Kannanotto mattolaiturista

Katajanokan mattolaituri ilman kulkusiltaa, kuva: Kati Laasonen

Katajanokan mattolaituri

Katajanokan mattolaituri on Laivastopuiston kiinteä osa. Se tarjoaa asukkaille mahdollisuuden päästä veden äärelle, ympäri vuoden ja maksutta. Tätä mahdollisuutta Katajanokalla on todella käytetty hyväksi. Laiturille poiketaan lenkkipolulta jutustelemaan tuttujen kesken. Hyvällä säällä istuskellaan pöydillä ja otetaan aurinkoa. Laituri on nuorison suosima tapaamispaikka. Isovanhemmat opettavat lapsenlapsia onkimaan (ja kalaa tulee!). Pienimuotoisia juhliakin laiturilla on nähty, pöydät hienosti katettu ja vieraat kutsuttu paikalle. Mattolaiturista on moneksi. Laituri suvaitsee ja sitä kunnioitetaan asukkaiden omana paikkana. Häiriöt ovat harvinaisia. Niin, ja mattojakin toki pestään kauniina kesäpäivinä.

Stara on pitänyt kiitettävästi huolen siitä, että laituri on kunnossa ja turvallinen. Siitä asukkaat ja Katajanokkaseura ovat esittäneet Staralle monet kiitokset. Veteen pulahtaville Stara on rakentanut tukevat portaat – oiva pelastustie merestä.

Sitä suurempi oli tyrmistys, kun (20.10.2022) kulkusilta varoittamatta poistettiin talven ajaksi. Laiturille pyrkivät jäivät suu auki ja pyyhe kädessä todistamaan tapahtuvaa. Arvelemme, että kaupungilla tapahtuneessa henkilövaihdoksessa ei sovittua käytäntöä ole välitetty eteenpäin. Syrjäinen mattolaituri ei ole sattunut viranomaisten kävelyreiteille, eikä laiturin vilkkaasta asukastoiminnasta ole kiirinyt tietoa Kaupungintalolle saakka.

Katajanokan mattolaituri toteuttaa kaupungin omia tavoitteita, edistää lähiulkoilua ja kaikenikäisten ja -taustaisten kaupunkilaisten kanssakäymistä. Hyvää kaupunkielämää.

Katajanokkaseura toivoo Katajanokkalaisten puolesta käyntisillan pikaista palauttamista ja siihen merkintää ei talvikunnossapitoa.

Vuosikokous 1.3.2022 tarkistamaton pöytäkirja

Katajanokkaseuran vuosikokous 1.3.2022 klo 18 Uspenskin katedraalin kryptassa
Tarkistamaton pöytäkirja

1. Valitaan kokouksen puheenjohtaja ja sihteeri, kaksi pöytäkirjan tarkastajaa sekä ääntenlaskijat.

Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin Petri Tuomi-Nikula ja sihteeriksi Helena Alkula. Pöytäkirjan tarkastajiksi ja samalla tarvittaessa ääntenlaskijoiksi valittiin Leena Laasonen ja Päivi Seiskari.

2. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus.

Kokous todettiin sääntöjen mukaan kokoon kutsutuksi.

3. Käsitellään edellisen vuoden toimintakertomus ja päätetään sen hyväksymisestä.

Seuran puheenjohtaja Kati Laasonen esitteli vuoden 2021 toimintakertomuksen. Keskustelua käytiin mm. Katajanokan Kaiun jakelusta, joka Postin toimesta osaksi epäonnistui. Vuonna 2022 Kaiku tultaneen jakamaan jäsenille sekä pidetään saatavilla Katajanokkalaisissa kaupoissa ja liikkeissä. Keskusteltiin myös seuran ympäristöä koskevista lausunnoista. Kaikki lausunnot löytyvät seuran verkkosivuilta skatta.fi.

4. Käsitellään edellisen vuoden tilinpäätös ja tilintarkastajien lausunto ja päätetään tilien hyväksymisestä.

Rahastonhoitaja esitteli vuoden 2021 tilinpäätöksen. Tilinpäätös hyväksyttiin yksimielisesti.

5. Hyväksytään toimintasuunnitelma.

Seuran puheenjohtaja Kati Laasonen esitteli toimintasuunnitelman vuodelle 2022. Keskusteltiin Satamakatu-ideoista, joista voi lukea tarkemmin 2021 Kaiusta. Keskusteltiin myös tiedottamisesta, ehdotettiin esim. kuukausiblogia tai vastaavaa, jossa kerrottaisiin seuran kuulumisia, kerran vuodessa ilmestyvän Kaiun lisäksi. Toimintasuunnitelmaan pyydettiin lisättäväksi HSL:n mahdollisesti muuttuviin tariffeihin vaikuttamiseen. Lisättiin myös kärjen pallokentän avajaiset toimintasuunnitelmaan. Otettiin myös esille kysymys Matruusinpuistoonkin liittyvistä rakentamissuunnitelmista; tätä asiaa Katajanokkaseura pitää tarkasti silmällä.

6. Hyväksytään talousarvio.

Talousarvio vuodelle 2022 hyväksyttiin yksimielisesti. Ehdotettiin yhteistä viestiä taloyhtiöille, jotta saataisiin useampia yhteisöjäseniä.

7. Määrätään jäsenmaksun suuruus.

Päätettiin yksimielisesti pitää jäsenmaksu entisen suuruisena eli 20 euroa/henkilöjäsen ja 100 euroa yhteisöjäsen.

8. Päätetään seuran kokousten koollekutsumistavasta.

Päätettiin lähettää kutsu jäsenille sähköpostitse ja ilmoittaa kokouksesta seuran verkkosivuilla.

9. Valitaan seuran johtokunnan puheenjohtaja, jota kutsutaan seuran puheenjohtajaksi.

Kati Laasonen valittiin yksimielisesti seuran puheenjohtajaksi.

10. Valitaan jäsenet johtokuntaan erovuoroisten jäsenten tilalle.

Erovuoroisista valittiin uudestaan Eija Halla, Martin Bunders, Aurora Heickell, Marja Karppanen, Sisko Lounatvuori, Tuula Palaste ja Kirsti Tolvanen. Uusia jäseniä ei saatu.

11. Valitaan yksi toiminnantarkastaja ja yksi varatoiminnantarkastaja.

Valittiin varsinaiseksi Markku Lounatvuori ja varalle Ingrid Heickell.

12. Päätetään sääntöuudistuksesta.

Puheenjohtaja esitteli johtokunnan esityksen sääntömuutoksista. Kokouksessa ei esitetty muutoksia esitykseen. Esitys hyväksyttiin yksimielisesti.

14. Kokouksen päättäminen

Muita asioita ei ollut. Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 19:24.

– – –

Kokoukseen osallistui paikan päällä Uspenskin katedraalin kryptassa 20 ja Teamsin kautta 20 henkilöä.

Kokouksen jälkeen Helsingin Sataman tekninen johtaja Pekka Hellström kertoi Sataman uusista järjestelyistä ja rakentamisesta. Tallinnan laivat siirtyvät Länsisatamaan ja Katajanokalle jäävät ruotsinlaivat. Siirtäminen edellyttää Länsisataman laajentamista ja satamatunnelin (kustannusarvio 260 M€, jonka maksaa Helsingin Satama) rakentamista Länsiväylälle. Tunneli tulee olemaan vain satamaliikennettä varten.

Länsisataman muutosten toteuttamisen jälkeen on mahdollista siirtää Ruotsin laivaliikenne Katajanokalle. Katajanokalle suunnitellaan uutta matkustajaterminaalirakennusta, nykyinen on mm. liian lähellä merta. Rakentamisvaihe tullee olemaan vuosina 2028-2029. Muutoksen myötä tavaraliikenne Katajanokalta vähenee, mutta tulee edelleen olemaan ajallisesti keskittynyttä aamupäivään ja iltapäivään. Kaavoitus- ja suunnitteluprosessi 2023-2024.

Kysymyksiin vastasi myös suunnittelupäällikkö Satu Aapra. Tilaisuuteen osallistui lisäksi Sataman viestintäpäällikkö Eeva Hietanen.

Katajanokkaseuran ja Kruunuhaan asukasyhdistyksen mielipide lumenkaadosta

Hernesaaren lumenkaatopaikkaa koskeva kannanotto

Pidämme kaikkia Itämeren ja Helsingin rantavesien puhdistamista ja muuta ympäristöllistä suojelua tärkeänä ja välttämättömänä. Siinä työssä hulevesien hallinta on keskeinen osatehtävä ja lumien käsittely on taas osa sitä. Ympäristöministeriön julkaisussa 2020:25 ’Selvitys lumen mereen kaatamisen kieltämisestä’ käsitellään aihetta varsin kattavasti nykytilannetta ja sen ympäristövaikutuksia sekä lumen käsittelyn vaihtoehtoja. Johtopäätöksenä todetaan mm. seuraavaa:

Lumen mereen sijoittamisen merkittävimpien ympäristövaikutusten todettiin liittyvän roskaantumiseen ja negatiivisiin imagokysymyksiin. Lumen haitallisista tai rehevöittävistä aineista ei todettu pitoisuuden pienuuden vuoksi aiheutuvan merkittävää riskiä meriympäristölle. Lumen mereen sijoittamisen kieltäminen tai ympäristölupa- ja seurantavelvollisuuden asettaminen … vaikuttavat ylimitoitetuilta [toimenpiteiltä]”.

Niin kauan kuin Hernesaaren lumenkaatopaikka on toiminnassa, huolehditaan puhdistustoimenpiteistä kaikin keinoin ja samalla kehitetään vaihtoehtoisia, ympäristön kannalta parempia lumenkäsittelyratkaisuja.

Innovaatioiden kehittäminen ja testaus eivät voi olla perustelu lumen mereen kippaamisen jatkamiseen, vaan se tulee lopettaa vitkuttelematta. Kaupunginvaltuusto 25.9.2019 edellytti, että selvitetään mahdollisuudet seurata Tukholman, Oslon ja Pietarin esimerkkiä ja lopettaa lumen kaato mereen viimeistään 2021 talvella.

Kantakaupungin alueelle on tärkeää löytää uusia lumenvastaanottopaikkoja kuorma-autoliikenteen vähentämiseksi. Hernesaari on eteläisen suurpiirin ainoa lumenvastaanottopaikka. Sen lakkauttaminen merkitsisi eteläisen Helsingin lumien kuljettamista pääosin Pohjoisrannan kautta lähimmille lumenvastaanottopaikoille Kyläsaareen, Viikkiin tai Herttoniemeen. Hernesaaren eteläkärkeen on asemakaavassa nro 12510 (vuodelta 2019) ET-1 merkinnällä varaus lumenvastaanottoalueelle ja venesatamatoiminnoille. Hernesaaren asemakaava toteutuu pääosin tällä vuosikymmenellä. Kyläsaaren lumenvastaanottopaikka poistunee uudisrakentamisen tieltä 2030-luvulla.”

Katajanokkaseura, Kruununhaan asukasyhdistys

Kati Laasonen Katajanokkaseuran puheenjohtaja

Staffan Lodenius Katajanokkaseuran ympäristötoimikunnan pj

Leena Nousiainen Kruunuhaan asukasyhdistyksen puheenjohtaja

Matti Kivelä, Kruunuhaan asukasyhdistyksen ympäristövastaava

Vuosikokouspöytäkirja 2021

 Vuosikokous 1.3.2021 klo 18-19.30

Helsingin Työkanava HeTyn ryn tiloissa

Katajanokanlaituri 4

sekä Teams etäkokouksena 

1. Kokouksen avaus          

Puheenjohtaja Kati Laasonen avasi kokouksen klo 18 toivottamalla osanottajat tervetulleiksi tähän Katajanokkaseura ry:n historialliseen etävuosikokoukseen.                                                                                                                                                                                                                                                                                   

2. Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen

Kokous todettiin laillisesti koollekutsutuksi ja päätösvaltaiseksi.

3. Puheenjohtajan ja sihteerin valinta

Puheenjohtajaksi valittiin Kati Laasonen ja sihteeriksi Eija Halla

4. Pöytäkirjantarkastajien ja ääntenlaskijoiden valinta

 Pöytäkirjantarkastajiksi ja ääntenlaskijoiksi valittiin Leena Laasonen ja Aurora Heickell.

5. Vuoden 2020 toimintakertomus ja sen hyväksyminen

Puheenjohtaja esitteli vuoden 2020 toimintakertomuksen. Toimintakertomus hyväksyttiin.

6. Vuoden 2020 tilinpäätös                                                                                                                               

Helena Alkula esitteli vuoden 2020 tilinpäätöksen, joka hyväksyttiin

7. Päätetään tilien hyväksymisestä ja vastuuvapauden myöntämisestä johtokunnalle. 

Puheenjohtaja luki tilintarkastajien Ingrid Heickellin ja Eeva-Liisa Tuomi-Kyrön toiminnantarkastuskertomuksen, joka hyväksyttiin ja johtokunnalle myönnettiin vastuuvapaus.

8. Toimintasuunnitelma vuodelle 2021                                                                                                                                 

Puheenjohtaja esitteli toimintasuunnitelman vuodelle 2021.

9.  Käsitellään talousarvio vuodelle 2021 ja päätetään sen hyväksymisestä

Helena Alkula esitteli talousarvion vuodelle 2021. Talousarvio vuodelle 2021 hyväksyttiin.

10. Määrätään jäsenmaksun suuruus

Jäsenmaksut pidetään edelleen samana, henkilöjäsen 20 euroa ja yhteisöjäsen 100 euroa.

11. Päätetään seuran kokousten koollekutsumistavasta

Niille, jotka eivät ilmoita sähköpostiosoitetta, lähetetään kutsu postin välityksellä. Lisäksi ilmoitetaan seuran verkkosivuilla ja sähköpostitse.

12. Valitaan seuran johtokunnan puheenjohtaja, jota kutsutaan seuran puheenjohtajaksi

Seuran puheenjohtajaksi valittiin Kati Laasonen.

13. Valitaan jäsenet johtokuntaan erovuoroisten jäsenten tilalle (Erovuorossa ovat Helena Alkula, Sinikka Harpf, Erkki Leimu, Marketta Suontakanen-Kamaja ja Aarno Teittinen.) 

Erovuoroiset johtokunnan jäsenet valittiin uudelleen.

Johtokunnan uudeksi jäseneksi valittiin Staffan Lodenius.

Johtokunnan jäsenet: Kati Laasonen puheenjohtaja, Eija Halla sihteeri, Helena Alkula, Martin Bunders, Minna Dufton, Sinikka Harpf, Aurora Heickell, Marja Karppanen, Erkki Leimu, Staffan Lodenius, Sisko Lounatvuori, Tuula Palaste, Siru Saarelainen, Marke Suontakanen-Kamaja, Aarno Teittinen, Kirsti Tolvanen

14.  Valitaan kaksi varsinaista ja kaksi varatilintarkastajaa

Tilien tarkastajiksi valittiin toiminnantarkastajat Ingrid Heickell ja Markku Lounatvuori.

15. Muut asiat, keskustelu

Muita asioita ei ollut.

16.  Kokouksen päättäminen

Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 18.55, ja kiitti kokoukseen osallistujia.
Osallistujia oli 35 Teams-kokouksessa johtokunnan lisäksi.

Klo 19 alkaen Helsingin kaupunkiympäristön apulaispormestari Anni Sinnemäki vastasi hänelle etukäteen lähetettyihin ja muutamiin kokouksessa esitettyihin kysymyksiin.

Klo 19.30 tilaisuus päättyi

Toimintasuunnitelma 2022

Katajanokkaseuran säännöissä seuran tarkoitukseksi on määritelty

  • edistää alueen viihtyisyyttä, yhteisöllisyyttä ja kulttuuritoimintaa.
  • huomioida Katajanokan alueellinen ja historiallinen omaleimaisuus toimiessaan ympäristönsuojeluun, maisemanhoitoon, liikenne-ja satamajärjestelyihin sekä kaavoitukseen liittyvissä kysymyksissä.
  • toimia Katajanokan asukkaiden ja eri yhteisöjen yhdyssiteenä.

Tarkoituksensa toteuttamiseksi seura

  • vaikuttaa Helsinkiä ja erityisesti Katajanokkaa ja sen lähialueita koskevaan suunnitteluun ja päätöksentekoon tekemällä aloitteita ja esityksiä sekä antamalla lausuntoja viranomaisille
  • toimii yhteistyössä kotiseututyön eri järjestöjen kanssa ja
  • harjoittaa Katajanokkaa koskevaa tallennus‑ ja julkaisutoimintaa sekä järjestää mahdollisuuksien mukaan juhla- ym. tilaisuuksia.

Vuonna 2022 ympäristössämme seurattavia kohteita ovat erityisesti

  • Merikasarmin puistosuunnitelma. Vastine jätetty ympäristöministeriön tekemästä hylkäyspäätöksestä koskien tiilimuurien suojeluesitystä. Puiston kunnostamisen siirtyessä myöhäisemmäksi ”hätäkorjaus” tullee välttämättömäksi. Neuvoteltava kaupungin kanssa.
  • Eteläsataman itäosan ja Katajanokanrannan asemakaavan muutos (OAS 2019). Suunnitteluperiaatteet kaupunkiympäristölautakuntaan (kylk) loppusyksyllä 2022. (Arkkitehti Salla Hoppu KYM toimialalta 13.1.2022)
  • Satamatoimintojen uudelleenjärjestelyistä ja satama-alueiden maankäytön lähtökohdista Eteläsatamassa, Katajanokalla ja Länsisatamassa. Kaupunginvaltuusto 3.2.2021. Katajanokan terminaalin (nykyinen ja uusi) suunnittelu ja Tukholman laivojen lähtö yhtä aikaa klo 18, vai porrastaminen. (Arkkitehti Salla Hoppu KYM toimialalta 13.1.2022). Makasiinirannan kilpailun ja jatkokehittelyn seuraaminen (seura ei ottanut kantaa 1. vaiheen ehdotuksiin)
  • Kauppatori. Viimeisin OAS-päivitys 2019.
  • Allas Sea Poolin seuraajan suunnittelu. (Arkkitehti Salla Hoppu KYM toimialalta 13.1.2022)
  • Satamakatu satamasta satamaan. Keskusteltava/neuvoteltava kaupungin kanssa. (Staffan Lodenius)

Katajanokan puistojen kehittäminen ja hyödyntäminen

  • Tove Janssonin puiston kehittäminen. Puistossa sijaitsevan leikkipaikan uudistaminen ja rakentaminen Muumi-teemapuistoksi
  • Pyrimme edistämään Linnanpuiston, Matruusinpuiston ja muidenkin puistojen asukaskäyttöä ja muistutamme kaupunkia liikuntavälineiden saamiseksi rannan lenkkipolun varrelle sekä leikkipaikkojen kunnostamisesta ja välineiden uudistamisesta.
  • Järjestämme keväällä pallokentän avajaiset yhteistyössä katajanokkalaisten toimijoiden kanssa; kutsutaan mm. naapureita Suomenlinnasta ja Kruununhaasta.
  • Jatkamme kaupunkiviljelyä Linnanpuistossa.
  • Järjestämme perinteisen Matruusin illallisen elokuussa Matruusinpuistossa
  • Välitämme asukkaiden toiveita Merikasarminpuiston peruskorjauksen suunnitteluun ja päätöksentekoon sekä korostamme yhteissuunnittelun tärkeyttä. Jatkamme historiallisesti merkittävien rauniomuurien puolustamista.
  • Jatkamme vuonna 2016 ripustettujen linnunpönttöjen huoltamista ja uusimista.

Yhteistoiminta

  • OmaStadi 2020. Pyrimme hankekohtaiseen yhteistyöhön ja osallistumme aktiivisesti niiden edistämiseen.
  • Jatkamme yhteistyötä katajanokkalaisten yhdistysten ja toimijoiden kanssa; erityisesti panostamme yhteistyöhön Katajanokan ala-asteen kanssa.
  • Osallistumme Helsingin kaupunginosayhdistykset ry Helkan toimintaan ja yhteistyöhön naapurikaupunginosayhdistysten kanssa.
  • Jatkamme yhteydenpitoa ja yhteisvaikuttamista satamalaitoksen kanssa

Tiedotus

  • Jatkamme vuosijulkaisu Katajanokan Kaiun toimittamista. Käytämme sähköpostilistaa tiedotukseen jäsenille ja muille kiinnostuneille. Ylläpidämme seuran kotisivuja osoitteessa www.skatta.fi sekä seuran facebook-sivuja. Tiedotamme myös toiminnastamme mahdollisuuksien mukaan mm. Helsingin uutisissa, Meri-Helsingissä ym. lehdissä.

Muu toiminta

  • Katajanokan ympärijuoksu järjestetään 72. kerran. Pyrimme saamaan muitakin toimijoita mukaan järjestelyihin sekä tapahtumalle myös sponsoreita.
  • Jatkamme syksyllä 2006 aloitettua KINOKKA-elokuvakerhotoimintaa Kino K-13:ssa laatuelokuvien merkeissä. Keväällä esitetään 1 filmi, ja syyskaudella 4.
  • Jatkamme Katajanokka-aiheisten korttien myyntiä.
  • Järjestämme valokuvanäyttelyn, runkona valokuvaaja Ingo Forsbergiltä ostettu aineisto.
  • Vuoden 2022 kulttuuriympäristöpäivien teema on kestävä perintö, jonka vaaliminen on Katajanokan muuttuvassa kaupunkiympäristössä erityisen tärkeää.

Toimintakertomus vuodelta 2021

Vuonna 1945 perustettu Katajanokkaseura ry – Skatuddssällskapet rf. on Helsingin vanhimpia kaupunginosayhdistyksiä. Seuran säännöt velvoittavat toimimaan mm. Katajanokan sivistyksellisten olojen kehittämiseksi sekä viihtyvyyden lisäämiseksi alueemme omaleimaisuutta ja erityispiirteitä kunnioittaen. Seura on Helsingin kaupunginosayhdistysten liiton ja Suomen kotiseutuliiton jäsen.

Vuosikokous pidettiin 1.3.2021 Helsingin Työkanava HeTyn ryn tiloissa (Katajanokanlaituri 4) sekä Teams etäkokouksena. Kokouksen jälkeen kaupunkiympäristön apulaispormestari Anni Sinnemäki vastasi katajanokkalaisten kysymyksiin kaupunkirakenteesta, rakennuksista ja kaavoituksesta.

Johtokuntaan kuuluu vuodeksi kerrallaan valittu puheenjohtaja sekä 10–15 kahdeksi vuodeksi kerrallaan valittua jäsentä, joista vuosittain noin puolet on erovuorossa.

Vuonna 2021 johtokunnan puheenjohtajana toimi Kati Laasonen. Muina jäseninä olivat Tuula Palaste (ev) varapuheenjohtajana, Eija Halla (ev) sihteerinä, Helena Alkula rahastonhoitajana, Martin Bunders (ev), Sinikka Harpf kokousemäntänä, Aurora Heickell (ev), Marja Karppanen (ev), Erkki Leimu, Marketta Suontakanen-Kamaja, Aarno Teittinen, Kirsti Tolvanen (ev), Minna Dufton(ev), Siru Saarelainen (ev) ja Sisko Lounatvuori, Staffan Lodenius (uusi jäsen) (ev=erovuoroiset )
Johtokunta kokoontui vuoden aikana 9 kertaa. Lisäksi johtokunnan asettamat toimikunnat kokoontuivat useita kertoja pääasiassa sähköpostikokouksin: lehtitoimikuntaa veti Aurora Heickell, ympäristötoimikuntaa Martin Bunders, kulttuuritoimikuntaa Marja Karppanen. Kulttuuritoimikunnan laajennettu ryhmä Kinokan keskuskomitea huolehti seuran elokuvakerhotoiminnasta. Urheilutoimikunta vetäjänään Kirsti Tolvanen ei poikkeusoloista johtuen kokoontunut tänä vuonna.

Jäsenistö ja jäsenmaksut
Vuonna 2020 seurassa oli 449 jäsentä, joista yhteisöjäseniä 19. Jäsenmaksu oli 20 euroa/henkilö ja kannattaja/yhteisöjäsenmaksu 100 euroa. Jäsenmaksut ovat seuran tärkein tulolähde. Toiminta perustuu vapaaehtoistyöhön. Tapahtumien järjestämiseen sekä toimikuntiin osallistui johtokunnan jäsenten lisäksi monia vapaaehtoisia.

Toiminta

72. Ympärijuoksu jouduttiin siirtämään vallitsevan koronatilanteen vuoksi seuraavalle vuodelle.

Kaupunkiviljelyä jatkettiin Linnanpuistossa. Seuralla on yhteensä 55 laatikkoa. Johtokunnan edustajana viljelytoimikunnassa oli Kati Laasonen.

Elokuvakerho Kinokka jatkoi laatufilmien esittämistä Kino K-13:ssa. Vallitsevan pandemiatilanteen vuoksi näytöksiä voitiin pitää vain neljä, mutta vuosi huipentui Tove-elokuvan esitykseen, jonka lopuksi saimme keskustella elokuvan pääosan esittäjän Alma Pöystin ja ohjaaja Zaida Bergrothin kanssa. Perinteinen aulatarjoilu on poistunut koronarajoitusten myötä. Filmien vuokriin ei tänä vuonna saatu sponsoritukea, mutta jatkossa ravintola Sköne Kanavarannasta ja Katajanokan mahtava K-kauppias Juuso Hemminki ovat sponsoreitamme.

Matruusin illallista suunniteltiin järjestettäväksi elokuussa, mutta navakka tuuli ja sade estivät tilaisuuden järjestämisen.

Kannanotot ja mielipiteet

Seura on esittänyt useita kannanottoja ja mielipiteitä alueen kaavaehdoituksista ja esittänyt vastineen tiiliraunioiden rakennussuojeluesityksestä. nämä löytyvät kokonaisuudessaan skatta.fi/kannanotot sivulta.

  • Esitys Katajanokanrannan uusista suojateistä
  • Katajanokkaseura ry:n vastine Katajanokan vanhoja tiiliraunioita koskevasta rakennussuojeluesityksestä annettujen lausuntojen johdosta.
  • Katajanokkaseura ry:n kannanotto Uspenskin katedraalin portaiden ja puistokäytävän suunnitelmaluonnoksesta
  • Lausunto Tove Janssonin puiston ja Kanavapuiston puistosuunnitelmasta
  • Seuran kommentti raitiolinjasuunnitelmiin
  • Katajanokkaseuran mielipide polkupyöräpaikoista

Tiedotus

Seuran vuosijulkaisu Katajanokan Kaiku ilmestyi marras-joulukuun vaihteessa. Kaiku jaettiin seuran jäsenille, sekä niille katajanokkalaisille, joiden ovessa ei ole mainospostikieltoa.  Kaiku on lisäksi luettavissa seuran verkkosivuilla osoitteessa skatta.fi. Postin jakohäiriöiden takia valitettavasti Katajanokan asukkaista kaikki eivät saaneet lehteä. Tästä reklamoitiin postia ja saatiin hyvitys.

Toiminnasta ja muista Katajanokkaa koskevista aiheista tiedotetaan myös Facebookin kautta. Seuran sähköpostilaatikon osoite on katajanokkaseurary@gmail.com.

Tulevaisuuden näkymät

Katajanokkaseuran tärkeänä tehtävänä on seurata muutoksia oman asuinalueemme näkökulmasta ja toimia asukkaiden edunvalvojana. Vuonna 2022 seurattaviin hankkeisiin kuuluu keskeisesti Periaatepäätös satamatoimintojen uudelleenjärjestelyistä ja satama-alueiden maankäytön lähtökohdista Eteläsatamassa, Katajanokalla ja Länsisatamassa, Merikasarmin kiinteistön, YIT:n pysäköintiluolan ja jatkuvien rakennushankkeiden sekä liikennejärjestelyjen aktiivinen seuranta.

Perinteinen ympärijuoksu järjestetään 72. kerran. Myös perinteeksi muodostunut Kinokka-elokuvakerho ja Linnanpuiston kaupunkiviljely sekä Matruusin illallinen ym. tapahtumat jatkuvat vallitsevan tilanteen huomioon ottaen kuten ennenkin. Suunnitteluun ja tapahtumien järjestämiseen haetaan yhteistyötä koulun ja muiden katajanokkalaisten toimijoiden kanssa.

Katajanokkaseuran uudet säännöt 2022

Katajanokkaseuran johtokunta esittää seuran sääntöjä uudistettaviksi 1.3.2022 seuran vuosikokouksessa:

Katajanokkaseuran säännöt

UUDETVANHAT
Nimi ja kotipaikka
1 § Yhdistyksen nimi on Katajanokkaseura ry. – Skatuddsällskapet rf. Seuran kotipaikka on Helsingin kaupunki ja toimialue Katajanokan kaupunginosa. Seura on puoluepoliittisesti sitoutumaton.1 § Yhdistyksen nimi on Katajanokkaseura ry. – Skatuddssällskapet rf. Yhdistyksen, joka näissä säännöissä nimetään seuraksi, kotipaikka on Helsingin kaupunki ja toimialue Katajanokan kaupunginosa. Seura on puoluepoliittisesti sitoutumaton.  
Tarkoitus ja toiminta
2 § Seuran tarkoituksena on edistää alueen viihtyisyyttä, yhteisöllisyyttä ja kulttuuritoimintaa. Seura huomioi Katajanokan alueellisen ja historiallisen omaleimaisuuden toimiessaan ympäristönsuojeluun, maisemanhoitoon, liikenne- ja satamajärjestelyihin sekä kaavoitukseen liittyvissä kysymyksissä. Seura toimii Katajanokan asukkaiden ja eri yhteisöjen yhdyssiteenä.2 § Seuran tarkoituksena on toimia sivistyksellisten, sosiaalisten ja taloudellisten olojen kehittämiseksi sekä viihtyvyyden lisäämiseksi Katajanokan alueellista omaleimaisuutta ja erityispiirteitä kunnioittaen toimia ympäristönsuojeluun, maisemanhoitoon, liikenne- ja satamajärjestelyihin sekä kaavoitukseen liittyvissä kysymyksissä toimia Katajanokan asukkaiden ja eri yhteisöjen yhdyssiteenä.  
3 § Tarkoituksensa toteuttamiseksi seura pyrkii vaikuttamaan Helsinkiä ja Katajanokkaa koskevaan suunnitteluun ja päätöksentekoon tekemällä aloitteita ja esityksiä sekä antamalla lausuntoja viranomaisille. Seura toimii yhteistyössä kotiseututyön järjestöjen kanssa, harjoittaa Katajanokkaa koskevaa tallennus- ja julkaisutoimintaa, järjestää erilaisia juhla- ja kulttuuritilaisuuksia ja tukee paikallista harrastustoimintaa.3 § Tarkoituksensa toteuttamiseksi seura Katajanokan asukkaiden etujen vaalijana pyrkii vaikuttamaan Helsinkiä koskevaan suunnitteluun ja päätöksentekoon, tehden aloitteita ja esityksiä ja antaen lausuntoja viranomaisille, toimii yhteistyössä kotiseututyön eri järjestöjen kanssa sekä harjoittaa kotiseutua koskevaa tallennus‑ ja julkaisutoimintaa, järjestää mahdollisuuksien mukaan kotiseutupäiviä sekä muita juhla‑ ja kulttuuri­tilaisuuksia sekä edistää asukkaiden omatoimisuutta ja tukee paikallista harrastustoimintaa.  
Seura huomioi Katajanokan ja pääkaupunkiseudun kaksikielisyyden toiminnassaan ja kokouksissaan.
Jäsenistö
4 § Johtokunta hyväksyy seuran jäseneksi hakijan, joka hyväksyy seuran säännöt ja tarkoituksen. Jäsenyys alkaa siitä ajankohdasta, jolloin johtokunta on hyväksynyt hakemuksen. Jäsen on velvollinen suorittamaan seuran vuosikokouksen määräämän jäsenmaksun. Johtokunta voi kuitenkin sairauden, työttömyyden tai muusta vastaavasta erityisestä syystä vapauttaa varsinaisen jäsenen jäsenmaksusta. Seuran kannattajajäseneksi pääsee jokainen oikeuskelpoinen yhteisö, jonka johtokunta hyväksyy ja joka suorittaa seuran vuosikokouksen määräämän kannattajajäsenmaksun. Kannattajajäsenellä ei ole äänioikeutta seuran kokouksissa.  4 § Seuran varsinaiseksi jäseneksi pääsee jokainen sen tarkoitusperät ja säännöt hyväksyvä henkilö, jonka seuran johtokunta jäseneksi hyväksyy. Jäsenyys katsotaan alkavaksi siitä ajankohdasta, jolloin jäseneksi ilmoittautuminen on hyväksytty. Jäsen on velvollinen suorittamaan seuran vuosikokouksen määräämän jäsenmaksun. Johtokunta voi kuitenkin sairauden, työttömyyden takia tai muusta vastaavasta erityisestä syystä vapauttaa varsinaisen jäsenen jäsenmaksusta. Seuran kannattajajäseneksi pääsee jokainen oikeuskelpoinen yhteisö, jonka johtokunta hyväksyy ja joka suorittaa seuran vuosikokouksen määräämän kannattajajäsenmaksun. Kannattajajäsenellä ei ole äänioikeutta seuran kokouksissa. Johtokunta pitää seuran jäsenistä lainmukaista jäsenluetteloa. Tällä sääntömuutoksella ei loukata jo saavutettuja jäsenoikeuksia.  
 
5 § Jäsen voi erota seurasta ilmoittamalla siitä kirjallisesti johtokunnalle tai puheenjohtajalle.  Seuran johtokunnalla on oikeus erottaa jäsen, joka toimii seuran sääntöjä tai periaatteita vastaan tai laiminlyö jäsenmaksun suorittamisen määräaikana. Erotettu jäsen voi kolmenkymmenen (30) päivän kuluessa erottamisesta tiedon saatuaan kirjallisesti valittaa päätöksestä seuran kokoukselle jättämällä valituskirjelmänsä johtokunnalle.5 § Jäsen voi erota seurasta ilmoittamalla siitä kirjallisesti johtokunnalle tai puheenjohtajalle tai seuran kokouksen pöytäkirjaan. Seuran johtokunnalla on oikeus erottaa jäsen, joka toimii seuran sääntöjä tai periaatteita vastaan tai laiminlyö jäsenmaksun suorittamisen määräaikana. Erotettu jäsen voi kolmenkymmenen (30) päivän kuluessa erottamisesta tiedon saatuaan kirjallisesti valittaa päätöksestä seuran kokoukselle jättämällä valituskirjelmänsä johtokunnalle.  
6 § Seura voi johtokunnan esityksestä kutsua kunniajäseneksi henkilön, joka on toiminut erityisen ansiokkaasti seuran tarkoituksen toteuttamiseksi. Kunniajäsenellä ei ole jäsenmaksuvelvoitetta. 6 § Kunniajäsenekseen seura voi johtokunnan esityksestä kokouksessaan kutsua henkilön, joka huomattavalla tavalla ja pitkäaikaisesti on vaikuttanut seuran tarkoituksen toteuttamiseksi. Kunniajäsenellä ei ole jäsenmaksuvelvoitetta.  
Kokoukset
7 § Seuran vuosikokous tulee pitää maaliskuun loppuun mennessä. Lisäksi johtokunta kutsuu seuran koolle tarvittaessa. Mikäli vähintään yksi kymmenesosa (1/10) seuran äänioikeutetuista jäsenistä kirjallisesti vaatii, johtokunnan tulee järjestää ylimääräinen kokous käsittelemään vaatimuksessa ilmoitettua asiaa. Johtokunta kutsuu seuran kokoukset koolle vähintään seitsemän (7) päivää ennen kokousta joko lähettämällä kutsu kullekin jäsenelle sähköpostilla tai ilmoittamalla kutsun seuran www-sivuilla. Johtokunta voi päättää mahdollisuudesta osallistua kokoukseen myös etänä. Kutsussa on tällöin annettava osallistumisohjeet.  7 § Seuran vuosikokous tulee pitää helmikuun aikana. Lisäksi johtokunta kutsuu seuran koolle tarvittaessa. Mikäli vähintään yksi kymmenesosa (1/10) seuran äänioikeutetuista jäsenistä kirjallisesti vaatii, johtokunnan tulee järjestää ylimääräinen kokous käsittelemään edellä tarkoitetussa vaatimuksessa ilmoitettua asiaa.  Seuran kokoukset johtokunta kutsuu koolle joko ilmoittamalla kirjeellisesti jokaiselle jäsenelle tai niissä lehdissä, jotka johtokunta nimeää. Kokouskutsu toimitetaan jäsenille vähintään seitsemän (7) päivää ennen kokousta.  
  
8 § Seuran kokouksessa äänioikeus on seuran varsinaisilla jäsenillä. Päätökset tehdään yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa. Etäyhteydellä osallistuvilla jäsenillä on äänioikeus.8 § Seuran kokouksessa äänioikeus on seuran varsinaisilla jäsenillä. Päätökset tehdään yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.  
9 § Seuran vuosikokouksessa käsitellään seuraavat asiat: 1. Valitaan kokouksen puheenjohtaja ja sihteeri, kaksi pöytäkirjan tarkastajaa sekä ääntenlaskijat. 2. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus. 3. Käsitellään edellisen vuoden toimintakertomus. 4. Käsitellään edellisen vuoden tilinpäätös ja toiminnantarkastajien lausunto ja päätetään tilinpäätöksen hyväksymisestä. 5. Hyväksytään toimintasuunnitelma. 6. Hyväksytään talousarvio ja päätetään jäsenmaksun suuruus. 7. Valitaan seuran puheenjohtaja. 8. Valitaan jäsenet johtokuntaan erovuoroisten jäsenten tilalle. 9. Valitaan toiminnantarkastaja ja hänelle varahenkilö.  10. Käsitellään muut asiat, joista johtokunnalle on tehty esitys vähintään kolmekymmentä (30) päivää ennen kokousta tai jotka johtokunta päättää vuosikokoukselle esittää.9 § Seuran vuosikokouksessa käsitellään seuraavat asiat: 1. Valitaan kokouksen puheenjohtaja ja sihteeri, kaksi pöytäkirjan tarkastajaa sekä ääntenlaskijat. 2. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus. 3. Vahvistetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus. 4. Käsitellään edellisen vuoden toimintakertomus ja päätetään sen hyväksymisestä. 5. Käsitellään edellisen vuoden tilinpäätös ja tilintarkastajien lausunto ja päätetään tilien hyväksymisestä. 6. Hyväksytään toimintasuunnitelma. 7. Hyväksytään talousarvio. 8. Määrätään jäsenmaksun suuruus. 9. Päätetään seuran kokousten koollekutsumistavasta. 10. Valitaan seuran johtokunnan puheenjohtaja, jota kutsutaan seuran puheenjohtajaksi. 11. Valitaan jäsenet johtokuntaan erovuoroisten jäsenten tilalle. 12. Valitaan kaksi varsinaista ja kaksi varatilintarkastajaa. 13. Käsitellään muut asiat, joista johtokunnalle on tehty esitys vähintään kolmekymmentä (30) päivää ennen kokousta tai jotka johtokunta haluaa vuosikokoukselle esittää.
Johtokunta
10 § Seuran toimintaa suunnittelee ja johtaa johtokunta, johon kuuluu vuodeksi kerrallaan valittu puheenjohtaja sekä kymmenestä viiteentoista (10-‑15) kahdeksi vuodeksi kerrallaan valittua muuta jäsentä, joista vuosittain puolet on erovuorossa. Johtokunta valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan sekä kutsuu sihteerin, talousvastaavan ja muut tarvittavat toimihenkilöt vuodeksi kerrallaan. Johtokunta voi asettaa avukseen sääntöjen edellyttämiä tehtäviä varten sille vastuunalaisia pysyviä tai tilapäisiä toimikuntia. Johtokunta kokoontuu puheenjohtajan tai hänen ollessaan estynyt, varapuheenjohtajan kutsusta, tai kun vähintään kolme (3) jäsentä sitä vaatiiKokous on päätösvaltainen, kun puolet jäsenistä on läsnä. Päätökset tehdään yksinkertaisella ääntenenemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa arpa.10 § Seuran toimintaa suunnittelee ja johtaa vuosikokouksessa valittu johtokunta, johon kuuluu vuodeksi kerrallaan valittu puheenjohtaja sekä kymmenestä viiteentoista (10‑15) kahdeksi vuodeksi kerrallaan valittua muuta jäsentä, joista vuosittain on puolet erovuorossa. Jäsenten erovuorot määrätään ensin arvan, sitten vuoron mukaan. Johtokunta valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan sekä kutsuu sihteerin, rahastonhoitajan ja muut tarvittavat toimihenkilöt vuodeksi kerrallaan. Johtokunta voi asettaa keskuudestaan juoksevien asioiden hoitamista ja asioiden valmistelua varten 3‑4-jäsenisen työvaliokunnan. Johtokunta voi asettaa avukseen sääntöjen edellyttämiä tehtäviä varten sille vastuunalaisia pysyviä tai tilapäisiä toimikuntia tai jaostoja. Johtokunta kokoontuu puheenjohtajan tai hänen ollessaan estynyt varapuheenjohtajan kutsusta tai kun vähintään kolme (3) jäsentä sitä vaatii, jaon päätösvaltainen, kun puolet jäsenistä on läsnä. Päätökset tehdään yksinkertaisella ääntenenemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa arpa.
Nimenkirjoittajat
11 § Seuran nimen kirjoittavat puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja sihteeri kaksi yhdessä.11 § Seuran nimen kirjoittavat puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja sihteeri kaksi yhdessä.
Talous
12 § Seuran tilit päätetään kalenterivuosittain, ja ne on jätettävä toiminnantarkastajalle vähintään 21 päivää ennen vuosikokousta. Toiminnantarkastajan on annettava lausunto johtokunnalle vähintään 14 päivää ennen vuosikokousta.12 § Seuran tilit päätetään kalenterivuosittain, ja ne on jätettävä tilintarkastajille vähintään 21 päivää ennen vuosikokousta. Tilintarkastajien on palautettava tilit lausuntoineen johtokunnalle vähintään 14 päivää ennen vuosikokousta
13 § Seuralla on oikeus toimintansa tukemiseksi ottaa vastaan avustuksia ja lahjoituksia, harjoittaa kustannustoimintaa sekä asianmukaisella luvalla toimeenpanna arpajaisia ja rahankeräyksiä.13 § Seuralla on oikeus toimintansa tukemiseksi ottaa vastaan avustuksia ja lahjoituksia, harjoittaa kustannustoimintaa sekä asianmukaisella luvalla toimeenpanna arpajaisia ja rahankeräyksiä.
Sääntöjen muuttaminen ja seuran purkaminen
14 § Muutoksia näihin sääntöihin voidaan tehdä ainoastaan seuran kokouksessa. Muutosehdotuksen on tällöin hyväksytyksi tullakseen saatava vähintään kolme neljäsosaa (3/4) annetuista äänistä. Kokouskutsussa on mainittava sääntöjen muuttamisesta tai seuran purkamisesta.14 § Muutoksia näihin sääntöihin voidaan tehdä ainoastaan seuran kokouksessa. Muutosehdotuksen on tällöin hyväksytyksi tullakseen saatava vähintään kolme neljäsosaa (3/4) annetuista äänistä.  
15 § Ehdotus seuran purkamisesta on käsiteltävä kahdessa peräkkäisessä kokouksessa, joiden välillä tulee olla vähintään yksi kuukausi, ja ehdotuksen on hyväksytyksi tullakseen saatava kummassakin kokouksessa vähintään kolme neljäsosaa (3/4) annetuista äänistä. 16 § Seuran purkautuessa tai tullessa lakkautetuksi sen varat luovutetaan kotiseututyötä edistävään tarkoitukseen sen mukaan kuin seuran viimeinen kokous päättää.  15 § Ehdotus seuran purkamisesta on käsiteltävä kahdessa peräkkäisessä kokouksessa, joiden välillä tulee olla vähintään yksi kuukausi, ja ehdotuksen on hyväksytyksi tullakseen saatava kummassakin kokouksessa vähintään kolme neljäsosaa (3/4) annetuista äänistä. 16 § Seuran purkautuessa tai tullessa lakkautetuksi sen varat luovutetaan kotiseututyötä edistävään tarkoitukseen sen mukaan kuin seuran viimeinen kokous päättää.

Katajanokkaseuran mielipide polkupyöräpaikoista

Katajanokkalaisia on ihmetyttänyt polkupyörätelineiden asentamista varsin tiheästi eri puolille ns. vanhaa Katajanokkaa. Pyöräpaikkojen järjestäminen on toki nykyisten liikennevisioiden mukaista, mutta niiden määrä ja sijainti ei tunnu vastaavan tarvetta. Asukkaat säilyttävät pyöriään pihoissaan tai kellareissa ja paikat palvelevat satunnaisia vierailijoita. Kaduilla tai katuosuuksilla, joille niitä on nyt pystytetty, ei ole juuri kivijalkapalveluja. Pyöräparkkien sijainti suhteessa esim. porttikäytäviin ja suojateiden suhteen tuntuu monessa paikassa vievän turhan monta asukaspysäköintipaikkaa, joista on muutenkin kova pula. Pyöräparkeissa näyttää olevan merkittävä määrä sähköpotkulautoja säilytettyinä – se voi olla osaratkaisu asukkaita vaivaavaan ongelmaan, mutta on tuskin alkuperäisen tarkoituksen mukaista. 

Katajanokkaseura on pahoillaan siitä, että pyörätelineiden määrästä, sijoittelusta ja estetiikasta ei keskusteltu tai edes tiedotettu etukäteen. Asukkailla ja kiinteistönhaltijoilla on kuitenkin kattavin paikallistieto alueen olosuhteista ja tarpeista.

Katajanokkaseuran puolesta Helsingissä 4.11.2021

Liikennesuunnittelupäällikkö Reetta Putkonen vastasi Katajanokkaseuran mielipiteeseen seuraavaa:

”Pahoittelemme, ettei pyöräpysäköinnin toteutuksesta ole käyty riittävää vuoropuhelua asukkaiden kanssa ennen niiden rakentamista. Tulemme kehittämään pyöräpysäköinnin suunnitteluvaiheen aikaista vuorovaikutusta sekä parantamaan tiedotusta pyöräpysäköinnin toteutuksesta.

Pyöräpysäköintiä toteutetaan katualueille ja ensisijaisesti pyritään löytämään kohteita, jotka eivät ole muussa käytössä. Vastaavanlaista pyöräpysäköintiä on toteutettu aikaisempina vuosina mm. Töölöön, Kamppiin ja Kallioon.

Pyöräpysäköinnin suunnittelu nojautuu Helsingin kaupungin pyöräpysäköinnin suunnitteluohjeeseen sekä pyöräpysäköinnin yleissuunnitelma ja toteutusohjelmaan vuosille 2021-2025. Asukasvuorovaikutusta on toteutettu esimerkiksi vuonna 2017 asukaskyselyllä, jossa kaupunkilaiset saivat laittaa omia ehdotuksia pyöräpysäköintipaikoista. Pyöräpysäköinnin laadun ja määrän nostamisella on tutkimusten mukaan vaikutusta siihen, että helsinkiläiset pyöräilisivät enemmän. Helsinkiläiset vastasivat pyöräilybarometrissa vuosina 2017 ja 2019, että he pyöräilisivät enemmän, jos pyörien pysäköintipaikat ja alueet olisivat paremmin turvattuja ilkivallalta ja varkauksilta.

Saamiemme palautteiden johdosta, olemme arvioineet uudelleen uusien pyörätelineiden sijainteja Pormestarinrinne 2 ja Satamakatu 5 edustalla. Pormestarinrinne 2 edustalla pyörätelineitä ei tulla poistamaan tai siirtämään, koska rakennettu vaihtoehto on todettu saavutettavuuden vuoksi parhaimmaksi ratkaisuksi tällä alueella. Satamakatu 5 edustalla olevat pyörätelineet voidaan sijoittaa Tove Janssonin puistoon kesän 2022 aikana. Tove Janssonin puiston viereen toteutetaan pyöräpysäköintipaikkoja, jotka täyttävät alueen pyöräpysäköintitarpeen ja tämän vuoksi Satamakatu 5 edustalla olevat pyörätelineet voidaan poistaa.”

Seuran kommentti raitiolinjasuunnitelmiin

1920 -luku . Rahastajia ja raitiovaununkuljettajia sekä raitiovaunu numero 4 Töölön raitiovaunuhalleilla. Joukossa Ruth Saario.

Ratikkalinjastovaihtoehdot

Katajanokkaseura haluaa esittää HSL:n kaupunki- ja pikaraitioliikenteen linjastosuunnitelman alustavista linjastoluonnoksista seuraavaa:

Katajanokka on Helsingin ainoita kaupunginosia, joiden joukkoliikenne on pelkästään raitiovaunujen varassa. Suhde ratikkaan on lähtökohtaisesti hyvin myönteinen, mutta ratikkarata on myös häiriöille altis. Yllättävien mutta varsin yleisten liikennehäiriöiden osalta monet tapahtumat esimerkiksi Senaatintorilla, Aleksilla tai Eduskuntatalon edessä viivästyttävät tai keskeyttävät liikennöinnin – ilman, että siitä voidaan tiedottaa pysäkeillä odottaville. Näin ollen on toivottavaa, että Katajanokalle liikennöisi jatkuvasti kaksi linjaa, eri reittejä pitkin. Nykyinen linja 5 ei käytännössä juuri pysty palvelemaan katajanokkalaisia. Katajanokanlaiturin varrelle suunnitellut toiminnot perustelevat liikennöinnin mittavaa lisäämistä.

Esitetyistä linjastovaihtoehdoista vaihtoehto B linjat kulkevat pääosin eri reittejä ja peittävät yhdessä hyvin koko kantakaupungin sen pohjoisia osia myöten ja tarjoaa suoran yhteyden esimerkiksi Rautatieasemalle. Linja 10 on selkeä ja nopea kulkien nykyisen nelosen tapaan Aleksia ja Mannerheimintietä pitkin Töölön tullille (josta voi jatkaa joko Pikku-Huopalahteen tai Munkkiniemeen. Linja 5 kiemurtelee hitaammin, mutta uusia, tärkeitä kytkentöjä ovat Kruununhaka, Yliopiston metroasema, Rautatieasema ja Kamppi sekä Etu-Töölön, Kallion, Vallilan ja Käpylän alueet.   

Vaihtoehdossa A molemmat linjat kulkevat samaa reittiä Runeberginkadun kautta Töölön torille, josta linja jatkaa Käpylään ja linja 5 Pasilaan. Kantakaupungin pohjoisosiin ja Pasilaan saadaan suorat, mutta hyvin hitaat yhteydet, kun taas Mannerheimintien varsi ja Kruununhaka-Hakaniemen seutu jäävät lähes kokonaan ja ratikan palvelualueen ulkopuolelle. Yhteisellä runkolinjalla vuoroväli muodostuu hyvinkin lyhyeksi, mutta reitti on liikennehäiriöille hyvin altis.

Yhteenvedonomaisesti seura katsoo, että vaihtoehto A on asukkaiden ja muiden toimijoiden kannalta nykyistä linjatarjontaa selvästi huonompi ja vaihtoehto B taas nykyistä selvästi parempi.

Ulkoministeriön pysäköintialueen muutokset kulkureitteihin

Ulkoministeriön Merikasarmin kiinteistön (tontti 8141/1) pysäköintialueen rakennustyö on valmistumassa. Katajanokan vanhalta puolelta ”Kärjen” alueelle johtava, siellä asuvien ja alueen palveluita käyttävien katajanokkalaisten kulkuyhteys katkeaa. Vastaavaa yhteyttä ei ole. Rannassa kulkeva kapea polku on ulkoilijoiden käytössä, eikä se vastaa Laivastokadun jatkeen poistuvaa väylää.

Katajanokkaseura esittää, että tärkeä kulkuväylä suunnitellaan ja toteutetaan mahdollisimman pian.