Kirjelmä HSL:lle

Katajanokan raitiovaunuliikenteen palvelutason kohentaminen

Kuluneen syksyn ja alkutalven aikana Katajanokan julkisen liikenteen epäluotettavuus on taas korostunut. Raitiotielinjat ovat tapahtumien ja mielenilmaisujen takia hyvin haavoittuvat keskustassa – erityisesti Aleksanterinkadun ja Senaatintorin sekä presidentinlinnan ja Eduskuntatalon edustojen kohdalla – ja lisäksi katujen ja verkostojen rakennustyömaat ovat aiheuttaneet muutoksia linjoihin. Force majeure -tilanteita ei voi välttää, mutta niiden haittavaikutuksia ei ole aina pystytty tai pyritty tyydyttävästi torjumaan esim. poikkeuslinjojen, korvaavien bussiyhteyksien ja/tai aikataulutarkistusten muodossa.

Akuutit, sääoloista, väärin pysäköidyistä autoista tms. johtuvat häiriöt rasittavat voimakkaasti etenkin linjaa 4 ja pakottavat toistuvasti matkustajat odottamaan epätietoisine kymmeniäkin minuutteja tai kävelemään 1–1,5 km lähimmälle korvaavan liikenteen pysäkille.

Syksyllä voimaan tulleet aikataulut pidensivät vilkkaan liikenteen vuorovälit kahdeksasta kymmeneen minuuttia eli huononsi palvelutasoa 25 %:lla. Tämä on heijastunut kuormitukseen ja siten matkustusmukavuuteen sekä aikataulujen pitävyyteen. Odotusajat kasvavat helposti suhteettoman pitkiksi.   

Nämä kolme tekijää erikseen ja yhdessä edellyttäisi toimivaa informaatiojärjestelmää sekä pysäkkikohtaisesti että verkossa. Pysäkkikohtainen näyttö puuttuu usealta pysäkiltä, ja jos sellainen on, se saattaa näyttää harhaanjohtavasti aikataulun mukaisia vuoroja, jotka eivät ilmesty. Jos matkustajalla on sitova aikataulu, hän arvuuttelee, odottaako toisen vartin, lähteekö juoksemaan vai yrittääkö tilata taksin. Reittiopas saattaa auttaa – tai sitten ei, kun reaaliaikaiset tiedot eivät välttämättä päivity.

Esitämme siis:
– tiedossa oleviin ja yllättäviin poikkeamiin tulee reagoida tehokkaammin ja nopeammin, etukäteen varautuen,
– tiheämpi vuoroväli tulee palauttaa erityisesti ruuhka-aikoihin,
– reaaliaikaista tiedottamista raitiovaunujen kulusta tulee parantaa huomattavasti sekä fyysisessä että digitaalisessa ympäristössä.

27.1.2024 Katajanokkaseura,
Staffan Lodenius, ympäristötoimikunnan puheenjohtaja

JK. 14.2.2024 Kannanoton laatimisen jälkeen Kauppiaankadun pysäkille HO411 keskustan suuntaan onkin asennettu uusi näyttö, mistä seura on hyvin tyytyväinen. Seuraavaksi tulee näytöt asentaa/vaihtaa erityisesti päätepysäkille ja Vyökadun pysäkille, jolla kymmenet lauttamatkustajat saattavat odottaa häiriöistä epätietoisina. Ja tärkeintä on, että näytöt välittävät luotettavasti kaikki tärkeät ja relevantit tiedot.

Muistutus koskien Katajanokan Ankkurikadun ym. katusuunnitelmaehdotusta

Muistutus koskien Katajanokan Ankkurikadun ym. katusuunnitelmaehdotusta

Helsingin kaupunki, kaupunkiympäristölautakunta

Katajanokkaseuran aiemmin esittämään kannanottoon viitaten toteamme, että seura on edelleen huolestunut satamaliikenteen haitallisista vaikutuksista turvallisuuteen, sujuvuuteen ja ympäristö–häiriöihin. Uudisrakennushankkeeseen kytkeytyvien ympäristörakenteiden osalta – erityisesti Satamakadun jatkeessa – toteamme tyydytyksellä, että ne on tarkoitettu väliaikaisiksi ja että tulevaisuudessa alue kunnostetaan kokonaisvaltaisen suunnitelman pohjalta. Tämä kuitenkin tarkoittaa, että pysyvät toimenpiteet kuten puiden istuttaminen tai tukimuurien rakentaminen eivät ole tarkoituksenmukaisia. 

Seura kiinnittää kuitenkin huomioon yhteen, pysyväksi tarkoitettuun yksityiskohtaan eli pyörä- ja jalankulkuväylien risteämiseen Katajanokanlaiturin ja Satamakadun risteyksessä. Siinä on suojatie osoitettu itä–länsisuuntaisen jalankulun kannalta erittäin hankalaan ja epärealistiseen kohtaan. Suojatiemerkintä tulisi osoittaa palvelemaan kumpaakin jalankulkusuuntaa. Tämä on hyvin ajankohtainen kysymys, kun kantakaupungissa järjestellään jalankulun ja polkupyöräilyn välisiä kohtaamispaikkoja, mutta monessa paikassa on toteutettu puutteellisia ja vaarallisia ratkaisuja (esimerkkinä vaikkapa Musiikkitalon–Oodin–Sanomatalon–Kiasman välisellä alueella). 

Edellä käsitellyt asiat on havainnollistettu oheisessa piirroksessa. 

Katajanokalla 31.1.2024

Katajanokkaseura ry

Katajanokkaseuran kirje kaupunkiympäristölautakunnalle

Kaupunkilaiset haluavat käyttää kaupunkiaan

Asukkaat ottavat kaupunkiaan haltuun, myös ennen rajoitettuja paikkoja. Kuka muistaa ajan, jolloin puistossa ja nurmikoilla ei ollut lupa potkia palloa tai järjestää piknikkiä? Katajanokalla 1920-luvulla lapsena asunut Tove Jansson on kertonut retkestään Katajanokanpuistoon (nyk. Tove Janssonin puisto) poimiakseen kukan äidille, ja kuinka hän pelkäsi kahta asiaa: puistovahtia ja kaupunginvaltuustoa.

Satamalta kaupungin hallintaan 2005 siirtynyt Katajanokan mattolaituri on saanut kaikessa rauhassa kehittyä asukkaiden yhteiseksi ympärivuotiseksi paikaksi. Mattiksesta on hyvän sijaintinsa ansiosta tullut kaupunginosan tori, jolla kohdataan ja tutustutaan. Kunnossapidon näkökulma, pelkkä mattojen pesu, ei ole tätä päivää.

Ville Lehmuskoski nosti esille kaupungin vastuukysymykset ja niistä raskaimmat. (HS 8.12.). Meillä asukkailla ei ole tietoa Mattiksella 2005 jälkeen tai aiemminkaan sattuneista henkilövahingoista, saati korvausvaatimuksista kaupungille. Kunnossapito on huoltanut laituria ja rakentanut turvaksi tukevat portaat. Kulkusillan ja laiturin hiekoitus, johon ei ole ryhdytty, lisäisivät turvallisuutta.

Sen sijaan Mattis on nyt hinattu talveksi pois.

Kaupungin kehittäminen on Kaupunkiympäristön toimialaa. Designvuotta 2012 varten järjestetyssä kaupunkisuunnittelun ideakilpailussa voittanut ehdotus Design Goes Mattolaituri ideoi uusia käyttöjä kaupungin mattolaitureille.

Olisiko nyt aika kehittää uusia ratkaisuja hyvän kaupunkielämän tielle osuviin vastuukysymyksiin ja jakaa vastuuta laajemmalle, myös kaupunkilaisille. Naapurikaupunki Espoo on menetellyt juuri näin ja tehnyt rantalaitureidensa käytöstä ja vastuista Helsingin mallista poikkeavan päätöksen.

Ongelmat on tehty ratkaistavaksi.

Helsingissä 12.12.2023

Katajanokkaseura ry.

KIRJE KAUPUNGILLE

TIEDOTE / VETOOMUS

Katajanokan mattolaituri aiotaan hinata pois!

Helsingin kaupungin Kaupunkiympäristön toimialan Rakennukset ja yleiset alueet -yksikön kunnossapitoyksikkö ilmoitti 22.11. Katajanokkaseuralle hinaavansa ensi viikolla Laivastopuiston mattolaiturin talven ajaksi kokonaisuudessaan pois. Tätä perustellaan turvallisuudella, talviliukkaudella ja mahdollisilla korvausvaatimuksilla kaupungille.

Kaupungin hallintaan 2005 Satamalta siirtynyt mattolaituri on saanut olla portaineen paikallaan viimeiset 17 vuotta. Näiden vuosien aikana mahdollisesti sattuneista onnettomuuksista tai korvausvaatimuksista ei ole saatu tietoa. Onko niitä ollutkaan?

Talvikauden liukkaus on toki perusteltu huoli. Kaupunki ei nyt kuitenkaan tarjoa hiekoittamista kaupungin kulkualueiden tapaan. Miksi ei? Kulkusillan säilyminen jäiden puserruksessa kaupungin esittämistä epäilyistä huolimatta ehjänä voitiin todeta 2021 jäätalvena.

Mattis on asukkaiden suosima, kaikenikäisten tapaamispaikka koko vuoden ympäri. Sen sijainti turvallisessa ympäristössä vilkkaan kulkureitin ja laiturilla kävijöiden sosiaalisessa kontrollissa on tehnyt siitä asukkaiden ja vieraidenkin PAIKAN.

Kaupungin Rakennukset ja yleiset alueet -yksikön kirjoissa Mattolaituri on matonpesupaikka, ei muuta. Alueestaan vastaavan yksikön näkemys ei mielestämme ole tämän ajan mukainen. Kysymme eivätkö suuren Helsingin hartiat tässä kanna?

Nyt lähtee asukkaiden rakastama laituri puoleksi vuodeksi pois.

Vetoamme kaupungin päättäjiin: pidetään hyvin toimiva, asukkaita palveleva Mattolaituri paikallaan.

Helsingissä 23.11.2023

Katajanokkaseura ry.

Kati Laasonen, Katajanokkaseuran pj.

Martin Bunders, Katajanokkaseuran ympäristötoimikunta

Aiemmin tänään lähettämämme tiedotetta on tässä täsmennetty mattolaitureiden kunnossapidon vastuutaholla.

Lausunto Hylkysaaren osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta 1676-00/23

Helsingin kaupunki, kirjaamo, kaupunkiympäristön toimiala

Katajanokanseura haluaa esittää Hylkysaaren asemakaavamuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta 6.10.2023 seuraavaa:

On myönteistä, että pitkään toiminnoiltaan ja ylläpidoltaan ”hylätty” saari on saamassa uutta elämää. Tässä vaiheessa ei ole konkreettista suunnitelmaa kommentoitavana, mutta sitä tärkeämpää on tarkastella kaavamuutokselle asetettavia tavoitteita ja toteutuksen vaikutusten arviointia.

Nykyisessä asemakaavassa alue on käyttötarkoitukseltaan VY-aluetta eli virkistysalue, jolle saadaan rakentaa yleisiä rakennuksia, niitä palvelevia huoltotiloja sekä välttämättömät asunnot. Lähtökohtaisesti kaikki Kruununvuorenselälle avautuvat rannat sekä kalliomäen laki kokonaisuudessaan on merkitty vp-merkinnällä ohjeellisiksi puistotarkoituksiin varatuiksi alueen osiksi. Hylkysaaren ja Korkeasaaren väliseen salmeen on osoitettu kaksi vl-merkintää eli vesialueen osaa, jolle saa rakentaa laitureita, ja erityisesti näiden yhteyteen voidaan kaavan mukaan rakentaa saaren toimintaa palvelevia uudisrakennuksia.

OAS:n mukaan kaavaratkaisu on tehty, koska saari on siirtynyt yksityisomistukseen ja omistaja on hakenut kaavamuutosta kehittääkseen saarta majoitus- ja virkistyskohteena ja kaavaratkaisu mahdollistaa saaren muuttamisen matkailukäyttöön. Tästä voidaan päätellä, että saari on tarkoitus muuttaa kokonaan tai ainakin pääosin julkisesta virkistysalueesta yksityiseksi korttelialueeksi. Tämä olisi varsin poikkeuksellinen ja yleisten kaavoitustavoitteiden vastainen toimenpide, joka edellyttää laajempaa kaavallisen virkistysaluetarjonnan tarkastelua. Ja vaikka alue ja sen rakennuskanta on siirtynyt yksityisomistukseen, voidaan haluttaessa osoittaa asemakaavassa osia yleisiksi virkistysalueiksi tai korttelinosiksi, jolla yleinen virkistyskäyttö on mahdollista.

OAS:n liitteenä olevassa viitesuunnitelmaluonnoksessa huomio kiinnittyy mm. ”saaren sisäosiin” mutta todellisuudessa rantavyöhykkeille kaavailtuihin majoituskäyttöön tuleviin mökkeihin. Lähtökohtaisesti saaristorantojen ”mökittäminen” viime vuosisadan alun ja sotienjälkeisten vuosikymmenten tapaan tuntuu täysin oudolta ja anakronistiselta. Vai onko kysymys samankaltaisesta luksusmatkailukonseptista, joka leviää Lapin erämaihin? Nyt olemme kuitenkin UNESCO:n maailmanperintökohteen suoja-alueella.

Helsingin tärkeä strategia on ollut merellisyyden hyödyntäminen vetovoimatekijänä niin asukkaille kuin vierailijoille. Kruununvuorenselkä saarineen ja rantoineen on tässä suhteessa vahva resurssi. Kun kaupunki on huolestunut keskustan näivettymisestä eikä keskustassa ole yleisiä virkistyspaikkoja juuri ollenkaan, olisi Korkeasaaren vieressä oleva Hylkysaari mitä mainioin alue paikallisten, kaikkien helsinkiläisten ja turistien yleiseksi virkistysalueeksi ja keskustan elävöittäjäksi.

Siltä osin kuin kulkuyhteyksiä ei voi järjestää Korkeasaaren eläintarhan läpi Hylkysaari on riippuvainen vesiliikenteestä. Miten se hoidetaan – vesitakseilla/yksityiskuljetuksilla vai reittivesibusseilla? Ja jälkimmäisessä vaihtoehdossa – mitä reittejä ja satamapaikkoja? Onko tarkoitus tai mahdollista järjestää kiertolinjoja esim. Kaivopuisto–Harakka–Särkkä, Eteläsatama–Lonna–Suomenlinna–Vallisaari tai Meritullintori–(Korkea-/Hylkysaari)–Kruunuvuorenranta -reittien tapaan? Liikenteelliset vaihtoehtoratkaisut tulisi tuoda julkiseen keskusteluun jo tavoite- ja luonnosvaiheessa.

Nimenomaan Katajanokan ja sen asukkaiden kannalta esille nousee lähinnä kaksi kysymystä:

Miten hoidetaan edellä mainittu toisaalta yksityinen ja toisaalta yleisölle tarkoitettu vesiliikenne? Onko esimerkiksi mahdollista ja tarkoituksenmukaista käyttää Suomenlinnan huoltolautan laituria tai muu paikka Katajanokalla myös Hylkysaarta palvelevan vesiliikenteen satamana?

Entä Hylkysaaren tulevien toimintojen, rakennusten ja rakennelmien vaikutus lähiasutukselle? Rakentamisen ja muun maa- ja vesialueiden käytön maisemalliset vaikutukset? Mahdolliset häiriötekijät, kuten laajasti meren ylle leviävä ääni? Tämäntapaisten vaikutusten arviointia tulisi ennakoida jo lähtökohta- ja tavoitevaiheen selvitystyössä.

Katajanokalla 30.10.2023

Katajanokkaseura ry

Kaupungille lausunto Mattolaiturista

Katajanokan mattolaituri

Laivastopuiston mattolaiturista on tullut asukkaiden suosima paikka, jolle kulkijat pysähtyvät ja nuoret ja seniorit tapaavat. Jokainen on tervetullut ihailemaan merta ja etäämmällä kulkevaa meriliikennettä. Maksullisten palvelujen Helsingissä tätä kaikille ilmaista tilaisuutta myös käytetään.

Mattis on vuosia saanut olla ympärivuotisessa käytössä, eikä kulkusiltaa ole nostettu talveksi pois. Sijainti on rauhallinen. Ilkivaltaa tai ongelmia ei ole havaittu/tiedossa. Viime vuonna kulku sitten nostettiin varoittamatta pois.

Kaupungilla on oikeus hoitaa omaisuuttaan. Kaupunkilaisilla on hyvän hallintomenettelyn mukaisesti oikeus saada kuulla ja keskustella heitä koskevista asioista.

Olemmeko kuulleet perustelut, saati päässeet keskustelemaan asiasta kaupungin kanssa? Jäiden puristuksessa mahdollisesti vaurioituva kulkusilta? Kevättalvella jäämassa siirsi laiturin sivuun. Kulkusilta säilyi ehjänä.

Katajanokkaseura haluaa saada käydä asiasta rakentavan keskustelun kaupungin kanssa.

Lämpimin terveisin

-Kati Laasonen

Katajanokkaseuran puheenjohtaja

Kannanotto poikkeamislupahakemukseen Vyökatu 3 (As.Oy Helsingin Linnanpuisto)

Katajanokkaseura on 16.8.2013 lausunut mielipiteen ko. hanketta koskevaan alkuperäiseen poikkeamishakemukseen ja puoltanut huoltorakennuksen muuttamista asunnoiksi, mutta esittänyt, että puiston osien väliset kulkuväylät rakennuksen/määräalan kaikilla sivuilla olisivat jatkossakin julkiset ja riittävän väljät (karttapiirroksen keltaiset viivat). Erityisesti kunnostettavan rakennuksen ja koulun välistä kujaa ei saa toteutuksen kautta yksityistää luonteeltaan.

 Seura pysyy näissä kannanotoissa ja toivoo, että rakennuksen kunnostaminen ja puiston valmiiksi rakentaminen vihdoin käynnistyy. Linnapuiston loppuosan suunnittelussa ja toteutuksessa tulisi harkita kulkuväylien täydentämistä siten, että uuden pyöräkatoksen määräalan vierestä reitti jatkuu vankilamuurin ja päiväkodin välistä liikuntasalin pihalle ja Merikasarminkadulle, jolloin nykyinen hoitamaton joutomaa siistitetään ja uudet kulkureitit avautuvat (punaiset viivat).

Helsingissä 14.8.2023

Muistutus: Laivastokulku, katusuunnitelmaluonnos 15.2.2023

Kaupunkiympäristön toimiala                                                                      15.5.2023
Maankäyttö- ja kaupunkirakenne

Muistutus

Laivastokulku, katusuunnitelmaluonnos 15.2.2023

Katajanokkaseuran mielestä Laivastokulun katusuunnitelmaluonnos ja sen tavoitteet ovat pääosin kannatettavia.

Katajanokkaseura kuitenkin muistuttaa, että Laivastokadun ja Linnanpuiston välisen kulkuyhteyden turvallisuuteen tulee kiinnittää parempaa huomiota. Katusuunnitelmaluonnoksen autopaikkojen iso määrä (11 kpl) ja sijoitus sisältää turvallisuusriskejä tehdessään läpikulku- ja pyöräilyreitille osoitettavasta alueesta sekä ahtaan että pysäköitäessä, varsinkin peruutettaessa, erityistä tarkkaavaisuutta vaativan.

Laivastokulku on Katajanokan ala-asteen naapurissa. Alueella liikkuu koululaisia ja puistoon kulkevia leikki-ikäisiä lapsia. Suunnitelmaluonnoksessa ei ole tuotu esille tätä turvallisuusongelmaa ja mahdollisia ratkaisuja siihen.

Katajanokalla 15.5.2023

Katajanokkaseura ry. – Skatuddssällskapet rf.

Kati Laasonen, puheenjohtaja                   Staffan Lodenius, ympäristötoimikunnan pj