Toimintakertomus 2006

 

Vuosi 2006 oli Katajanokkaseura ry – Skatuddssällskapet rf –yhdistyksen 61. toimintavuosi. Sääntöjensä velvoittamana seura on myös vuonna 2006 toiminut sivistyksellisten olojen kehittämiseksi sekä viihtyvyyden lisäämiseksi Katajanokan alueellista omaleimaisuutta ja erityispiirteitä kunnioittaen sekä ympäristönsuojeluun, maisemanhoitoon, liikenne- ja satamajärjestelyihin sekä kaavoitukseen liittyvissä kysymyksissä.

Jäsenistö 

Jäseniä oli vuoden lopussa 316, joista 9 yhteisöjäsentä. Henkilöjäsenmaksu oli 10 euroa/henkilö ja kannattajajäsenmaksu 42/yhteisöjäsen.

Tiedotus 

Seuran vuosijulkaisu Katajanokan kaiku ilmestyi joulukuussa. Tiedotuslehtinen Katajanokan kieku julkaistiin kaksi kertaa. Katajanokka-tietoa ja –keskusteluja on myös seuran verkkosivuilla osoitteessa www.kaupunginosat.net/katajanokka.

Muu toiminta

  • 18.5. pidettiin Katajanokan siivoustalkoot; osallistujia oli kymmeniä. Kaupunki tarjosi siivousvälineet ja seura pientä purtavaa. ­
  • Katajanokan ala-asteen kevätjuhlassa jaettiin Katajanokkaseuran stipendit. Myös Kronohagens lågstadie-skolanin katajanokkalaislapsille luovutettiin yksi stipendi.
  • Koululaisille tarjottiin myös jäätelöt kiitokseksi ympäristön siivoustalkoista. ­
  • Partiolippukunta Katajanokan Karhunkaatajat ry:n 20-vuotisjuhlassa lahjoitettiin pieni rahalahja juhlivalle yhdistykselle. ­
  • Perinteinen Katajanokan ympärijuoksu järjestettiin 5.9. jo 58. kerran. Juoksijoita ja juoksun järjestäjiä oli tullut paikalle yli sata. ­
  • Yli sata katajanokkalaista kävi tutustumassa uuden hotellin suunnitelmiin 13.9. pidetyssä asukasillassa entisen lääninvankilan kappelissa. Tilaisuuden isäntänä toimi johtaja Heimo Käyhty. Jussi Luomanen Helsingin kaupungin rakennusviraston puisto-osastosta kertoi Linnanpuiston suunnittelusta ja tulevista aikatauluista. ­

Seuran elokuvakerhotoimintaa heräteltiin henkiin 25.11., jolloin esitettiin ruotsalainen elokuva Juloratoriet. Kino K-13:n sali tuli täyteen. Esityksen jälkeen jäätiin vielä seurustelemaan ja keskustelemaan elokuvasta ja elokuvakerhotoiminnasta yleensä.

Kannanotot ja tapaamiset

  • Seura on aktiivisesti ollut yhteistyössä HKR:n kanssa tulevan uuden Linnanpuiston suunnittelun tiimoilta. ­
  • 24.4. seuran edustajat kävivät tutustumassa ulkoministeriön alle kalliotilaan tulevan hätäkeskuksen rakennussuunnitelmiin, erityisesti otettiin kantaa maan päälle tuleviin rakennelmien suhteen.
  • Elokuussa seura esitti kaupungille ideansa kuinka toimia raitiovaunuissa lojuvien, etenkin loskakelillä sotkuisuutta aiheuttavien ilmaisjakelulehtien suhteen.
  • Kaupungille esitettiin myös toive uudenmallisen yleisökäymälän saamisesta Katajanokanpuistoon. ­
  • Kaisaniemen puistoa koskevassa lausunnossaan seura piti tärkeänä, että suunnittelussa otetaan huomioon lähikaupunginosien asukkaiden erilaiset, mm. liikuntaan liittyvät, käyttötarpeet.
  • Yleisönosastokirjoituksessa seura esitti ihmetyksensä kaupungin terveysviranomaisten toimista Kruunuvuorenkadun ja Katajanokan puistossa olevan kesäkioskin suhteen.

Kannanotot ovat luettavissa verkkosivuilla www.kaupunginosat/katajanokka.

Vuosikokous 

Vuosikokous pidettiin Keskossa 27.2.2006. Kokouksessa keskusteltiin jälleen vilkkaasti Katajanokan ympäristöasioista.

Johtokunta

Johtokunnassa on seuran sääntöjen mukaan oltava 10-15 jäsentä, jotka, samoin kuin seuran puheenjohtaja, valitaan vuosikokouksessa. Vuonna 2006 vuosikokous valitsi johtokunnan puheenjohtajaksi Tuula Palaste-Eerolan. Jäseninä johtokunnassa olivat Helena Alkula (sihteeri), Denise Anner, Rea Anner, Mattias Bremer (rahastonhoitaja), Martin Bunders, Tarja Djateu, Sinikka Harpf, Kimmo Hyvärinen, Risto Jaakkola, Unto Järvinen, Marja Karppanen, Erkki Leimu, Kirsti Tolvanen ja Irmeli Walldén-Paulig. Johtokunta kokoontui vuonna 2005 12 kertaa. Lisäksi johtokunnan asettamat toimikunnat – ympäristö-, juhla-, lehti- ja urheilutoimikunta – ovat pitäneet lukuisia kokouksia.

Toimintasuunnitelma vuodelle 2014

Katajanokkaseuran säännöissä seuran tarkoitukseksi on määritelty
1. toimia sivistyksellisten, sosiaalisten ja taloudellisten olojen kehittämiseksi sekä viihtyvyyden lisäämiseksi Katajanokan alueellista omaleimaisuutta ja erityispiirteitä kunnioittaen
2. toimia ympäristönsuojeluun, maisemanhoitoon, liikenne- ja satamajärjestelyihin sekä kaavoitukseen liittyvissä kysymyksissä
3. toimia Katajanokan asukkaiden ja eri yhteisöjen yhdyssiteenä.

Katajanokan asukkaiden etujen vaalijana vaikutamme Helsinkiä koskevaan suunnitteluun ja päätöksentekoon, toimimme yhteistyössä kotiseututyön eri järjestöjen kanssa ja harjoitamme Katajanokkaa koskevaa tallennus‑ ja julkaisutoimintaa sekä järjestämme mahdollisuuksien mukaan juhla- ym. tilaisuuksia.

Vuonna 2014 ympäristössämme seurattavia kohteita ovat erityisesti

  • Kirkkohallituksen toimistokiinteistöjen kaavamuutos, rakennusten myyminen ja muuttaminen asunnoiksi sekä Keskon suunnitelmat pääkonttorin muuttamisesta asuinkäyttöön
  • Mattolaiturimme: pyrimme säilyttämään sen asukkaiden käytössä
  • Katajanokanlaiturin alueen väliaikaiskäytön suunnittelu ja siihen osallistuminen
  • Maailmanpyörähankkeen eteneminen
  • Sataman liikenne ja liikenteen aiheuttamat ruuhkat Katajanokalla
  • Yleiskaava 2050
  • Eteläsataman alueen kaavoituksen eteneminen ja Kruunuvuorenrannan liikennejärjestelyt

Katajanokan puistot

  • Katajanokan puiston nimenmuutos Tove Janssonin puistoksi. 9.8.2014 2014 on kulunut 100 vuotta Tove Janssonin syntymästä: juhlistamme syntymäpäivää mm. istuttamalla tuomen Toven Janssonin puistoon.
  • Jatkamme kaupunkiviljelyä Linnanpuistossa.
  • Pyrimme muutenkin edistämään Linnanpuiston asukaskäyttöä.
  • Muistutamme kaupunkia Katajanokan kärjen urheilukentän – jo kerran luvatusta -kunnostuksesta.

Yhteistoiminta

  • Jatkamme yhteistyötä katajanokkalaisten yhdistysten ja toimijoiden, erityisesti Katajanokan koulun kanssa. Tuemme koulun kuoron esiintymistä palvelutalossa joulun tienoilla,
  • Osallistumme tänä vuonna 50 vuotta täyttävän Helsingin kaupunginosayhdistykset ry Helkan tilaisuuksiin ja tiivistämme yhteistyötä naapurikaupunginosayhdistysten kanssa.

Tiedotus

  • Jatkamme vuosijulkaisu Katajanokan Kaiun toimittamista
  • Toimitamme tarpeen mukaan Kieku-tiedotteita
  • Ylläpidämme seuran kotisivuja osoitteessa www.skatta.fi.

Muu toiminta

  • Vuonna 2015 seura täyttää 70 vuotta. Aloitamme juhlavuoden suunnittelun.
  • Katajanokan ympärijuoksu juostaan elokuussa koulujen alettua 68. kerran
  • Jatkamme syksyllä 2006 aloitettua elokuvakerhotoimintaa Kino K-13:ssa laatuelokuvien merkeissä. Keväällä esitetään kolme filmiä, samoin syyskaudella.
  • Mahdollisuuksien mukaan jatkamme Katajanokka-aiheisten joulukorttien myyntiä.

Katajanokan kärjen pallokentän kunnostaminen

Katajanokan kärjessä sijaitseva nurmipintainen pallokenttä on ollut huonosta kunnosta johtuen vuosikausia vähällä käytöllä. Katajanokkaseura ry on 25.8.2008 esittänyt kaupunginhallitukselle kentän kunnostamista:

 

Helsingin kaupunginhallitukselle

Esitys Katajanokan kärjen pallokentän kunnostamisesta Katajanokan kärjessä sijaitseva nurmipintainen pallokenttä on osoittautunut vaikeasti ylläpidettäväksi ja on siitä syystä ollut vuosia vähällä käytöllä. Kenttää ei ole lukuisista pyynnöistä huolimatta kunnostettu. Puistoalueen keskellä sijaitsevan kentän hallintasuhteet – katu- ja puisto-osasto vs. liikuntavirasto – ovat ilmeisesti osasyy harmittavaan pattitilanteeseen.Nappulaikäisille soveltuvista pelikentistä on kaupungin keskustassa pulaa, jota pahentaa keskustan kenttien, mm. Kaisaniemen, lisääntyvä käyttö kaupunkitapahtumiin. Lasten määrä on kaupungissa kasvussa. Kaupungin tavoitteeksi on lausuttu lapsiperheiden pitäminen Helsingissä.Katajanokan kärjen pelikentän kunnostaminen rakenteiltaan ja päällysteeltään kestäväksi ja helppohoitoiseksi, esim. hiekkakentäksi, toisi vähäisellä panoksella kentän pienten pelaajien käyttöön. Katajanokkaseura esittää, että kenttä kunnostettaisiin jo ensi pelikaudeksi ja että mahdollisesti esteenä olevat hallintasuhteet ratkaistaisiin niin, että kentän pelikäyttö on mahdollista.Helsingissä 25.8.2008

Katajanokkaseura ry.  

 

 

Katajanokan pysäköintilaitoksen asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Katajanokkaseura esittää Katajanokan pysäköintilaitoksen asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta sekä kaavaluonnoksesta mielipiteenään seuraavaa.

Asemakaavan muutos mahdollistaa maanalaisen 500 auton pysäköintilaitoksen rakentamisen Katajanokalle. Kaksisuuntaisia sisään- ja ulosajoramppeja esitetään alustavasti nykyisen huoltoaseman tontille, josta on suunniteltu ajoyhteys Kanavakatu 14:n kohdalla. Pysty-yhteyksiä laitoksesta maanpinnalle hissein ja portain tutkitaan jatkosuunnittelun yhteydessä.

Katajanokkaseura pitää nyt nähtävillä olevaa Katajanokan pysäköintilaitoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa sekä sitä koskevaa kaavaluonnosta pääosin Katajanokan kaupunkikuvaan sopivana. Laitos myös todennäköisesti parantaisi pysäköintiä ja pysäköintipalveluiden saatavuutta alueella.

Katajanokkaseura on kuitenkin erityisen huolissaan pysäköintilaitoksen alueelle aiheuttamista liikennevaikutuksista. Jo nyt matkustajalaivojen (Viking Line) purku- ja lastausliikenne ruuhkauttaa erityisesti Kanavakadun ja sen lähikadut pahoin. Täten sisäänajorampin sijaintia lähempänä Katajanokan siltoja on syytä vielä etsiä. Katajanokkaseura katsoo, että nyt suunnitelman havainnekuvissa erillisinä näkyvät pysäköintilaitoksen hormi- ja sisäänkäyntirakennukset tulisi suunnitella rakennuksiin (esim. Kesko). Katajanokkaseura esittää asukaspysäköintiin etuoikeutta katajanokkalaisille.

Katajanokkaseura toivoo tarkennusta pysäköintilaitoksen rakentamisen aikaisista louhintatöistä ja louheenajosta (kesto n. 1,5 vuotta). Hallilouhinnassa keskimääräinen louhintamäärä on noin 900 m3 päivässä. Tämä merkitsee noin 125 autokuormaa lisää liikennettä Katajanokalle joka päivä. Laitoksen rakentamisen aikana räjäytykset aiheuttavat lähialueelle tärinävaikutuksia. Lisäksi ympäristömelua syntyy 2 – 5 kertaa päivässä toteutettavista kallioaineksen räjäytyksistä. Katajanokkaseura pitää välttämättömänä, että pysäköintilaitoksen suunnittelun ja rakentamisen edetessä katajanokkalaisille järjestetään säännöllisesti erillisiä tiedotustilaisuuksia.

3.10.2014

Asemakaavan muutos: Katajanokan pysäköintilaitos

Asemakaavan muutos, Katajanokan pysäköintilaitos

Katajanokkaseura esittää Katajanokan pysäköintilaitosta koskevasta asemakaavan muutosehdotuksesta muistutuksena seuraavaa:

Asemakaavaehdotus mahdollistaa 500 auton maanalaisen pysäköintilaitoksen rakentamisen makasiinien alueelle Katajanokan eteläisen rannan tuntumaan, lähelle matkustajaliikennesatamaa. Kaksisuuntaisia sisään- ja ulosajoramppeja esitetään nykyisen huoltoaseman tontille, josta on suunniteltu ajoyhteys Kanavakatu 14:n kohdalla. Pysty-yhteydet laitoksesta maanpinnalle on ehdotettu hissein ja portain huolto-aseman ja vanhan öljysäiliön tontille sekä ulkoasiainministeriön rakennuksen itäpuolella olevalle aukiolle. Huoltoasemakortteliin on valmisteilla asemakaavan muutos toimisto- ja/tai liikerakennuksen sijoittamiseksi kortteliin, yhtenä tavoitteenaan pysäköinti-laitoksen luiskan ja pysty-yhteyden integroiminen rakennukseen. Katajanokkaseura pitää luiskan sijoitusta parannuksena aiempiin suunnitelmiin.

Katajanokkaseuran mielestä nyt nähtävillä oleva asemakaavan muutosehdotus parantaa pysäköintilaitoksen sovittamismahdollisuuksia Katajanokan kaupunkikuvaan. Pysäköintilaitos lisäisi myös jossain määrin pysäköintipalveluiden saatavuutta alueella.

Katajanokkaseura on erityisen huolissaan pysäköintilaitoksen aiheuttamista liikennevaikutuksista. Pysäköintilaitos – ja sen louhiminen – lisää Katajanokan ajoneuvoliikennettä ja ajoittaista ruuhkaisuutta entisestään. Jo nyt matkustajalaivojen (Viking Line) purku- ja lastausliikenne ruuhkauttaa pahoin Kanavakadun ja sen lähikadut. Sisäänajorampin sijoittamista lähemmäksi Katajanokan siltoja – mieluiten Pohjoisrannan puolelle – olisi syytä vielä tutkia. Lisäksi Katajanokkaseura katsoo, että suunnitelman havainnekuvissa erillisinä näkyvät pysäköintilaitoksen hormi- ja sisäänkäyntirakennukset tulisi sijoittaa rakennuksiin, esim. Keskoon. Esitetyt pysty-yhteydet – erityisesti ulkoasiainministeriön rakennuksen vieressä – vaikuttavat kömpelön irrallisilta ja heikentäisivät kaupunkikuvaa sekä sulkisivat jossain määrin kävelyreittejä. Pysäköintilaitoksen ilmanvaihtohormien äänitaso tulee varmistaa rakenne- ja laitesuunnittelussa riittävän hiljaiseksi.

Asemakaavan muutosehdotuksen toteutusselostuksen (Sito Oy) mukaan pysäköintilaitoksen rakentamisen louhinnan kesto on noin 1,5 vuotta. Hallilouhinnassa keskimääräinen louhintamäärä on noin 1000 m3 päivässä. Tämä merkitsee noin 140 autokuormaa lisää liikennettä Katajanokalle joka päivä. Kallioaineksen räjäytykset 2–5 kertaa päivässä aiheuttavat tärinää ja ympäristömelua. Katajanokkaseura pitää välttämättömänä, että pysäköintilaitoksen suunnittelun ja rakentamisen edetessä katajanokkalaisille sekä järjestetään säännöllisesti erillisiä tiedotustilaisuuksia että toteutetaan luvatut riskianalyysit, katselmukset ja dokumentointi. Räjäytystyön aikana tulee ehdottomasti huolehtia siitä, että työ ei aiheuta lähialueen rakennuksille halkeamia eikä muita vahinkoja. Rakennusten ennakkokatselmukset yhdessä kiinteistöjen omistajien kanssa tulee tehdä riittävän laajalta alueelta.

8.4.2015 Katajanokkaseura ry – Skatuddssällskapet rf

Tuula Palaste-Eerola, puheenjohtaja
Helena Alkula, sihteeri

Ratikoiden sotkuisuus

Elokuussa hyvissä ajoin ennen loskakelejä, raitiotie 4:n vaunujen sotkuisuus ja ylipormestarin ilmaisema huoli kaupungin siisteydestä innoitti Katajanokkaseuraa esittämään ideansa yhden epäkohdan poistamiseksi:

Hyvät ja informatiiviset ilmaislehdet jäävät aamuluennan jälkeen ajelehtimaan penkkien alle ja käytäville, pitkälle iltaan asti. Märällä kelillä lehdet ovat liukkaina erityisen ikäviä, jopa vaarallisia.

Seura ehdotti Tukholmassa käytössä olevaan tapaan viitaten, että lehtiyhtiöt huolehtisivat lehtien keräämisestä iltapäivään mennessä: onhan niin, että aamun uutislehdellä ei ole enää puolenpäivän jälkeen kovinkaan suurta lukuarvoa. 

Seuran kirje ylipormestari Jussi Pajuselle 23.8.2006

Katajanokkaseura on pannut mielihyvällä merkille, että kaupunkimme roskaantuminen on ärsyttänyt pohtimaan toimenpiteitä Stadin siistimiseksi.

 

Haluamme kiinnittää huomiota yhteen roskaantumisen kohtaan, ratikoiden epäsiisteyteen.

Hyvät ja informatiiviset ilmaislehdet jäävät aamuluennan jälkeen ajelehtimaan penkkien alle ja käytäville, pitkälle iltaan asti. Märällä syys- ja talvikelillä lehdet liiskaantuvat ja ovat joskus vaarallisiakin märkinä ja liukkaina portaiden edessä.

 

Olemme keskustelleet kuljettajien ja HKL:n kanssa asiasta. Kuljettajien tehtäviin tämä ei päätepysäkeillä kuulu, eivätkä HKL:n erityiset siivousryhmät riitä lattialehtien poistoon. Ratikoiden ilme on yrityksistä huolimatta aivan liian usein sotkuinen.

 

Ehdotammekin, että kaikki lehdet poistetaan päivällä, vaikkapa kello yhden tai kahden jälkeen.

Tämä menettely on ollut käytössä esim. Tukholman metrossa, jonka vaunuista ja asemilta kaikki Metro-lehdet kerätään pois (ainakin joku aika sitten kerättiin) klo 12.

 

Tämä keruutyö olisi mielestämme kohtuullista sälyttää ko. lehtiyhtiöille, kun jakelusopimuksia uusi-taan. Menettely olisi tehokasta, jos myös VR:n ja bussiyhtiöiden kanssa voitaisiin sopia yhtäläisestä käytännöstä. Lehtiyhtiöiden katujakelun olisi myös hyvä kuulua tämän menettelyn piiriin.

 

Ehdotustamme voidaan arvostella illalla liikkujien ja työssäkäyvien syrjimisenä.
Tavoiteltava joukkoliikenteen taso – myös siisteys – on mielestämme painavampi näkökohta.
Ja mikään ei ole niin vanha kuin aamun uutislehti illalla.

 

Parhainta jatkoa työlle kaupunkimme hyväksi!

 

toivottaa

 

Katajanokkaseura ry.

Kaisaniemen puisto

Katajanokkaseuran lausunto 14.12.2007:  Kaisaniemi on katajanokkalaisten ja muiden keskustan asukkaiden kannalta tärkeä puisto ja lähiliikuntapaikka. Puisto ja Kasvitieteellinen puutarha ovat kaupungin keskeinen historiallinen puistoalue. Pitkään rapistuneen puiston kohentamissuunnitelmaa on tervehdittävä tyydytyksellä.

Suunnitelmassa on myös otettu huomioon asukkaiden pelikenttien, jalka- ja pesäpallon ja perinteisen tenniksen tarpeet.

Asemakaavassa puistoalueeksi määrätty alue tulee olla kokonaisuudessaan vapaasti kuljettavissa ja käytettävissä.

Eräitä huomautuksia:

Unioninkadun suuntainen Kasvitieteelliseen puutarhaan suunniteltu kulkureitti voi palvella puiston käyttäjiä päiväsaikaan. Esitetty ratkaisu, jossa reitti irrotetaan Kasvitieteellisestä johtaa kahden aidan väliseen polkuun, joka ei erityisesti yöaikaan ole tarpeellinen eikä mitenkään turvallinen. Kulkureitti – jos sellainen tehdään – tulee toteuttaa Kasvitieteellisen puutarhan sisäisenä, muina aikoina suljettuna reittivaihtoehtona.

Katajanokkaseura ry

 

Katajanokkaseuran ja Kruunuhaan asukasyhdistyksen mielipide lumenkaadosta

Hernesaaren lumenkaatopaikkaa koskeva kannanotto

Pidämme kaikkia Itämeren ja Helsingin rantavesien puhdistamista ja muuta ympäristöllistä suojelua tärkeänä ja välttämättömänä. Siinä työssä hulevesien hallinta on keskeinen osatehtävä ja lumien käsittely on taas osa sitä. Ympäristöministeriön julkaisussa 2020:25 ’Selvitys lumen mereen kaatamisen kieltämisestä’ käsitellään aihetta varsin kattavasti nykytilannetta ja sen ympäristövaikutuksia sekä lumen käsittelyn vaihtoehtoja. Johtopäätöksenä todetaan mm. seuraavaa:

Lumen mereen sijoittamisen merkittävimpien ympäristövaikutusten todettiin liittyvän roskaantumiseen ja negatiivisiin imagokysymyksiin. Lumen haitallisista tai rehevöittävistä aineista ei todettu pitoisuuden pienuuden vuoksi aiheutuvan merkittävää riskiä meriympäristölle. Lumen mereen sijoittamisen kieltäminen tai ympäristölupa- ja seurantavelvollisuuden asettaminen … vaikuttavat ylimitoitetuilta [toimenpiteiltä]”.

Niin kauan kuin Hernesaaren lumenkaatopaikka on toiminnassa, huolehditaan puhdistustoimenpiteistä kaikin keinoin ja samalla kehitetään vaihtoehtoisia, ympäristön kannalta parempia lumenkäsittelyratkaisuja.

Innovaatioiden kehittäminen ja testaus eivät voi olla perustelu lumen mereen kippaamisen jatkamiseen, vaan se tulee lopettaa vitkuttelematta. Kaupunginvaltuusto 25.9.2019 edellytti, että selvitetään mahdollisuudet seurata Tukholman, Oslon ja Pietarin esimerkkiä ja lopettaa lumen kaato mereen viimeistään 2021 talvella.

Kantakaupungin alueelle on tärkeää löytää uusia lumenvastaanottopaikkoja kuorma-autoliikenteen vähentämiseksi. Hernesaari on eteläisen suurpiirin ainoa lumenvastaanottopaikka. Sen lakkauttaminen merkitsisi eteläisen Helsingin lumien kuljettamista pääosin Pohjoisrannan kautta lähimmille lumenvastaanottopaikoille Kyläsaareen, Viikkiin tai Herttoniemeen. Hernesaaren eteläkärkeen on asemakaavassa nro 12510 (vuodelta 2019) ET-1 merkinnällä varaus lumenvastaanottoalueelle ja venesatamatoiminnoille. Hernesaaren asemakaava toteutuu pääosin tällä vuosikymmenellä. Kyläsaaren lumenvastaanottopaikka poistunee uudisrakentamisen tieltä 2030-luvulla.”

Katajanokkaseura, Kruununhaan asukasyhdistys

Kati Laasonen Katajanokkaseuran puheenjohtaja

Staffan Lodenius Katajanokkaseuran ympäristötoimikunnan pj

Leena Nousiainen Kruunuhaan asukasyhdistyksen puheenjohtaja

Matti Kivelä, Kruunuhaan asukasyhdistyksen ympäristövastaava

Vironniemen terveysasema

Vironniemen terveysaseman lakkauttaminen

Helsingin kaupungin terveysvirasto suunnittelee Helsingin terveysasemien toimintojen yhdistämistä tai liittämistä toisiinsa. Yhdistettäväksi suunnitellaan muun muassa Vironniemen terveysasemaa, jonka toiminta siirrettäisiin samaan kiinteistöön Viiskulman terveysaseman kanssa. Samalla Suomenlinnan sivutoimintapiste liitettäisiin Viiskulman terveysasemaan.

Terveyslautakunta päätti kokouksessaan 31.5.2005 palattaa uudelleen valmisteltavaksi terveysasemien keskittämistä koskevan esityksen. Samalla terveyslautakunta kehotti terveyskeskusta tarkentamaan terveysasemaverkon keskittämistä siten, että asukkaiden käytössä on täydenpalvelun ja lähipalvelun terveysasemia. Terveyslautakunta ottaa kantaa terveysasemien fyysiseen järjestämiseen näiden linjausten jälkeen – ilmeisesti alkusyksystä.

Katajanokkaseura on allekirjoittanut 24.5.2005 yhdessä Kruunhakaseuran, Kruununhaan asukasyhdisyksen ja Suomenlinna-seuran kanssa seuraavan vetoomuksen Helsingin terveyslautakunnalle:

Terveyslautakunnalle

Helsingin terveyskeskuksen suunnitelmat lopettaa Viikin, Myllypuron ja Vironniemen terveysasemat ovat järkyttäneet asukkaita. Olemme hämmästyneitä selkeän asukasmielipiteen sivuuttamisesta suunnitelmia ja visioita rakennettaessa. Kaupunginosien asukkaat ovat tottuneet asioimaan näillä tervesyasemilla ja ovat saaneet korkeatasoista palvelua, mikä on ilmaistu asiakastyytyväisyysselvityksissä ja terveysasemien palvelutuotantovertailuissa. Lisäksi kansalaismielipide on kirkkaasti ilmaistu asukkaiden omin voimin vuoden 2002 ja 2003 toukokuun adresseissa, kansalaiskokouksissa, asukasilloissa, mielenosoituksissa terveysaseman puolesta.

Vironniemen terveysaseman lopettaminen merkitsee ankaraa iskua perusterveydenhuollon palvelujen laadulle ja saatavuudelle Kruununhaassa, Katajanokalla ja Suomenlinnassa. Terveysaseman vastuuväestön koko on ollut lähellä optimaalista ja asema on helposti tavoitettavissa, myös Suomenlinnasta. Suomenlinnassa asuu paljon lapsiperheitä, joille neuvola- ja sairaanhoitopalvelujen vaivaton saatavuus on erittäin tärkeää. Lisäksi kokonaisuutena Vironniemen terveysaseman vastuualueen väestö on suhteellisen ikääntynyttä, vanhusväestön osuus kasvaa ja toisaalta myös nuorien perheiden osuus alkaa hiljalleen lisääntyä.

Oma terveysasema, kuten esimerkiksi Viikissä alkuperäisen suunnitelman mukaisesti toteutettuna, nostaa kaupunginosan statusta ja vahvistaa helsinkiläistä identiteettiä, auttaa kaupunkilaisia tuntemaan Helsingin enemmän omakseen.

Suomen terveydenhuollon strategiset linjauksen tukevat Helsingin terveysasemaverkoston vahvistamista. Kansallisen terveydenhuoltoprojektin keskeisenä tavoitteena on toimintojen ja rakenteiden uudistaminen. Lähtökohtana on pidetty alueellisten erityispiirteiden huomoimista ja tehokkaiksi osoittautuneiden pienten yksiköiden toiminnan turvaamista. Terveys 2015-kansanterveysohjelmassa korostetaan voimakkaasti kansalaisyhteiskunnan merkitystä ja roolia terveydenhuollon paikallisesssa kehittämisessä. Aiemman ”ylhäältä alas”-ohjauksen tilalle suositellaan ”alhaalta ylös”-suuntausta ja kansalaisten suurempaa osallistumista paikalliseen päätöksentekoon.

Valitettavasti terveysasemien lakkauttamissuunnitelmat kertovat aivan vastakkaisesta asennoitumisesta. Kansalaismielipide ja asukkaiden vastuuntuntoinen aktiivisuus oman asuinalueensa kehittämisessä jätetään tyystin vaille huomiota ja arvoa. Transparenssiin kuuluu tasavertainen ja vastavuoroinen yhteistyö, asukkaiden informointi avoimesti ja hyvissä ajoin, asukkaiden kokemuksen ja mielipiteen kunnoittaminen ja huomioiminen strategisia kokonaissuunnitelmia rakennettaessa.

Kokonaissuunnittelun täytyy aidosti perustua terveyskeskuksen arvoihin – asiakaslähtöisyyteen, oikeudenmukaisuuteen ja kestävään kehitykseen. Helsingin perusterveydenhuoltoa – terveysasemia – on vahvistettava tältä arvoperustalta ja pitkäjänteisesti. Vironniemen terveysasemaa tarvitaan aivan samasta syystä kuin Viikin terveysasemaa. Pienten terveysasemien ja väestövastuuperiaatteen vahvistaminen edistää asukkaiden hyvinvointia, mahdollistaa kaustannustehokkaan ja kokonaisvaltaisen, myös sairauksia ennaltaehkäisevän työn lähellä kaupunkilaisia ja lisää terveysasemien houkuttelevuutta työpaikkoina.

Liikennöintisuunnitelma 2012–2013

HSL MIELIPIDE Kirjaamo Katajanokkaseura ry Skatuddssällskapet rf 9.1.2012 Liikennöintisuunnitelma 2012–2013

Yöliikenteen säilyttäminen on Katajanokan asukkaille tärkeää. Suunnitelman suurin muutos katajanokkalaisille on Aleksilta Kruununhakaan kääntyvä yöreitti. Se hämmentää ja saattaa eksyttää päiväliikenteen reittiin tottuneita käyttäjiä.

Raitiolinjojen luotettava havaittavuus katukuvassa ja linjan pysyvyys on osa raitioliikenteen hyvin ansaittua suosiota. Katajanokkaseura pitää raitioliikennettä nimenomaan Katajanokalle luonteenomaisena joukkoliikennemuotona. Raitioliikenne on – paitsi helsinkiläistä kaupunkikulttuuria – myös ympäristön ekologisuutta ja kestävää kehitystä tukevaa verrattuna bussiliikenteeseen. Tästä huolimatta Katajanokkaseura pitää suunnitelmaa linjan 4 raitioliikenteen korvaamisesta yöaikaan bussilinjalla 18N osin perusteltuna.

Samalla Katajanokkaseura seuraa tarkasti, että nyt suunniteltu ”raitioliikenne korvataan bussilinjalla” -konsepti ei laajene jatkossa linja 4:n osalta. Lisäksi Katajanokkaseura toteaa 18N -linjan tulevan liikennöintikartan osoittavan, että yöliikenteessä matkaa ja aikaa – verrattuna nykyiseen raitiolinja 4:een – kierrettäessä Kruununhaan kautta tulee lisää erityisesti Katajanokan kärkeen tai kärjestä matkustettaessa. Katajanokkalaisille yöliikenteen matkustajille tämä merkitsee jossain määrin tilanteen huononnusta. Bussin käyttäminen yöllä, mutta raitiolinja 4:n nykyisellä ajoreitillä, välttäisi reitinmuutoksesta koituvat sekaannukset. Liikennöintisuunnitelmaan sisältyy myös lupaus, jonka mukaan ”…Katajanokalle aloitetaan aamuyönliikenne viikonloppuisin”. Liikennöintisuunnitelmassa ei kerrota, mitä tämä aamuyönliikenne viikonloppuisin käytännössä tarkoittaa.

Mielenkiintoinen on myös liikennöintisuunnitelmassa oleva tieto, jonka mukaan yöliikenteessä matkustajat kokevat bussin raitiovaunua turvallisemmaksi liikennemuodoksi. Katajanokkaseuran tiedossa on myös päinvastaisia uutisointeja ja käytännön kokemuksia.

Raitiolinja 4 yöliikenteen lakkaaminen klo 23.30 alkaen ja korvaaminen bussilinjan 18N reittimuutoksella Katajanokka – keskusta – Munkkivuori tarvitsee onnistuakseen myös hyvää ja täsmällistä viestintää ja HSL Helsingin seudun liikenteen aktiivista tiedotusta. Katajanokkaseura toivookin palautteenaan että linjan 4 mahdollinen korvaaminen yöaikaan bussilinjalla 18N tiedotetaan reittikarttoineen ja aikatauluineen riittävän selkeästi katajanokkalaisille. Liikennöintisuunnitelmaan sisältyvää aikataulukausien muuttamista Katajanokkaseura pitää onnistuneena. Erityisesti se, että talviaikataulut jatkuvat kaksi viikkoa pidempään aina kesäkuun puoleenväliin asti, vastaa paremmin matkustajien kysyntään.

Helsingissä 9.1.2012

Katajanokkaseura ry – Skatuddssällskapet rf

Tuula Palaste-Eerola, puheenjohtaja

Kimmo Hyvärinen, ympäristötoimikunnan puheenjohtaja