Kaupungille lausunto Mattolaiturista

Katajanokan mattolaituri

Laivastopuiston mattolaiturista on tullut asukkaiden suosima paikka, jolle kulkijat pysähtyvät ja nuoret ja seniorit tapaavat. Jokainen on tervetullut ihailemaan merta ja etäämmällä kulkevaa meriliikennettä. Maksullisten palvelujen Helsingissä tätä kaikille ilmaista tilaisuutta myös käytetään.

Mattis on vuosia saanut olla ympärivuotisessa käytössä, eikä kulkusiltaa ole nostettu talveksi pois. Sijainti on rauhallinen. Ilkivaltaa tai ongelmia ei ole havaittu/tiedossa. Viime vuonna kulku sitten nostettiin varoittamatta pois.

Kaupungilla on oikeus hoitaa omaisuuttaan. Kaupunkilaisilla on hyvän hallintomenettelyn mukaisesti oikeus saada kuulla ja keskustella heitä koskevista asioista.

Olemmeko kuulleet perustelut, saati päässeet keskustelemaan asiasta kaupungin kanssa? Jäiden puristuksessa mahdollisesti vaurioituva kulkusilta? Kevättalvella jäämassa siirsi laiturin sivuun. Kulkusilta säilyi ehjänä.

Katajanokkaseura haluaa saada käydä asiasta rakentavan keskustelun kaupungin kanssa.

Lämpimin terveisin

-Kati Laasonen

Katajanokkaseuran puheenjohtaja

Kannanotto poikkeamislupahakemukseen Vyökatu 3 (As.Oy Helsingin Linnanpuisto)

Katajanokkaseura on 16.8.2013 lausunut mielipiteen ko. hanketta koskevaan alkuperäiseen poikkeamishakemukseen ja puoltanut huoltorakennuksen muuttamista asunnoiksi, mutta esittänyt, että puiston osien väliset kulkuväylät rakennuksen/määräalan kaikilla sivuilla olisivat jatkossakin julkiset ja riittävän väljät (karttapiirroksen keltaiset viivat). Erityisesti kunnostettavan rakennuksen ja koulun välistä kujaa ei saa toteutuksen kautta yksityistää luonteeltaan.

 Seura pysyy näissä kannanotoissa ja toivoo, että rakennuksen kunnostaminen ja puiston valmiiksi rakentaminen vihdoin käynnistyy. Linnapuiston loppuosan suunnittelussa ja toteutuksessa tulisi harkita kulkuväylien täydentämistä siten, että uuden pyöräkatoksen määräalan vierestä reitti jatkuu vankilamuurin ja päiväkodin välistä liikuntasalin pihalle ja Merikasarminkadulle, jolloin nykyinen hoitamaton joutomaa siistitetään ja uudet kulkureitit avautuvat (punaiset viivat).

Helsingissä 14.8.2023

Muistutus: Laivastokulku, katusuunnitelmaluonnos 15.2.2023

Kaupunkiympäristön toimiala                                                                      15.5.2023
Maankäyttö- ja kaupunkirakenne

Muistutus

Laivastokulku, katusuunnitelmaluonnos 15.2.2023

Katajanokkaseuran mielestä Laivastokulun katusuunnitelmaluonnos ja sen tavoitteet ovat pääosin kannatettavia.

Katajanokkaseura kuitenkin muistuttaa, että Laivastokadun ja Linnanpuiston välisen kulkuyhteyden turvallisuuteen tulee kiinnittää parempaa huomiota. Katusuunnitelmaluonnoksen autopaikkojen iso määrä (11 kpl) ja sijoitus sisältää turvallisuusriskejä tehdessään läpikulku- ja pyöräilyreitille osoitettavasta alueesta sekä ahtaan että pysäköitäessä, varsinkin peruutettaessa, erityistä tarkkaavaisuutta vaativan.

Laivastokulku on Katajanokan ala-asteen naapurissa. Alueella liikkuu koululaisia ja puistoon kulkevia leikki-ikäisiä lapsia. Suunnitelmaluonnoksessa ei ole tuotu esille tätä turvallisuusongelmaa ja mahdollisia ratkaisuja siihen.

Katajanokalla 15.5.2023

Katajanokkaseura ry. – Skatuddssällskapet rf.

Kati Laasonen, puheenjohtaja                   Staffan Lodenius, ympäristötoimikunnan pj

Eteläsataman itäosan suunnitteluperiaatteet kannanotto

Helsingin kaupungin kaupunkiympäristön toimiala
Asia: Eteläsataman itäosan suunnitteluperiaatteet

Katajanokkaseura kertoo kantansa ’Eteläsataman itäosa suunnitteluperiaatteet, luonnos 30.3.2023’ -asiakirjaan näin sähköpostitse kerrokantasi-verkkopalvelun sijasta. Kommenttimme kohdistuvat suunnitteluperiaatekaavioon sekä sanallisiin periaatteisiin asiakirjan mukaisessa järjestyksessä:

Kaavion pääteemat eli Katajanokanlaiturin kehittäminen puistokaduksi ja rantareitin ulottaminen Katajanokan rantoja kiertämään ovat kannatettavat. Myös kaaviokuvassa esitetyt muut periaatteet – avoimina säilytettävät näkymät, Satamakadun säilyttäminen yhtenäisenä avoimena alueena, merikylpylän ja tapahtuma-alueen (Allas Seapool) uudistava säilyttäminen ja rakentamis-/kehittämisalueen osoittaminen – vastaavat käsityksemme mukaan katajanokkalaisten enemmistön odotuksia. 

Kommentit teemoittain:                                                                                                                                       

Kaupunkirakenne ja kaupunkikuva
– Esitetyt tavoitteet ja suunnitteluperiaatteet perustuvat huolelliseen tilanneanalyysiin ja johtopäätökset ovat mielestämme osuvat. Nämä linjaukset sopivat jokseenkin sellaisinaan myös seuraavassa vaiheessa laadittaviksi itäosan suunnitteluperiaatteiksi.

Uudisrakentaminen kansallismaisemassa
– Kuten edellä.

Julkinen ulkotila ja toiminnot…
– Tapahtumien osalta ”eri vuodenaikojen ja vuorokauden aikoina” on varmistettava häiriöiden hallinta. Nykyisin Allas-konserttien äänitaso on ajoittain kohtuuttoman korkea lähikortteleiden asutuksen kannalta.
– Maauimalan rakenteet ja rakennukset on sopeutettava aivan erityisellä pieteetillä ja herkkyydellä Presidentinlinnaan ja Kauppatorin itäpään ympäristöön.
– Satamatoimintojen ja laivaliikenteen jatkuminen on sinänsä hyväksyttävä ja kannatettava periaate, mutta siten, ettei se rajoita kohtuuttomasti liikkumista esimerkiksi rantareitillä ja muilla julkisilla jalankulkualueilla.
– Rantareitti tulee linjata mahdollisimman luontevasti ja sujuvasti erityisesti kanavaseudun kohdalla. Eri liikkumismuodoille on varattava riittävästi, tarvittaessa toisistaan erotettua tilaa – ylileveitä väyliä kuitenkin välttäen.

Ilmastoviisas rakentaminen
– Esitetyt hyvät periaatteet soveltuvat myös itäosaan.

Liikenne ja pysäköinti, kestävät kulkumuodot
– Esitetyt periaatteet ovat enimmäkseen kannatettavia, mutta niiden toteuttamisessa ne on suhteutettava koko Katajanokan liikennejärjestelyihin, esimerkiksi Seuran aiemmin esittämällä tavalla.
– Kohta ”Sataman autoliikenteen (saattoliikenne, rekkaliikenne) toimivuus tulee varmistaa” tulisi kirjoittaa muotoon ”Sataman autoliikenteen (saattoliikenne, automatkailuliikenne, rekkaliikenne) toimivuus tulee varmistaa ja nykyiset häiriöt asutukselle ja liikenneturvallisuudelle poistaa tai vähentää”.
– Liikennejärjestelmäsuunnittelussa tulee kiinnittää huomiota sähköpotkulautailun ja muun mikroliikkumisen aiheuttamiin haasteisiin ja mahdollisuuksiin.

Teknistaloudellinen suunnittelu ja kaavatalous
– Tulvasuojaus suunnitellaan vaiheittain toteutettavaksi siten, että teknisesti ja kaavoituksellisesti varaudutaan ”pahimpaan skenaarioon” mutta toimenpiteet toteutetaan vaiheittain tulevan kehityksen mukaan, myös väliaikaisia ratkaisuja hyödyntäen.

Skattalla 19.4.2023  Katajanokkaseura ry.  

Kati Laasonen                                         Staffan Lodenius

Katajanokkaseuran pj.                                       Ympäristötoimikunnan koollekutsuja

Mielipide Tulli- ja pakkahuoneen suunnitelmasta

Kaupunkiympäristön toimiala
Asemakaavoituspalvelu
Diaarinumero HEL 2022-012117
Hankenumero 2481_10
Mielipide koskien 13.2.2023 päivättyä osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa, OAS 1645-00/23:
Tulli- ja pakkahuone, Katajanokanlaituri 5, asemakaavan muutos


Katajanokkaseura esittää Tulli- ja pakkahuoneen asemakaavamuutoshankkeesta
seuraavaa:
Tulli- ja pakkahuone on ollut arvoonsa ja käyttömahdollisuuksiinsa nähden
kohtuuttoman kauan vajaakäyttöisenä, joten kaikki toimenpiteet, jotka tähtäävät
tilanteen korjaamiseksi, ovat tervetulleita. Rakennuksen myynti yksityiseen
omistukseen ja käyttöön sisältää kuitenkin riskitekijöitä, joiden takia myyntiehtojen
ohella myös asemakaavan sisältöön on kiinnitettävä erityistä huomiota. Nyt esillä
oleva kaava- ja selostusluonnos on sen verran alkutekijöissään, ettei siihen voi vielä
ottaa kantaa.
”Katajanokalla satavuotias Tulli- ja pakkahuone, jonka rakennustaiteellista ja
kulttuurihistoriallista arvoa ei kukaan kiistä, saa edelleen pölyttyä ja odottaa hyviä
ehdotuksia uusista käyttömuodoista.” Näin toteaa Anja Kervanto-Nevanlinna jo
vuonna 2003 varteen otettavassa artikkelissaan Teollinen kulttuuriperintö (Näköaloja
kadunkulmalta, kaupunkihistorian kirjoituksia, s. 167–177.) Silloin rakennuksen
alkuperäisen käytön loppumisessa oli kulunut seitsemän vuotta – nyt
kaksikymmentäseitsemän.
Tänä aikana Katajanokka ja maailma ovat muuttuneet, mutta kaavahankkeen ainoa
esille nostettu tausta-asiakirja, sinänsä ansiokas rakennushistoriallinen selvitys, on
laadittu jo vuonna 1996. Siinä käytetyt painetut kirjallisuuslähteet ovat keskimäärin
yli 60 vuotta vanhoja, tuorein on vuodelta 1989! RHS on siten päivitettävä mm.
nykytilanteen kohdalla (11.2) ja arvottamisen (12) osalta. Vuonna 1996 Tulli- ja
pakkahuone oli ollut käyttämättömänä vain pari vuotta – nyt se on ollut
vajaakäyttöisenä jo 30 vuotta, joten on selvää, että ”nykytilanne” on aivan erilainen
monessa suhteessa. Arvottamisen yhteydessä rakennussuojelutilannetta kuvataan
toteamalla, että ”Tulli- ja pakkahuoneen tonttia koskee asemakaava, joka on
vahvistettu 8.4.1895. Kun asemakaavan muuttaminen tulee ajankohtaiseksi, se
tullaan tekemään Yleiskaava 1992 mukaisesti. Rakennus tullaan merkitsemään
suojeltavaksi sr1 -merkinnällä ja määräyksellä, joka tarkoittaa myös sisätilojen ja
kiinteiden sisustusten suojelua.” Nykyisin – kun jo kaksi uutta yleiskaavaa on laadittu
– rakennushistoriallisiin selvityksiin tulee sisältyä huomattavan tarkempi ja syvempi
johtopäätösosio arvottamisineen, arviointeineen ja suosituksineen.
Asemakaavaluonnos sisältää oikeastaan vain kaksi asiaa: käyttötarkoitus- ja
suojelumääräykset. Liike- ja toimistorakennusten korttelialueelle voi sijoittaa
palvelu-, ravintola-, kokoontumis- ja näyttelytiloja. Mainitut toiminnot ovat
tervetulleet katajanokkalalaisten ja kaikkien kaupunkilaisten kannalta, mutta saako
rakennusta käyttää pääasiallisesti tai kokonaan toimistotiloina, lukuun ottamatta
joitakin pohjakerrokseen avautuvia liike- tai palvelutiloja?
Asemakaava-alue käsittää ko. korttelin osalta myös katualueita. Julkisanomattomana
tarkoituksena lienee raskaan terminaaliliikenteen tarvitsemien katujärjestelyjen
tarkastelu kaavan yhteydessä, vaikka OAS:ssa päätavoitteeksi on kirjattu jalankulun
viihtyisyyden parantaminen. Tämä onkin kannatettava ja asukkaiden kaipaama
tavoite, joten nyt kun Varman Katajanokanlaituri-hanke kohta valmistuu, olisi
oivallinen tilaisuus valmistella ja käynnistää laajempi laiturialueen ja Satamakadun
julkisten alueiden kunnianhimoinen kohentaminen, kuten Katajanokkaseura on
kaupungille esittänytkin (ks Katajanokan Kaiku 2021).
Katajanokalla 16.3.2023
Katajanokkaseura ry

Katajanokkaseuran vuosikokouskutsu 2023

Tervetuloa Katajanokkaseuran vuosikokoukseen 29.3.2023 kello 18:00 Jungmannin kattoterassille.

Kokousta ennen Koti-hotelli esittelee konseptiaan ja kokouksen jälkeen Pekka Tervala Haagan VPK:sta kertoo turvallisuudesta ja paikallisista väestönsuojista.

Toimintakertomus, toimintasuunnitelma, tase, tuloslaskelma ja talousarvio löytyvät sivulta www.skatta.fi ennen kokousta.

Tervetuloa

Katajanokkaseura ry.

ASIALISTA

1. Kokouksen avaus

2. Valitaan kokouksen puheenjohtaja ja sihteeri, kaksi pöytäkirjan tarkastajaa sekä ääntenlaskijat.

3. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus.

4. Käsitellään vuoden 2022 toimintakertomus.

5. Käsitellään vuoden 2022 tilinpäätös ja toiminnantarkastajien lausunto ja päätetään tilinpäätöksen hyväksymisestä.

5. Hyväksytään vuoden 2023 toimintasuunnitelma.

6. Hyväksytään vuoden 2023 talousarvio ja päätetään jäsenmaksun suuruus.

7. Valitaan seuran puheenjohtaja.

8. Valitaan jäsenet johtokuntaan erovuoroisten jäsenten tilalle.

Helena Alkula talousvastaava (ev), Sinikka Harpf (ev), Aarno Teittinen (ev), Staffan Bunders (ev), Sisko Lounatvuori (ev), Erkki Leimu (ev),

9. Valitaan toiminnantarkastaja ja hänelle varahenkilö

Toimintakertomus vuodelta 2022

Vuonna 1945 perustettu Katajanokkaseura ry – Skatuddssällskapet rf. on Helsingin vanhimpia kaupunginosayhdistyksiä. Seuran säännöt velvoittavat toimimaan mm. Katajanokan sivistyksellisten olojen kehittämiseksi sekä viihtyvyyden lisäämiseksi alueemme omaleimaisuutta ja erityispiirteitä kunnioittaen. Seura on Helsingin kaupunginosayhdistysten liiton ja Suomen kotiseutuliiton jäsen.

Vuosikokous pidettiin 1.3.2022 Uspenskin katedraalin kryptassa sekä Teams etäkokouksena. Kokouksessa päätettiin seuran sääntöjen uudistamisesta. Kokouksen jälkeen Helsingin Sataman tekninen johtaja Pekka Hellström kertoi Sataman uusista järjestelyistä ja rakentamisesta

Johtokuntaan kuuluu vuodeksi kerrallaan valittu puheenjohtaja sekä 10–15 kahdeksi vuodeksi kerrallaan valittua jäsentä, joista vuosittain noin puolet on erovuorossa.

Vuonna 2022 johtokunnan puheenjohtajana toimi Kati Laasonen. Muina jäseninä olivat Tuula Palaste varapuheenjohtajana, Eija Halla sihteerinä, Helena Alkula (ev) rahastonhoitajana, Martin Bunders, Sinikka Harpf (ev) kokousemäntänä, Aurora Heickell, Marja Karppanen, Erkki Leimu (ev), Aarno Teittinen (ev), Kirsti Tolvanen, Sisko Lounatvuori (ev) ja Staffan Lodenius (ev) (ev=erovuoroiset)


Johtokunta kokoontui vuoden aikana 8 kertaa. Lisäksi johtokunnan asettamat toimikunnat kokoontuivat useita kertoja pääasiassa sähköpostikokouksin: lehtitoimikuntaa veti Aurora Heickell, ympäristötoimikuntaa Staffan Lodenius, kulttuuritoimikuntaa Marja Karppanen. Kulttuuritoimikunnan laajennettu ryhmä Kinokan keskuskomitea huolehti seuran elokuvakerhotoiminnasta ja Urheilutoimikunta vetäjänään Kirsti Tolvanen ja Sisko Lounatvuori.

Jäsenistö ja jäsenmaksut
Vuonna 2022 seurassa oli 453 jäsentä, joista yhteisöjäseniä 23. Jäsenmaksu oli 20 euroa/henkilö ja kannattaja/yhteisöjäsenmaksu 100 euroa. Jäsenmaksut ovat seuran tärkein tulolähde. Toiminta perustuu vapaaehtoistyöhön. Tapahtumien järjestämiseen sekä toimikuntiin osallistui johtokunnan jäsenten lisäksi monia vapaaehtoisia.

Toiminta

Seura pystyi vihdoin järjestämään Laivastopuiston pallokentän avajaiset 12.5.2022 yhteistyössä SaPan ja Katajanokan kunnon kanssa. Katajanokan Martat pitivät huolta kahvituksesta ja Katajanokan partiolaiset makkaroiden grillaamisesta.

72. Ympärijuoksu voitiin koronan jälkeen toteuttaa ja tilaisuudessa oli paljon juoksijoita ja katselijoita. Katajanokkaseura kiittää tapahtuman sponsoreita Katajanokan K-kauppaa ja Katajanokan Apteekkia, sekä Katajanokan partiolaisia talkootyöstä.

Kaupunkiviljelyä jatkettiin Linnanpuistossa. Seuralla on yhteensä 55 laatikkoa. Johtokunnan edustajana viljelytoimikunnassa oli Kati Laasonen.

Elokuvakerho Kinokka jatkoi laatufilmien esittämistä Kino K-13:ssa ja kevään koronatilanteen jatkumisesta huolimatta pystyi esittämään viisi laatuelokuvaa. Sponsoreina toimivat ravintola Sköne Kanavarannasta ja Katajanokan mahtava K-kauppias Juuso Hemminki, sekä jatkossa elokuvien vuokrista vastaa KOTI-hotel Katajanokka.

Matruusin illallinen 27.8.2023 onnistui tänä vuonna erinomaisesti ja se järjestettiin yhdessä uuden Venetsialaiset Stadissa tapahtumaan kanssa. Jatkossa tilaisuus on Venetsialaiset Skattalla.

Kannanotot ja mielipiteet

Seura on esittänyt kannanottoja ja mielipiteitä mm. Katajanokan mattolaiturin yhteyslaiturin poistosta ja Hernesaaren lumenkaatopaikasta. Kannanottoihin voi tutustua seuran sivuilla Skatta.fi

Tiedotus

Seuran vuosijulkaisu Katajanokan Kaiku ilmestyi marras-joulukuun vaihteessa. Kaiku jaettiin seuran jäsenille postitse, muut kiinnostuneet voivat noutaa lehtensä mm. Apteekista, K-kaupasta ja Alepoista. Kaiku on lisäksi luettavissa seuran verkkosivuilla osoitteessa skatta.fi.

Toiminnasta ja muista Katajanokkaa koskevista aiheista tiedotetaan myös Facebookin kautta. Seuran sähköpostilaatikon osoite on katajanokkaseurary@gmail.com.

Tulevaisuuden näkymät

Katajanokkaseuran tärkeänä tehtävänä on seurata muutoksia oman asuinalueemme näkökulmasta ja toimia asukkaiden edunvalvojana. Vuonna 2023 seurattaviin hankkeisiin kuuluu keskeisesti Periaatepäätös satamatoimintojen uudelleenjärjestelyistä ja satama-alueiden maankäytön lähtökohdista Eteläsatamassa, Katajanokalla ja Länsisatamassa, Merikasarmin kiinteistön, YIT:n pysäköintiluolan ja jatkuvien rakennushankkeiden sekä liikennejärjestelyjen aktiivinen seuranta.

Perinteinen ympärijuoksu järjestetään 73. kerran. Myös perinteeksi muodostunut Kinokka-elokuvakerho ja Linnanpuiston kaupunkiviljely sekä Venetsialaiset Skattalla ym. tapahtumat jatkuvat vallitsevan tilanteen huomioon ottaen kuten ennenkin. Suunnitteluun ja tapahtumien järjestämiseen haetaan yhteistyötä koulun ja muiden katajanokkalaisten toimijoiden kanssa.

Tilinpäätös

LUONNOS TOIMINTASUUNNITELMAKSI 2023

Katajanokkaseuran säännöissä seuran tarkoitukseksi on määritelty

  • edistää alueen viihtyisyyttä, yhteisöllisyyttä ja kulttuuritoimintaa.
  • huomioida Katajanokan alueellinen ja historiallinen omaleimaisuus toimiessaan ympäristönsuojeluun, maisemanhoitoon, liikenne- ja satamajärjestelyihin sekä kaavoitukseen liittyvissä kysymyksissä.
  • toimia Katajanokan asukkaiden ja eri yhteisöjen yhdyssiteenä.

Tarkoituksensa toteuttamiseksi seura

  • vaikuttaa Helsinkiä ja erityisesti Katajanokkaa ja sen lähialueita koskevaan suunnitteluun ja päätöksentekoon tekemällä aloitteita ja esityksiä sekä antamalla lausuntoja viranomaisille
  • toimii yhteistyössä kotiseututyön eri järjestöjen kanssa ja
  • harjoittaa Katajanokkaa koskevaa tallennus‑ ja julkaisutoimintaa sekä järjestää mahdollisuuksien mukaan juhla- ym. tilaisuuksia.

YMPÄRISTÖTOIMIKUNNAN TOIMINTASUUNNITELMA 2023

Toimikunta jatkaa työtään kaupunginosamme ympäristön vaalimiseksi ja kehittämiseksi. Ympäristö­käsitteeseen sisällytetään sekä luonto, että rakennettu ympäristö, kulttuurihistoriallisine, toiminnallisine, sosiaalisine, ekologisine ja vastaavine ulottuvuuksineen. Haluamme toimia Katajanokalla asuvien, työskentelevien ja vierailevien puolesta.

Toimikunta toimii sekä reaktiivisesti että proaktiivisesti eli tarttuu havaittuihin tai ulkoa tuleviin ilmiöihin ja toisaalta ideoi ja edistää oma-aloitteisesti parannuksia ympäristöön. Toimikunta on johtokunnan alainen valmistellen sen työtä mm. lausuntojen antamisessa.

Toimikunta kokoontuu ja työskentelee sähköisesti tai fyysisesti ja järjestää tarvittaessa maastokäyntejä.

Reaktiivinen toiminta 2023

– Matruusinpuiston–Laivastopuiston hoito ja käyttö, rantaviivan kunnostus sekä maaperätutkimukset

– muiden puistojen, leikkipaikkojen, liikuntakenttien, koirapuistojen ym. hoito, välineistö ja käyttö

– liikennejärjestelyt, suojatiet, liikennemerkit, pyöräilykaistat ym.

– pysäköintijärjestelyt ml. asukaspysäköinti sekä polkupyörien ja sähköpotkulautojen pysäköinti

– ratikkaliikenteen toimivuus ja linjojen suunnittelu

– julkisten alueiden hoito, siisteys ja siivous

– katujen, jalkakäytävien ja puistopolkujen talvikunnossapito

– työmaat ja muut tilapäiset järjestelyt

– kiinteistöjen ja katujen puhtaanapito melu- ym. häiriöineen

– kesken olevien hankkeiden seuranta: Kanavarannan kävelykatu, Merikasarminpuisto, TJ:n puisto, Linnapuisto, venesataman pysäköinti, pysäköintilaitos- ja hotellihankkeet, Tulli- ja pakkahuone

Proaktiivinen toiminta 2023

– osallistuminen rantavyöhykkeen asemakaavoituksen suunnitteluperiaatteiden valmisteluun (’Eteläsataman itäosa ja Katajanokanranta’ -hanke): Matruusinpuisto – terminaali – Katajanokan Ranta – Allas SeaPool; yhteydenpito KYMPin kaavoittajien ja muiden viranhaltijoiden kanssa; tarkasteltavana myös Eteläsataman länsipuoli

– mahdollisten muiden kaavoitushankkeiden aktiivinen ja aloitteellinen seuranta (nyt ei vireillä)

– yhteistoiminnan jatkaminen ja laajentaminen eri sidosryhmien kanssa (mm. Helsingin Satama, yritykset, palveluntarjoajat…)

– osallistuminen OmaStadi- tms. hankkeisiin

– mattolaiturin ja lähialueen toiminnallisen ja ympäristöllisen kehittämisen ideointi ja edistäminen

– aloite liikenne- ja liikkumisvision laatimiseksi (vrt. ’Huomaavaisen liikkumisen tiekartta’)

– aloite julkisten alueiden kohentamiseksi Katajanokan Rannan käyttöönottoon liittyen (vrt. ’Satamasta satamaan’)

Yhteistoiminta

OmaStadi 2020-2021. Pyrimme hankekohtaiseen yhteistyöhön ja osallistumme aktiivisesti niiden edistämiseen.

Jatkamme yhteistyötä katajanokkalaisten yhdistysten ja toimijoiden kanssa; erityisesti panostamme yhteistyöhön Katajanokan ala-asteen kanssa.

Osallistumme Helsingin kaupunginosayhdistykset ry Helkan toimintaan ja yhteistyöhön naapurikaupunginosayhdistysten kanssa.

Jatkamme yhteydenpitoa ja yhteisvaikuttamista satamalaitoksen kanssa

Tiedotus

Jatkamme vuosijulkaisu Katajanokan Kaiun toimittamista. Käytämme sähköpostilistaa tiedotukseen jäsenille ja muille kiinnostuneille. Ylläpidämme seuran kotisivuja osoitteessa www.skatta.fi sekä seuran facebook-sivuja. Tiedotamme myös toiminnastamme mahdollisuuksien mukaan mm. Helsingin uutisissa, Meri-Helsingissä ym. lehdissä.

Muu toiminta

Katajanokan ympärijuoksu järjestetään 73. kerran. Pyrimme saamaan muitakin toimijoita mukaan järjestelyihin sekä tapahtumalle myös sponsoreita.

Suunnittelemme keväistä Skatta liikkuu yhdessä tapahtumaa Matruusin puistoon.

Jatkamme syksyllä 2006 aloitettua KINOKKA-elokuvakerhotoimintaa Kino K-13:ssa laatuelokuvien merkeissä. Keväällä esitetään 4 filmiä, ja syyskaudella 4.

Jatkamme Katajanokka-aiheisten korttien myyntiä.

Vuoden 2023 kulttuuriympäristöpäivien teema on elävä perintö, jonka vaaliminen on Katajanokkaseuran keskeistä toimialaa.

Kannanotto mattolaiturista

Katajanokan mattolaituri ilman kulkusiltaa, kuva: Kati Laasonen

Katajanokan mattolaituri

Katajanokan mattolaituri on Laivastopuiston kiinteä osa. Se tarjoaa asukkaille mahdollisuuden päästä veden äärelle, ympäri vuoden ja maksutta. Tätä mahdollisuutta Katajanokalla on todella käytetty hyväksi. Laiturille poiketaan lenkkipolulta jutustelemaan tuttujen kesken. Hyvällä säällä istuskellaan pöydillä ja otetaan aurinkoa. Laituri on nuorison suosima tapaamispaikka. Isovanhemmat opettavat lapsenlapsia onkimaan (ja kalaa tulee!). Pienimuotoisia juhliakin laiturilla on nähty, pöydät hienosti katettu ja vieraat kutsuttu paikalle. Mattolaiturista on moneksi. Laituri suvaitsee ja sitä kunnioitetaan asukkaiden omana paikkana. Häiriöt ovat harvinaisia. Niin, ja mattojakin toki pestään kauniina kesäpäivinä.

Stara on pitänyt kiitettävästi huolen siitä, että laituri on kunnossa ja turvallinen. Siitä asukkaat ja Katajanokkaseura ovat esittäneet Staralle monet kiitokset. Veteen pulahtaville Stara on rakentanut tukevat portaat – oiva pelastustie merestä.

Sitä suurempi oli tyrmistys, kun (20.10.2022) kulkusilta varoittamatta poistettiin talven ajaksi. Laiturille pyrkivät jäivät suu auki ja pyyhe kädessä todistamaan tapahtuvaa. Arvelemme, että kaupungilla tapahtuneessa henkilövaihdoksessa ei sovittua käytäntöä ole välitetty eteenpäin. Syrjäinen mattolaituri ei ole sattunut viranomaisten kävelyreiteille, eikä laiturin vilkkaasta asukastoiminnasta ole kiirinyt tietoa Kaupungintalolle saakka.

Katajanokan mattolaituri toteuttaa kaupungin omia tavoitteita, edistää lähiulkoilua ja kaikenikäisten ja -taustaisten kaupunkilaisten kanssakäymistä. Hyvää kaupunkielämää.

Katajanokkaseura toivoo Katajanokkalaisten puolesta käyntisillan pikaista palauttamista ja siihen merkintää ei talvikunnossapitoa.

Vuosikokous 1.3.2022 pöytäkirja

Katajanokkaseuran vuosikokous 1.3.2022 klo 18 Uspenskin katedraalin kryptassa
Tarkistamaton pöytäkirja

1. Valitaan kokouksen puheenjohtaja ja sihteeri, kaksi pöytäkirjan tarkastajaa sekä ääntenlaskijat.

Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin Petri Tuomi-Nikula ja sihteeriksi Helena Alkula. Pöytäkirjan tarkastajiksi ja samalla tarvittaessa ääntenlaskijoiksi valittiin Leena Laasonen ja Päivi Seiskari.

2. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus.

Kokous todettiin sääntöjen mukaan kokoon kutsutuksi.

3. Käsitellään edellisen vuoden toimintakertomus ja päätetään sen hyväksymisestä.

Seuran puheenjohtaja Kati Laasonen esitteli vuoden 2021 toimintakertomuksen. Keskustelua käytiin mm. Katajanokan Kaiun jakelusta, joka Postin toimesta osaksi epäonnistui. Vuonna 2022 Kaiku tultaneen jakamaan jäsenille sekä pidetään saatavilla Katajanokkalaisissa kaupoissa ja liikkeissä. Keskusteltiin myös seuran ympäristöä koskevista lausunnoista. Kaikki lausunnot löytyvät seuran verkkosivuilta skatta.fi.

4. Käsitellään edellisen vuoden tilinpäätös ja tilintarkastajien lausunto ja päätetään tilien hyväksymisestä.

Rahastonhoitaja esitteli vuoden 2021 tilinpäätöksen. Tilinpäätös hyväksyttiin yksimielisesti.

5. Hyväksytään toimintasuunnitelma.

Seuran puheenjohtaja Kati Laasonen esitteli toimintasuunnitelman vuodelle 2022. Keskusteltiin Satamakatu-ideoista, joista voi lukea tarkemmin 2021 Kaiusta. Keskusteltiin myös tiedottamisesta, ehdotettiin esim. kuukausiblogia tai vastaavaa, jossa kerrottaisiin seuran kuulumisia, kerran vuodessa ilmestyvän Kaiun lisäksi. Toimintasuunnitelmaan pyydettiin lisättäväksi HSL:n mahdollisesti muuttuviin tariffeihin vaikuttamiseen. Lisättiin myös kärjen pallokentän avajaiset toimintasuunnitelmaan. Otettiin myös esille kysymys Matruusinpuistoonkin liittyvistä rakentamissuunnitelmista; tätä asiaa Katajanokkaseura pitää tarkasti silmällä.

6. Hyväksytään talousarvio.

Talousarvio vuodelle 2022 hyväksyttiin yksimielisesti. Ehdotettiin yhteistä viestiä taloyhtiöille, jotta saataisiin useampia yhteisöjäseniä.

7. Määrätään jäsenmaksun suuruus.

Päätettiin yksimielisesti pitää jäsenmaksu entisen suuruisena eli 20 euroa/henkilöjäsen ja 100 euroa yhteisöjäsen.

8. Päätetään seuran kokousten koollekutsumistavasta.

Päätettiin lähettää kutsu jäsenille sähköpostitse ja ilmoittaa kokouksesta seuran verkkosivuilla.

9. Valitaan seuran johtokunnan puheenjohtaja, jota kutsutaan seuran puheenjohtajaksi.

Kati Laasonen valittiin yksimielisesti seuran puheenjohtajaksi.

10. Valitaan jäsenet johtokuntaan erovuoroisten jäsenten tilalle.

Erovuoroisista valittiin uudestaan Eija Halla, Martin Bunders, Aurora Heickell, Marja Karppanen, Sisko Lounatvuori, Tuula Palaste ja Kirsti Tolvanen. Uusia jäseniä ei saatu.

11. Valitaan yksi toiminnantarkastaja ja yksi varatoiminnantarkastaja.

Valittiin varsinaiseksi Markku Lounatvuori ja varalle Ingrid Heickell.

12. Päätetään sääntöuudistuksesta.

Puheenjohtaja esitteli johtokunnan esityksen sääntömuutoksista. Kokouksessa ei esitetty muutoksia esitykseen. Esitys hyväksyttiin yksimielisesti.

14. Kokouksen päättäminen

Muita asioita ei ollut. Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 19:24.

– – –

Kokoukseen osallistui paikan päällä Uspenskin katedraalin kryptassa 20 ja Teamsin kautta 20 henkilöä.

Kokouksen jälkeen Helsingin Sataman tekninen johtaja Pekka Hellström kertoi Sataman uusista järjestelyistä ja rakentamisesta. Tallinnan laivat siirtyvät Länsisatamaan ja Katajanokalle jäävät ruotsinlaivat. Siirtäminen edellyttää Länsisataman laajentamista ja satamatunnelin (kustannusarvio 260 M€, jonka maksaa Helsingin Satama) rakentamista Länsiväylälle. Tunneli tulee olemaan vain satamaliikennettä varten.

Länsisataman muutosten toteuttamisen jälkeen on mahdollista siirtää Ruotsin laivaliikenne Katajanokalle. Katajanokalle suunnitellaan uutta matkustajaterminaalirakennusta, nykyinen on mm. liian lähellä merta. Rakentamisvaihe tullee olemaan vuosina 2028-2029. Muutoksen myötä tavaraliikenne Katajanokalta vähenee, mutta tulee edelleen olemaan ajallisesti keskittynyttä aamupäivään ja iltapäivään. Kaavoitus- ja suunnitteluprosessi 2023-2024.

Kysymyksiin vastasi myös suunnittelupäällikkö Satu Aapra. Tilaisuuteen osallistui lisäksi Sataman viestintäpäällikkö Eeva Hietanen.