Kirjelmä HSL:lle

Katajanokan raitiovaunuliikenteen palvelutason kohentaminen

Kuluneen syksyn ja alkutalven aikana Katajanokan julkisen liikenteen epäluotettavuus on taas korostunut. Raitiotielinjat ovat tapahtumien ja mielenilmaisujen takia hyvin haavoittuvat keskustassa – erityisesti Aleksanterinkadun ja Senaatintorin sekä presidentinlinnan ja Eduskuntatalon edustojen kohdalla – ja lisäksi katujen ja verkostojen rakennustyömaat ovat aiheuttaneet muutoksia linjoihin. Force majeure -tilanteita ei voi välttää, mutta niiden haittavaikutuksia ei ole aina pystytty tai pyritty tyydyttävästi torjumaan esim. poikkeuslinjojen, korvaavien bussiyhteyksien ja/tai aikataulutarkistusten muodossa.

Akuutit, sääoloista, väärin pysäköidyistä autoista tms. johtuvat häiriöt rasittavat voimakkaasti etenkin linjaa 4 ja pakottavat toistuvasti matkustajat odottamaan epätietoisine kymmeniäkin minuutteja tai kävelemään 1–1,5 km lähimmälle korvaavan liikenteen pysäkille.

Syksyllä voimaan tulleet aikataulut pidensivät vilkkaan liikenteen vuorovälit kahdeksasta kymmeneen minuuttia eli huononsi palvelutasoa 25 %:lla. Tämä on heijastunut kuormitukseen ja siten matkustusmukavuuteen sekä aikataulujen pitävyyteen. Odotusajat kasvavat helposti suhteettoman pitkiksi.   

Nämä kolme tekijää erikseen ja yhdessä edellyttäisi toimivaa informaatiojärjestelmää sekä pysäkkikohtaisesti että verkossa. Pysäkkikohtainen näyttö puuttuu usealta pysäkiltä, ja jos sellainen on, se saattaa näyttää harhaanjohtavasti aikataulun mukaisia vuoroja, jotka eivät ilmesty. Jos matkustajalla on sitova aikataulu, hän arvuuttelee, odottaako toisen vartin, lähteekö juoksemaan vai yrittääkö tilata taksin. Reittiopas saattaa auttaa – tai sitten ei, kun reaaliaikaiset tiedot eivät välttämättä päivity.

Esitämme siis:
– tiedossa oleviin ja yllättäviin poikkeamiin tulee reagoida tehokkaammin ja nopeammin, etukäteen varautuen,
– tiheämpi vuoroväli tulee palauttaa erityisesti ruuhka-aikoihin,
– reaaliaikaista tiedottamista raitiovaunujen kulusta tulee parantaa huomattavasti sekä fyysisessä että digitaalisessa ympäristössä.

27.1.2024 Katajanokkaseura,
Staffan Lodenius, ympäristötoimikunnan puheenjohtaja

JK. 14.2.2024 Kannanoton laatimisen jälkeen Kauppiaankadun pysäkille HO411 keskustan suuntaan onkin asennettu uusi näyttö, mistä seura on hyvin tyytyväinen. Seuraavaksi tulee näytöt asentaa/vaihtaa erityisesti päätepysäkille ja Vyökadun pysäkille, jolla kymmenet lauttamatkustajat saattavat odottaa häiriöistä epätietoisina. Ja tärkeintä on, että näytöt välittävät luotettavasti kaikki tärkeät ja relevantit tiedot.

2024 Vuosikokouksen pöytäkirja

VUOSIKOKOUS 2024

PÖYTÄKIRJA

Aika: 20.03.2024 klo 18

Paikka: Finca Las Ventanas kahvila,

Kanavaranta 3, Katajanokka

1. Kokouksen avaus

Finca Las Ventanas Oy;n Mikko Kauppinen kertoi kahvilan ja paahtimon toiminnasta.

Puheenjohtaja Kati Laasonen avasi kokouksen klo 18.10, ja toivotti kaikki tervetulleiksi kokoukseen.

2. Valittiin kokouksen puheenjohtaja ja sihteeri, kaksi pöytäkirjan tarkastajaa sekä ääntenlaskijat.
Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin Petri Tuomi-Nikula ja sihteeriksi Eija Halla. Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Leena Laasonen ja Kaija Klinge. Pöytäkirjan tarkastajat toimivat tarvittaessa ääntenlaskijoina.

3. Todettiin kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus.
Kokous todettiin laillisesti kokoon kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi.
Kokouksessa oli läsnä 39 jäsentä.

4. Käsiteltiin vuoden 2023 toimintakertomus.
Kati Laasonen esitteli toimintakertomuksen vuodelta 2023.

5. Käsiteltiin vuoden 2023 tilinpäätös ja toiminnantarkastajien lausunto ja päätettiin tilinpäätöksen hyväksymisestä.
Helena Alkula esitteli vuoden 2023 tilinpäätöksen, luettiin toiminnantarkastajien lausunto, tilinpäätös hyväksyttiin.

6. Hyväksyttiin vuoden 2024 toimintasuunnitelma.
Kati Laasonen esitteli ja käsiteltiin toimintasuunnitelma vuodelle 2024

7. Hyväksyttiin vuoden 2024 talousarvio ja päätettiin jäsenmaksun suuruus.
Helena Alkula esitteli talousarvion vuodelle 2024, joka hyväksyttiin.
Yksilö jäsenmaksun suuruus on 20 € ja yhteisöjäsenen jäsenmaksu 100€.

8. Valittiin seuran puheenjohtaja.
Seuran puheenjohtajana jatkaa Kati Laasonen.

9. Valittiin jäsenet johtokuntaan erovuoroisten jäsenten tilalle. Tuula Palaste varapuheenjohtaja (ev), Eija Halla sihteeri (ev), Helena Alkula rahastonhoitaja, Martin Bunders (ev), Sinikka Harpf kokousemäntä, Aurora Heickell Kaikulehden päätoimittaja (ev), Marja Karppanen kulttuuritoimikunnan koollekutsuja (ev), Erkki Leimu, Aarno Teittinen, Kirsti Tolvanen urheilutoimikunnan koollekutsuja (ev), Sisko Lounatvuori, Staffan Lodenius ympäristötoimikunnan koollekutsuja, Tuomas Palasto, Sirpa Pääsky ja Tuula Teikari-Saebö (ev=erovuoroiset).

Johtokunnan erovuoroiset jatkavat johtokunnassa, lisäksi uutena jäsenenä Tuomas Palaston tilalle valittiin Lari Nylund.

10. Valittiin toiminnantarkastaja ja hänelle varahenkilö
Markku Lounatvuori valittiin toiminnantarkastajaksi ja varahenkilöksi valittiin Ingrid Heickell.

11. Muut asiat

-Ehdotettiin HSL:n kanssa keskustelua matkalippujen saatavuuden parantamiseksi laivamatkustajien osalta sekä heidän ohjeistamisestaan lipun hankinnassa terminaalin tullessa ja sieltä poistuttaessa.

-Liikennevalvonta, ajonopeudet ja liikenneturvallisuus puhuttivat kokoukseen osallistujia sekä laivojen rekkaliikenne.

-Terminaalin sekä terminaalin ympäristön sekä läheisten raitiovaunupysäkkien roskaisuus ja siivottomuus, ja kenelle alueiden hoito ja siistiminen kuuluu.

-Valmistuvan Varman liiketilojen Katajanokan Laiturin toimijoiden kanssa toivotaan kiinteää yhteistyötä ja heitä mukaan Katajanokkaseuran toimintaan.

-Oma Stadi hankkeen WC-hanke pallokentälle ei toteudu, mutta muita rahoitusvaihtoehtoja kaupungin kanssa selvitellään.

-Lari Nylund ilmoitti The Tall Ships Races Helsinki tapahtumasta 4.-7.7.2024.

– Katajanokan ympärijuoksun päivämääräksi on päätetty tänä vuonna 3.9.2024

-Aero Oy aloitti lentokoneliikennöinnin Katajanokalta 100-vuotta sitten 20.3.1924. Suomen Ilmailumuseon intendentti Matias Laitinen esitteli valokuvia Katajanokalta, ja samalla julkistettiin tieto, että Katajanokkaseura selvittää mahdollisuutta muistomerkin hankintaan Katajanokalle.

12. Kokouksen päättäminen
Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 19.06.

Petri Tuomi-Nikula  puheenjohtaja

Eija Halla sihteeri

Leena Laasonen ja Kaija Klinge  pöytäkirjantarkastajat                                                                                                                                               

TOIMINTASUUNNITELMA 2024 luonnos

Katajanokkaseuran säännöissä seuran tarkoitukseksi on määritelty

  • edistää alueen viihtyisyyttä, yhteisöllisyyttä ja kulttuuritoimintaa.
  • huomioida Katajanokan alueellinen ja historiallinen omaleimaisuus toimiessaan ympäristönsuojeluun, maisemanhoitoon, liikenne- ja satamajärjestelyihin sekä kaavoitukseen liittyvissä kysymyksissä.
  • toimia Katajanokan asukkaiden ja eri yhteisöjen yhdyssiteenä.

Tarkoituksensa toteuttamiseksi seura

  • vaikuttaa Helsinkiä ja erityisesti Katajanokkaa ja sen lähialueita koskevaan suunnitteluun ja päätöksentekoon tekemällä aloitteita ja esityksiä sekä antamalla lausuntoja viranomaisille
  • toimii yhteistyössä kotiseututyön eri järjestöjen kanssa ja
  • harjoittaa Katajanokkaa koskevaa tallennus‑ ja julkaisutoimintaa sekä järjestää mahdollisuuksien mukaan juhla- ym. tilaisuuksia.

YMPÄRISTÖTOIMIKUNNAN TOIMINTASUUNNITELMA 2024

”Ympäristötoimikunta jatkaa edellisvuoden toimintasuunnitelmassa kuvattua reaktiivista, proaktiivista ja yhteistyöhakuista toimintaa Katajanokan ainutlaatuisen ympäristön vaalimiseksi ja kehittämiseksi. Kiinnostuksen fokuksessa ovat alkaneena vuonna erityisesti ranta-alueet, asemakaavoituksen suunnitteluohjeet sekä Katajanokan ja kantakaupungin liikennekysymykset.”

Reaktiivinen toiminta 2024

– Matruusinpuiston–Laivastopuiston hoito ja käyttö, rantaviivan kunnostus sekä maaperätutkimusten tulokset.

– muiden puistojen, leikkipaikkojen, liikuntakenttien, koirapuistojen ym. hoito, välineistö ja käyttö

– liikennejärjestelyt, suojatiet, liikennemerkit, pyöräilykaistat ym.

– pysäköintijärjestelyt ml. asukaspysäköinti sekä polkupyörien ja sähköpotkulautojen pysäköinti

– raitiovaunuliikenteen toimivuus ja linjojen suunnittelu

– julkisten alueiden hoito, siisteys ja siivous

– katujen, jalkakäytävien ja puistopolkujen talvikunnossapito

– työmaat ja muut tilapäiset järjestelyt

– kiinteistöjen ja katujen puhtaanapito melu- ym. häiriöineen

– kesken olevien hankkeiden seuranta: Kanavarannan kävelykatu, Merikasarminpuisto, Tove Janssonin puisto, Linnapuisto, venesataman pysäköinti, pysäköintilaitos- ja hotellihankkeet, Tulli- ja pakkahuone

Proaktiivinen toiminta 2024

– osallistuminen rantavyöhykkeen asemakaavoituksen suunnitteluperiaatteiden valmisteluun (’Eteläsataman itäosa ja Katajanokanranta’ -hanke): Matruusinpuisto – terminaali – Katajanokan Ranta – Allas SeaPool; yhteydenpito KYMP:in kaavoittajien ja muiden viranhaltijoiden kanssa; tarkasteltavana myös Eteläsataman länsipuoli

– mahdollisten muiden kaavoitushankkeiden aktiivinen ja aloitteellinen seuranta (nyt ei vireillä)

– yhteistoiminnan jatkaminen ja laajentaminen eri sidosryhmien kanssa (mm. Helsingin Satama, yritykset, palveluntarjoajat…)

– osallistuminen OmaStadi- tms. hankkeisiin

– mattolaiturin ja lähialueen toiminnallisen ja ympäristöllisen kehittämisen ideointi ja edistäminen

– aloite liikenne- ja liikkumisvision laatimiseksi (vrt. ’Huomaavaisen liikkumisen tiekartta’)

– aloite julkisten alueiden kohentamiseksi Katajanokan Rannan käyttöönottoon liittyen (vrt. ’Satamasta satamaan’)

Yhteistoiminta

Seura suunnittelee yhteistoiminnassa Ilmailumuseon, Kaupungin, Pro Matruusinpuisto liikkeen ja muiden asiasta kiinnostuneiden kanssa julkista muistomerkkiä Aeron 100 vuotisen toiminnan kunniaksi.

OmaStadi 2023–2024. Pyrimme hankekohtaiseen yhteistyöhön ja osallistumme aktiivisesti niiden edistämiseen. Seuraamme erityisesti seuran tekemää ehdotusta ”Yleisö-WC jalkapallokentän lähelle” ja muita Katajanokan alueen ehdotuksia.

Jatkamme yhteistyötä katajanokkalaisten yhdistysten, toimijoiden kanssa ja Katajanokan ala-asteen kanssa.

Osallistumme Helsingin kaupunginosayhdistykset ry Helkan toimintaan ja yhteistyöhön naapurikaupunginosayhdistysten kanssa.

Jatkamme yhteydenpitoa ja yhteisvaikuttamista satamalaitoksen kanssa

Tiedotus

Jatkamme vuosijulkaisu Katajanokan Kaiun toimittamista. Käytämme sähköpostilistaa tiedotukseen jäsenille ja muille kiinnostuneille. Ylläpidämme seuran kotisivuja osoitteessa www.skatta.fi sekä seuran facebook-sivuja. Seuran elokuvakerholla Kinokalla ja Skatan kaupunkiviljelijöillä on myös omat sähköpostiosoitteensa, joiden avulla tiedotamme leffoista (kinokka@gmail.com) ja viljelyistä (skatankaupunkiviljelijat@gmail.com). Tiedotamme myös toiminnastamme mahdollisuuksien mukaan mm. Helsingin uutisissa, Meri-Helsingissä ja muissa lehdissä.

Muu toiminta

Katajanokan ympärijuoksu järjestetään 74. kerran. Pyrimme saamaan muitakin toimijoita mukaan järjestelyihin sekä tapahtumalle myös sponsoreita. Alustavasti on keskusteltu Katajanokan Marttojen kahviteltan saamisesta possutalon pihalle.

Suunnittelemme keväistä Skatta liikkuu yhdessä tapahtumaa Matruusin puistoon keskiviikkona 29.5.2024.

Jatkamme syksyllä 2006 aloitettua KINOKKA-elokuvakerhotoimintaa Kino K-13:ssa laatuelokuvien merkeissä. Keväällä esitetään 4 filmiä, ja syyskaudella 4.

Jatkamme Katajanokka-aiheisten korttien myyntiä.

Vuoden 2024 kulttuuriympäristöpäivien teema on Reitit ja risteykset, väylät ja verkostot. Katajanokka on monien reittien ja väylien risteys. Seuran ympäristötoimikunta on aloittanut mm. huomaavaisen liikkumisen tiekartta hankkeen ja esitellyt Kaiussa Satamakadun luonteen kulkuväylänä satamasta satamaan.

Toimintakertomus vuodelta 2023

Vuonna 1945 perustettu Katajanokkaseura ry – Skatuddssällskapet rf. on Helsingin vanhimpia kaupunginosayhdistyksiä. Seuran säännöt velvoittavat toimimaan mm. Katajanokan sivistyksellisten olojen kehittämiseksi sekä viihtyvyyden lisäämiseksi alueemme omaleimaisuutta ja erityispiirteitä kunnioittaen. Seura on Helsingin kaupunginosayhdistysten liiton ja Suomen kotiseutuliiton jäsen.

Vuosikokous pidettiin 29.3.2023 kello 18:00 Jungmannin kattoterassilla sekä Teams etäkokouksena. Kokousta ennen KOTI Katajanokan hotellipäällikkö Mikko Roos esitteli Koti-hotellin konseptia ja kokouksen jälkeen Pekka Tervala Haagan VPK:sta kertoi turvallisuudesta ja paikallisista väestönsuojista.

Johtokunta

Johtokuntaan kuuluu vuodeksi kerrallaan valittu puheenjohtaja sekä 10–15 kahdeksi vuodeksi kerrallaan valittua jäsentä, joista vuosittain noin puolet on erovuorossa.

Vuonna 2023 johtokunnan puheenjohtajana toimi Kati Laasonen. Muina jäseninä olivat Tuula Palaste varapuheenjohtajana (ev), Eija Halla sihteerinä (ev), Helena Alkula rahastonhoitajana, Martin Bunders (ev), Sinikka Harpf kokousemäntänä, Aurora Heickell (ev) Kaikulehden päätoimittajana, Marja Karppanen (ev), Erkki Leimu, Aarno Teittinen, Kirsti Tolvanen (ev), Sisko Lounatvuori Staffan Lodenius, Sirpa Pääsky, Tuomas Palasto ja Tuula Teikari-Saebö (ev=erovuoroiset)

Johtokunta kokoontui vuoden aikana 10 kertaa. Lisäksi johtokunnan asettamat toimikunnat kokoontuivat useita kertoja pääasiassa sähköpostikokouksin: lehtitoimikuntaa veti Aurora Heickell, ympäristötoimikuntaa Staffan Lodenius, kulttuuritoimikuntaa Marja Karppanen. Kulttuuritoimikunnan laajennettu ryhmä huolehti seuran elokuvakerhotoiminnasta ja urheilutoimikunta vetäjänään Kirsti Tolvanen ja Sisko Lounatvuori.

Jäsenistö ja jäsenmaksut

Vuonna 2023 seurassa oli 468 jäsentä, joista yhteisöjäseniä 23. Jäsenmaksu oli 20 euroa/henkilö ja kannattaja/yhteisöjäsenmaksu 100 euroa. Jäsenmaksut ovat seuran tärkein tulolähde. Toiminta perustuu vapaaehtoistyöhön. Tapahtumien järjestämiseen sekä toimikuntiin osallistui johtokunnan jäsenten lisäksi monia vapaaehtoisia.

Toiminta

Seura järjesti Skatta liikkuu yhdessä- liikuntapäivän Matruusinpuistossa 31.5.2023 yhteistyössä Pro Matruusinpuisto- ryhmän, Katajanokan kunnon, Katajanokan Marttojen ja Katajanokan Karhunkaatajien kanssa. Katajanokan Huolto toimitti makkaranpaistoa varten grillin.

Matruusin illallinen 26.8.2023 onnistui tänä vuonna erinomaisesti ja se järjestettiin yhdessä Venetsialaiset Stadissa tapahtuman osana.

Seuran ehdotus OmaStadi 2023-2024 Helsingin kaupungin osallistuvaan budjetointiin oli yleisö-wc:n saaminen kärjen pallokentän lähelle.

73. Ympärijuoksu juostiin 5.9.2023 aurinkoisessa säässä ja tilaisuudessa oli paljon juoksijoita ja katselijoita. Katajanokkaseura kiittää tapahtuman sponsoreita Katajanokan K-kauppaa ja Katajanokan Apteekkia, sekä Katajanokan partiolaisia talkootyöstä ja Katajanokan Huoltoa grillin lainasta.

Kaupunkiviljelyä jatkettiin Linnanpuistossa. Seuralla on yhteensä 55 laatikkoa. Johtokunnan edustajana viljelytoimikunnassa oli Kati Laasonen.

Elokuvakerho Kinokka jatkoi laatufilmien esittämistä Kino K-13:ssa ja palasi perinteiseen neljä laatuelokuvaa kaudessa esitystaajuuteen. Sponsoreina toimivat ravintola Sköne Kanavarannasta ja Katajanokan edellinen K-kauppias Juuso Hemminki, elokuvien vuokrista vastasi KOTI-hotel Katajanokka.

Kannanotot ja mielipiteet

Katajanokkaseura jätti toimintavuonna 2023 kaupungille 10 kannanottoa ja mielipidettä, jotka ovat nähtävissä skatta.fi -sivulla.

Mielipide Tulli- ja Pakkahuoneen suunnitelmasta

Kannanotto Eteläsataman itäosan suunnitteluperiaatteet

Muistutus Laivastokulku, katusuunnitelmaluonnos

Kannanotto poikkeamislupahakemukseen (Vyökatu 3 As.Oy Helsingin LInnanpuisto

Lausunto Mattolaiturista

Kannanotto Merikasarminpuiston puistosuunnitelmaluonnokseen

Lausunto Hylkysaaren osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta

Kirje kaupungille Mattolaiturista

Kannanotto Katajanokanlaiturin, Satamakadun ja Ankkurikadun katusuunnitelmaluonnoksista

Toinen kirje kaupungille Mattolaiturista

Tiedotus

Seuran vuosijulkaisu Katajanokan Kaiku ilmestyi marras-joulukuun vaihteessa. Kaiku jaettiin seuran jäsenille postitse, muut kiinnostuneet voivat noutaa lehtensä mm. Apteekista, K-kaupasta ja Merisotilaantorin Alepaista. Kaiku on lisäksi luettavissa seuran verkkosivuilla osoitteessa skatta.fi.

Toiminnasta ja muista Katajanokkaa koskevista aiheista tiedotetaan myös Facebookin kautta. Seuran sähköposti osoite on katajanokkaseurary@gmail.com.

Muistutus koskien Katajanokan Ankkurikadun ym. katusuunnitelmaehdotusta

Muistutus koskien Katajanokan Ankkurikadun ym. katusuunnitelmaehdotusta

Helsingin kaupunki, kaupunkiympäristölautakunta

Katajanokkaseuran aiemmin esittämään kannanottoon viitaten toteamme, että seura on edelleen huolestunut satamaliikenteen haitallisista vaikutuksista turvallisuuteen, sujuvuuteen ja ympäristö–häiriöihin. Uudisrakennushankkeeseen kytkeytyvien ympäristörakenteiden osalta – erityisesti Satamakadun jatkeessa – toteamme tyydytyksellä, että ne on tarkoitettu väliaikaisiksi ja että tulevaisuudessa alue kunnostetaan kokonaisvaltaisen suunnitelman pohjalta. Tämä kuitenkin tarkoittaa, että pysyvät toimenpiteet kuten puiden istuttaminen tai tukimuurien rakentaminen eivät ole tarkoituksenmukaisia. 

Seura kiinnittää kuitenkin huomioon yhteen, pysyväksi tarkoitettuun yksityiskohtaan eli pyörä- ja jalankulkuväylien risteämiseen Katajanokanlaiturin ja Satamakadun risteyksessä. Siinä on suojatie osoitettu itä–länsisuuntaisen jalankulun kannalta erittäin hankalaan ja epärealistiseen kohtaan. Suojatiemerkintä tulisi osoittaa palvelemaan kumpaakin jalankulkusuuntaa. Tämä on hyvin ajankohtainen kysymys, kun kantakaupungissa järjestellään jalankulun ja polkupyöräilyn välisiä kohtaamispaikkoja, mutta monessa paikassa on toteutettu puutteellisia ja vaarallisia ratkaisuja (esimerkkinä vaikkapa Musiikkitalon–Oodin–Sanomatalon–Kiasman välisellä alueella). 

Edellä käsitellyt asiat on havainnollistettu oheisessa piirroksessa. 

Katajanokalla 31.1.2024

Katajanokkaseura ry

Katajanokkaseuran kirje kaupunkiympäristölautakunnalle

Kaupunkilaiset haluavat käyttää kaupunkiaan

Asukkaat ottavat kaupunkiaan haltuun, myös ennen rajoitettuja paikkoja. Kuka muistaa ajan, jolloin puistossa ja nurmikoilla ei ollut lupa potkia palloa tai järjestää piknikkiä? Katajanokalla 1920-luvulla lapsena asunut Tove Jansson on kertonut retkestään Katajanokanpuistoon (nyk. Tove Janssonin puisto) poimiakseen kukan äidille, ja kuinka hän pelkäsi kahta asiaa: puistovahtia ja kaupunginvaltuustoa.

Satamalta kaupungin hallintaan 2005 siirtynyt Katajanokan mattolaituri on saanut kaikessa rauhassa kehittyä asukkaiden yhteiseksi ympärivuotiseksi paikaksi. Mattiksesta on hyvän sijaintinsa ansiosta tullut kaupunginosan tori, jolla kohdataan ja tutustutaan. Kunnossapidon näkökulma, pelkkä mattojen pesu, ei ole tätä päivää.

Ville Lehmuskoski nosti esille kaupungin vastuukysymykset ja niistä raskaimmat. (HS 8.12.). Meillä asukkailla ei ole tietoa Mattiksella 2005 jälkeen tai aiemminkaan sattuneista henkilövahingoista, saati korvausvaatimuksista kaupungille. Kunnossapito on huoltanut laituria ja rakentanut turvaksi tukevat portaat. Kulkusillan ja laiturin hiekoitus, johon ei ole ryhdytty, lisäisivät turvallisuutta.

Sen sijaan Mattis on nyt hinattu talveksi pois.

Kaupungin kehittäminen on Kaupunkiympäristön toimialaa. Designvuotta 2012 varten järjestetyssä kaupunkisuunnittelun ideakilpailussa voittanut ehdotus Design Goes Mattolaituri ideoi uusia käyttöjä kaupungin mattolaitureille.

Olisiko nyt aika kehittää uusia ratkaisuja hyvän kaupunkielämän tielle osuviin vastuukysymyksiin ja jakaa vastuuta laajemmalle, myös kaupunkilaisille. Naapurikaupunki Espoo on menetellyt juuri näin ja tehnyt rantalaitureidensa käytöstä ja vastuista Helsingin mallista poikkeavan päätöksen.

Ongelmat on tehty ratkaistavaksi.

Helsingissä 12.12.2023

Katajanokkaseura ry.

KIRJE KAUPUNGILLE

TIEDOTE / VETOOMUS

Katajanokan mattolaituri aiotaan hinata pois!

Helsingin kaupungin Kaupunkiympäristön toimialan Rakennukset ja yleiset alueet -yksikön kunnossapitoyksikkö ilmoitti 22.11. Katajanokkaseuralle hinaavansa ensi viikolla Laivastopuiston mattolaiturin talven ajaksi kokonaisuudessaan pois. Tätä perustellaan turvallisuudella, talviliukkaudella ja mahdollisilla korvausvaatimuksilla kaupungille.

Kaupungin hallintaan 2005 Satamalta siirtynyt mattolaituri on saanut olla portaineen paikallaan viimeiset 17 vuotta. Näiden vuosien aikana mahdollisesti sattuneista onnettomuuksista tai korvausvaatimuksista ei ole saatu tietoa. Onko niitä ollutkaan?

Talvikauden liukkaus on toki perusteltu huoli. Kaupunki ei nyt kuitenkaan tarjoa hiekoittamista kaupungin kulkualueiden tapaan. Miksi ei? Kulkusillan säilyminen jäiden puserruksessa kaupungin esittämistä epäilyistä huolimatta ehjänä voitiin todeta 2021 jäätalvena.

Mattis on asukkaiden suosima, kaikenikäisten tapaamispaikka koko vuoden ympäri. Sen sijainti turvallisessa ympäristössä vilkkaan kulkureitin ja laiturilla kävijöiden sosiaalisessa kontrollissa on tehnyt siitä asukkaiden ja vieraidenkin PAIKAN.

Kaupungin Rakennukset ja yleiset alueet -yksikön kirjoissa Mattolaituri on matonpesupaikka, ei muuta. Alueestaan vastaavan yksikön näkemys ei mielestämme ole tämän ajan mukainen. Kysymme eivätkö suuren Helsingin hartiat tässä kanna?

Nyt lähtee asukkaiden rakastama laituri puoleksi vuodeksi pois.

Vetoamme kaupungin päättäjiin: pidetään hyvin toimiva, asukkaita palveleva Mattolaituri paikallaan.

Helsingissä 23.11.2023

Katajanokkaseura ry.

Kati Laasonen, Katajanokkaseuran pj.

Martin Bunders, Katajanokkaseuran ympäristötoimikunta

Aiemmin tänään lähettämämme tiedotetta on tässä täsmennetty mattolaitureiden kunnossapidon vastuutaholla.

Lausunto Hylkysaaren osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta 1676-00/23

Helsingin kaupunki, kirjaamo, kaupunkiympäristön toimiala

Katajanokanseura haluaa esittää Hylkysaaren asemakaavamuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta 6.10.2023 seuraavaa:

On myönteistä, että pitkään toiminnoiltaan ja ylläpidoltaan ”hylätty” saari on saamassa uutta elämää. Tässä vaiheessa ei ole konkreettista suunnitelmaa kommentoitavana, mutta sitä tärkeämpää on tarkastella kaavamuutokselle asetettavia tavoitteita ja toteutuksen vaikutusten arviointia.

Nykyisessä asemakaavassa alue on käyttötarkoitukseltaan VY-aluetta eli virkistysalue, jolle saadaan rakentaa yleisiä rakennuksia, niitä palvelevia huoltotiloja sekä välttämättömät asunnot. Lähtökohtaisesti kaikki Kruununvuorenselälle avautuvat rannat sekä kalliomäen laki kokonaisuudessaan on merkitty vp-merkinnällä ohjeellisiksi puistotarkoituksiin varatuiksi alueen osiksi. Hylkysaaren ja Korkeasaaren väliseen salmeen on osoitettu kaksi vl-merkintää eli vesialueen osaa, jolle saa rakentaa laitureita, ja erityisesti näiden yhteyteen voidaan kaavan mukaan rakentaa saaren toimintaa palvelevia uudisrakennuksia.

OAS:n mukaan kaavaratkaisu on tehty, koska saari on siirtynyt yksityisomistukseen ja omistaja on hakenut kaavamuutosta kehittääkseen saarta majoitus- ja virkistyskohteena ja kaavaratkaisu mahdollistaa saaren muuttamisen matkailukäyttöön. Tästä voidaan päätellä, että saari on tarkoitus muuttaa kokonaan tai ainakin pääosin julkisesta virkistysalueesta yksityiseksi korttelialueeksi. Tämä olisi varsin poikkeuksellinen ja yleisten kaavoitustavoitteiden vastainen toimenpide, joka edellyttää laajempaa kaavallisen virkistysaluetarjonnan tarkastelua. Ja vaikka alue ja sen rakennuskanta on siirtynyt yksityisomistukseen, voidaan haluttaessa osoittaa asemakaavassa osia yleisiksi virkistysalueiksi tai korttelinosiksi, jolla yleinen virkistyskäyttö on mahdollista.

OAS:n liitteenä olevassa viitesuunnitelmaluonnoksessa huomio kiinnittyy mm. ”saaren sisäosiin” mutta todellisuudessa rantavyöhykkeille kaavailtuihin majoituskäyttöön tuleviin mökkeihin. Lähtökohtaisesti saaristorantojen ”mökittäminen” viime vuosisadan alun ja sotienjälkeisten vuosikymmenten tapaan tuntuu täysin oudolta ja anakronistiselta. Vai onko kysymys samankaltaisesta luksusmatkailukonseptista, joka leviää Lapin erämaihin? Nyt olemme kuitenkin UNESCO:n maailmanperintökohteen suoja-alueella.

Helsingin tärkeä strategia on ollut merellisyyden hyödyntäminen vetovoimatekijänä niin asukkaille kuin vierailijoille. Kruununvuorenselkä saarineen ja rantoineen on tässä suhteessa vahva resurssi. Kun kaupunki on huolestunut keskustan näivettymisestä eikä keskustassa ole yleisiä virkistyspaikkoja juuri ollenkaan, olisi Korkeasaaren vieressä oleva Hylkysaari mitä mainioin alue paikallisten, kaikkien helsinkiläisten ja turistien yleiseksi virkistysalueeksi ja keskustan elävöittäjäksi.

Siltä osin kuin kulkuyhteyksiä ei voi järjestää Korkeasaaren eläintarhan läpi Hylkysaari on riippuvainen vesiliikenteestä. Miten se hoidetaan – vesitakseilla/yksityiskuljetuksilla vai reittivesibusseilla? Ja jälkimmäisessä vaihtoehdossa – mitä reittejä ja satamapaikkoja? Onko tarkoitus tai mahdollista järjestää kiertolinjoja esim. Kaivopuisto–Harakka–Särkkä, Eteläsatama–Lonna–Suomenlinna–Vallisaari tai Meritullintori–(Korkea-/Hylkysaari)–Kruunuvuorenranta -reittien tapaan? Liikenteelliset vaihtoehtoratkaisut tulisi tuoda julkiseen keskusteluun jo tavoite- ja luonnosvaiheessa.

Nimenomaan Katajanokan ja sen asukkaiden kannalta esille nousee lähinnä kaksi kysymystä:

Miten hoidetaan edellä mainittu toisaalta yksityinen ja toisaalta yleisölle tarkoitettu vesiliikenne? Onko esimerkiksi mahdollista ja tarkoituksenmukaista käyttää Suomenlinnan huoltolautan laituria tai muu paikka Katajanokalla myös Hylkysaarta palvelevan vesiliikenteen satamana?

Entä Hylkysaaren tulevien toimintojen, rakennusten ja rakennelmien vaikutus lähiasutukselle? Rakentamisen ja muun maa- ja vesialueiden käytön maisemalliset vaikutukset? Mahdolliset häiriötekijät, kuten laajasti meren ylle leviävä ääni? Tämäntapaisten vaikutusten arviointia tulisi ennakoida jo lähtökohta- ja tavoitevaiheen selvitystyössä.

Katajanokalla 30.10.2023

Katajanokkaseura ry

2023 vuosikokouspöytäkirja

Vuosikokouksen 2023 pöytäkirja                                                                                                                                                    

Aika: 29.03.2023 klo 18

Paikka: Koti-Hotelli Katajanokan kattoterassi

1. Kokouksen avaus

Puheenjohtaja Kati Laasonen avasi kokouksen klo 18.17 ja toivotti kaikki tervetulleiksi.

2. Valitaan kokouksen puheenjohtaja ja sihteeri. Kaksi pöytäkirjan tarkastajaa sekä ääntenlaskijat

Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin Petri Tuomi-Nikula ja sihteeriksi Eija Halla.

Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Leena Laasonen ja Sirpa Pääsky.

Pöytäkirjan tarkastajat toimivat tarvittaessa ääntenlaskijoina.

3. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus

Kokoukseen oli saapunut 59 jäsentä.

Kokous todettiin laillisesti koollekutsutuksi ja päätösvaltaiseksi.

4. Käsitellään vuoden 2022 toimintakertomus

Kati Laasonen esitteli toimintakertomuksen vuodelta 2022.

5. Käsitellään vuoden 2022 tilinpäätös ja toiminnantarkastajien lausunto ja päätetään tilinpäätöksen hyväksymisestä

Helena Alkula esitteli vuoden 2022 tilinpäätöksen, luettiin toiminnantarkastajien lausunto, tilinpäätös hyväksyttiin.

6. Kati Laasonen esitteli toimintasuunnitelman vuodelle 2023, toimintasuunnitelma hyväksyttiin

7. Hyväksytään vuoden 2023 talousarvio ja päätetään jäsenmaksun suuruus

Helena Alkula esitteli talousarvion vuodelle 2023, joka hyväksyttiin.

Jäsenmaksu 20 € ja yhteisöjäsenmaksu 100 € päätettiin pitää samoina.

8. Valitaan seuran puheenjohtaja

Seuran puheenjohtajaksi valittiin Kati Laasonen.

9. Valitaan jäsenet johtokuntaan erovuoroisten jäsenten tilalle

Helena Alkula, Sinikka Harpf, Aarno Teittinen. Staffan Lodenius, Sisko Lounatvuori, Erkki Leimu

Johtokunnan erovuoroiset valittiin johtokuntaan, lisäksi uusina jäseninä Tuomas Palasto, Tuula Teikari-Saebö ja Sirpa Pääsky.

10. Valitaan toiminnantarkastaja ja hänelle varahenkilö

Markku Lounatvuori valittiin toiminnantarkastajaksi ja varahenkilöksi Ingrid Heickell.

11. Muut asiat

Lauri Helaniemi lahjoitti kaksi taulua seuralle.

Esitettiin Katajanokkaa koskevan näyttelyn järjestämistä.

Vesa Kokkonen kertoi Katajanokan liikennejärjestelyistä ja suurista ajonopeuksista, esitettiin Linnankadun kielletty-ajosuunnan merkitsemistä tarkemmin.

11. Kokouksen päättäminen

Puheenjohtaja Petri Tuomi-Nikula päätti kokouksen klo 19.10.

Petri Tuomi-Nikula                                                                                                                         Eija Halla

puheenjohtaja                                                                                                                               sihteeri

Leena Laasonen                                                                                                                             Sirpa Pääsky

pöytäkirjan tarkastaja                                                                                                                    pöytäkirjan tarkastaja