KIRJE KAUPUNGILLE

TIEDOTE / VETOOMUS

Katajanokan mattolaituri aiotaan hinata pois!

Helsingin kaupungin Kaupunkiympäristön toimialan Rakennukset ja yleiset alueet -yksikön kunnossapitoyksikkö ilmoitti 22.11. Katajanokkaseuralle hinaavansa ensi viikolla Laivastopuiston mattolaiturin talven ajaksi kokonaisuudessaan pois. Tätä perustellaan turvallisuudella, talviliukkaudella ja mahdollisilla korvausvaatimuksilla kaupungille.

Kaupungin hallintaan 2005 Satamalta siirtynyt mattolaituri on saanut olla portaineen paikallaan viimeiset 17 vuotta. Näiden vuosien aikana mahdollisesti sattuneista onnettomuuksista tai korvausvaatimuksista ei ole saatu tietoa. Onko niitä ollutkaan?

Talvikauden liukkaus on toki perusteltu huoli. Kaupunki ei nyt kuitenkaan tarjoa hiekoittamista kaupungin kulkualueiden tapaan. Miksi ei? Kulkusillan säilyminen jäiden puserruksessa kaupungin esittämistä epäilyistä huolimatta ehjänä voitiin todeta 2021 jäätalvena.

Mattis on asukkaiden suosima, kaikenikäisten tapaamispaikka koko vuoden ympäri. Sen sijainti turvallisessa ympäristössä vilkkaan kulkureitin ja laiturilla kävijöiden sosiaalisessa kontrollissa on tehnyt siitä asukkaiden ja vieraidenkin PAIKAN.

Kaupungin Rakennukset ja yleiset alueet -yksikön kirjoissa Mattolaituri on matonpesupaikka, ei muuta. Alueestaan vastaavan yksikön näkemys ei mielestämme ole tämän ajan mukainen. Kysymme eivätkö suuren Helsingin hartiat tässä kanna?

Nyt lähtee asukkaiden rakastama laituri puoleksi vuodeksi pois.

Vetoamme kaupungin päättäjiin: pidetään hyvin toimiva, asukkaita palveleva Mattolaituri paikallaan.

Helsingissä 23.11.2023

Katajanokkaseura ry.

Kati Laasonen, Katajanokkaseuran pj.

Martin Bunders, Katajanokkaseuran ympäristötoimikunta

Aiemmin tänään lähettämämme tiedotetta on tässä täsmennetty mattolaitureiden kunnossapidon vastuutaholla.

Lausunto Hylkysaaren osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta 1676-00/23

Helsingin kaupunki, kirjaamo, kaupunkiympäristön toimiala

Katajanokanseura haluaa esittää Hylkysaaren asemakaavamuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta 6.10.2023 seuraavaa:

On myönteistä, että pitkään toiminnoiltaan ja ylläpidoltaan ”hylätty” saari on saamassa uutta elämää. Tässä vaiheessa ei ole konkreettista suunnitelmaa kommentoitavana, mutta sitä tärkeämpää on tarkastella kaavamuutokselle asetettavia tavoitteita ja toteutuksen vaikutusten arviointia.

Nykyisessä asemakaavassa alue on käyttötarkoitukseltaan VY-aluetta eli virkistysalue, jolle saadaan rakentaa yleisiä rakennuksia, niitä palvelevia huoltotiloja sekä välttämättömät asunnot. Lähtökohtaisesti kaikki Kruununvuorenselälle avautuvat rannat sekä kalliomäen laki kokonaisuudessaan on merkitty vp-merkinnällä ohjeellisiksi puistotarkoituksiin varatuiksi alueen osiksi. Hylkysaaren ja Korkeasaaren väliseen salmeen on osoitettu kaksi vl-merkintää eli vesialueen osaa, jolle saa rakentaa laitureita, ja erityisesti näiden yhteyteen voidaan kaavan mukaan rakentaa saaren toimintaa palvelevia uudisrakennuksia.

OAS:n mukaan kaavaratkaisu on tehty, koska saari on siirtynyt yksityisomistukseen ja omistaja on hakenut kaavamuutosta kehittääkseen saarta majoitus- ja virkistyskohteena ja kaavaratkaisu mahdollistaa saaren muuttamisen matkailukäyttöön. Tästä voidaan päätellä, että saari on tarkoitus muuttaa kokonaan tai ainakin pääosin julkisesta virkistysalueesta yksityiseksi korttelialueeksi. Tämä olisi varsin poikkeuksellinen ja yleisten kaavoitustavoitteiden vastainen toimenpide, joka edellyttää laajempaa kaavallisen virkistysaluetarjonnan tarkastelua. Ja vaikka alue ja sen rakennuskanta on siirtynyt yksityisomistukseen, voidaan haluttaessa osoittaa asemakaavassa osia yleisiksi virkistysalueiksi tai korttelinosiksi, jolla yleinen virkistyskäyttö on mahdollista.

OAS:n liitteenä olevassa viitesuunnitelmaluonnoksessa huomio kiinnittyy mm. ”saaren sisäosiin” mutta todellisuudessa rantavyöhykkeille kaavailtuihin majoituskäyttöön tuleviin mökkeihin. Lähtökohtaisesti saaristorantojen ”mökittäminen” viime vuosisadan alun ja sotienjälkeisten vuosikymmenten tapaan tuntuu täysin oudolta ja anakronistiselta. Vai onko kysymys samankaltaisesta luksusmatkailukonseptista, joka leviää Lapin erämaihin? Nyt olemme kuitenkin UNESCO:n maailmanperintökohteen suoja-alueella.

Helsingin tärkeä strategia on ollut merellisyyden hyödyntäminen vetovoimatekijänä niin asukkaille kuin vierailijoille. Kruununvuorenselkä saarineen ja rantoineen on tässä suhteessa vahva resurssi. Kun kaupunki on huolestunut keskustan näivettymisestä eikä keskustassa ole yleisiä virkistyspaikkoja juuri ollenkaan, olisi Korkeasaaren vieressä oleva Hylkysaari mitä mainioin alue paikallisten, kaikkien helsinkiläisten ja turistien yleiseksi virkistysalueeksi ja keskustan elävöittäjäksi.

Siltä osin kuin kulkuyhteyksiä ei voi järjestää Korkeasaaren eläintarhan läpi Hylkysaari on riippuvainen vesiliikenteestä. Miten se hoidetaan – vesitakseilla/yksityiskuljetuksilla vai reittivesibusseilla? Ja jälkimmäisessä vaihtoehdossa – mitä reittejä ja satamapaikkoja? Onko tarkoitus tai mahdollista järjestää kiertolinjoja esim. Kaivopuisto–Harakka–Särkkä, Eteläsatama–Lonna–Suomenlinna–Vallisaari tai Meritullintori–(Korkea-/Hylkysaari)–Kruunuvuorenranta -reittien tapaan? Liikenteelliset vaihtoehtoratkaisut tulisi tuoda julkiseen keskusteluun jo tavoite- ja luonnosvaiheessa.

Nimenomaan Katajanokan ja sen asukkaiden kannalta esille nousee lähinnä kaksi kysymystä:

Miten hoidetaan edellä mainittu toisaalta yksityinen ja toisaalta yleisölle tarkoitettu vesiliikenne? Onko esimerkiksi mahdollista ja tarkoituksenmukaista käyttää Suomenlinnan huoltolautan laituria tai muu paikka Katajanokalla myös Hylkysaarta palvelevan vesiliikenteen satamana?

Entä Hylkysaaren tulevien toimintojen, rakennusten ja rakennelmien vaikutus lähiasutukselle? Rakentamisen ja muun maa- ja vesialueiden käytön maisemalliset vaikutukset? Mahdolliset häiriötekijät, kuten laajasti meren ylle leviävä ääni? Tämäntapaisten vaikutusten arviointia tulisi ennakoida jo lähtökohta- ja tavoitevaiheen selvitystyössä.

Katajanokalla 30.10.2023

Katajanokkaseura ry

Kaupungille lausunto Mattolaiturista

Katajanokan mattolaituri

Laivastopuiston mattolaiturista on tullut asukkaiden suosima paikka, jolle kulkijat pysähtyvät ja nuoret ja seniorit tapaavat. Jokainen on tervetullut ihailemaan merta ja etäämmällä kulkevaa meriliikennettä. Maksullisten palvelujen Helsingissä tätä kaikille ilmaista tilaisuutta myös käytetään.

Mattis on vuosia saanut olla ympärivuotisessa käytössä, eikä kulkusiltaa ole nostettu talveksi pois. Sijainti on rauhallinen. Ilkivaltaa tai ongelmia ei ole havaittu/tiedossa. Viime vuonna kulku sitten nostettiin varoittamatta pois.

Kaupungilla on oikeus hoitaa omaisuuttaan. Kaupunkilaisilla on hyvän hallintomenettelyn mukaisesti oikeus saada kuulla ja keskustella heitä koskevista asioista.

Olemmeko kuulleet perustelut, saati päässeet keskustelemaan asiasta kaupungin kanssa? Jäiden puristuksessa mahdollisesti vaurioituva kulkusilta? Kevättalvella jäämassa siirsi laiturin sivuun. Kulkusilta säilyi ehjänä.

Katajanokkaseura haluaa saada käydä asiasta rakentavan keskustelun kaupungin kanssa.

Lämpimin terveisin

-Kati Laasonen

Katajanokkaseuran puheenjohtaja

Kannanotto poikkeamislupahakemukseen Vyökatu 3 (As.Oy Helsingin Linnanpuisto)

Katajanokkaseura on 16.8.2013 lausunut mielipiteen ko. hanketta koskevaan alkuperäiseen poikkeamishakemukseen ja puoltanut huoltorakennuksen muuttamista asunnoiksi, mutta esittänyt, että puiston osien väliset kulkuväylät rakennuksen/määräalan kaikilla sivuilla olisivat jatkossakin julkiset ja riittävän väljät (karttapiirroksen keltaiset viivat). Erityisesti kunnostettavan rakennuksen ja koulun välistä kujaa ei saa toteutuksen kautta yksityistää luonteeltaan.

 Seura pysyy näissä kannanotoissa ja toivoo, että rakennuksen kunnostaminen ja puiston valmiiksi rakentaminen vihdoin käynnistyy. Linnapuiston loppuosan suunnittelussa ja toteutuksessa tulisi harkita kulkuväylien täydentämistä siten, että uuden pyöräkatoksen määräalan vierestä reitti jatkuu vankilamuurin ja päiväkodin välistä liikuntasalin pihalle ja Merikasarminkadulle, jolloin nykyinen hoitamaton joutomaa siistitetään ja uudet kulkureitit avautuvat (punaiset viivat).

Helsingissä 14.8.2023

Muistutus: Laivastokulku, katusuunnitelmaluonnos 15.2.2023

Kaupunkiympäristön toimiala                                                                      15.5.2023
Maankäyttö- ja kaupunkirakenne

Muistutus

Laivastokulku, katusuunnitelmaluonnos 15.2.2023

Katajanokkaseuran mielestä Laivastokulun katusuunnitelmaluonnos ja sen tavoitteet ovat pääosin kannatettavia.

Katajanokkaseura kuitenkin muistuttaa, että Laivastokadun ja Linnanpuiston välisen kulkuyhteyden turvallisuuteen tulee kiinnittää parempaa huomiota. Katusuunnitelmaluonnoksen autopaikkojen iso määrä (11 kpl) ja sijoitus sisältää turvallisuusriskejä tehdessään läpikulku- ja pyöräilyreitille osoitettavasta alueesta sekä ahtaan että pysäköitäessä, varsinkin peruutettaessa, erityistä tarkkaavaisuutta vaativan.

Laivastokulku on Katajanokan ala-asteen naapurissa. Alueella liikkuu koululaisia ja puistoon kulkevia leikki-ikäisiä lapsia. Suunnitelmaluonnoksessa ei ole tuotu esille tätä turvallisuusongelmaa ja mahdollisia ratkaisuja siihen.

Katajanokalla 15.5.2023

Katajanokkaseura ry. – Skatuddssällskapet rf.

Kati Laasonen, puheenjohtaja                   Staffan Lodenius, ympäristötoimikunnan pj

Eteläsataman itäosan suunnitteluperiaatteet kannanotto

Helsingin kaupungin kaupunkiympäristön toimiala
Asia: Eteläsataman itäosan suunnitteluperiaatteet

Katajanokkaseura kertoo kantansa ’Eteläsataman itäosa suunnitteluperiaatteet, luonnos 30.3.2023’ -asiakirjaan näin sähköpostitse kerrokantasi-verkkopalvelun sijasta. Kommenttimme kohdistuvat suunnitteluperiaatekaavioon sekä sanallisiin periaatteisiin asiakirjan mukaisessa järjestyksessä:

Kaavion pääteemat eli Katajanokanlaiturin kehittäminen puistokaduksi ja rantareitin ulottaminen Katajanokan rantoja kiertämään ovat kannatettavat. Myös kaaviokuvassa esitetyt muut periaatteet – avoimina säilytettävät näkymät, Satamakadun säilyttäminen yhtenäisenä avoimena alueena, merikylpylän ja tapahtuma-alueen (Allas Seapool) uudistava säilyttäminen ja rakentamis-/kehittämisalueen osoittaminen – vastaavat käsityksemme mukaan katajanokkalaisten enemmistön odotuksia. 

Kommentit teemoittain:                                                                                                                                       

Kaupunkirakenne ja kaupunkikuva
– Esitetyt tavoitteet ja suunnitteluperiaatteet perustuvat huolelliseen tilanneanalyysiin ja johtopäätökset ovat mielestämme osuvat. Nämä linjaukset sopivat jokseenkin sellaisinaan myös seuraavassa vaiheessa laadittaviksi itäosan suunnitteluperiaatteiksi.

Uudisrakentaminen kansallismaisemassa
– Kuten edellä.

Julkinen ulkotila ja toiminnot…
– Tapahtumien osalta ”eri vuodenaikojen ja vuorokauden aikoina” on varmistettava häiriöiden hallinta. Nykyisin Allas-konserttien äänitaso on ajoittain kohtuuttoman korkea lähikortteleiden asutuksen kannalta.
– Maauimalan rakenteet ja rakennukset on sopeutettava aivan erityisellä pieteetillä ja herkkyydellä Presidentinlinnaan ja Kauppatorin itäpään ympäristöön.
– Satamatoimintojen ja laivaliikenteen jatkuminen on sinänsä hyväksyttävä ja kannatettava periaate, mutta siten, ettei se rajoita kohtuuttomasti liikkumista esimerkiksi rantareitillä ja muilla julkisilla jalankulkualueilla.
– Rantareitti tulee linjata mahdollisimman luontevasti ja sujuvasti erityisesti kanavaseudun kohdalla. Eri liikkumismuodoille on varattava riittävästi, tarvittaessa toisistaan erotettua tilaa – ylileveitä väyliä kuitenkin välttäen.

Ilmastoviisas rakentaminen
– Esitetyt hyvät periaatteet soveltuvat myös itäosaan.

Liikenne ja pysäköinti, kestävät kulkumuodot
– Esitetyt periaatteet ovat enimmäkseen kannatettavia, mutta niiden toteuttamisessa ne on suhteutettava koko Katajanokan liikennejärjestelyihin, esimerkiksi Seuran aiemmin esittämällä tavalla.
– Kohta ”Sataman autoliikenteen (saattoliikenne, rekkaliikenne) toimivuus tulee varmistaa” tulisi kirjoittaa muotoon ”Sataman autoliikenteen (saattoliikenne, automatkailuliikenne, rekkaliikenne) toimivuus tulee varmistaa ja nykyiset häiriöt asutukselle ja liikenneturvallisuudelle poistaa tai vähentää”.
– Liikennejärjestelmäsuunnittelussa tulee kiinnittää huomiota sähköpotkulautailun ja muun mikroliikkumisen aiheuttamiin haasteisiin ja mahdollisuuksiin.

Teknistaloudellinen suunnittelu ja kaavatalous
– Tulvasuojaus suunnitellaan vaiheittain toteutettavaksi siten, että teknisesti ja kaavoituksellisesti varaudutaan ”pahimpaan skenaarioon” mutta toimenpiteet toteutetaan vaiheittain tulevan kehityksen mukaan, myös väliaikaisia ratkaisuja hyödyntäen.

Skattalla 19.4.2023  Katajanokkaseura ry.  

Kati Laasonen                                         Staffan Lodenius

Katajanokkaseuran pj.                                       Ympäristötoimikunnan koollekutsuja

Mielipide Tulli- ja pakkahuoneen suunnitelmasta

Kaupunkiympäristön toimiala
Asemakaavoituspalvelu
Diaarinumero HEL 2022-012117
Hankenumero 2481_10
Mielipide koskien 13.2.2023 päivättyä osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa, OAS 1645-00/23:
Tulli- ja pakkahuone, Katajanokanlaituri 5, asemakaavan muutos


Katajanokkaseura esittää Tulli- ja pakkahuoneen asemakaavamuutoshankkeesta
seuraavaa:
Tulli- ja pakkahuone on ollut arvoonsa ja käyttömahdollisuuksiinsa nähden
kohtuuttoman kauan vajaakäyttöisenä, joten kaikki toimenpiteet, jotka tähtäävät
tilanteen korjaamiseksi, ovat tervetulleita. Rakennuksen myynti yksityiseen
omistukseen ja käyttöön sisältää kuitenkin riskitekijöitä, joiden takia myyntiehtojen
ohella myös asemakaavan sisältöön on kiinnitettävä erityistä huomiota. Nyt esillä
oleva kaava- ja selostusluonnos on sen verran alkutekijöissään, ettei siihen voi vielä
ottaa kantaa.
”Katajanokalla satavuotias Tulli- ja pakkahuone, jonka rakennustaiteellista ja
kulttuurihistoriallista arvoa ei kukaan kiistä, saa edelleen pölyttyä ja odottaa hyviä
ehdotuksia uusista käyttömuodoista.” Näin toteaa Anja Kervanto-Nevanlinna jo
vuonna 2003 varteen otettavassa artikkelissaan Teollinen kulttuuriperintö (Näköaloja
kadunkulmalta, kaupunkihistorian kirjoituksia, s. 167–177.) Silloin rakennuksen
alkuperäisen käytön loppumisessa oli kulunut seitsemän vuotta – nyt
kaksikymmentäseitsemän.
Tänä aikana Katajanokka ja maailma ovat muuttuneet, mutta kaavahankkeen ainoa
esille nostettu tausta-asiakirja, sinänsä ansiokas rakennushistoriallinen selvitys, on
laadittu jo vuonna 1996. Siinä käytetyt painetut kirjallisuuslähteet ovat keskimäärin
yli 60 vuotta vanhoja, tuorein on vuodelta 1989! RHS on siten päivitettävä mm.
nykytilanteen kohdalla (11.2) ja arvottamisen (12) osalta. Vuonna 1996 Tulli- ja
pakkahuone oli ollut käyttämättömänä vain pari vuotta – nyt se on ollut
vajaakäyttöisenä jo 30 vuotta, joten on selvää, että ”nykytilanne” on aivan erilainen
monessa suhteessa. Arvottamisen yhteydessä rakennussuojelutilannetta kuvataan
toteamalla, että ”Tulli- ja pakkahuoneen tonttia koskee asemakaava, joka on
vahvistettu 8.4.1895. Kun asemakaavan muuttaminen tulee ajankohtaiseksi, se
tullaan tekemään Yleiskaava 1992 mukaisesti. Rakennus tullaan merkitsemään
suojeltavaksi sr1 -merkinnällä ja määräyksellä, joka tarkoittaa myös sisätilojen ja
kiinteiden sisustusten suojelua.” Nykyisin – kun jo kaksi uutta yleiskaavaa on laadittu
– rakennushistoriallisiin selvityksiin tulee sisältyä huomattavan tarkempi ja syvempi
johtopäätösosio arvottamisineen, arviointeineen ja suosituksineen.
Asemakaavaluonnos sisältää oikeastaan vain kaksi asiaa: käyttötarkoitus- ja
suojelumääräykset. Liike- ja toimistorakennusten korttelialueelle voi sijoittaa
palvelu-, ravintola-, kokoontumis- ja näyttelytiloja. Mainitut toiminnot ovat
tervetulleet katajanokkalalaisten ja kaikkien kaupunkilaisten kannalta, mutta saako
rakennusta käyttää pääasiallisesti tai kokonaan toimistotiloina, lukuun ottamatta
joitakin pohjakerrokseen avautuvia liike- tai palvelutiloja?
Asemakaava-alue käsittää ko. korttelin osalta myös katualueita. Julkisanomattomana
tarkoituksena lienee raskaan terminaaliliikenteen tarvitsemien katujärjestelyjen
tarkastelu kaavan yhteydessä, vaikka OAS:ssa päätavoitteeksi on kirjattu jalankulun
viihtyisyyden parantaminen. Tämä onkin kannatettava ja asukkaiden kaipaama
tavoite, joten nyt kun Varman Katajanokanlaituri-hanke kohta valmistuu, olisi
oivallinen tilaisuus valmistella ja käynnistää laajempi laiturialueen ja Satamakadun
julkisten alueiden kunnianhimoinen kohentaminen, kuten Katajanokkaseura on
kaupungille esittänytkin (ks Katajanokan Kaiku 2021).
Katajanokalla 16.3.2023
Katajanokkaseura ry

Kannanotto mattolaiturista

Katajanokan mattolaituri ilman kulkusiltaa, kuva: Kati Laasonen

Katajanokan mattolaituri

Katajanokan mattolaituri on Laivastopuiston kiinteä osa. Se tarjoaa asukkaille mahdollisuuden päästä veden äärelle, ympäri vuoden ja maksutta. Tätä mahdollisuutta Katajanokalla on todella käytetty hyväksi. Laiturille poiketaan lenkkipolulta jutustelemaan tuttujen kesken. Hyvällä säällä istuskellaan pöydillä ja otetaan aurinkoa. Laituri on nuorison suosima tapaamispaikka. Isovanhemmat opettavat lapsenlapsia onkimaan (ja kalaa tulee!). Pienimuotoisia juhliakin laiturilla on nähty, pöydät hienosti katettu ja vieraat kutsuttu paikalle. Mattolaiturista on moneksi. Laituri suvaitsee ja sitä kunnioitetaan asukkaiden omana paikkana. Häiriöt ovat harvinaisia. Niin, ja mattojakin toki pestään kauniina kesäpäivinä.

Stara on pitänyt kiitettävästi huolen siitä, että laituri on kunnossa ja turvallinen. Siitä asukkaat ja Katajanokkaseura ovat esittäneet Staralle monet kiitokset. Veteen pulahtaville Stara on rakentanut tukevat portaat – oiva pelastustie merestä.

Sitä suurempi oli tyrmistys, kun (20.10.2022) kulkusilta varoittamatta poistettiin talven ajaksi. Laiturille pyrkivät jäivät suu auki ja pyyhe kädessä todistamaan tapahtuvaa. Arvelemme, että kaupungilla tapahtuneessa henkilövaihdoksessa ei sovittua käytäntöä ole välitetty eteenpäin. Syrjäinen mattolaituri ei ole sattunut viranomaisten kävelyreiteille, eikä laiturin vilkkaasta asukastoiminnasta ole kiirinyt tietoa Kaupungintalolle saakka.

Katajanokan mattolaituri toteuttaa kaupungin omia tavoitteita, edistää lähiulkoilua ja kaikenikäisten ja -taustaisten kaupunkilaisten kanssakäymistä. Hyvää kaupunkielämää.

Katajanokkaseura toivoo Katajanokkalaisten puolesta käyntisillan pikaista palauttamista ja siihen merkintää ei talvikunnossapitoa.

Katajanokkaseuran ja Kruunuhaan asukasyhdistyksen mielipide lumenkaadosta

Hernesaaren lumenkaatopaikkaa koskeva kannanotto

Pidämme kaikkia Itämeren ja Helsingin rantavesien puhdistamista ja muuta ympäristöllistä suojelua tärkeänä ja välttämättömänä. Siinä työssä hulevesien hallinta on keskeinen osatehtävä ja lumien käsittely on taas osa sitä. Ympäristöministeriön julkaisussa 2020:25 ’Selvitys lumen mereen kaatamisen kieltämisestä’ käsitellään aihetta varsin kattavasti nykytilannetta ja sen ympäristövaikutuksia sekä lumen käsittelyn vaihtoehtoja. Johtopäätöksenä todetaan mm. seuraavaa:

Lumen mereen sijoittamisen merkittävimpien ympäristövaikutusten todettiin liittyvän roskaantumiseen ja negatiivisiin imagokysymyksiin. Lumen haitallisista tai rehevöittävistä aineista ei todettu pitoisuuden pienuuden vuoksi aiheutuvan merkittävää riskiä meriympäristölle. Lumen mereen sijoittamisen kieltäminen tai ympäristölupa- ja seurantavelvollisuuden asettaminen … vaikuttavat ylimitoitetuilta [toimenpiteiltä]”.

Niin kauan kuin Hernesaaren lumenkaatopaikka on toiminnassa, huolehditaan puhdistustoimenpiteistä kaikin keinoin ja samalla kehitetään vaihtoehtoisia, ympäristön kannalta parempia lumenkäsittelyratkaisuja.

Innovaatioiden kehittäminen ja testaus eivät voi olla perustelu lumen mereen kippaamisen jatkamiseen, vaan se tulee lopettaa vitkuttelematta. Kaupunginvaltuusto 25.9.2019 edellytti, että selvitetään mahdollisuudet seurata Tukholman, Oslon ja Pietarin esimerkkiä ja lopettaa lumen kaato mereen viimeistään 2021 talvella.

Kantakaupungin alueelle on tärkeää löytää uusia lumenvastaanottopaikkoja kuorma-autoliikenteen vähentämiseksi. Hernesaari on eteläisen suurpiirin ainoa lumenvastaanottopaikka. Sen lakkauttaminen merkitsisi eteläisen Helsingin lumien kuljettamista pääosin Pohjoisrannan kautta lähimmille lumenvastaanottopaikoille Kyläsaareen, Viikkiin tai Herttoniemeen. Hernesaaren eteläkärkeen on asemakaavassa nro 12510 (vuodelta 2019) ET-1 merkinnällä varaus lumenvastaanottoalueelle ja venesatamatoiminnoille. Hernesaaren asemakaava toteutuu pääosin tällä vuosikymmenellä. Kyläsaaren lumenvastaanottopaikka poistunee uudisrakentamisen tieltä 2030-luvulla.”

Katajanokkaseura, Kruununhaan asukasyhdistys

Kati Laasonen Katajanokkaseuran puheenjohtaja

Staffan Lodenius Katajanokkaseuran ympäristötoimikunnan pj

Leena Nousiainen Kruunuhaan asukasyhdistyksen puheenjohtaja

Matti Kivelä, Kruunuhaan asukasyhdistyksen ympäristövastaava