Katajanokkaseuran mielipide polkupyöräpaikoista

Katajanokkalaisia on ihmetyttänyt polkupyörätelineiden asentamista varsin tiheästi eri puolille ns. vanhaa Katajanokkaa. Pyöräpaikkojen järjestäminen on toki nykyisten liikennevisioiden mukaista, mutta niiden määrä ja sijainti ei tunnu vastaavan tarvetta. Asukkaat säilyttävät pyöriään pihoissaan tai kellareissa ja paikat palvelevat satunnaisia vierailijoita. Kaduilla tai katuosuuksilla, joille niitä on nyt pystytetty, ei ole juuri kivijalkapalveluja. Pyöräparkkien sijainti suhteessa esim. porttikäytäviin ja suojateiden suhteen tuntuu monessa paikassa vievän turhan monta asukaspysäköintipaikkaa, joista on muutenkin kova pula. Pyöräparkeissa näyttää olevan merkittävä määrä sähköpotkulautoja säilytettyinä – se voi olla osaratkaisu asukkaita vaivaavaan ongelmaan, mutta on tuskin alkuperäisen tarkoituksen mukaista. 

Katajanokkaseura on pahoillaan siitä, että pyörätelineiden määrästä, sijoittelusta ja estetiikasta ei keskusteltu tai edes tiedotettu etukäteen. Asukkailla ja kiinteistönhaltijoilla on kuitenkin kattavin paikallistieto alueen olosuhteista ja tarpeista.

Katajanokkaseuran puolesta Helsingissä 4.11.2021

Liikennesuunnittelupäällikkö Reetta Putkonen vastasi Katajanokkaseuran mielipiteeseen seuraavaa:

”Pahoittelemme, ettei pyöräpysäköinnin toteutuksesta ole käyty riittävää vuoropuhelua asukkaiden kanssa ennen niiden rakentamista. Tulemme kehittämään pyöräpysäköinnin suunnitteluvaiheen aikaista vuorovaikutusta sekä parantamaan tiedotusta pyöräpysäköinnin toteutuksesta.

Pyöräpysäköintiä toteutetaan katualueille ja ensisijaisesti pyritään löytämään kohteita, jotka eivät ole muussa käytössä. Vastaavanlaista pyöräpysäköintiä on toteutettu aikaisempina vuosina mm. Töölöön, Kamppiin ja Kallioon.

Pyöräpysäköinnin suunnittelu nojautuu Helsingin kaupungin pyöräpysäköinnin suunnitteluohjeeseen sekä pyöräpysäköinnin yleissuunnitelma ja toteutusohjelmaan vuosille 2021-2025. Asukasvuorovaikutusta on toteutettu esimerkiksi vuonna 2017 asukaskyselyllä, jossa kaupunkilaiset saivat laittaa omia ehdotuksia pyöräpysäköintipaikoista. Pyöräpysäköinnin laadun ja määrän nostamisella on tutkimusten mukaan vaikutusta siihen, että helsinkiläiset pyöräilisivät enemmän. Helsinkiläiset vastasivat pyöräilybarometrissa vuosina 2017 ja 2019, että he pyöräilisivät enemmän, jos pyörien pysäköintipaikat ja alueet olisivat paremmin turvattuja ilkivallalta ja varkauksilta.

Saamiemme palautteiden johdosta, olemme arvioineet uudelleen uusien pyörätelineiden sijainteja Pormestarinrinne 2 ja Satamakatu 5 edustalla. Pormestarinrinne 2 edustalla pyörätelineitä ei tulla poistamaan tai siirtämään, koska rakennettu vaihtoehto on todettu saavutettavuuden vuoksi parhaimmaksi ratkaisuksi tällä alueella. Satamakatu 5 edustalla olevat pyörätelineet voidaan sijoittaa Tove Janssonin puistoon kesän 2022 aikana. Tove Janssonin puiston viereen toteutetaan pyöräpysäköintipaikkoja, jotka täyttävät alueen pyöräpysäköintitarpeen ja tämän vuoksi Satamakatu 5 edustalla olevat pyörätelineet voidaan poistaa.”

Seuran kommentti raitiolinjasuunnitelmiin

1920 -luku . Rahastajia ja raitiovaununkuljettajia sekä raitiovaunu numero 4 Töölön raitiovaunuhalleilla. Joukossa Ruth Saario.

Ratikkalinjastovaihtoehdot

Katajanokkaseura haluaa esittää HSL:n kaupunki- ja pikaraitioliikenteen linjastosuunnitelman alustavista linjastoluonnoksista seuraavaa:

Katajanokka on Helsingin ainoita kaupunginosia, joiden joukkoliikenne on pelkästään raitiovaunujen varassa. Suhde ratikkaan on lähtökohtaisesti hyvin myönteinen, mutta ratikkarata on myös häiriöille altis. Yllättävien mutta varsin yleisten liikennehäiriöiden osalta monet tapahtumat esimerkiksi Senaatintorilla, Aleksilla tai Eduskuntatalon edessä viivästyttävät tai keskeyttävät liikennöinnin – ilman, että siitä voidaan tiedottaa pysäkeillä odottaville. Näin ollen on toivottavaa, että Katajanokalle liikennöisi jatkuvasti kaksi linjaa, eri reittejä pitkin. Nykyinen linja 5 ei käytännössä juuri pysty palvelemaan katajanokkalaisia. Katajanokanlaiturin varrelle suunnitellut toiminnot perustelevat liikennöinnin mittavaa lisäämistä.

Esitetyistä linjastovaihtoehdoista vaihtoehto B linjat kulkevat pääosin eri reittejä ja peittävät yhdessä hyvin koko kantakaupungin sen pohjoisia osia myöten ja tarjoaa suoran yhteyden esimerkiksi Rautatieasemalle. Linja 10 on selkeä ja nopea kulkien nykyisen nelosen tapaan Aleksia ja Mannerheimintietä pitkin Töölön tullille (josta voi jatkaa joko Pikku-Huopalahteen tai Munkkiniemeen. Linja 5 kiemurtelee hitaammin, mutta uusia, tärkeitä kytkentöjä ovat Kruununhaka, Yliopiston metroasema, Rautatieasema ja Kamppi sekä Etu-Töölön, Kallion, Vallilan ja Käpylän alueet.   

Vaihtoehdossa A molemmat linjat kulkevat samaa reittiä Runeberginkadun kautta Töölön torille, josta linja jatkaa Käpylään ja linja 5 Pasilaan. Kantakaupungin pohjoisosiin ja Pasilaan saadaan suorat, mutta hyvin hitaat yhteydet, kun taas Mannerheimintien varsi ja Kruununhaka-Hakaniemen seutu jäävät lähes kokonaan ja ratikan palvelualueen ulkopuolelle. Yhteisellä runkolinjalla vuoroväli muodostuu hyvinkin lyhyeksi, mutta reitti on liikennehäiriöille hyvin altis.

Yhteenvedonomaisesti seura katsoo, että vaihtoehto A on asukkaiden ja muiden toimijoiden kannalta nykyistä linjatarjontaa selvästi huonompi ja vaihtoehto B taas nykyistä selvästi parempi.

Ulkoministeriön pysäköintialueen muutokset kulkureitteihin

Ulkoministeriön Merikasarmin kiinteistön (tontti 8141/1) pysäköintialueen rakennustyö on valmistumassa. Katajanokan vanhalta puolelta ”Kärjen” alueelle johtava, siellä asuvien ja alueen palveluita käyttävien katajanokkalaisten kulkuyhteys katkeaa. Vastaavaa yhteyttä ei ole. Rannassa kulkeva kapea polku on ulkoilijoiden käytössä, eikä se vastaa Laivastokadun jatkeen poistuvaa väylää.

Katajanokkaseura esittää, että tärkeä kulkuväylä suunnitellaan ja toteutetaan mahdollisimman pian.

Lausunto Tove Janssonin puiston ja Kanavapuiston puistosuunnitelmasta

Kuva 1. Puisto oleskeluympäristönä penkkeineen ja väljine nurmikkoineen. Selvityksen kuvateksti: Victor Malmbergin veistos Vedenkantaja sijoitettiin Katajanokanpuistoon vuonna 1924. Puiston keskiosan soikean nurmialueen molempiin päihin tehtiin pyöreä istutus, joista toinen ympäröi veistosta. Taustalla Rahapajankadun muurin edessä on 1940-50-luvun vaihteessa perustettu perennapenkki. Valokuva Roos, 1950-luku. HKMKA (Näkymä: Puistohistoriallinen selvitys, s. 30)

Kuva 2. Tove Janssonin piirros vuodelta 1934 kertoo osaltaan silloin 20-vuotiaan taitelijan ympäristö­käsityksistä, johon usein sisältyvät epäsovinnaisuus, rosoisuus ja salaperäisyys. (Jansson: Bulevardi ja muita kirjoituksia, s. 15.)

Lausunto Tove Janssonin puiston ja Kanavapuiston puistosuunnitelmasta

Katajanokkaseura toteaa ilolla, että kaupunginosamme arvokkain ja perinteikkäin julkinen tila, Tove Janssonin puisto kunnostetaan ja pitää esitettyä puistosuunnitelmaluonnosta pääpiirteissään hyvänä. Svante Olssonin historiallisen puisto­suunnitelman kunnioittaminen on perusteltua ja kohentaa puiston asemaa kantakaupungin historiallisten puistojen sarjassa.

Puiston kunnostamisessa ja kehittämisessä seura haluaa tuoda korostetusti esille kaksi näkökulmaa, jotka eivät nouse puistosuunnitelmassa esille: toisena puiston toiminnallisen luonteen ja toisena Tove Janssonin merkityksen hänen nimikko­puistonsa muodonannossa. Lisäksi esitetään muutama erillishuomio.

1. Tove Janssonin puisto julkisena olohuoneena

Tove Janssonin puisto on Katajanokan ainoa aidosti kokoava julkinen tila ja samalla yksi koko keskustan harvoista urbaaneista viherkeitaista. Puiston tulee palvella monipuolisesti puiston kaikkia käyttäjäryhmiä ’sylivauvasta senioriin’ ja keväästä talveen.  

Puiston toiminnallinen jäsentely — oleskelualueet ja kulkuväylät, kioskiaukio, leikkipuisto ja koirapuisto — vastaa nykytilannetta ja voidaan katsoa luontevaksi. ”Uutena” elementtinä esitetään näköalatasanteen palauttamista ja ylitiheän kasvillisuuden karsimista, mikä avaa kirjaimellisesti uusia näkymiä puistoon ja sen halki.   

Suunnitelmaselostuksen mukaan ”[o]leskelumahdollisuuksia puistossa lisätään ja viihtyisyyttä parannetaan aukion uudelleenjärjestelyn avulla. …Puiston viihtyisyyttä lisätään tarjoamalla enemmän istuskelupaikkoja puistossa.” Tässä suhteessa näyttää kuitenkin syntyvän ristiriitatilanne. Puistojen urbaaniin käyttöön kuuluu nykyään myös vapaa­muotoinen oleskelu nurmikolla. Muotopuutarha istutuksineen ei tällaista käyttötapaa mahdollista, vaan sille jäisi pienehkö, melko varjoisa nurmialue pääjalankulkuväylän varrella.

Oletettavasti useimmille puiston käyttäjille erityisen rakkaat ovat vuodenaikojen etenemisestä kertovat ja ”vapaata luontoa” edustavat kevätkukat, kukkivat puut ja pensaat sekä ruusut ja muut perennat. Näyttävät, joskin formaaliset kausikukka-asetelmat voisivat tuoda tähän, kuvasta 1 huokuvaan tunnelmaan lisäyksen, mutta ei saa sitä korvata. Puiston pitää toimia sekä ’olohuoneena’ että ’salonkina’.

Puiston tulee olla viihtyisä ja mieltä kohottava myös muina kuin ’kausi-istutusten’ aikoina. Talvisin puistossa on kaupunginosan suosituimpia liukumäkiä, mikä kannattaa ottaa huomioon uusien istutusten ja mahdollisten kiinteiden rakenteiden sijoittelussa. `Muutkin talvitoiminnot tulee mahdollistaa — ja samalla varmistaa esteetön ja turvallinen liikkuminen maastoltaan haasteellisessa ympäristössä. Välikausina korostuu puisto kävely-ympäristönä, osana laajempaa reitistöä, jolloin kovien pinnoitteiden, portaiden yms. laatuominaisuudet korostuvat. Esimerkiksi ’kioskiaukion’ kiveyksen laajentamista kadunreunaan asti olisi syytä harkita; ilmeeltään yhtenäisempi ja arvokkaampi aukio toimii pienimuotoisten tapahtumien paikkana ympäri vuoden. Ja niin leikkipuiston kuin koirapuiston tulee palvella käyttäjiään kaikissa sää- ja kelioloissa.

2. Tove Janssonin puisto nimikkopuistona

Vaikka tavoitteena ei ole puiston ja sen leikkialueen profilointi Tove Jansson-, saati Muumi-teemapuistoksi, ei nimikko­puistoon liittyviä konnotaatiota voi eikä pidä välttää. Katajanokka on Helsingin keskustan tärkeä vetovoimakohde. Kun koti- tai ulkomainen matkailija(ryhmä) Kauppatorin tienoilla liikkuessaan tai Tukholman lautalta rantautuva lapsiperhe havaitsee kartalta merkinnän ’Tove Jansson Park’, kiinnostus eittämättä herää. Näin on todettu myös puiston kehittämisperiaatteissa: ”Katajanokan puiston sopivuutta Tove Janssonin nimikkopuistoksi perusteltiin sen tiiviillä liittymisellä taiteilijan lapsuuteen ja nuoruuteen. Lisäksi nimikkopuisto haluttiin paikkaan, jossa kansainvälisesti tunnetun taiteilijan puisto olisi helposti saavutettavissa myös turisteille.” (Puistohistoriallinen selvitys, s. 37; lihavointi lisätty.)

Mutta jos paikan päällä ainoa viittaus nimeen on infotaulu tai kaksi, on ilmeinen vaara, että turistien ja muiden kävijöiden kiinnostus muuttuu pettymykseksi — mikä tuskin vastaa kaupungin matkailustrategian pyrkimyksiä.

Tove Janssonin (1914-2001) kuva- ja sanataiteessa rakennettu ja luonnonympäristö on vahvasti läsnä, niin konkreettisella kuin salaperäisellä tasolla. Nimikkopuistossa paikan hengen (genius loci) olisi syytä olla nimenantajan hengen mukainen. Tätä henkeä kuvatkoon esimerkiksi kuva 2 edellä. Muistellessaan lapsuuden kokemuksia puistosta hän nostaa esille ’Venäläisen kirkon’ jalustaa ja salaperäisiä pensakoita muuten varsin ikävässä pikkupuistossa (ks. viite).

Edellä kuvattuja aineksia on varsin kiitollista tuoda esille monilla tavoin, esimerkiksi ympäristötaiteen keinoin, joita puistohistoriallisen selvityksen liitteessä 1 on varsin ansiokkaasti eritelty. Sekä oleskelu- että leikkipuiston ja miksei koirapuistonkin puolelle olisi syytä tuoda tätä ulottuvuutta kävijöiden löydettäväksi ja koettavaksi. Ympäristötaide­teoksen ohella tai sijasta voidaan hyödyntää vaikkapa kulkuväylien ja aukioiden pinnoitteita, kadunkalusteita ja leikki­välineitä, valaistusta ja ääniefektejä yms.

3. Erillishuomiot

Kanavapuistoa koskien Katajanokkaseura on tuonut käsityksiään esille graniittiportaiden kunnostamissuunnitelmasta annetussa lausunnossaan.  Ilta-auringossa kylpevästä länsirinteestä on muodostunut ns. pussikaljapaikka – lähinnä muille kuin katajanokkalaisille. Sen enempää edistämättä kuin estämättäkään tätä käyttötapaa voi olla syytä esim. parantaa kulkuväylän ja avokallion välisen nurmialueen kulutuskestävyyttä sekä sijoittaa roskakori väylän varrelle.

Puiston rauhallisuutta ja yleistunnelmaa haittaa liikenne, ei vähiten mäkeä nousevien rekkajonojen melu. Yleisenä tavoitteena tulisi olla liikenteen vähentäminen, mutta häiriöiden torjunta tulisi mahdollisuuksien mukaan ottaa huomioon myös puiston suunnittelussa.

Yhteenveto

Katajanokkaseura pitää tärkeänä, että puiston kunnostamisessa otetaan eri käyttäjäryhmät ja eri vuodenaikojen toiminnot monipuolisesti huomioon ja että puistosta muodostuu todellinen, ei vain nimellinen Tove Janssonin nimikkopuisto. Seura on mielellään aktiivisesti mukana hankkeen viimeistely- ja toteutusvaiheessa.

Katajanokalla, 30.3.2011

Katajanokkaseura                                                                    

Lähteet ja viitteet

Katajanokkaseura (2013): ”Kansainvälisesti tunnetuimman suomalaisen perheen, Muumiperheen, äidin syntymästä tulee ensi vuonna kuluneeksi sata vuotta. Julkisuudessa on ollut tietoja, että Helsingin kaupunki suunnittelee merkkivuoden juhlistamista muun muassa nimeämällä jokin katu tai paikka Tove Janssonille. Katajanokkaseura esittää, että ”Katajanokan puisto” nimitettäisiin ”Tove Janssonin puistoksi”. Tove Jansson on syntyperäinen katajanokkalainen, ja hänen kotikatunsa, Luotsikatu alkaa tuosta puistosta. … Puiston yläpuolella kohoaa Uspenskin katedraali. Katedraali on kaupunkimme kärkinähtävyyksiä, johon käy vuosittain tutustumassa kymmeniä tuhansia turisteja. Kaikkia heitä ja ainakin lukuisia japanilaisia turisteja ajatellen olisi paikallaan osoittaa, että muumit ovat syntyisin Helsingistä.” Aloite Helsingin kaupungin nimistötoimikunnalle 17.4.2013.   Tove Janssonin puisto -juhla 9.8.2014. skatta.kuvat.fi (foto: Eero Nurmikko)

Maisema-arkkitehtitoimisto Näkymä Oy (2016): Tove Janssonin puisto – Puistohistoriallinen selvitys ja kehittämisperiaatteet. Helsingin kaupungin rakennusviraston julkaisut 2016:4. LIITE 1. Reunaehtoja ympäristötaiteen sijoittamiselle puistoon (s. 63-66).

Tove Jansson (1994): Skatudden. Teoksessa Adress Helsingfors, toim. Helen Svensson, Schildts.
”Däruppe, högt över spårvagnen, finns en mycket smal passage av buskskog tätt intill fundamentet. Där hade jag styrelsemöte för min hemliga förening.” (s. 65); ”Visst kan våren vara nog så trevlig, folk som kommer ut ur sina hål och drar med sig sina barn­vagnar för att vädra småbarn i parken, förresten en mycket tråkig liten park.” (s. 67).

Tove Jansson (2017): Bulevardi ja muita kirjoituksia, toim. Sirke Happonen, Tammi

Katajanokkaseura ry:n kannanotto Uspenskin katedraalin portaiden ja puistokäytävän suunnitelmaluonnoksesta

helsinki.kirjaamo@hel.fi

ollipekka.aalto@hel.fi

 

Katajanokkaseura toteaa, että Uspenskin katedraaliin johtavan porrasyhteyden uusiminen on perusteltua, jopa välttämätöntä. Hanke on toisaalta kulttuurihistoriallisesti ja kaupunkikuvallisesti niin merkittävä, että sen suunnittelu ja toteutus edellyttää erityistä hienovaraisuutta.

Kanavapuisto porrasyhteyksineen sijaitsee RKY-alueella ’Katajanokan vanha osa’, joten muutostoimenpiteet tulee tehdä harkitusti ja hienovaraisesti yhteistyössä museoviranomaisten kanssa. Paikka on topografisesti ja kaupunkikuvallisesti erittäin merkittävä ja näkyvä, kuten vanhasta valokuvasta ilmenee. Resvoyn Rauhan kappelin (1913-20) paikka tuskin kaipaa maastoon merkitsemistä, mutta historiallisista vaiheista kertovan infotaulun asentamista esim. portaiden ylätasanteelle voisi harkita.

Hankkeessa on kyse uudis-, ei korjausrakentamisesta; täsmällinen ja ”teollinen” porrasyhteys korvaa nykyisen epäsäännöllisyksiä sisältävän, niin rakentajien kädenjälkiä kuin käyttäjien jalanjälkiä näyttävän rakennelman.

Kannatettavia ratkaisuja suunnitelmasta löytyy:

  • portaiden sijainti ja muoto on periaatteessa nykyisellään,
  • askel- sekä noppa- ja nupukiviä käytetään uudelleen,
  • porrasyhteydestä tulee nykyistä helppokulkuisempi, väljempi ja turvallisempi (valaistus, lumensulatus/ talvikunnossapito, hulevesien ohjaus ym.),
  • uusi ylätasanne on toiminnallisesti hyvä mm. matkailijaryhmiä ajatellen; tasanne voisi toimia myös kulkureittinä Kanavapuiston kalliolle – tämän suositun ilta-auringonottopaikan käyttöä ei ehkä tarvitse edistää muttei voi rajoittaakaan.

Haasteitakin on:

  • ympäristön patina ja aikasyvyys sekä symbolisisältö katoavat tai ohenevat merkittävästi,
  • rakennustyöt perustuksineen vaativassa maastokohdassa aiheuttanevat mittavia muutoksia maastoon ja kasvillisuuteen,
  • kulkuyhteys kalliolaelle (pinnoitteet, mahdollinen pengerrys, istutukset jne.) on ratkaisematta,
  • suunnitelman hyvin suppea selostus ei anna kuvaa historiallisista vaiheista, nykytilasta eikä ympäristövaikutuksista.

Mahdollinen tarkempi jatkosuunnittelu ja toteutus tulisi järjestää tiiviissä yhteistyössä museoviranomaisten sekä ortodoksisen seurakunnan edustajien kanssa.

Arvokkaan kasvillisuuden (syreenien, mongolian- ja tataarivaahteroiden) suojaukseen, mahdolliseen siirtoon ja uudelleen istutukseen sekä täydennysistutuksiin tulisi kiinnittää erityistä huomiota.

Helsingissä: 5.2020

Katajanokkaseura ry.

Katajanokkaseura ry:n vastine Katajanokan vanhoja tiiliraunioita koskevasta rakennussuojeluesityksestä annettujen lausuntojen johdosta.

PL 35, 00023 Valtioneuvosto, kirjaamo@ym.fi

Diaarinumero VN/5207/2019                                                

Katajanokkaseura on lähtenyt esittämään Merikasarminpuiston vanhojen tiiliraunioiden suojelua yleisiin valtakunnallisiin suojelusäännöksiin vedoten, koska seuran näkemyksiä ja paikallistuntemusta ei ole koettu otettavan puiston kohennussuunnitelmaa laadittaessa riittävän vakavasti.

Katajanokkaseuran mielestä suojelutavoitteita ei ole pyritty ottamaan riittävästi huomioon puiston peruskorjauksen suunnittelun yhteydessä, ja pitää lausumaa, tai että ”tiilimuuri korjattuna toteuttaa näin ollen voimassa olevan asemakaavan tavoitteita” virheellisenä.

Fragmenteiksi jätetyt rauniot kertovat alueen rakennushistoriasta. Niiden nykyinen muoto ja korkeudet ovat alueen asemakaavan laatineiden arkkitehtien, Wilhelm Helander, Pekka Pakkala ja Mikael Sundmanin, paikan päällä muuriin merkitsemät. Puiston sommitteluelementtinä rauniot ilmaisevat 1970-luvun asemakaava-aineistossa havainnollistettua ideaa sekä viittaavat myös maisemapuistojen historiallisiin ihanteisiin raunioista osana puistoa.

Peruskorjauksen suunnittelussa on ollut lähtökohtana rakenteiden kestävyys ja huoltovapaus. Arviointia tehtäessä käytettävissä ollut selvitysaineisto tiilirakenteista ei ole antanut riittävää kuvaa niiden sään kestävyydestä ja korjattavuudesta. Kaupungin myöhemmin teettämässä Merikasarminpuiston tiilimuurien kuntotutkimuksessa (Contesta Oy 17.12.2019) muurien tekniset kunnostamismahdollisuudet on arvioitu uudelleen. (Liite)

Puistosuunnitelman muurien madaltamisehdotus metriin ei perustu mihinkään normiin eikä ole muutenkaan perusteltavissa. Katajanokkaseura yhtyy Museoviraston näkemykseen, jonka mukaan fragmenteiksi jätetyt rauniot kertovat alueen rakennushistoriasta ja ilmaisevat puiston sommitteluelementteinä 1970-luvun asemakaava-aineistossa havainnollistettua ideaa, sekä viittaavat myös maisemapuistojen historiallisiin ihanteisiin raunioista osana puistoa. Katajanokkaseura on Museoviraston kanssa samaa mieltä, että puistorakenteille asetettujen vaatimusten puitteissa raunioihin kajoamisen tulee olla mahdollisimman vähäistä.

Todettakoon vielä, että asemakaava vuodelta 1977 on toteuttamattomilta osiltaan MRL 60 §:n mukaan selkeästi vanhentunut (yli 13 vuotta) ja sen ajantasaisuus on arvioitava ennen rakennusluvan myöntämistä. Vaikka nyt ei haeta rakennuslupaa, voidaan kiistatta todeta asemakaavan olevan päivittämisen tarpeessa. Tämä on oleellista nyt ajankohtaisen puistoalueen osalta, koska sen toiminnallinen, liikenteellinen ja ympäristöllinen liittyminen koillispuolella sijaitseviin puisto- ja katualueisiin tapahtuu saumattomasti tämän vanhentuneen, hoitamattomaksi joutomaaksi vuosikymmeniksi jätetyn kaava-alueen poikki. Ennen kuin tämä asia on ratkaistu, ei pidä kajota tähän saakka säilyneisiin rakenteisiin. 

Katajanokkaseura katsoo, että Merikasarminpuiston itäosan suunnittelun lähtökohtana tulee olla rauniomuurien säilyttäminen, ja mikäli niitä ei suojella rakennussuojelulailla, niin Helsingin kaupungin tulee käynnistää asemakaavan muutos, jossa säilyttämisen edellytykset selvitetään.

Helsingissä 21. 5.2020

Katajanokkaseura ry.

Esitys Katajanokanrannan uusista suojateistä

Liikenneinsinööri Juha Väisänen

Kaupunkiympäristön toimiala/ Liikenne ja katusuunnittelu

Esitys Katajanokanrannan uusista suojateistä

Katajanokanrannan ylitse johtavia suojateitä ei ole tällä hetkellä asukkaiden turvallisuuden kannalta riittävästi ja osa olemassa olevista ei sijaitse tarkoituksenmukaisilla paikoilla.

Linnankadun ja Puolipäivänkadun kohdalla Katajanokanrannan ylitse ovat suojatiet näiden poikkikatujen länsipuolen jalkakäytävien jatkeena. Amiraalinkadun kohdalla Katajanokanrannalla on liikenteen hidaste ja se on samalla myös suojatie.  Siitä eteenpäin Matruusinkadun ja Merisotilaankadun kohdalla ei ole suojatietä Katajanokanrannan ylitse. Amiraalinkadun jälkeen Katajanokanrannan päähän ulottuvalla tieosuudella on 2 suojatietä, mutta ne eivät sijaitse poikkikatujen kohdalla. Tämä johtaa siihen, että asukkaat ylittävät Katajanokanrannan näiden poikkikatujen kohdalla ilman suojatietä ja tämä tilanne on asukkaiden kannalta turvaton, erityisesti pienille lapsille ja hitaammin liikkuville. Kulku asuinalueelta suosittuun Matruusinpuistoon kulkee Katajanokanrannan ylitse juuri näiden kahden poikkikadun kohdalla.

Esitämme, että Matruusinkadun ja Merisotilaankadun länsipuolen jalkakäytävien jatkeeksi tehdään suojatiet ja toinen suojatie voisi olla samalla myös liikenteen hidaste kuten Amiraalinkadun kohdalla. Katajanokanrannalla autojen nopeudet nousevat välillä vaarallisen koviksi, hidaste hillitsisi ylinopeuksia.

Katajanokanranta päättyy Merikasarminkadun risteykseen ja tällä kohdalla ei ole myöskään suojatietä. Suojatie on erityisen tarpeellinen, koska tällä kohdalla ylitetään rantaväylä, kun mennään juuri avatulle tekonurmijalkapallokentälle. Samassa kohdassa tulisi myös selkeyttää jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden kulkuväylät, pyöräilijöiden tulee tässä kohdin siirtyä ajamaan ajoväylälle, kun Laivastopuiston pyöräilyllekin tarkoitetut väylät loppuvat.

Tulemme mielellämme mukaan, jos esitystämme halutaan konkretisoida liikennesuunnittelijan ja Katajanokkaseuran edustajien yhteisellä käynnillä paikan päällä.

Helsingissä 5.10.2020

Katajanokkaseura ry

Mielipide Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan Katajanokanlaituri 4, Asemakaava ja asemakaavan muutos

Oas 1487-00/20

Hankenro 4428-7 

HEL 2019-011342 

Kaupunkiympäristön toimiala
Asemakaavoitus

Kaava-alue on osa Eteläsataman itäosan ja Katajanokanrannan asemakaavan muutosaluetta, jonka osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta Katajanokkaseura on esittänyt vuonna 2019 mielipiteen. Mielipiteessä esitetyt näkemykset koskevat siten myös tätä kaavahanketta mm. Katajanokan jugend-alueen merkittävän kaupunkikuvan ja profiilin säilyttämisestä.

Kaava-alueen käsittäessä vain yhden korttelin ja rakennuksen, jonka toteutusratkaisusta on järjestetty suunnittelukilpailu, tullee kilpailun tulos vaikuttamaan ratkaisevasti lopulliseen asemakaavaan. Siitä kaavaluonnoksessa ja kilpailuohjelmassa esitetystä periaatteesta, että rakennuksen ja meren välinen tila on avointa julkista tilaa, on ehdottomasti pidettävä kiinni (ja myöhemmin laajennettava koskemaan Marina Congress Centeriä ja mahdollisesti myös satamarakennuksia). Tämä on annettuna reunaehtona myös kaikissa kilpailuehdotuksissa huomioitukin. Seura toivoo, että kilpailulautakunta ratkaisussaan, Varma ja Stora Enso hankkeen toteuttajina ja kaupunki lopullisena kaavapäättäjänä onnistuvat tavoitteeksi asetetun arkkitehtonisesti hyvän, ympäristön rakennuskantaan mukautuvan ja myös kaupunkilaisia ja erityisesti katajanokkalaisia avoimesti palvelevan rakennuksen toteuttamaan.

Katajanokkaseuran ja asukkaiden huoli kohdistuu hankkeesta johtuvaan sataman rekkaliikenteen uudelleen järjestelyyn ja liikenteen toimivuuteen Katajanokalla yleisemminkin. Kaavahankkeen OAS:issa todetaan: ”Satamasta lähtevä rekkaliikenne siirtyy uuden rakennuksen kohdalla pois rannasta kääntyen nykyiseltä reitiltään Katajanokan katuverkkoon Ankkurikatua pitkin”. Tältä osin kaava aiheuttaa merkittävän muutoksen, jonka sisältöön osalliset eivät voisi vaikuttaa. Tällainen tilanne on maankäyttö- ja rakennuslain osallisuutta ja vaikuttamista koskevien säännösten hengen vastainen. Tämän vuoksi seura esittää, että sataman rekkaliikenteen järjestelystä tehdään perusteellinen vaihtoehtojen selvitys, sillä vaihtoehtojakin Ankkurikadun ratkaisulle varmasti löytyy. Selvityksen laadinnassa tulisi käyttää sataman ja seuran vakiintunutta yhteistyösuhdetta hyväksi.

Kaavaratkaisuja kaupunki on vienyt Katajanokalla eteenpäin pieninä palasina, jolloin esim. liikennevaikutusten osalta voidaan joutua vastaaviin ongelmiin kuin Jätkäsaaressa. Katajanokkaseura odottaa kaupungilta kokonaisvaltaisempaa ja asukkaiden tarpeet paremmin huomioonottavaa suunnittelua ja haluaa olla siinä aktiivisesti mukana lain tarkoittamalla tavalla myötävaikuttamassa.

 

Helsingissä 29.5.2020

Katajanokkaseura ry

Katajanokkaseura ry:n mielipide 29.4.2019 Katajanokan Laivastopuiston pallokentän puistosuunnitelmasta

Kaupunkiympäristön toimiala   Maankäyttö ja kaupunkirakenne
Petra Rantalainen Jussi Luomanen

Katajanokan Laivastopuiston pallokentän puistosuunnitelma

Katajanokkaseura pitää suunnitelmaa tervetulleena ja oikeansuuntaisena.
Katajanokkaseura esittää seuraavia näkökohtia jatkosuunnitteluun. Valaistuksesta todetaan suunnitelmassa, että kaukonäkymiä merelle ei saa häiritä. Urheilukenttien valaistuksessa syntyy valitettavan helposti häiriövaloa, joka voi mm. vaarantaa liikenneturvallisuutta.

Pallokentän viereinen liikenne ja naapuriasuinrakennukset Katajanokanranta 17 ja 19 tulee ottaa valaistussuunnittelussa huomioon niin, että asunnot, jalankulkijat, pyöräilijät tai autoilijat eivät joudu kentän voimakkaiden valonheittimien häiriövalon kenttään. Kaupungin rakennusjärjestyksen tarpeetonta häikäisyä koskeva määräys tulee ottaa valaistuksen jatkosuunnittelussa huomioon.
Kentän käyttäjien tarpeet varusteiden säilyttämiseen alueella ja alueelta puuttuva wc tulee ottaa huomioon suunnitelmassa.

Kentän aitauksessa pyydämme harkitsemaan meren puoleisen aidan korotusta, pallojen merestä onkimisen välttämiseksi. Materiaalin valinnassa esitämme pallon verkkoon osuessa äänettömän materiaalin valintaa kovan metalliverkon sijaan.

Helsingissä 29.4.2019
Katajanokkaseura ry.

Katajanokkaseuran esitys Katajanokan sisäänkäyntialueen kunnostamisesta EU-puheenjohtajakauden alla

aukio
Helsingin kaupunki                                  pormestari Jan Vapaavuori
Kirjaamo                                                  apulaispormestari Anni Sinnemäki

 

 Kulkeminen Katajanokan ja Kauppatorin välillä käy Allas Sea poolin ja FlyDX-teatterin välistä. Pieni aukio on ala-arvoisessa kunnossa. Maa on painunut ja sadesäällä se on lätäkköä. Laivamatkustajien ja turistien sisäänkäynti kaupunkiin ei ole arvoisessaan kunnossa alkavan EU-puheenjohtajakauden alkaessa.

Katajanokkaseura esittää, että tämä pieni mutta näkyvä käyntikortti suunnitellaan ja rakennetaan asianmukaiseen kuntoon.

18.4.2019
Katajanokkaseura ry. – Skatuddssällskapet rf.