävä asuntotuotanto, palvelujen saatavuus, palvelujen ja työpaikkojen saavutettavuus sekä viihtyisä ja turvallinen kaupunkiympäristö ja riittävät virkistysalueet.

Katajanokkaseura keskittyy seuraavassa Katajanokan alueeseen.

Puistot

Yleiskaavaluonnoksen mahdollistama rakentaminen 2000 uudelle asukkaalle tarkoittaisi nykyiseen verrattuna kolmanneksen vähemmän puistopinta-alaa/Katajanokan asukas. Tämä on voimakkaasti ristiriidassa yleiskaavaluonnoksen johdannossa esitettyjen hyvän kaupunkielämän lähtökohtien suhteen. Katajanokkaseura pitää yleiskaavan puutteena myös sitä, että yleiskaavaluonnoksessa Katajanokalle ei ole merkitty kaupunginosapuistoa kuten esimerkiksi Kruununhaalle.

Suomenlinnaan ja merelle päin avautuva Matruusinpuisto jää yleiskaavaluonnoksen havainnekuvan mukaan umpikorttelirakentamisen alle; myös itäinen kortteli on esitetty liian ahtaaseen paikkaan vaarantaen Katajanokan kärjen pallokentän säilymisen. Havainnekuvan väite, että ”rantojen virkistysalueita voitaisiin edelleen kehittää”, ei ole uskottava. Satamalta mahdollisesti vapautuvan kenttäalueen osalle esitetty kapea viherkaista ei korvaa näitä oleskelu- ja tapahtumapuistoja. Sekä Matruusinpuisto, pallokenttä että jäänmurtajalaiturin viereiset puistoalueet ovat erittäin suosittuja ja tarpeellisia vapaa-ajan keitaita katajanokkalaisille.

Ranta-alue tulee pysymään myös aidattuna turvavyöhykkeenä, jos se jatkossakin on varattu risteilijäaluksille. Asuntojen rakentaminen lähelle risteilyaluksia ei liene ympäristösyistäkään mahdollista.

Eiran ja Ullanlinnan suunnasta Katajanokan kautta Kaisaniemeen, Sörnäisiin ja Vanhankaupungin lahdelle kulkeva rantapuistoreitti on ulkoilun ja kaupunkikuvan kannalta merkittävä. Sitä ei ole merkitty ranta/puisto-reittikarttaan eikä – toisin kuin yleiskaava 2002:ssa – osoitettu pääkartalla. Katajanokkaseura pitää tärkeänä Katajanokan kiertävän ja edelleen kehitettävän rantapuistoreitin merkitsemistä yleiskaavaan.

Liikenne ja pysäköinti

Yleiskaavan laadinnassa tulee pyrkiä parantamaan Katajanokan jo olemassa olevia ongelmallisia liikenneolosuhteita. Katajanokan alueen pitkän aikavälin liikennesuunnittelun tulee painottua metron jatkamiseen Katajanokan kautta Kruunuvuorenselän yli sekä maanalaiseen huoltotunneliin, jota pitkin raskas liikenne ohjataan pois satama-alueelta.

Kaavaluonnoksen havainnekuvassa nykyiset Katajanokanrannan pysäköintialueet jäisivät rakentamisen alle. Miten ja kenen kustannuksella nykyiset pysäköintipaikat korvattaisiin?                                                                                         

Mitoitus

Yleiskaavaluonnoksessa esitetään Katajanokalle noin 2000 uutta asukasta. Katajanokkaseura muistuttaa, että jo tällä hetkellä Katajanokalla on meneillä kahden suuren toimistokiinteistön muuttaminen asuinkäyttöön: Kirkkohallituksen entiset kiinteistöt ja Keskon pääkonttori, joihin asukkaita tulisi 1000–1200. Jos samalla lisätään ullakkorakentamista, asukkaita saadaan vielä 400–500 lisää. Tutkittava mahdollisuus on myös korottaa Katajanokan uuden puolen kerroskorkeutta parilla kerroksella, tällöinkin rantaviivan ja talojen siluetti olisi matalampi kuin Katajanokan vanhan puolen siluetti. Katajanokkaseuran mielestä ranta-alueita ei näin ollen ole tarpeen kaavoittaa asuinrakentamiseen, vaan niillä tulee edistää virkistyskäyttöä.  

Helsingissä 12.2.2015

Katajanokkaseura ry – Skatuddssällskapet rf

Tuula Palaste-Eerola                                  Helena Alkula

puheenjohtaja                                             sihteeri

Mattolaiturimme

mattolaituri_pienempi.jpg
mattolaituri_pienempi.jpg

Katajanokkaseuran kirje ympäristölautakunnalle 24.5.2011

 

Hyvä ympäristölautakunnan jäsen,

Katajanokka on meren ympäröimä. Silti ainoa paikka, missä voimme kastella varpaitamme mereen on mattolaiturimme. Mattolaiturin läheisyyteen tullaan viettämään kesäpäivää: se on meidän ehdoton kesäkeitaamme pikku lapsista vaariin.

Katajanokkaseura lähetti jo 31.8.2005 kaupunginhallitukselle kirjeen mattolaiturimme säilymisen puolesta, kts liite.

Liitteenä on myös kuva viime kesältä, mistä käy hyvin selvästi ilmi mattolaiturin merkitys kaiken ikäisille katajanokkalaisille.

Toivon, että otatte huomioon meidän kesäiset virkistystarpeemme tänään päättäessänne mattolaitureiden kohtalosta.

Ystävällisin terveisin

Tuula Palaste-Eerola, Katajanokkaseuran puheenjohtaja

Lisää mattolaiturista:
Mattolaituri vaarassa, Matonpesu siirtyy maalle

Juttu Helsingin Sanomissa

Mattolaitureiden ystävillä on kaksi ryhmää facebookissa:

Pro Mattolaiturit ja Pelastetaan mattolaiturit

Katajanokkaseura ry:n kannanotto Uspenskin katedraalin portaiden ja puistokäytävän suunnitelmaluonnoksesta

helsinki.kirjaamo@hel.fi

ollipekka.aalto@hel.fi

 

Katajanokkaseura toteaa, että Uspenskin katedraaliin johtavan porrasyhteyden uusiminen on perusteltua, jopa välttämätöntä. Hanke on toisaalta kulttuurihistoriallisesti ja kaupunkikuvallisesti niin merkittävä, että sen suunnittelu ja toteutus edellyttää erityistä hienovaraisuutta.

Kanavapuisto porrasyhteyksineen sijaitsee RKY-alueella ’Katajanokan vanha osa’, joten muutostoimenpiteet tulee tehdä harkitusti ja hienovaraisesti yhteistyössä museoviranomaisten kanssa. Paikka on topografisesti ja kaupunkikuvallisesti erittäin merkittävä ja näkyvä, kuten vanhasta valokuvasta ilmenee. Resvoyn Rauhan kappelin (1913-20) paikka tuskin kaipaa maastoon merkitsemistä, mutta historiallisista vaiheista kertovan infotaulun asentamista esim. portaiden ylätasanteelle voisi harkita.

Hankkeessa on kyse uudis-, ei korjausrakentamisesta; täsmällinen ja ”teollinen” porrasyhteys korvaa nykyisen epäsäännöllisyksiä sisältävän, niin rakentajien kädenjälkiä kuin käyttäjien jalanjälkiä näyttävän rakennelman.

Kannatettavia ratkaisuja suunnitelmasta löytyy:

  • portaiden sijainti ja muoto on periaatteessa nykyisellään,
  • askel- sekä noppa- ja nupukiviä käytetään uudelleen,
  • porrasyhteydestä tulee nykyistä helppokulkuisempi, väljempi ja turvallisempi (valaistus, lumensulatus/ talvikunnossapito, hulevesien ohjaus ym.),
  • uusi ylätasanne on toiminnallisesti hyvä mm. matkailijaryhmiä ajatellen; tasanne voisi toimia myös kulkureittinä Kanavapuiston kalliolle – tämän suositun ilta-auringonottopaikan käyttöä ei ehkä tarvitse edistää muttei voi rajoittaakaan.

Haasteitakin on:

  • ympäristön patina ja aikasyvyys sekä symbolisisältö katoavat tai ohenevat merkittävästi,
  • rakennustyöt perustuksineen vaativassa maastokohdassa aiheuttanevat mittavia muutoksia maastoon ja kasvillisuuteen,
  • kulkuyhteys kalliolaelle (pinnoitteet, mahdollinen pengerrys, istutukset jne.) on ratkaisematta,
  • suunnitelman hyvin suppea selostus ei anna kuvaa historiallisista vaiheista, nykytilasta eikä ympäristövaikutuksista.

Mahdollinen tarkempi jatkosuunnittelu ja toteutus tulisi järjestää tiiviissä yhteistyössä museoviranomaisten sekä ortodoksisen seurakunnan edustajien kanssa.

Arvokkaan kasvillisuuden (syreenien, mongolian- ja tataarivaahteroiden) suojaukseen, mahdolliseen siirtoon ja uudelleen istutukseen sekä täydennysistutuksiin tulisi kiinnittää erityistä huomiota.

Helsingissä: 5.2020

Katajanokkaseura ry.

Katajanokkaseura ry:n mielipide 29.4.2019 Katajanokan Laivastopuiston pallokentän puistosuunnitelmasta

Kaupunkiympäristön toimiala   Maankäyttö ja kaupunkirakenne
Petra Rantalainen Jussi Luomanen

Katajanokan Laivastopuiston pallokentän puistosuunnitelma

Katajanokkaseura pitää suunnitelmaa tervetulleena ja oikeansuuntaisena.
Katajanokkaseura esittää seuraavia näkökohtia jatkosuunnitteluun. Valaistuksesta todetaan suunnitelmassa, että kaukonäkymiä merelle ei saa häiritä. Urheilukenttien valaistuksessa syntyy valitettavan helposti häiriövaloa, joka voi mm. vaarantaa liikenneturvallisuutta.

Pallokentän viereinen liikenne ja naapuriasuinrakennukset Katajanokanranta 17 ja 19 tulee ottaa valaistussuunnittelussa huomioon niin, että asunnot, jalankulkijat, pyöräilijät tai autoilijat eivät joudu kentän voimakkaiden valonheittimien häiriövalon kenttään. Kaupungin rakennusjärjestyksen tarpeetonta häikäisyä koskeva määräys tulee ottaa valaistuksen jatkosuunnittelussa huomioon.
Kentän käyttäjien tarpeet varusteiden säilyttämiseen alueella ja alueelta puuttuva wc tulee ottaa huomioon suunnitelmassa.

Kentän aitauksessa pyydämme harkitsemaan meren puoleisen aidan korotusta, pallojen merestä onkimisen välttämiseksi. Materiaalin valinnassa esitämme pallon verkkoon osuessa äänettömän materiaalin valintaa kovan metalliverkon sijaan.

Helsingissä 29.4.2019
Katajanokkaseura ry.

Mielipide Vyökatu 3:n rakennuksen muuttamisesta asuinkäyttöön

Katajanokkaseura ry:n mielipide 16.8.2013

Vyökatu 3, suunnitelma rakennuksen muuttamiseksi asuinkäyttöön

Katajanokkaseura ry on 14.8.2013 saanut tutustua suunnitelmaan Linnapuistossa sijaitsevan (Vyökatu 3) huoltorakennuksen muuttamiseksi asunnoiksi ja rakennusta ympäröivän alueen (määräala) käyttöehdotukseen.

Kiinteistöviraston tilakeskukselle on 13.11.2012 myönnetty poikkeamislupa puistossa sijaitsevan huoltorakennuksen muuttamiseksi asuinkäyttöön mm. ehdolla, että ”Määräalan rajausta tulee tarkentaa yhteistyössä kaupunkisuunnitteluviraston kanssa siten, että rajaus ei estä puiston käyttöä. Määräalan saa rajata puistoa vasten korkeintaan 50 cm korkealla ympäristöön sopivalla tiilimuurilla. Piha-alueen pintamateriaalien tulee sopia puiston pintamateriaaleihin. Määräalalle ei saa sijoittaa kiinteitä kalusteita, autopaikkoja eikä jätehuollon tiloja.”

Hanke sijaitsee Katajanokan keskeisen Linnanpuiston pohjois- ja eteläosan (”yläpuisto- alapuisto”) välissä. Kulkuyhteydet puiston osien　 (sekä myös koulun pihan) välillä ovat puiston käyttämisen oleellinen ominaisuus.

Katajanokkaseuralle esitetyssä suunnitelmassa rakennuksen itäpuolinen, rakennuksen ja koulun välinen, kaupunkikuvallisesti mielenkiintoinen kujamainen kulkutie on esitetty rajattavaksi määräalan sisään ja se suljettaisiin yli 3 metrin korkuisella aidalla ja sinne sijoitettaisiin kiinteitä rakennelmia, mm. sauna.

Rakennuksen länsipuolelle suunniteltu piha-alue jättäisi hiljattain valmistuneen ns. muotopuiston ja hakijoiden esittämän määräalan väliin vain kapean polun. Polku ei täytä puiston osien väliselle kulkuväylälle asetettavia vaatimuksia kesä- eikä etenkään talvikäytössä.

Katajanokkaseura pitää huoltorakennusten muuttamista asuinkäyttöön hienona ja kannatettavana hankkeena, mutta katsoo, että nykyinen suunnitelma poikkeaa 13.11.2012 myönnetyn poikkeamispäätöksen niistä ehdoista, jotka koskevat puiston esteetöntä käyttöä.

Katajanokkaseura ry – Skatuddssälskapet rf

Kuvia

 

Kannanotto poikkeamislupahakemukseen Vyökatu 3 (As.Oy Helsingin Linnanpuisto)

Katajanokkaseura on 16.8.2013 lausunut mielipiteen ko. hanketta koskevaan alkuperäiseen poikkeamishakemukseen ja puoltanut huoltorakennuksen muuttamista asunnoiksi, mutta esittänyt, että puiston osien väliset kulkuväylät rakennuksen/määräalan kaikilla sivuilla olisivat jatkossakin julkiset ja riittävän väljät (karttapiirroksen keltaiset viivat). Erityisesti kunnostettavan rakennuksen ja koulun välistä kujaa ei saa toteutuksen kautta yksityistää luonteeltaan.

 Seura pysyy näissä kannanotoissa ja toivoo, että rakennuksen kunnostaminen ja puiston valmiiksi rakentaminen vihdoin käynnistyy. Linnapuiston loppuosan suunnittelussa ja toteutuksessa tulisi harkita kulkuväylien täydentämistä siten, että uuden pyöräkatoksen määräalan vierestä reitti jatkuu vankilamuurin ja päiväkodin välistä liikuntasalin pihalle ja Merikasarminkadulle, jolloin nykyinen hoitamaton joutomaa siistitetään ja uudet kulkureitit avautuvat (punaiset viivat).

Helsingissä 14.8.2023

V3Lataa

Katajanokkaseuran mielipide HSL:n lippu/vyöhykeuudistuksesta

Helsingin Seudun Liiikenne HSL

Suvi Rihtniemi

Tatu Rauhamäki

 

Katajanokkaseuran mielipide HSL:n lippu/vyöhykeuudistuksesta

Helsingin seudun joukkoliikenne muuttuu, kun nykyiset, kuntarajoihin perustuvat lippualueet korvataan uusilla vyöhykkeillä. Vyöhykemalliin siirryttäessä kaikki voimassaolevat matkaliput muuttuvat automaattisesti vyöhykelipuiksi. Tämä merkitsee raitiovaunulipun loppumista lippuvalikoimasta.

Katajanokalla on hyvin vähän palveluja, mikä aiheuttaa matkustustarvetta kantakaupungin alueella: terveyskeskus on Viiskulmassa, postipalvelut ovat tällä hetkellä Hakaniemessä, lähin kirjasto on Richardinkadulla; myös päivittäistavarapalvelut ovat puutteelliset.

Nämä kaikki katajanokkalaisten palvelut sijaitsevat yhden vyöhykkeen (A) alueella eli kantakaupungin sisällä. Katajanokkalaisille olisi hyvin tärkeää säilyttää nykyinen raitiovaunulippu. Yhden vyöhykkeen alueella kulkeville raitiovaunumatkan hintaan tuleva 60 %:n korotus on kohtuuton.

Katajanokkaseura on erittäin huolissaan myös muualla kantakaupungissa asuvien ikääntyneiden henkilöiden lähimatkoista alueella vyöhykemalliin siirryttäessä.

Katajanokalla 18.6.2018

Katajanokkaseura ry. – Skatuddssällskapet rf.

Tuula Palaste                                           Martin Bunders

Puheenjohtaja                                          Sihteeri

 

123...7Sivu 1 / 7