Katajanokkaseura ry – Skatuddssällskapet rf:n toimintakertomus vuodelle 2004 hyväksyttiin seuran vuosikokouksessa 28.2.2005
Vuosi 2004 oli Katajanokkaseura ry. Skatuddssällskapet rf. yhdistyksen 59. toimintavuosi. Sääntöjensä mukaan seuran tarkoituksena on kotiseutuyhdistyksenä edistää kaikinpuolista viihtyvyyttä Katajanokalla alueen omaleimaisuutta ja erityispiirteitä kunnioittaen sekä toimia asukkaiden etujärjestönä ympäristön-suojeluun, maisemanhoitoon, liikenne- ja satamajärjestelyihin sekä kaavoitukseen liittyvissä kysymyksissä.
Jäsenistö ja talous
Jäseniä oli vuoden lopussa 330, joista 8 yhteisöjäsentä. Henkilöjäsenmaksu oli 10 euroa/henkilö ja kannattajajäsenmaksu 42/yhteisöjäsen.
Johtokunta
Johtokunnassa on seuran sääntöjen mukaan oltava 10-15 jäsentä. Vuonna 2004 vuosikokous valitsi johtokunnan puheenjohtajaksi Marja Karppasen. Jäseninä ovat olleet Helena Alkula (sihteeri), Rea Anner, Martin Bunders (rahastonhoitaja), Sampo Honkala, Kimmo Hyvärinen, Risto Jaakkola, Unto Järvinen, Erkki Leimu, Tiia Meskanen, Liisa Nikkanen, Tuula Palaste-Eerola, Tarja Tuttavainen-Levanoja, Merike Wollman ja Pekka Vuori. Johtokunta kokoontui vuonna 2004 yhteensä 11 kertaa. Lisäksi johtokunnan asettamat toimikunnat ympäristö-, juhla-, lehti- ja urheilutoimikunta ovat pitäneet lukuisia kokouksia.
Vuosikokous ja yhdistyksen kokous
Seuran varsinainen kokous pidettiin 28.2.2004 Kirkkohallituksen juhlasalissa. Kokoukseen osallistui 61 katajanokkalaista. Katajanokan alueen suunnittelija Bosse Österberg alusti keskustelun Katajanokan ympäristöasioista. Keskustelua herätti mm. yleiskaava, parkkiluolasuunnitelmat, Mastokadulle rakennettavat uudet asuintalot, vierasvenesatama ja vankilan tontin uusi kaava.
Ylimääräinen yhdistyksen kokous kutsuttiin koolle 10.2.2004 Katajanokan koululle päättämään toimenpiteistä ns. Merikadettikoulun rakennuksen suojeluasian suhteen. Kokous päätti yksimielisesti, että Ympäristöministeriön 15.1.2004 antamasta päätöksestä valitetaan korkeimpaan hallinto-oikeuteen.
Muu toiminta
Katajanokkapäivää vietettiin 24.4.2004 yhdessä Katajanokan muiden yhdistysten kanssa.
Katajanokan ala-asteen kevätjuhlassa jaettiin Katajanokkaseuran stipendit ja Kronohagens lågstadieskolanin katajanokkalaislapsille luovutettiin yksi stipendi.
Katajanokan ympärijuoksu järjestettiin 24.8. jo 56. kerran. Juoksijoita oli noin 120.
Seura järjesti jäsenilleen astangajoogatunteja Katajanokan liikuntahallissa kevätkaudella 2004; toiminta siirrettiin syksyllä Katajanokan kunto Skattan Kondis ry:n hoitoon.
Asukasilta Helsingin sataman kanssa järjestettiin 4.11. Tilaisuudessa asukkailla oli mahdollisuus kysyä satamatoiminnasta, mm. laivojen melu, päästöt ja uudet turvallisuusmääräykset herättivät kysymyksiä.
Seuran vuosijulkaisu Katajanokan Kaiku julkaistiin 43. kerran joulukuussa ja jaettiin kaikkiin katajanokkalaisiin talouksiin ja yrityksiin.
Katajanokkaseuran tiedotuslehtinen Katajanokan Kieku julkaistiin kaksi kertaa.
Kannanotot ja tapaamiset
Katajanokkaseura jätti 20.2.2004 valituksen Korkeimmalle hallinto-oikeudelle ympäristöministeriön päätöksen muuttamisesta siten, että Linnankuja 3:n rakennus suojellaan rakennussuojelulain nojalla, ja toissijaisesti päätöksen muuttamista siten, että ympäristöministeriö mahdollistaa rakennuksen suojelun asemakaavalla asettamalla Helsingin kaupungille suojelun edellyttämän suunnitteluvelvoitteen.
Seura antoi lausunnon 3.5.2004 Katajanokan vankila-alueen asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta.
Seura vastusti sekä kirjeitse että HKL:n järjestämässä tilaisuudessa 9.11.2004 suunniteltua raitiolinja 2:n lopettamista sekä linja 4:n vuorojen vähentämistä Katajanokan kolmen viimeisen pysäkin osalta.
Seura esitti myös kirjeessään 1.11.2004 apulaiskaupunginjohtaja Pekka Saurille raitiovaunujen ystävällisemmän varoitusäänimerkin käytön lisäämistä.
Katajanokkaseura esitti kirjeitse 1.11.2004 sekä Kaupunginhallitukselle että Neste Oyj:lle Katajanokan huoltoaseman säilyttämistä.
Katajanokkaseuran säännöissä seuran tarkoitukseksi on määritelty
1. toimia sivistyksellisten, sosiaalisten ja taloudellisten olojen kehittämiseksi sekä viihtyvyyden lisäämiseksi Katajanokan alueellista omaleimaisuutta ja erityispiirteitä kunnioittaen 2. toimia ympäristönsuojeluun, maisemanhoitoon, liikenne- ja satamajärjestelyihin sekä kaavoitukseen liittyvissä kysymyksissä 3. toimia Katajanokan asukkaiden ja eri yhteisöjen yhdyssiteenä. Katajanokan asukkaiden etujen vaalijana vaikutamme Helsinkiä koskevaan suunnitteluun ja päätöksentekoon, toimimme yhteistyössä kotiseututyön eri järjestöjen kanssa ja harjoitamme Katajanokkaa koskevaa tallennus‑ ja julkaisutoimintaa sekä järjestämme mahdollisuuksien mukaan juhla- ym. tilaisuuksia.
Vuonna 2015 ympäristössämme seurattavia kohteita ovat erityisesti · Yleiskaava 2050 · Keskon suunnitelma kiinteistön mahdollisesta muuttamisesta asunnoiksi · Parkkiluolahanke · Katajanokanlaiturin alueen väliaikaiskäytön suunnittelu ja siihen osallistuminen · Mattolaiturimme on siirtynyt Helsingin satamalta rakennusvirastolle: pyrimme pitämään sen asukkaiden käytettävissä. · Sataman liikenne ja liikenteen aiheuttamat ruuhkat Katajanokalla · Eteläsataman alueen kaavoituksen eteneminen · Kruunuvuorenrannan liikennejärjestelyt · Linnankatu 3:n rakentaminen · Linnanpuistossa olevan entisen huoltorakennuksen käyttö
Katajanokan puistot · Juhlistamme Tove Janssonin puiston 1-vuotispäivää puistopiknikillä · Jatkamme kaupunkiviljelyä Linnanpuistossa. Haemme lupaa noin 20 uudelle laatikolle, koska halukkaiden viljelijöiden jono kasvaa koko ajan.. · Pyrimme muutenkin edistämään Linnanpuiston asukaskäyttöä.
Yhteistoiminta · Jatkamme yhteistyötä katajanokkalaisten yhdistysten ja toimijoiden, erityisesti Katajanokan koulun kanssa. Tuemme stipendein esimerkiksi koulun kuoron esiintymistä Kukkaskartanon palvelutalon asukkaille joulun tienoilla. · Osallistumme Helsingin kaupunginosayhdistykset ry Helkan toimintaan ja tiivistämme yhteistyötä naapurikaupunginosayhdistysten kanssa.
Tiedotus · Jatkamme vuosijulkaisu Katajanokan Kaiun toimittamista. · Toimitamme tarpeen mukaan Kieku-tiedotteita. · Ylläpidämme seuran kotisivuja osoitteessa www.skatta.fi sekä facebook-sivuja.
Muu toiminta · Seura täyttää 70 vuotta. Juhlavuoden ohjelmassa on mm. museokäyntejä, valokuvanäyttely 70 vuotta 70 kuvaa, esitelmiä ja muistelmia ym. Pääjuhla on 4.10.2015 Kino K 13:ssa. · Katajanokan ympärijuoksu juostaan elokuussa koulujen alettua 67. kerran · Jatkamme syksyllä 2006 aloitettua elokuvakerhotoimintaa Kino K-13:ssa laatuelokuvien merkeissä. Keväällä esitetään kolme filmiä, samoin syyskaudella. · Jatkamme Katajanokka-aiheisten korttien myyntiä sekä mahdollisia muita tuotteita. · Mikäli saamme Uudenmaan maakuntarahastolta hakemamme apurahan, toteutamme Katajanokan kotikaupunkipolun, joka esittelee Katajanokan mielenkiintoisia kohteita.
Katajanokkaseuran säännöissä seuran tarkoitukseksi on määritelty
1. toimia sivistyksellisten, sosiaalisten ja taloudellisten olojen kehittämiseksi sekä viihtyvyyden lisäämiseksi Katajanokan alueellista omaleimaisuutta ja erityispiirteitä kunnioittaen 2. toimia ympäristönsuojeluun, maisemanhoitoon, liikenne- ja satamajärjestelyihin sekä kaavoitukseen liittyvissä kysymyksissä 3. toimia Katajanokan asukkaiden ja eri yhteisöjen yhdyssiteenä. Katajanokan asukkaiden etujen vaalijana vaikutamme Helsinkiä koskevaan suunnitteluun ja päätöksentekoon, toimimme yhteistyössä kotiseututyön eri järjestöjen kanssa ja harjoitamme Katajanokkaa koskevaa tallennus‑ ja julkaisutoimintaa sekä järjestämme mahdollisuuksien mukaan juhla- ym. tilaisuuksia.
Vuonna 2018 ympäristössämme seurattavia kohteita ovat erityisesti
Keskon entisen kiinteistön muuttaminen asunnoiksi ja hotelliksi
YIT:n parkkiluolahanke ja Kanavaranta 14:n toimistotalo- /hotellihanke
Sataman liikenne ja liikenteen aiheuttamat ruuhkat sekä maasähkön käyttöaste
Eteläsataman alueen kaavoituksen eteneminen
Kruunuvuorenrannan liikennejärjestelyt
Ulkoministeriön tilamuutokset
Yleiskaava 2050 Kävelykeskustasuunnitelma
Merikasarmin puiston peruskorjaus
Katajanokan puistot
Kaupunki on aloittanut Merikasarminpuiston peruskorjauksen suunnittelun. Välitämme aktiivisesti katajanokkalaisten toiveita suunnitteluun ja korostamme aidon yhteissuunnittelun tärkeyttä, jotta lopputulos ilahduttaisi kaikkia osapuolia.
Pyrimme edistämään myös Linnanpuiston, Matruusinpuiston ja muidenkin puistojen asukaskäyttöä ja muistutamme kaupunkia liikuntavälineiden saamiseksi rannan paljon käytetyn lenkkipolun varrelle.
Vuonna 2016 seura hankki ja ripusti viisi linnunpönttöä Katajanokalle. Jatkamme näiden huoltamista. Nämä siivotaan taas keväällä.
Jatkamme kaupunkiviljelyä Linnanpuistossa, jossa seuralla on tätä nykyä 55 viljelylaatikkoa. Viljelykauden aloituskokous pidetään huhti-toukokuun vaihteessa. Yhteishengen herättämiseksi valitaan vuoden viljelijä kauden lopussa.
Tuodaksemme esille peruskorjattavan Merikasarminpuiston mahdollisuuksia mm. kahvilapaviljongin sijoituspaikkana, osallistumme toukokuun Ravintolapäivään järjestämällä pop up kahviteltan. Elokuussa järjestämme taas Matruusinpuistossa Matruusin illallisen.
Yhteistoiminta
Jatkamme yhteistyötä katajanokkalaisten yhdistysten ja toimijoiden kanssa. Autamme mm. HeTy:ry tänäkin vuonna lasten joulutapahtuman järjestämisessä.
Ehdotamme Altaalle vuoden unikeon valitsemista Unikeonpäivänä.
Tuemme stipendein esimerkiksi koulun kuoron esiintymistä Kukkaskartanon palvelutalon asukkaille joulun tienoilla.
Osallistumme Helsingin kaupunginosayhdistykset ry Helkan toimintaan ja yhteistyöhön naapurikaupunginosayhdistysten kanssa.
Käytämme sähköpostilistaa tiedotukseen jäsenille ja muille kiinnostuneille.
Ylläpidämme seuran kotisivuja osoitteessa www.skatta.fi sekä seuran facebook-sivuja.
Tiedotamme myös toiminnastamme mahdollisuuksien mukaan mm. Helsingin uutisissa, Meri-Helsingissä ym. lehdissä.
Muu toiminta
Katajanokan ympärijuoksu juostaan tänä syksynä juhlallisesti 70. kerran. Panostamme juhlajuoksuun erityisellä innostuksella ja pyrimme saamaan tapahtumalle myös sponsoreita.
Jatkamme syksyllä 2006 aloitettua elokuvakerhotoimintaa Kino K-13:ssa laatuelokuvien merkeissä. Keväällä esitetään 3-4 filmiä, samoin syyskaudella.
Jatkamme Katajanokka-aiheisten korttien myyntiä.
Euroopan kulttuuriympäristöpäivien 2018 teema on kulttuuriperintö: ”Tunne perintösi, jaa tarinasi” kutsuu kokemaan kulttuuriperinnön kohtaamisen paikkana ja vuoropuhelun välineenä. Teeman puitteissa mm. tutkimme mahdollisuudet saada valokuvanäyttelymme esille jossain sopivassa tilassa.
Pyrimme saamaan Katajanokalle Helsingin pormestarin asukasillan.
Katajanokkaseuran johtokunta esittää seuran sääntöjä uudistettaviksi 1.3.2022 seuran vuosikokouksessa:
Katajanokkaseuran säännöt
UUDET
VANHAT
Nimi ja kotipaikka
1 § Yhdistyksen nimi on Katajanokkaseura ry. – Skatuddsällskapet rf. Seuran kotipaikka on Helsingin kaupunki ja toimialue Katajanokan kaupunginosa. Seura on puoluepoliittisesti sitoutumaton.
1 § Yhdistyksen nimi on Katajanokkaseura ry. – Skatuddssällskapet rf. Yhdistyksen, joka näissä säännöissä nimetään seuraksi, kotipaikka on Helsingin kaupunki ja toimialue Katajanokan kaupunginosa. Seura on puoluepoliittisesti sitoutumaton.
Tarkoitus ja toiminta
2 § Seuran tarkoituksena on edistää alueen viihtyisyyttä, yhteisöllisyyttä ja kulttuuritoimintaa. Seura huomioi Katajanokan alueellisen ja historiallisen omaleimaisuuden toimiessaan ympäristönsuojeluun, maisemanhoitoon, liikenne- ja satamajärjestelyihin sekä kaavoitukseen liittyvissä kysymyksissä. Seura toimii Katajanokan asukkaiden ja eri yhteisöjen yhdyssiteenä.
2 § Seuran tarkoituksena on toimia sivistyksellisten, sosiaalisten ja taloudellisten olojen kehittämiseksi sekä viihtyvyyden lisäämiseksi Katajanokan alueellista omaleimaisuutta ja erityispiirteitä kunnioittaen toimia ympäristönsuojeluun, maisemanhoitoon, liikenne- ja satamajärjestelyihin sekä kaavoitukseen liittyvissä kysymyksissä toimia Katajanokan asukkaiden ja eri yhteisöjen yhdyssiteenä.
3 § Tarkoituksensa toteuttamiseksi seura pyrkii vaikuttamaan Helsinkiä ja Katajanokkaa koskevaan suunnitteluun ja päätöksentekoon tekemällä aloitteita ja esityksiä sekä antamalla lausuntoja viranomaisille. Seura toimii yhteistyössä kotiseututyön järjestöjen kanssa, harjoittaa Katajanokkaa koskevaa tallennus- ja julkaisutoimintaa, järjestää erilaisia juhla- ja kulttuuritilaisuuksia ja tukee paikallista harrastustoimintaa.
3 § Tarkoituksensa toteuttamiseksi seura Katajanokan asukkaiden etujen vaalijana pyrkii vaikuttamaan Helsinkiä koskevaan suunnitteluun ja päätöksentekoon, tehden aloitteita ja esityksiä ja antaen lausuntoja viranomaisille, toimii yhteistyössä kotiseututyön eri järjestöjen kanssa sekä harjoittaa kotiseutua koskevaa tallennus‑ ja julkaisutoimintaa, järjestää mahdollisuuksien mukaan kotiseutupäiviä sekä muita juhla‑ ja kulttuuritilaisuuksia sekä edistää asukkaiden omatoimisuutta ja tukee paikallista harrastustoimintaa.
Seura huomioi Katajanokan ja pääkaupunkiseudun kaksikielisyyden toiminnassaan ja kokouksissaan.
Jäsenistö
4 § Johtokunta hyväksyy seuran jäseneksi hakijan, joka hyväksyy seuran säännöt ja tarkoituksen. Jäsenyys alkaa siitä ajankohdasta, jolloin johtokunta on hyväksynyt hakemuksen. Jäsen on velvollinen suorittamaan seuran vuosikokouksen määräämän jäsenmaksun. Johtokunta voi kuitenkin sairauden, työttömyyden tai muusta vastaavasta erityisestä syystä vapauttaa varsinaisen jäsenen jäsenmaksusta. Seuran kannattajajäseneksi pääsee jokainen oikeuskelpoinen yhteisö, jonka johtokunta hyväksyy ja joka suorittaa seuran vuosikokouksen määräämän kannattajajäsenmaksun. Kannattajajäsenellä ei ole äänioikeutta seuran kokouksissa.
4 § Seuran varsinaiseksi jäseneksi pääsee jokainen sen tarkoitusperät ja säännöt hyväksyvä henkilö, jonka seuran johtokunta jäseneksi hyväksyy. Jäsenyys katsotaan alkavaksi siitä ajankohdasta, jolloin jäseneksi ilmoittautuminen on hyväksytty. Jäsen on velvollinen suorittamaan seuran vuosikokouksen määräämän jäsenmaksun. Johtokunta voi kuitenkin sairauden, työttömyyden takia tai muusta vastaavasta erityisestä syystä vapauttaa varsinaisen jäsenen jäsenmaksusta. Seuran kannattajajäseneksi pääsee jokainen oikeuskelpoinen yhteisö, jonka johtokunta hyväksyy ja joka suorittaa seuran vuosikokouksen määräämän kannattajajäsenmaksun. Kannattajajäsenellä ei ole äänioikeutta seuran kokouksissa. Johtokunta pitää seuran jäsenistä lainmukaista jäsenluetteloa. Tällä sääntömuutoksella ei loukata jo saavutettuja jäsenoikeuksia.
5 § Jäsen voi erota seurasta ilmoittamalla siitä kirjallisesti johtokunnalle tai puheenjohtajalle. Seuran johtokunnalla on oikeus erottaa jäsen, joka toimii seuran sääntöjä tai periaatteita vastaan tai laiminlyö jäsenmaksun suorittamisen määräaikana. Erotettu jäsen voi kolmenkymmenen (30) päivän kuluessa erottamisesta tiedon saatuaan kirjallisesti valittaa päätöksestä seuran kokoukselle jättämällä valituskirjelmänsä johtokunnalle.
5 § Jäsen voi erota seurasta ilmoittamalla siitä kirjallisesti johtokunnalle tai puheenjohtajalle tai seuran kokouksen pöytäkirjaan. Seuran johtokunnalla on oikeus erottaa jäsen, joka toimii seuran sääntöjä tai periaatteita vastaan tai laiminlyö jäsenmaksun suorittamisen määräaikana. Erotettu jäsen voi kolmenkymmenen (30) päivän kuluessa erottamisesta tiedon saatuaan kirjallisesti valittaa päätöksestä seuran kokoukselle jättämällä valituskirjelmänsä johtokunnalle.
6 § Seura voi johtokunnan esityksestä kutsua kunniajäseneksi henkilön, joka on toiminut erityisen ansiokkaasti seuran tarkoituksen toteuttamiseksi. Kunniajäsenellä ei ole jäsenmaksuvelvoitetta.
6 § Kunniajäsenekseen seura voi johtokunnan esityksestä kokouksessaan kutsua henkilön, joka huomattavalla tavalla ja pitkäaikaisesti on vaikuttanut seuran tarkoituksen toteuttamiseksi. Kunniajäsenellä ei ole jäsenmaksuvelvoitetta.
Kokoukset
7 § Seuran vuosikokous tulee pitää maaliskuun loppuun mennessä. Lisäksi johtokunta kutsuu seuran koolle tarvittaessa. Mikäli vähintään yksi kymmenesosa (1/10) seuran äänioikeutetuista jäsenistä kirjallisesti vaatii, johtokunnan tulee järjestää ylimääräinen kokous käsittelemään vaatimuksessa ilmoitettua asiaa. Johtokunta kutsuu seuran kokoukset koolle vähintään seitsemän (7) päivää ennen kokousta joko lähettämällä kutsu kullekin jäsenelle sähköpostilla tai ilmoittamalla kutsun seuran www-sivuilla. Johtokunta voi päättää mahdollisuudesta osallistua kokoukseen myös etänä. Kutsussa on tällöin annettava osallistumisohjeet.
7 § Seuran vuosikokous tulee pitää helmikuun aikana. Lisäksi johtokunta kutsuu seuran koolle tarvittaessa. Mikäli vähintään yksi kymmenesosa (1/10) seuran äänioikeutetuista jäsenistä kirjallisesti vaatii, johtokunnan tulee järjestää ylimääräinen kokous käsittelemään edellä tarkoitetussa vaatimuksessa ilmoitettua asiaa. Seuran kokoukset johtokunta kutsuu koolle joko ilmoittamalla kirjeellisesti jokaiselle jäsenelle tai niissä lehdissä, jotka johtokunta nimeää. Kokouskutsu toimitetaan jäsenille vähintään seitsemän (7) päivää ennen kokousta.
8 § Seuran kokouksessa äänioikeus on seuran varsinaisilla jäsenillä. Päätökset tehdään yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa. Etäyhteydellä osallistuvilla jäsenillä on äänioikeus.
8 § Seuran kokouksessa äänioikeus on seuran varsinaisilla jäsenillä. Päätökset tehdään yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.
9 § Seuran vuosikokouksessa käsitellään seuraavat asiat: 1. Valitaan kokouksen puheenjohtaja ja sihteeri, kaksi pöytäkirjan tarkastajaa sekä ääntenlaskijat. 2. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus. 3. Käsitellään edellisen vuoden toimintakertomus. 4. Käsitellään edellisen vuoden tilinpäätös ja toiminnantarkastajien lausunto ja päätetään tilinpäätöksen hyväksymisestä. 5. Hyväksytään toimintasuunnitelma. 6. Hyväksytään talousarvio ja päätetään jäsenmaksun suuruus. 7. Valitaan seuran puheenjohtaja. 8. Valitaan jäsenet johtokuntaan erovuoroisten jäsenten tilalle. 9. Valitaan toiminnantarkastaja ja hänelle varahenkilö. 10. Käsitellään muut asiat, joista johtokunnalle on tehty esitys vähintään kolmekymmentä (30) päivää ennen kokousta tai jotka johtokunta päättää vuosikokoukselle esittää.
9 § Seuran vuosikokouksessa käsitellään seuraavat asiat: 1. Valitaan kokouksen puheenjohtaja ja sihteeri, kaksi pöytäkirjan tarkastajaa sekä ääntenlaskijat. 2. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus. 3. Vahvistetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus. 4. Käsitellään edellisen vuoden toimintakertomus ja päätetään sen hyväksymisestä. 5. Käsitellään edellisen vuoden tilinpäätös ja tilintarkastajien lausunto ja päätetään tilien hyväksymisestä. 6. Hyväksytään toimintasuunnitelma. 7. Hyväksytään talousarvio. 8. Määrätään jäsenmaksun suuruus. 9. Päätetään seuran kokousten koollekutsumistavasta. 10. Valitaan seuran johtokunnan puheenjohtaja, jota kutsutaan seuran puheenjohtajaksi. 11. Valitaan jäsenet johtokuntaan erovuoroisten jäsenten tilalle. 12. Valitaan kaksi varsinaista ja kaksi varatilintarkastajaa. 13. Käsitellään muut asiat, joista johtokunnalle on tehty esitys vähintään kolmekymmentä (30) päivää ennen kokousta tai jotka johtokunta haluaa vuosikokoukselle esittää.
Johtokunta
10 § Seuran toimintaa suunnittelee ja johtaa johtokunta, johon kuuluu vuodeksi kerrallaan valittu puheenjohtaja sekä kymmenestä viiteentoista (10-‑15) kahdeksi vuodeksi kerrallaan valittua muuta jäsentä, joista vuosittain puolet on erovuorossa. Johtokunta valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan sekä kutsuu sihteerin, talousvastaavan ja muut tarvittavat toimihenkilöt vuodeksi kerrallaan. Johtokunta voi asettaa avukseen sääntöjen edellyttämiä tehtäviä varten sille vastuunalaisia pysyviä tai tilapäisiä toimikuntia. Johtokunta kokoontuu puheenjohtajan tai hänen ollessaan estynyt, varapuheenjohtajan kutsusta, tai kun vähintään kolme (3) jäsentä sitä vaatiiKokous on päätösvaltainen, kun puolet jäsenistä on läsnä. Päätökset tehdään yksinkertaisella ääntenenemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa arpa.
10 § Seuran toimintaa suunnittelee ja johtaa vuosikokouksessa valittu johtokunta, johon kuuluu vuodeksi kerrallaan valittu puheenjohtaja sekä kymmenestä viiteentoista (10‑15) kahdeksi vuodeksi kerrallaan valittua muuta jäsentä, joista vuosittain on puolet erovuorossa. Jäsenten erovuorot määrätään ensin arvan, sitten vuoron mukaan. Johtokunta valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan sekä kutsuu sihteerin, rahastonhoitajan ja muut tarvittavat toimihenkilöt vuodeksi kerrallaan. Johtokunta voi asettaa keskuudestaan juoksevien asioiden hoitamista ja asioiden valmistelua varten 3‑4-jäsenisen työvaliokunnan. Johtokunta voi asettaa avukseen sääntöjen edellyttämiä tehtäviä varten sille vastuunalaisia pysyviä tai tilapäisiä toimikuntia tai jaostoja. Johtokunta kokoontuu puheenjohtajan tai hänen ollessaan estynyt varapuheenjohtajan kutsusta tai kun vähintään kolme (3) jäsentä sitä vaatii, jaon päätösvaltainen, kun puolet jäsenistä on läsnä. Päätökset tehdään yksinkertaisella ääntenenemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa arpa.
Nimenkirjoittajat
11 § Seuran nimen kirjoittavat puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja sihteeri kaksi yhdessä.
11 § Seuran nimen kirjoittavat puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja sihteeri kaksi yhdessä.
Talous
12 § Seuran tilit päätetään kalenterivuosittain, ja ne on jätettävä toiminnantarkastajalle vähintään 21 päivää ennen vuosikokousta. Toiminnantarkastajan on annettava lausunto johtokunnalle vähintään 14 päivää ennen vuosikokousta.
12 § Seuran tilit päätetään kalenterivuosittain, ja ne on jätettävä tilintarkastajille vähintään 21 päivää ennen vuosikokousta. Tilintarkastajien on palautettava tilit lausuntoineen johtokunnalle vähintään 14 päivää ennen vuosikokousta
13 § Seuralla on oikeus toimintansa tukemiseksi ottaa vastaan avustuksia ja lahjoituksia, harjoittaa kustannustoimintaa sekä asianmukaisella luvalla toimeenpanna arpajaisia ja rahankeräyksiä.
13 § Seuralla on oikeus toimintansa tukemiseksi ottaa vastaan avustuksia ja lahjoituksia, harjoittaa kustannustoimintaa sekä asianmukaisella luvalla toimeenpanna arpajaisia ja rahankeräyksiä.
Sääntöjen muuttaminen ja seuran purkaminen
14 § Muutoksia näihin sääntöihin voidaan tehdä ainoastaan seuran kokouksessa. Muutosehdotuksen on tällöin hyväksytyksi tullakseen saatava vähintään kolme neljäsosaa (3/4) annetuista äänistä. Kokouskutsussa on mainittava sääntöjen muuttamisesta tai seuran purkamisesta.
14 § Muutoksia näihin sääntöihin voidaan tehdä ainoastaan seuran kokouksessa. Muutosehdotuksen on tällöin hyväksytyksi tullakseen saatava vähintään kolme neljäsosaa (3/4) annetuista äänistä.
15 § Ehdotus seuran purkamisesta on käsiteltävä kahdessa peräkkäisessä kokouksessa, joiden välillä tulee olla vähintään yksi kuukausi, ja ehdotuksen on hyväksytyksi tullakseen saatava kummassakin kokouksessa vähintään kolme neljäsosaa (3/4) annetuista äänistä. 16 § Seuran purkautuessa tai tullessa lakkautetuksi sen varat luovutetaan kotiseututyötä edistävään tarkoitukseen sen mukaan kuin seuran viimeinen kokous päättää.
15 § Ehdotus seuran purkamisesta on käsiteltävä kahdessa peräkkäisessä kokouksessa, joiden välillä tulee olla vähintään yksi kuukausi, ja ehdotuksen on hyväksytyksi tullakseen saatava kummassakin kokouksessa vähintään kolme neljäsosaa (3/4) annetuista äänistä. 16 § Seuran purkautuessa tai tullessa lakkautetuksi sen varat luovutetaan kotiseututyötä edistävään tarkoitukseen sen mukaan kuin seuran viimeinen kokous päättää.
Katajanokkaseura huomauttaa, että pitkälle valmisteltu suunnitelmaehdotus on laadittu ja myös esitelty julkisuudessa ilman MRL:n edellyttämää osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa suunnittelutyön lähtökohdista ja tavoitteista.
Hotellisuunnitelma rauenneen ARMI-hankkeen tontille on sinänsä perusteltu, mutta hankeen suunnittelussa tavoiteltu – ja myös saavutettu – näkyvä poikkeaminen kaupunkirakenteen suunnista ei ole perusteltua. Rakennus työntyy röyhkeästi Kauppatorin ja Esplanadien näkymään.
Rakennuksen 1970-lukua muistuttavat, roikkuvat siipirakennukset luovat talon alle varjoisia ja tuulisia jalankulkualueita. Ne ovat ehkä perusteltuja ilmastollisesti eteläisessä Euroopassa mutta eivät kylmässä ja kosteassa pohjolassa, missä aurinkoisia kaupunkitiloja tavoitellaan ja suositaan siellä, missä niitä on.
Rakennuksen arkkitehtuuri lainaa ja suurentaa viereisen Alvar Aallon rakennuksen julkisivuaihetta ja valkoisuutta eikä sinällään tuo mitään uutta näkyvälle paikalle. WOW-arkkitehtuurin terä on tylsä. Hotellin irtiotto Katajanokan rakennusrivistöstä tuo sille ilmeisestikin tavoiteltua julkisuutta. Se ei ole Katajanokkaseuran mielestä kestävää laatua.
Esitämme, että tälle kaupungin näkyvimmälle paikalle järjestetään suunnittelukilpailu kestävän ratkaisun saamiseksi.
Vuonna 1945 perustettu Katajanokkaseura ry – Skatuddssällskapet rf on Helsingin vanhimpia kaupunginosayhdistyksiä. Seuran säännöt velvoittavat toimimaan mm. Katajanokan sivistyksellisten olojen kehittämiseksi sekä viihtyvyyden lisäämiseksi alueemme omaleimaisuutta ja erityispiirteitä kunnioittaen.
Katajanokkaseura on Helsingin kaupunginosayhdistysten liiton ja Suomen kotiseutuliiton jäsen.
Toiminta 2010
Seuran elokuvakerho Kinokka jatkoi laatufilmien esittämistä Kino K-13:ssa. 2010 esitettiin kuusi filmiä. Esitysten jälkeen kokoonnuttiin keskustelemaan auditorion aulatilaan. Kinokan järjestelyistä vastaa seuran kulttuuritoimikunnan laajennettu toimijaryhmä. Filmien vuokrat on lahjoittanut isännöitsijätoimisto Rantamäki Oy, taloudellista tukea on saatu myös HOK-Elannolta sekä Suomen elokuvasäätiöltä.
Siivoustalkoot järjestettiin 19.5. Kaupunki tarjosi siivousvälineet ja seura pientä purtavaa. Talkoisiin osallistui noin 15 katajanokkalaista.
Katajanokkaseura ja Katajanokan koulu järjestivät lauantaina 18.9.2010 Katajanokan Linnanpuiston avajaisjuhlan. Koulun vanhempainyhdistys vastasi buffet-tarjoilusta. Hanuritaiteilija Teuvo Ihanuksen esiintyi ja säesti koululaisten esityksiä. Kaupungin tervehdyksen toi apulaiskaupunginjohtaja Pekka Sauri. Juhlaan osallistui myös puiston suunnittelija maisema-arkkitehti Sarianne Silfverberg.
Seuran stipendit luovutettiin Katajanokan ala-asteelle ja Kronohagens lågstadieskolanin katajanokkalaisoppilaille.
Perinteinen Katajanokan ympärijuoksu järjestettiin 1.9.2010. Sarjoja oli yhteensä 13, nuorimmat juoksijat olivat 3-vuotiaita. Juoksijoita oli yhteensä 114 ja yleisöä suuret määrät. Tulokset julkaistiin seuran verkkosivuilla ja Katajanokan Kaiku –lehdessä.
Seura esitti onnittelut Katajanokan vanhimman asuintalon Dementjeffin Kivikartanon 125-vuotisjuhlan ja Katajanokan jäänsärkijät ry:n 10. toimintavuoden johdosta.
Kannanotot ja tapaamiset
Katajanokkaseura luovutti 7.4. valtuustoryhmille Katajanokanlaituri 2:n asemakaavaa koskevan adressin. Adressin oli allekirjoittanut 2451 henkilöä. Seura on myös lausunnoissaan vastustanut terminaalirakennuksen paikalle suunnitellun ristinmuotoisen hotellirakennuksen toteuttamista, koska sen mielestä esitettyjen suunnitelmien mukainen rakennus ei sopinut aiotulle paikalle. Helsingin kaupunginvaltuusto hylkäsi Katajanokanlaituri 2:n asemakaavaehdotuksen7.4.2010 äänin 47–38.
Tiedotus
Seuran vuosijulkaisu Katajanokan kaiku ilmestyi joulukuun alussa. Kaiku on myös luettavissa seuran verkkosivuilla skatta.fi. Tiedotuslehtinen Katajanokan kieku julkaistiin 2 kertaa.
Seuran verkkosivujen osoite on skatta.fi. Verkkosivuilta löytyy Katajanokka-tietoa ja –keskustelua. Sivuille voi kuka tahansa lisätä uutisia, tietoja tapahtumista ja kuvia; jutut tarkastetaan etukäteen. Keskustelupalstalle kirjoittaminen ei vaadi rekisteröitymistä, eikä keskusteluja moderoida etukäteen; tätä asiaa on kuitenkin pohdittu.
Vuosikokous
Vuosikokous pidettiin 22. helmikuuta 2010 Helsingin Sataman terminaalikahvilassa. Kokoukseen osallistui 53 katajanokkalaista. Kokouksen jälkeen Helsingin Satama kertoi sataman ajankohtaisista asioista. Kokousväki esitti kysymyksiä mm. sataman rekka- ja muusta liikenteestä sekä valaistuksesta. Ongelmana on koettu esimerkiksi taksien ajaminen kadulla, jolla moottoriajoneuvolla ajo on kielletty; tästä satama lupasi huomauttaa taksiliitolle. Asukkaiden kysymyksiin vastasivat viestintäpäällikkö Eeva Hietanen, satamajohtaja Heikki Nissinen, satamakapteeni Jukka Kallio, suunnittelupäällikkö Raili Niemelä, matkustajaliikennepäällikkö Jussi Malm ja laatu- ja ympäristöpäällikkö Kaarina Vuorivirta. Myös paikalle kutsuttu lähipoliisin edustaja vastasi yleisön kysymyksiin.
Johtokunta
Johtokunnassa on seuran sääntöjen mukaan oltava 10 – 15 jäsentä, jotka, samoin kuin seuran puheenjohtaja, valitaan vuosikokouksessa. Vuonna 2010 vuosikokous valitsi johtokunnan puheenjohtajaksi Tuula Palaste-Eerolan. Jäseninä johtokunnassa olivat Helena Alkula, Denise Anner, Rea Anner, Martin Bunders, Sinikka Harpf, Aurora Heickell, Kimmo Hyvärinen, Risto Jaakkola, Marja Karppanen, Kalevi Korhonen, Erkki Leimu, Markku Lounatvuori, Tuula Palaste-Eerola, Kirsti Tolvanen ja Irmeli Walldén-Paulig.
Johtokunta valitsi keskuudestaan varapuheenjohtajaksi Kimmo Hyvärisen ja sihteeriksi Helena Alkulan. Rahastonhoitajan tehtävää hoiti syyskuulle saakka Pirjo Hovi ja syyskuulta vuoden loppuun Helena Alkula. Johtokunta on myös asettanut toimikuntia eri toimintoja varten. Tiedotustoimikunnan vetäjänä on toiminut Martin Bunders, ympäristötoimikunnan Kimmo Hyvärinen ja kulttuuritoimikunnan Marja Karppanen.
Johtokunta kokoontui 9 kertaa. Johtokunnan asettamat toimikunnat ovat pitäneet lukuisia kokouksia.
Seuran edustaja on vuonna 2010 osallistunut muutaman kerran Helsingin Rantaryhmän kokouksiin.
Jäsenistö
Vuonna 2010 jäseniä oli yhteensä 261, joista yhteisöjäseniä 11 ja vapaajäseniä 33. Jäsenmaksu oli 15 euroa/henkilö, kannattajajäsenmaksu 50 euroa/yhteisöjäsen. Jäsenmäärä on viime vuodet ollut hienoisessa laskussa.
Talous
Seuran toiminta on myös vuonna 2010 perustunut vapaaehtoistyöhön; tapahtumien järjestämiseen osallistuu johtokunnan jäsenten lisäksi monia muitakin toimikuntien jäsenininä. Jäsenmaksujen lisäksi Katajanokan Kaiku -lehden ilmoituksista sekä Katajanokka-aiheisten joulukorttien myynnistä on saatu tuloja.
Tulevaisuuden näkymät
Vuoden 2010 aikana merkittävin hanke Katajanokalla oli Katajanokanlaituri 2:n asemakaavaehdotus. Maanalaisen luolaston sisustustyöt jatkuivat, mutta nämä, toisin kuin aikaisemmat räjäytystyöt, eivät enää häirinneet asumista.
Seura jatkaa myös tulevina vuosina aktiivista toimintaa ympäristönsuojeluun, maisemanhoitoon, liikenne- ja satamajärjestelyihin sekä kaavoitukseen liittyvissä kysymyksissä. Tarpeen mukaan seura järjestää näiden asioiden tiimoilta yleisötilaisuuksia. Seura järjestää myös Katajanokan ympärijuoksun ja muita tapahtumia. Lähiaikoina tärkeitä seurattavia asioita ovat esimerkiksi koko Eteläsataman aluetta koskeva kansainvälinen suunnittelukilpailu vuonna 2012, mahdollisen Guggenheim-museon paikka: Helsingin kaupungin johto on tarjonnut Guggenheim-säätiölle toisena mahdollisena sijoituspaikkana Katajanokanlaituri 2:n tonttia, ja Laajasalon silta- ja vesiliikennevaihtoehdot.
Vuonna 2011 Katajanokan Kaiku ilmestyy 50. kerran.
Katajanokkaseura on toimittanut 7.2.2007 kaupunkisuunnitteluviraston kirjaamoon mielipiteen Katajanokan ja Laajasalon välille suunnitellusta sillasta ja tunnelista:
Katajanokkaseura ry esittää seuraavia näkökohtia Katajanokan ja Laajasalon välille kaavaillusta joukkoliikenneyhteydestä.
Silta- ja tunnelisuunnitelma tarjoaa uusia yhteyksiä Katajanokalle ja Katajanokalta. Suunnitelmaan sisältyy kuitenkin ongelmia ja ympäristöhaittoja.
Katajanokan – Hylkysaaren silta ja raitiolinja vähentävät Katajanokalta puistoa ja kadunvarren autopaikkoja. Läppäsilta raskaine rakenteineen sulkee eräitä pitkiä historiallisia merimaisemia. Katajanokan – Hylkysaaren silta, avattavakin, asettaa hyvin suuren joukon vene- ja laivaliikennettä, esim. Rajavartioston ulkovartiolaivat ja Halkolaiturin jaalat, vaikeaan asemaan. Pienvenereitti Hylkysaaren ja Korkeasaaren välistä kääntösilta-väylää vaikuttaa myös ahtaalta kesän alusruuhkassa. Katajanokkaseura on myös huolissaan jäänmurtajien pysymisestä Helsingin nähtävyytenä, mitä hankaloituva kulku läppäsillan kautta ei ainakaan edistä.
Tunnelijalankulku ja pyöräily pitkällä tunneliosuudella vaikuttavat käyttäjän kannalta epärealistiselta.
Katajanokkaseuran mielestä monia haittapuolia ja epävarmuustekijöitä sisältävän silta- ja tunnelisuunnitelman sijasta tulisi vakavasti kehittää veneliikenteeseen perustuvaa vaihtoehtoa. Vesiliikenneyhteys on imagoltaan raitioliikenteeseen verrattava attraktio uusille ja vanhoillekin asuntoalueille. Matka-ajassa säästyvät minuutit eivät ole ainoa liikenteen laadun kriteeri.
Vuosikokous pidettiin Helsingin Sataman terminaalikahvilassa. Kokoukseen osallistui 53 katajanokkalaista.
Kokouksen jälkeen keskusteltiin mm. sataman rekka- ja muusta liikenteestä ja valaistuksesta, laivojen lähtö- ja tuloaikoina liikenne on häiritsevän suurta. Ongelmana on mm. taksien ajaminen kadulla, jossa moottoriajoneuvolla ajo on kielletty; tästä satama lupasi huomauttaa taksiliitolle. Asukkaiden kysymyksiin vastasivat viestintäpäällikkö Eeva Hietanen, satamajohtaja Heikki Nissinen, satamakapteeni Jukka Kallio, suunnittelupäällikkö Raili Niemelä, matkustajaliikennepäällikkö Jussi Malm ja laatu- ja ympäristöpäällikkö Kaarina Vuorivirta.
Vuosikokouksen tarkistamaton pöytäkirja:
Vuosikokouksen tarkistamaton pöytäkirja: Katajanokkaseura ry – Skatuddssällskapet rf Vuosikokous 22.2.2009 klo 18:00 Helsingin Sataman terminaalin kahvilassa, Katajanokanlaituri 8
1. Kokouksen avaus, laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Seuran puheenjohtaja Tuula Palaste-Eerola avasi kokouksen. Kokous todettiin laillisesti kokoonkutsutuksi ja päätösvaltaiseksi.
2. Puheenjohtajan ja sihteerin valinta Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin Risto Laakkonen ja sihteeriksi Helena Alkula.
3. Pöytäkirjantarkastajien ja ääntenlaskijoiden valinta Pöytäkirjan tarkastajiksi ja samalla ääntenlaskijoiksi valittiin Hilkka Aalto ja Lasse Kyrö.
4. Vuoden 2009 toimintakertomus Puheenjohtaja Tuula Palaste-Eerola esitteli toimintakertomuksen vuodelta 2009.
5. Vuoden 2009 tilinpäätös Rahastonhoitaja Pirjo Hovi esitteli tilinpäätöksen vuodelta 2009.
6. Vastuuvapauden myöntäminen johtokunnalle Johtokunnalle myönnettiin yksimielisesti vastuuvapaus.
7. Toimintasuunnitelma vuodelle 2010 Tuula Palaste-Eerola esitteli toimintasuunnitelman vuodeksi 2010.
8. Jäsenmaksu 2010 Hyväksyttiin johtokunnan esitys pitää jäsenmaksu entisellään eli 15 euroa henkilöjäsen ja 50 euroa yhteisöjäsen.
9. Talousarvio vuodelle 2010 Hyväksyttiin puheenjohtaja Tuula Palaste-Eerolan esittelemä vuoden 2010 talousarvio.
10. Seuran kokouksen koollekutsumistapa Pidetään entisenä, ilmoitetaan kirjeitse kaikille jäsenille. Kutsu voidaan lähettää lisäksi myös joukkopostituksena kaikille katajanokkalaisille.
11. Seuran puheenjohtajan valinta Seuran puheenjohtajaksi valittiin yksimielisesti Tuula Palaste-Eerola.
12. Uusien johtokunnan jäsenten valinta Erovuoroisista jäsenistä kaikki valittiin uudestaan.
13. Tilintarkastajien ja varatilintarkastajien valinta Eeva-Liisa Tuomi-Kyrö ja Ingrid Heickell, varalle Salme Jormanainen ja Erja Saraste.
14. Muut asiat, keskustelu ja kokouksen päättäminen Seura on vastustanut Katajanokanlaituri 2 :n hotelliasemakaavaa sellaisena, kun se nyt on kaupunginhallituksen käsittelyssä, suunniteltu rakennus ei sovi tälle paikalle. Puheenjohtaja kertoi adressista, jonka voi allekirjoittaa internetissä.
Puheenjohtaja kiitti Helsingin Satamaa kokoustilasta ja tarjoilusta ja päätti vuosikokouksen klo 19.
Kuva 1. Puisto oleskeluympäristönä penkkeineen ja väljine nurmikkoineen. Selvityksen kuvateksti: Victor Malmbergin veistos Vedenkantaja sijoitettiin Katajanokanpuistoon vuonna 1924. Puiston keskiosan soikean nurmialueen molempiin päihin tehtiin pyöreä istutus, joista toinen ympäröi veistosta. Taustalla Rahapajankadun muurin edessä on 1940-50-luvun vaihteessa perustettu perennapenkki. Valokuva Roos, 1950-luku. HKMKA (Näkymä: Puistohistoriallinen selvitys, s. 30)
Kuva 2. Tove Janssonin piirros vuodelta 1934 kertoo osaltaan silloin 20-vuotiaan taitelijan ympäristökäsityksistä, johon usein sisältyvät epäsovinnaisuus, rosoisuus ja salaperäisyys. (Jansson: Bulevardi ja muita kirjoituksia, s. 15.)
Lausunto Tove Janssonin puiston ja Kanavapuiston puistosuunnitelmasta
Katajanokkaseura toteaa ilolla, että kaupunginosamme arvokkain ja perinteikkäin julkinen tila, Tove Janssonin puisto kunnostetaan ja pitää esitettyä puistosuunnitelmaluonnosta pääpiirteissään hyvänä. Svante Olssonin historiallisen puistosuunnitelman kunnioittaminen on perusteltua ja kohentaa puiston asemaa kantakaupungin historiallisten puistojen sarjassa.
Puiston kunnostamisessa ja kehittämisessä seura haluaa tuoda korostetusti esille kaksi näkökulmaa, jotka eivät nouse puistosuunnitelmassa esille: toisena puiston toiminnallisen luonteen ja toisena Tove Janssonin merkityksen hänen nimikkopuistonsa muodonannossa. Lisäksi esitetään muutama erillishuomio.
1. Tove Janssonin puisto julkisena olohuoneena
Tove Janssonin puisto on Katajanokan ainoa aidosti kokoava julkinen tila ja samalla yksi koko keskustan harvoista urbaaneista viherkeitaista. Puiston tulee palvella monipuolisesti puiston kaikkia käyttäjäryhmiä ’sylivauvasta senioriin’ ja keväästä talveen.
Puiston toiminnallinen jäsentely — oleskelualueet ja kulkuväylät, kioskiaukio, leikkipuisto ja koirapuisto — vastaa nykytilannetta ja voidaan katsoa luontevaksi. ”Uutena” elementtinä esitetään näköalatasanteen palauttamista ja ylitiheän kasvillisuuden karsimista, mikä avaa kirjaimellisesti uusia näkymiä puistoon ja sen halki.
Suunnitelmaselostuksen mukaan ”[o]leskelumahdollisuuksia puistossa lisätään ja viihtyisyyttä parannetaan aukion uudelleenjärjestelyn avulla. …Puiston viihtyisyyttä lisätään tarjoamalla enemmän istuskelupaikkoja puistossa.” Tässä suhteessa näyttää kuitenkin syntyvän ristiriitatilanne. Puistojen urbaaniin käyttöön kuuluu nykyään myös vapaamuotoinen oleskelu nurmikolla. Muotopuutarha istutuksineen ei tällaista käyttötapaa mahdollista, vaan sille jäisi pienehkö, melko varjoisa nurmialue pääjalankulkuväylän varrella.
Oletettavasti useimmille puiston käyttäjille erityisen rakkaat ovat vuodenaikojen etenemisestä kertovat ja ”vapaata luontoa” edustavat kevätkukat, kukkivat puut ja pensaat sekä ruusut ja muut perennat. Näyttävät, joskin formaaliset kausikukka-asetelmat voisivat tuoda tähän, kuvasta 1 huokuvaan tunnelmaan lisäyksen, mutta ei saa sitä korvata. Puiston pitää toimia sekä ’olohuoneena’ että ’salonkina’.
Puiston tulee olla viihtyisä ja mieltä kohottava myös muina kuin ’kausi-istutusten’ aikoina. Talvisin puistossa on kaupunginosan suosituimpia liukumäkiä, mikä kannattaa ottaa huomioon uusien istutusten ja mahdollisten kiinteiden rakenteiden sijoittelussa. `Muutkin talvitoiminnot tulee mahdollistaa — ja samalla varmistaa esteetön ja turvallinen liikkuminen maastoltaan haasteellisessa ympäristössä. Välikausina korostuu puisto kävely-ympäristönä, osana laajempaa reitistöä, jolloin kovien pinnoitteiden, portaiden yms. laatuominaisuudet korostuvat. Esimerkiksi ’kioskiaukion’ kiveyksen laajentamista kadunreunaan asti olisi syytä harkita; ilmeeltään yhtenäisempi ja arvokkaampi aukio toimii pienimuotoisten tapahtumien paikkana ympäri vuoden. Ja niin leikkipuiston kuin koirapuiston tulee palvella käyttäjiään kaikissa sää- ja kelioloissa.
2. Tove Janssonin puisto nimikkopuistona
Vaikka tavoitteena ei ole puiston ja sen leikkialueen profilointi Tove Jansson-, saati Muumi-teemapuistoksi, ei nimikkopuistoon liittyviä konnotaatiota voi eikä pidä välttää. Katajanokka on Helsingin keskustan tärkeä vetovoimakohde. Kun koti- tai ulkomainen matkailija(ryhmä) Kauppatorin tienoilla liikkuessaan tai Tukholman lautalta rantautuva lapsiperhe havaitsee kartalta merkinnän ’Tove Jansson Park’, kiinnostus eittämättä herää. Näin on todettu myös puiston kehittämisperiaatteissa: ”Katajanokan puiston sopivuutta Tove Janssonin nimikkopuistoksi perusteltiin sen tiiviillä liittymisellä taiteilijan lapsuuteen ja nuoruuteen. Lisäksi nimikkopuisto haluttiin paikkaan, jossa kansainvälisesti tunnetun taiteilijan puisto olisi helposti saavutettavissa myös turisteille.” (Puistohistoriallinen selvitys, s. 37; lihavointi lisätty.)
Mutta jos paikan päällä ainoa viittaus nimeen on infotaulu tai kaksi, on ilmeinen vaara, että turistien ja muiden kävijöiden kiinnostus muuttuu pettymykseksi — mikä tuskin vastaa kaupungin matkailustrategian pyrkimyksiä.
Tove Janssonin (1914-2001) kuva- ja sanataiteessa rakennettu ja luonnonympäristö on vahvasti läsnä, niin konkreettisella kuin salaperäisellä tasolla. Nimikkopuistossa paikan hengen (genius loci) olisi syytä olla nimenantajan hengen mukainen. Tätä henkeä kuvatkoon esimerkiksi kuva 2 edellä. Muistellessaan lapsuuden kokemuksia puistosta hän nostaa esille ’Venäläisen kirkon’ jalustaa ja salaperäisiä pensakoita muuten varsin ikävässä pikkupuistossa (ks. viite).
Edellä kuvattuja aineksia on varsin kiitollista tuoda esille monilla tavoin, esimerkiksi ympäristötaiteen keinoin, joita puistohistoriallisen selvityksen liitteessä 1 on varsin ansiokkaasti eritelty. Sekä oleskelu- että leikkipuiston ja miksei koirapuistonkin puolelle olisi syytä tuoda tätä ulottuvuutta kävijöiden löydettäväksi ja koettavaksi. Ympäristötaideteoksen ohella tai sijasta voidaan hyödyntää vaikkapa kulkuväylien ja aukioiden pinnoitteita, kadunkalusteita ja leikkivälineitä, valaistusta ja ääniefektejä yms.
3. Erillishuomiot
Kanavapuistoa koskien Katajanokkaseura on tuonut käsityksiään esille graniittiportaiden kunnostamissuunnitelmasta annetussa lausunnossaan. Ilta-auringossa kylpevästä länsirinteestä on muodostunut ns. pussikaljapaikka – lähinnä muille kuin katajanokkalaisille. Sen enempää edistämättä kuin estämättäkään tätä käyttötapaa voi olla syytä esim. parantaa kulkuväylän ja avokallion välisen nurmialueen kulutuskestävyyttä sekä sijoittaa roskakori väylän varrelle.
Puiston rauhallisuutta ja yleistunnelmaa haittaa liikenne, ei vähiten mäkeä nousevien rekkajonojen melu. Yleisenä tavoitteena tulisi olla liikenteen vähentäminen, mutta häiriöiden torjunta tulisi mahdollisuuksien mukaan ottaa huomioon myös puiston suunnittelussa.
Yhteenveto
Katajanokkaseura pitää tärkeänä, että puiston kunnostamisessa otetaan eri käyttäjäryhmät ja eri vuodenaikojen toiminnot monipuolisesti huomioon ja että puistosta muodostuu todellinen, ei vain nimellinen Tove Janssonin nimikkopuisto. Seura on mielellään aktiivisesti mukana hankkeen viimeistely- ja toteutusvaiheessa.
Katajanokalla, 30.3.2011
Katajanokkaseura
Lähteet ja viitteet
Katajanokkaseura (2013): ”Kansainvälisesti tunnetuimman suomalaisen perheen, Muumiperheen, äidin syntymästä tulee ensi vuonna kuluneeksi sata vuotta. Julkisuudessa on ollut tietoja, että Helsingin kaupunki suunnittelee merkkivuoden juhlistamista muun muassa nimeämällä jokin katu tai paikka Tove Janssonille. Katajanokkaseura esittää, että ”Katajanokan puisto” nimitettäisiin ”Tove Janssonin puistoksi”. Tove Jansson on syntyperäinen katajanokkalainen, ja hänen kotikatunsa, Luotsikatu alkaa tuosta puistosta. … Puiston yläpuolella kohoaa Uspenskin katedraali. Katedraali on kaupunkimme kärkinähtävyyksiä, johon käy vuosittain tutustumassa kymmeniä tuhansia turisteja. Kaikkia heitä ja ainakin lukuisia japanilaisia turisteja ajatellen olisi paikallaan osoittaa, että muumit ovat syntyisin Helsingistä.” Aloite Helsingin kaupungin nimistötoimikunnalle 17.4.2013.
Tove Janssonin puisto -juhla 9.8.2014. skatta.kuvat.fi (foto: Eero Nurmikko)
Maisema-arkkitehtitoimisto Näkymä Oy (2016): Tove Janssonin puisto – Puistohistoriallinen selvitys ja kehittämisperiaatteet. Helsingin kaupungin rakennusviraston julkaisut 2016:4. LIITE 1. Reunaehtoja ympäristötaiteen sijoittamiselle puistoon (s. 63-66).
Tove Jansson (1994): Skatudden. Teoksessa Adress Helsingfors, toim. Helen Svensson, Schildts. ”Däruppe, högt över spårvagnen, finns en mycket smal passage av buskskog tätt intill fundamentet. Där hade jag styrelsemöte för min hemliga förening.” (s. 65); ”Visst kan våren vara nog så trevlig, folk som kommer ut ur sina hål och drar med sig sina barnvagnar för att vädra småbarn i parken, förresten en mycket tråkig liten park.” (s. 67).
Tove Jansson (2017): Bulevardi ja muita kirjoituksia, toim. Sirke Happonen, Tammi
Katajanokkaseuran sääntömääräinen vuosikokous 26.2.2018 klo 18:00-20.00 Helsingin Työkanava HeTy ry:n tiloissa Katajanokanlaituri 4 A K6, 2. krs.
1. Valitaan kokouksen puheenjohtaja ja sihteeri, kaksi pöytäkirjan tarkastajaa sekä ääntenlaskijat Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin Risto Laakkonen ja sihteeriksi Helena Alkula. Pöytäkirjan tarkastajiksi ja samalla ääntenlaskijoiksi valittiin Kati Laasonen ja Sirpa Pääsky
2. Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Kokouskutsu on toimitettava jäsenille vähintään seitsemän päivää ennen kokousta. Kutsut lähetettiin sähköpostitse sekä kirjeitse määräajassa. Lisäksi kutsun saivat Katajanokkaseuran sähköpostilistalla olevat henkilöt. Kokouksesta on myös tiedotettu seuran verkkosivuilla osoitteessa skatta.fi ja Facebookin kautta.
3. Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden vahvistaminen Kokous todettiin sääntöjen mukaan koollekutsutuksi ja päätösvaltaiseksi.
4. Käsitellään edellisen vuoden toimintakertomus ja päätetään sen hyväksymisestä Seuran puheenjohtaja Tuula Palaste esitteli toimintakertomuksen vuodelta 2017. Toimintakertomus hyväksyttiin yksimielisesti.
5. Käsitellään edellisen vuoden tilinpäätös ja toiminnantarkastajien/tilintarkastajien lausunto sekä päätetään tilien hyväksymisestä ja vastuuvapauden myöntämisestä Rahastonhoitaja Helena Alkula esitteli tilinpäätöksen vuodelta 2017. Tilinpäätös hyväksyttiin ja johtokunnalle annettiin vastuuvapaus yksimielisesti.
6. Käsitellään toimintasuunnitelma vuodelle 2018 ja päätetään sen hyväksymisestä Seuran puheenjohtaja Tuula Palaste esitteli toimintasuunnitelman, joka hyväksyttiin yksimielisesti.
7. Käsitellään talousarvio ja päätetään sen hyväksymisestä Helena Alkula esitteli talousarvion vuodelle 2018. Talousarvio hyväksyttiin yksimielisesti.
8. Määrätään jäsenmaksun suuruus Johtokunta esitti jäsenmaksun pitämistä samana kuin ennenkin. Jäsenmaksu on ollut 20 euroa/henkilöjäsen ja 50 euroa/yhteisöjäsen. Päätettiin johtokunnan esityksen mukaan.
9. Päätetään seuran kokousten koollekutsumistavasta Jotta säästäisimme hieman postimaksuista, johtokunta esitti, että keväällä jäsenmaksujen lähettämisen yhteydessä kysytään kaikilta sähköpostiosoite vuosikokouskutsun lähettämistä varten. Niille, jotka eivät ilmoita sähköpostiosoitetta, lähetetään kutsu postin välityksellä. Ja: jäsenille lähetetään kutsu. Lisäksi ilmoitetaan seuran verkkosivuilla ja sähköpostitse. Päätettiin esityksen mukaan.
10. Valitaan seuran johtokunnan puheenjohtaja, jota kutsutaan seuran puheenjohtajaksi
Puheenjohtajaksi valittiin yksimielisesti Tuula Palaste.
11. Valitaan jäsenet johtokuntaan erovuoroisten jäsenten tilalle Erovuorossa olleet Martin Bunders, Aurora Heickell, Marja Karppanen, Kati Laasonen, Erkki Leimu, Kirsti Tolvanen, Irmeli Wallden-Paulig ja Tarja Djateu valittiin uudestaan. Uutena jäsenenä johtokuntaa valittiin Timo Numminen.
12. Valitaan kaksi varsinaista ja kaksi varatilintarkastajaa Tilin- ja toiminnantarkastajiksi valittiin Eeva-Liisa Tuomi-Kyrö ja Ingrid Heickell.
13. Käsitellään muut asiat, joista johtokunnalle on tehty esitys vähintään kolmekymmentä päivää ennen kokousta. Tällaisia asioita ei ollut.
14. Kokouksen päättäminen Puheenjohtaja päätti kokouksen noin klo 19:30 Risto Laakkonen Helena Alkula Puheenjohtaja Sihteeri Pöytäkirjan tarkastajat Kati Laasonen Sirpa Pääsky _ _ _ _ _ _ Kokoukseen osallistui 55 katajanokkalaista.
Ennen kokousta Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varman kiinteistökehitysjohtaja Aarne Markkula kertoi Keskon rakennuksen korjauksesta ja muuttamisesta asunnoiksi sekä osaksi hotelliksi.
Kokouksen jälkeen Helsingin työkanava HeTy ry:n David Lee kertoi yhdistyksen monipuoliseseta toiminnasta, kursseista, koulutuksesta ja harrastuspiireistä.
Tekninen tallennus tai pääsy on ehdottoman välttämätön oikeutettua tarkoitusta varten, joka mahdollistaa tietyn tilaajan tai käyttäjän nimenomaisesti pyytämän palvelun käytön, tai yksinomaan viestinnän välittämiseksi sähköisen viestintäverkon kautta.
Asetukset
Tekninen tallennus tai pääsy on tarpeen laillisessa tarkoituksessa sellaisten asetusten tallentamiseen, joita tilaaja tai käyttäjä ei ole pyytänyt.
Tilastot
Tekninen tallennus tai pääsy, jota käytetään yksinomaan tilastollisiin tarkoituksiin.Tekninen tallennus tai pääsy, jota käytetään yksinomaan anonyymeihin tilastollisiin tarkoituksiin. Ilman haastetta, Internet-palveluntarjoajasi vapaaehtoista suostumusta tai kolmannen osapuolen lisätietueita pelkästään tähän tarkoitukseen tallennettuja tai haettuja tietoja ei yleensä voida käyttää tunnistamaan sinua.
Markkinointi
Teknistä tallennustilaa tai pääsyä tarvitaan käyttäjäprofiilien luomiseen mainosten lähettämistä varten tai käyttäjän seuraamiseksi verkkosivustolla tai useilla verkkosivustoilla vastaavia markkinointitarkoituksia varten.
