Mielipide Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan Katajanokanlaituri 4, Asemakaava ja asemakaavan muutos

Oas 1487-00/20

Hankenro 4428-7 

HEL 2019-011342 

Kaupunkiympäristön toimiala
Asemakaavoitus

Kaava-alue on osa Eteläsataman itäosan ja Katajanokanrannan asemakaavan muutosaluetta, jonka osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta Katajanokkaseura on esittänyt vuonna 2019 mielipiteen. Mielipiteessä esitetyt näkemykset koskevat siten myös tätä kaavahanketta mm. Katajanokan jugend-alueen merkittävän kaupunkikuvan ja profiilin säilyttämisestä.

Kaava-alueen käsittäessä vain yhden korttelin ja rakennuksen, jonka toteutusratkaisusta on järjestetty suunnittelukilpailu, tullee kilpailun tulos vaikuttamaan ratkaisevasti lopulliseen asemakaavaan. Siitä kaavaluonnoksessa ja kilpailuohjelmassa esitetystä periaatteesta, että rakennuksen ja meren välinen tila on avointa julkista tilaa, on ehdottomasti pidettävä kiinni (ja myöhemmin laajennettava koskemaan Marina Congress Centeriä ja mahdollisesti myös satamarakennuksia). Tämä on annettuna reunaehtona myös kaikissa kilpailuehdotuksissa huomioitukin. Seura toivoo, että kilpailulautakunta ratkaisussaan, Varma ja Stora Enso hankkeen toteuttajina ja kaupunki lopullisena kaavapäättäjänä onnistuvat tavoitteeksi asetetun arkkitehtonisesti hyvän, ympäristön rakennuskantaan mukautuvan ja myös kaupunkilaisia ja erityisesti katajanokkalaisia avoimesti palvelevan rakennuksen toteuttamaan.

Katajanokkaseuran ja asukkaiden huoli kohdistuu hankkeesta johtuvaan sataman rekkaliikenteen uudelleen järjestelyyn ja liikenteen toimivuuteen Katajanokalla yleisemminkin. Kaavahankkeen OAS:issa todetaan: ”Satamasta lähtevä rekkaliikenne siirtyy uuden rakennuksen kohdalla pois rannasta kääntyen nykyiseltä reitiltään Katajanokan katuverkkoon Ankkurikatua pitkin”. Tältä osin kaava aiheuttaa merkittävän muutoksen, jonka sisältöön osalliset eivät voisi vaikuttaa. Tällainen tilanne on maankäyttö- ja rakennuslain osallisuutta ja vaikuttamista koskevien säännösten hengen vastainen. Tämän vuoksi seura esittää, että sataman rekkaliikenteen järjestelystä tehdään perusteellinen vaihtoehtojen selvitys, sillä vaihtoehtojakin Ankkurikadun ratkaisulle varmasti löytyy. Selvityksen laadinnassa tulisi käyttää sataman ja seuran vakiintunutta yhteistyösuhdetta hyväksi.

Kaavaratkaisuja kaupunki on vienyt Katajanokalla eteenpäin pieninä palasina, jolloin esim. liikennevaikutusten osalta voidaan joutua vastaaviin ongelmiin kuin Jätkäsaaressa. Katajanokkaseura odottaa kaupungilta kokonaisvaltaisempaa ja asukkaiden tarpeet paremmin huomioonottavaa suunnittelua ja haluaa olla siinä aktiivisesti mukana lain tarkoittamalla tavalla myötävaikuttamassa.

 

Helsingissä 29.5.2020

Katajanokkaseura ry

Lausunto Linnanpuiston suunnitelmasta

Katajanokkaseura on lähettänyt rakennusvirastolle lausunnon uuden Linnanpuiston suunnitelmasta.

Katajanokkaseura ry. pitää tärkeänä Linnanpuiston kunnostamista asukkaiden käyttöön. Koululaisia ja muitakin asukkaita palveleva pohjoinen puistonosa kenttineen valmistuu HKR:n mukaan vuotta myöhemmin (v. 2008) kuin hotellia ympäröivä puiston eteläosa. Katajanokkaseura esittää, että asukkaiden pitkään odottama puistohanke toteutetaan kokonaisuudessaan vuonna 2007. 

 

Asemakaavan mukaista jakoa tontti- ja puistoalueeseen ei saa muuttaa. Vankilahotellia kiertävää puistonosaa ei saa varata osittainkaan hotellin käyttöön esimerkiksi terassialueena – tai mahdollisesti aika ajoin suljettavana tapahtuma-alueena. Asemakaavassa puistoalueeksi määrätty alue tulee olla kokonaisuudessaan vapaasti kuljettavissa ja käytettävissä.

 

Muuriin suunnitellut kulkuaukot tulee toteuttaa, myös molemmat liikuntahallin puoleiset aukot, jotka tarjoavat liikuntahallin käyttäjille kulkuyhteyden puistoon ja lisäävät muutenkin puiston kapean osan käyttöä ja edistävät siten puiston turvallisuutta.

 

Katajanokkaseura vastustaa esille tullutta vankilan muurien sisäisen alueen yösulkemista (portit suljettaisiin esim. klo 23-06 väliseksi ajaksi). Muurien sulkeminen saattaa jo suhteellisen nopeastikin toteuttaa yllä esitettyjä pelkoa alueen muuttumisesta osaksi Vankilahotellia ja alueen muuttumista päivisinkin ihmisten mielissä hotelliin kuuluvaksi alueeksi. Tämä vähentäisi alueen käyttöä, ihmisten liikkumista ja lisäisi alueen turvattomuutta.  Kuten yllä todetaan, asemakaavassa puistoalueeksi määrätty alue tulee olla kokonaisuudessaan vapaasti kuljettavissa ja käytettävissä.

 

Pieni sr-3 määräyksellä suojeltu varasto- ja saunarakennus tulee saada katajanokkalaisten yhteiseksi kohtaamis- ja toimintapaikaksi ”asukastuvaksi”. Mallia tai käyttökonseptia voidaan tutkia muualla Helsingin kaupunginosissa toimivista, vastaavista yhdistys- ja asukasvetoisista, tiloista. Liikkeelle voidaan lähteä Helsingin kaupungin Tilakeskuksen, tiloissa nykyisin toimivan Katajanokan Huolto Oy:n ja Katajanokan koulun, lähialueen päiväkodin sekä yhdistysten (Katajanokkaseura ry, Skattan Kondis ry, Katajanokan Jäänsärkijät ry jne.) yhteiskokoontumisella ja rakennuksen toiminnan edellytyksiä luotaavalla palaverilla esim. tammikuussa 2007.

Yleiskaava, Katajanokkaseuran muistutus

lentokoneesta p

HELSINGIN KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNNALLE

Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 62 §:n mukaisena osallisena allekirjoittanut kaupunginosayhdistys Katajanokkaseura esittää MRL 65 §:n mukaisen muistutuksen Helsingin yleiskaavaehdotuksesta.
Muistutus koskee Katajanokan kaakkoisen ranta-alueen kantakaupunki C2 kaavamerkintää ja siihen liittyvää kaavaselostuksen osaa ja kantakaupunki-teemakarttaa, joiden mukaan alueelle esitetään lisärakentamista. Kaavaehdotuksessa ei ole huomioitu seuran kaavan luonnosvaiheessa tekemää muutosehdotusta eikä vuorovaikutusraportissa annettu vastine tyydytä seuraa.

Alueella on voimassa sisäasiainministeriön 14.7.1977 vahvistama Katajanokan kärjen asuntoalueen asemakaava (7534) ja ympäristöministeriön 20.11.1986 vahvistama satama-alueen ja Matruusinpuiston asemakaava (9146). Yleiskaavaehdotus sisältää näissä asemakaavoissa osoitettuihin ja toteutettuihin käyttötarkoituksiin muutoksia, jotka edellyttäisivät em. asemakaavojen muuttamista.

1. Muistutuksen kohdealueen suhde laajempiin suunnitelmiin ja tavoitteisiin
Täydennysrakentamisen sijoittaminen ko. rantakaistalle vaikeuttaa muiden yleiskaavaa laajempien tavoitteiden ja suunnitelmien sekä myös yleiskaavalle asetettujen muiden tavoitteiden toteutumista tai on ristiriidassa niiden kanssa.

Suomenlinna Unescon maailmanperintökohde
Katajanokka kuuluu Suomenlinnan maailmanperintökohteen suoja-alueeseen (buffer zone), jolla maiseman pysyvyydelle kohdistuu erityisiä vaatimuksia. Suomen anomuksesta vuonna 1991 Suomenlinna liitettiin Unescon maailmanperintöluetteloon ainutlaatuisena Euroopan linnoitusarkkitehtuurin esimerkkinä.
Suomenlinna ympäristöineen on myös valtakunnallisesti arvokas maisema-alue (valtioneuvoston päätös 5.1.1995).

Katajanokka merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö
Katajanokan vanha osa sisältyy Museoviraston inventointiin valtakunnallisesti merkittävistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä (RKY). Inventointi on valtioneuvoston päätöksellä 22.12.2009 otettu maankäyttö- ja rakennuslakiin perustuvien valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkoittamaksi inventoinniksi rakennettuna kulttuuriympäristönä 1.1.2010 alkaen.

Maakuntakaavassa Katajanokka kulttuurihistoriallisesti merkittävä alue
Uudenmaan maakuntakaavassa (vahvistettu 8.11.2006) Katajanokka kokonaisuudessaan on kulttuurihistoriallisesti merkittävä alue. Aluetta koskeva suunnittelumääräys: ”Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on otettava huomioon kulttuuriympäristön ominaispiirteiden vaaliminen ja turvattava merkittävien maisema- ja kulttuuriarvojen säilyminen. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on arvioitava ja sovitettava yhteen maakuntakaavassa osoitetun käyttötarkoituksen mukainen maankäyttö sekä maisema- ja kulttuuriarvot.”

Helsinkipuisto (kansallinen kaupunkipuisto)
Katajanokan rannat ovat osa kaavailtua Helsinkipuistoa, jonka vuonna 2012 valmistuneessa yleissuunnitelmassa todetaan mm: ”Helsinkipuiston kantakaupungin ja Katajanokan rannoista kehitetään korkeatasoista, toiminnallista julkista ulkotilaa, jossa voi olla tiiviisti yhteydessä veteen. Katajanokan kärjen puisto kunnostetaan korkeatasoiseksi merelliseksi oleskelutilaksi. Katajanokan kärjen puiston rannasta avautuu laaja näkymä Kruunuvuorenselälle ja Kalasataman ja Korkeasaaren suunnalle. Näkymiä puistoa ympäröiviltä kaduilta Kruunuvuorenselälle tulee avata”.

Rantaraitti on kaavaehdotuksessa aivan oikein pantu kiertämään myös Katajanokan rantoja, mutta houkutteleeko täyteen rakennettu ranta käyttämään sitä?

2. Muistutuksen kohdealue Katajanokan osana
Katajanokan kärjen asemakaava-alue arkkitehtonisena kohteena
Arkkitehtien Helander, Pakkala, ja Sundman 1970-luvun alussa voittaman ideakilpailun pohjalta laadittua Katajanokan uuden alueen asemakaavaa on pidetty onnistuneena nimenomaan siksi, että se otti huomioon merellisen maiseman. Ideakilpailulla saadun tuloksen ansiot mitätöitäisiin merimaiseman eteen kaavaillulla täydennysrakentamisella.

Liikenne Katajanokalla
Katajanokka sijaitsee liikennekapeikon takana. Jo nykyisillä väestömäärillä (n. 4500) pääsy saarelle ja saarelta ruuhkautuu ajoittain pahasti. Katajanokan vanhan puolen täydennysrakennussuunnitelmat (Kesko ja Kirkkohallitus) merkitsevät jo väestömäärän ja liikenteen lisääntymistä. Yleiskaavan lisärakentaminen merkitsisi noin 40 %:n väestön lisäystä ja ajoneuvomäärän kasvamista noin 3000:een.
Mikäli sataman vuoro- ja risteilyliikenne nykyisestä (päivittäin noin 8000 matkustajaa ja 1000 ajoneuvoa) lisääntyy, kuten Helsingin Satama Oy:n kehityssuunnitelmien mukaan näyttäisi tapahtuvan, heikkenee liikenteen toimivuus lisärakentamisesta riippumatta entisestään.
Väestömäärän kasvattamista Katajanokan kaltaisen liikennekapeikon takana tulee arvioida kriittisesti myös poikkeusolosuhteisiin varautumisen kannalta. Seuran esittämä maanalainen huoltotunneli satamaliikennettä varten parantaisi oleellisesti tilannetta.

Puistot ja lähivirkistysalueet Katajanokalla
Matruusinpuisto on Katajanokan merenpuoleisen osan ainoa varsinainen oleskelupuistikko. Muut rantaa kiertävät puistoalueet on varattu sinänsä tarpeellisina palloiluun, leikkipuistoksi ja koirapuistoksi. Ei ole uskottava se suunnittelijan esittämä perustelu, että samanaikaisesti täydennysrakentamisen kanssa pystyttäisiin lähivirkistysaluetta kehittämään. Havainnepiirroksissa esitetty kapea viherkaista ei korvaa oleskelu- ja tapahtumapuistoja. Myös Katajanokan luonnon eläinten elinmahdollisuuksia rakentamisella oleellisesti heikennettäisiin.

Katajanokalla on jo nyt puistoja eteläisen suurpiirin keskiarvoa (17,9 m²/asukas) vähemmän. Yleiskaavaehdotuksen toteutuminen huonontaisi tilannetta entisestään (noin 10 m²/asukas).

Koko Katajanokanranta, Matruusinpuisto ja siihen tulevaisuudessa liitettävät rantapuistot, pitää yleiskaavassa osoittaa Ullanlinnan erittäin suositun Meripuiston rinnalla kantakaupungin ainutlaatuisen, yhteisen merenrannan ja Suomenlinnan maiseman kaupunkipuistoksi, jota kehitetään kaikille kaupunkilaisille avoimena maisema- ja käyttöpuistona ja Helsingin merellisenä käyntikorttina. Yleiskaavan asukasluku- ja tiivistämistavoite korostaa tarvetta säilyttää kaupunkirakenteessa Helsingin keskeiset erityispiirteet ja arvot, ainutlaatuiset ranta-alueet ja puistot. 

Nykyinen Matruusinpuisto jo toimii ja sitä voidaan kehittää kasvavan risteilijäliikenteen naapurina ja Helsingin käyntikorttina.

Palvelut Katajanokalla
Mahdollisena hyötynä täydennysrakentamisesta ja sen seurauksena väkimäärän kasvusta pidetään palvelujen parantumista.
Näin uskottiin ja tapahtuikin uutta aluetta rakennettaessa 1980-luvulla. Kauppoja ja ravintoloita ilmestyi ja koulu- ja päiväkotipalvelut paranivat. Syntyneet kaupalliset palvelut eivät kuitenkaan kannattaneet, sillä niistä ei ole paljonkaan jäljellä. Keskustan monipuolinen ja helposti saavutettava tarjonta on syy kaupallisten palvelujen menestymättömyyteen – ei niinkään väestöpohja.

Arvioita toteuttamisen edellytyksistä
Muistutusalue on merestä täytettyä aluetta. Täyttöä aikanaan teollisuusalueelle tehtäessä ei ole huomioitu sitä, että alue tulisi asuntorakennuskäyttöön. Rakentaminen tulisi olemaan erittäin haasteellista ja kallista. Lisäksi rantamaisemaa tulisi mahdollisesti pilaamaan vuosiksi painomaavallit tai mittava maamassojen siirto.

3. Kaavan vaikutusten arviointi
Kun kaavoitustyössä tavoitteeksi on asetettu huomattava täydennysrakentaminen valmiiseen ja vakiintuneeseen kaupunkirakenteeseen, olisi kohteiden valinnan tullut perustua kohteiden vertailutarkasteluun ja vaikutukset arvioida kunkin kohteen lähiympäristön kannalta. Tällainen menettely olisi jotenkin turvannut eri kaupunginosien ja kaupunkilaisten tasapuolisen kohtelun.

4. Yhteenveto
Muistutuksella pyritään tuomaan päätöksentekijöille esiin muistutusalueen täydennysrakentamiseen liittyvät ongelmat ja ristiriidat valtakunnallisiin, maakunnallisiin ja Helsingin kaupungin omiinkin tavoitteisiin nähden.

Muistutusalue sijoittuu sekä matkailullisesti että Helsingin merellisen imagon kannalta kriittiseen paikkaan. Noin puolen kilometrin säteen sisällä on sekä Suomenlinna että Helsingin kaupunkirannat Katajanokalta Kauppatorin rantaan ja edelleen Kaivopuiston rantaan. Tämän puolen kilometrin säteen keskellä ovat lisäksi lailla rauhoitetut lintuluodot.

5. Esitys
Katajanokkalaisia edustavana kaupunginosayhdistyksenä Katajanokkaseura esittää yleiskaavaehdotuksen muuttamista siten, että Katajanokan kaakkoisrannan nykyinen ja voimassa olevien asemakaavojen mukainen maankäyttö vahvistetaan myös tulevassa yleiskaavassa ja että satamaliikennettä varten tehdään varaus maanalaisesta huoltotunnelista.

Tällöin kaavakartassa kantakaupunki-merkintä muutetaan asemakaavan alueita vastaten satamatoimintojen alueeksi ja puisto- ja lähivirkistysalueeksi. Vastaavat muutokset tehdään myös kaavaselostukseen ja kantakaupungin teemakarttaan.

Seura pyytää kaupungin kantaa tähän muistutukseen kirjallisena alla olevaan sähköpostiosoitteeseen.

Helsingissä 29.1.2016

Stora Enso Oyj:n pääkonttorirakennuksen kaavaluonnos

Katajanokkaseura ry:n kommentti Stora Enso Oyj:n pääkonttorirakennuksen kaavaluonnokseen

Katajanokkaseuran kommentti
 
Katajanokkaseura ry – Skatuddssälskapet rf kiittää Kaupunkisuunnitteluvirastoa mahdollisuudesta kommentoida Stora Enso Oyj:n pääkonttorirakennusta koskevaa asemakaavan muutoshanketta. Katajanokkaseuralla ei ole huomautettavaa nyt käsillä olevaan Stora Enso Oy:n pääkonttorirakennusta koskevaan asemakaavan muutosehdotuksen luonnokseen (luonnoksen päiväys 11.11.2010).
 
Helsingissä 2.12.2010 
Katajanokkaseura ry

Kaisaniemen puisto

Katajanokkaseuran lausunto 14.12.2007:  Kaisaniemi on katajanokkalaisten ja muiden keskustan asukkaiden kannalta tärkeä puisto ja lähiliikuntapaikka. Puisto ja Kasvitieteellinen puutarha ovat kaupungin keskeinen historiallinen puistoalue. Pitkään rapistuneen puiston kohentamissuunnitelmaa on tervehdittävä tyydytyksellä.

Suunnitelmassa on myös otettu huomioon asukkaiden pelikenttien, jalka- ja pesäpallon ja perinteisen tenniksen tarpeet.

Asemakaavassa puistoalueeksi määrätty alue tulee olla kokonaisuudessaan vapaasti kuljettavissa ja käytettävissä.

Eräitä huomautuksia:

Unioninkadun suuntainen Kasvitieteelliseen puutarhaan suunniteltu kulkureitti voi palvella puiston käyttäjiä päiväsaikaan. Esitetty ratkaisu, jossa reitti irrotetaan Kasvitieteellisestä johtaa kahden aidan väliseen polkuun, joka ei erityisesti yöaikaan ole tarpeellinen eikä mitenkään turvallinen. Kulkureitti – jos sellainen tehdään – tulee toteuttaa Kasvitieteellisen puutarhan sisäisenä, muina aikoina suljettuna reittivaihtoehtona.

Katajanokkaseura ry

 

Katajanokkaseuran mielipide koskien Katajanokanlaiturin alueen väliaikaiskäyttöä meriuimala-alueena

Helsingin kaupunginhallitukselle 25.4.

Katajanokkaseura ry – Skattuddssälskapet rf kannattaa alueen elävöittämistä ja kaikille avointa Katajanokanlaiturin ja Kanavaterminaalin tyhjän tontin väliaikaiskäyttöä.

Toivomme että kaupunginhallitus suhtautuisi myönteisesti vireillä oleviin meriuimalahankkeisiin. Pidämme tärkeänä, että käynnistyvässä alueen yleissuunnitelmassa Kanavaterminaalin tontille voitaisiin suunnitella meriuimaloiden tapaisia, monenlaisia merelliseen toimintaan palveluita tuottavia kansalaisalueita.

Mielestämme meriuimala-tyyppiset hankkeet sopivat hyvin osaksi Katajanokan merellistä ympäristöä ja kulttuuria.

Kannanotto mattolaiturista

Katajanokan mattolaituri ilman kulkusiltaa, kuva: Kati Laasonen

Katajanokan mattolaituri

Katajanokan mattolaituri on Laivastopuiston kiinteä osa. Se tarjoaa asukkaille mahdollisuuden päästä veden äärelle, ympäri vuoden ja maksutta. Tätä mahdollisuutta Katajanokalla on todella käytetty hyväksi. Laiturille poiketaan lenkkipolulta jutustelemaan tuttujen kesken. Hyvällä säällä istuskellaan pöydillä ja otetaan aurinkoa. Laituri on nuorison suosima tapaamispaikka. Isovanhemmat opettavat lapsenlapsia onkimaan (ja kalaa tulee!). Pienimuotoisia juhliakin laiturilla on nähty, pöydät hienosti katettu ja vieraat kutsuttu paikalle. Mattolaiturista on moneksi. Laituri suvaitsee ja sitä kunnioitetaan asukkaiden omana paikkana. Häiriöt ovat harvinaisia. Niin, ja mattojakin toki pestään kauniina kesäpäivinä.

Stara on pitänyt kiitettävästi huolen siitä, että laituri on kunnossa ja turvallinen. Siitä asukkaat ja Katajanokkaseura ovat esittäneet Staralle monet kiitokset. Veteen pulahtaville Stara on rakentanut tukevat portaat – oiva pelastustie merestä.

Sitä suurempi oli tyrmistys, kun (20.10.2022) kulkusilta varoittamatta poistettiin talven ajaksi. Laiturille pyrkivät jäivät suu auki ja pyyhe kädessä todistamaan tapahtuvaa. Arvelemme, että kaupungilla tapahtuneessa henkilövaihdoksessa ei sovittua käytäntöä ole välitetty eteenpäin. Syrjäinen mattolaituri ei ole sattunut viranomaisten kävelyreiteille, eikä laiturin vilkkaasta asukastoiminnasta ole kiirinyt tietoa Kaupungintalolle saakka.

Katajanokan mattolaituri toteuttaa kaupungin omia tavoitteita, edistää lähiulkoilua ja kaikenikäisten ja -taustaisten kaupunkilaisten kanssakäymistä. Hyvää kaupunkielämää.

Katajanokkaseura toivoo Katajanokkalaisten puolesta käyntisillan pikaista palauttamista ja siihen merkintää ei talvikunnossapitoa.

Merikasarminpuiston puistosuunnitelmaluonnos

MERIKASARMINPUISTON PUISTOSUUNNITELMALUONNOS
(Piirustus n:o VIO 5932/1)
Palaute suunnitelmaluonnoksesta

Yleistä
Katajanokkaseura r.y – Skatuddssällskapet rf ilmaisee tyytyväisyytensä siihen, että Kaupunkiympäristön toimiala on käynnistänyt Katajanokan ja Kruununhaan aluesuunnitelmaan 2013-2022 pohjautuvat viheralueiden kunnostustyöt Katajanokalla aloittaen peruskorjauksen Merikasarminpuistosta, joka sijaitsee valtakunnallisesti merkittävällä rakennetulla kulttuuriympäristöalueella. Aluesuunnitelman mukaan puiston kunnostuksen tavoitteena on asukkaiden kohtaamista palveleva monitoimipuisto.

Rauniomuurit
Suunnitelmaluonnoksessa on esitetty puiston itäosan rauniota madallettavaksi matalimmillaan 0,5 metrin korkuiseksi turvallisuussyihin vedoten. Katajanokkaseura ry:n mielestä ympäröivä muuri tulisi säilyttää entisellään. Esitys madaltamisesta sotii Katajanokan asemakaavasuunnittelukilpailun voittaneiden arkkitehtien tavoitteita vastaan. Merikasarmin asemaa kaupunkitilassa haluttiin korostaa. Historialliset kerrostumat ja monikerroksiset ympäristöt olivat tärkeitä ja ovat edelleen. Muurien madaltaminen on perusteetonta vandalismia. Rauniosta häviää suojatun tilan tuntu ja kiipeilystä tulee lapsille haasteetonta ja tylsistyttävää. Samalla lisääntyy tarve hakea haasteita kiipeilemällä esimerkiksi jätekatosten katoille. Ympäristö ei ole koskaan täysin turvallinen. Turvallisuus perustuu ihmisen omaan käyttäytymiseen ja sitä ei lapsi tasamaalla opi. Puisto on aluesuunnitelmassa esitetty monitoimipuistoksi, eikä lasten leikkipuistoksi, jota koskee ankarammat turvallisuussäännöt.

Ramboll Oy:n vuoden 2017 lopulla muurista teettämä tutkimustulos tiilien kunnosta oli tyydyttävä. Rapautuneisuuden arvo oli vähäinen.

Puistosuunnitelmaluonnoksesta 7.5.2018 pidetyssä asukastilaisuudessa enemmistö osallistujista oli muurien säilyttämisen kannalla.

Tammikujanne
Puistosuunnitelmaluonnoksessa on esitetty Merikasarmin eteläsivulle istutetun tammikujan harventamista poistamalla joka toinen puuyksilö.

Katajanokkaseura ry:n mielestä näin voimakasta harventamista tulisi vielä harkita. Puukuja pehmentää pitkää Merikasarminkatua.

9.5.2018 Katajanokkaseura ry – Skatuddssällskapet rf
Tuula Palaste, puheenjohtaja
Sirpa Pääsky, varapuheenjohtaja

 

Aloite Uspenskin katedraalille johtavien portaiden talvikunnossapidosta

Katajanokkaseura ry – Skatuddssällskapet rf ehdottaa aloitteenaan Helsingin kaupunginhallitukselle, että Katajanokalla Kanavakadun alkupäässä sijaitsevat, Uspenskin ortodoksikirkolle johtava portaat siirretään talvikunnossapidon piiriin.

Portaiden vieressä olevalla kyltillä on osoitettu, että nämä portaat eivät kuulu  talvikunnossapidon piiriin.

Perusteluna aloitteellemme on se, että Uspenskin ortodoksikatedraali on myös talviaikaan hyvin suosittu matkailukohde. Erityisesti ulkomaisten matkailijoiden on vaikea hahmottaa ”virallista” reittiä Katajanokanpuiston ja Pormestarinrinteen kautta Uspenskin katedraalille. Tai ymmärtää kyltin tekstiä. Niinpä suurin osa matkailijoista pyrkii Uspenskille talviaikaan lumettuneiden, jäätyneiden ja liukkaiden portaiden kautta. Tällöin syntyy liukastumisista ja kaatumisista onnettomuus- ja vaaratilanteita. Samat vaaratilanteet toistuvat, kun matkailijat laskeutuvat Uspenskilta keskustan suuntaan näitä jäätyneitä ja liukkaita portaita pitkin.

Katajanokkaseura arvioi, että talvella hoidetut portaat toisivat Helsingin kaupungille enemmän positiivisia vaikutuksia – sekä kaupunkikuvallisia, maineellisia ja suoraan rahalla mitattavia – kuin mitä ne veisivät talvikunnossapidon henkilöstö- ja muina kustannuksina.

20.5.2011 Katajanokkaseura ry – Skatuddssällskapet rf

Nuorisolautakunnalle

Helsingin kaupungin nuorisolautakunnalle

Viite: ALUEELLISEN NUORISOTYÖN TOIMINTA- JA TILASTRATEGIAN TOIMENPIDESUUNNITELMA, nuorisolautakunta 20.11.2008

Katajanokkaseura on huolestunut Nuorisoasiainkeskuksen alueellisten palvelujen osaston osastopäällikön esityksestä Merikasarmin nuorisotalon lakkauttamisesta, vaikka ymmärtääkin kaupungin sinänsä oikeutetut säästämistavoitteet.

Seuran johtokunnassa on etsitty positiivista ratkaisua, joka tekisi mahdolliseksi nuorisotalotoiminnan säilyttämisen, mutta säästäisi myös nuorisoasiainkeskuksen käytettävissä olevia varoja.

Nykyisen toimipaikan vuokrakuluja voidaan vähentää kumppanuuksien avulla. Ratkaisu voisi löytyä talon kehittämisessä nykyistä enemmän monitoimitalon suuntaan, ja talon ylläpitämisestä aiheutuvien kustannusten jakamisesta useamman hallintokunnan kesken.

Katajanokalta puuttuu asukastalo, joka olisi kaupunginosassamme toimivien lukuisten asukasyhteisöjen käytettävissä kokous-ja muissa tilatarpeissa; Katajanokkaseura, joka on Helsingin vanhimpia kaupunginosayhdistyksiä, tarvitsisi itse viimeinkin pysyvän toimitilan, jollaisia kaupunki on järjestänyt monessa muussa kaupunginosassa.

Nuorisotalon yhteiskäyttösuunnitelmien kehittäminen on päässyt alkamaan vasta äskettäin, kun tieto nuorisotalon lopettamisuhasta on tullut seuran tietoon. Kaupungin kanssa on pitkään neuvoteltu Katajanokan entisen vankilan alueella olevan autiotalon kunnostamisesta siten, että siitä tarjoutuisi tilaa myös asukkaiden käyttöön. Suunnitelma ei ole edistynyt, mutta tilantarve on akuutti.

Asukastoimintojen vieminen Merikasarmin nuorisotaloon olisi käyttökelpoinen mahdollisuus saada asukastoimintoihin tarvittavaa tilaa ja säilyttää samallakaupunginosassa hyvin tarpeelliset nuorisotilat.

Nyt tarvitaan aikaa kaupungin eri hallintokuntien toimintojen yhteiskäytön suunnitteluun. Liian hätäisesti ei pidä lopettaa tarpeellisena pitämäämme kaupungin nuorisotoimintaa kaupunginosastamme.

Helsingissä 18. marraskuuta 2008

Katajanokkaseura ry