TOIMINTASUUNNITELMA 2024 luonnos

Katajanokkaseuran säännöissä seuran tarkoitukseksi on määritelty

  • edistää alueen viihtyisyyttä, yhteisöllisyyttä ja kulttuuritoimintaa.
  • huomioida Katajanokan alueellinen ja historiallinen omaleimaisuus toimiessaan ympäristönsuojeluun, maisemanhoitoon, liikenne- ja satamajärjestelyihin sekä kaavoitukseen liittyvissä kysymyksissä.
  • toimia Katajanokan asukkaiden ja eri yhteisöjen yhdyssiteenä.

Tarkoituksensa toteuttamiseksi seura

  • vaikuttaa Helsinkiä ja erityisesti Katajanokkaa ja sen lähialueita koskevaan suunnitteluun ja päätöksentekoon tekemällä aloitteita ja esityksiä sekä antamalla lausuntoja viranomaisille
  • toimii yhteistyössä kotiseututyön eri järjestöjen kanssa ja
  • harjoittaa Katajanokkaa koskevaa tallennus‑ ja julkaisutoimintaa sekä järjestää mahdollisuuksien mukaan juhla- ym. tilaisuuksia.

YMPÄRISTÖTOIMIKUNNAN TOIMINTASUUNNITELMA 2024

”Ympäristötoimikunta jatkaa edellisvuoden toimintasuunnitelmassa kuvattua reaktiivista, proaktiivista ja yhteistyöhakuista toimintaa Katajanokan ainutlaatuisen ympäristön vaalimiseksi ja kehittämiseksi. Kiinnostuksen fokuksessa ovat alkaneena vuonna erityisesti ranta-alueet, asemakaavoituksen suunnitteluohjeet sekä Katajanokan ja kantakaupungin liikennekysymykset.”

Reaktiivinen toiminta 2024

– Matruusinpuiston–Laivastopuiston hoito ja käyttö, rantaviivan kunnostus sekä maaperätutkimusten tulokset.

– muiden puistojen, leikkipaikkojen, liikuntakenttien, koirapuistojen ym. hoito, välineistö ja käyttö

– liikennejärjestelyt, suojatiet, liikennemerkit, pyöräilykaistat ym.

– pysäköintijärjestelyt ml. asukaspysäköinti sekä polkupyörien ja sähköpotkulautojen pysäköinti

– raitiovaunuliikenteen toimivuus ja linjojen suunnittelu

– julkisten alueiden hoito, siisteys ja siivous

– katujen, jalkakäytävien ja puistopolkujen talvikunnossapito

– työmaat ja muut tilapäiset järjestelyt

– kiinteistöjen ja katujen puhtaanapito melu- ym. häiriöineen

– kesken olevien hankkeiden seuranta: Kanavarannan kävelykatu, Merikasarminpuisto, Tove Janssonin puisto, Linnapuisto, venesataman pysäköinti, pysäköintilaitos- ja hotellihankkeet, Tulli- ja pakkahuone

Proaktiivinen toiminta 2024

– osallistuminen rantavyöhykkeen asemakaavoituksen suunnitteluperiaatteiden valmisteluun (’Eteläsataman itäosa ja Katajanokanranta’ -hanke): Matruusinpuisto – terminaali – Katajanokan Ranta – Allas SeaPool; yhteydenpito KYMP:in kaavoittajien ja muiden viranhaltijoiden kanssa; tarkasteltavana myös Eteläsataman länsipuoli

– mahdollisten muiden kaavoitushankkeiden aktiivinen ja aloitteellinen seuranta (nyt ei vireillä)

– yhteistoiminnan jatkaminen ja laajentaminen eri sidosryhmien kanssa (mm. Helsingin Satama, yritykset, palveluntarjoajat…)

– osallistuminen OmaStadi- tms. hankkeisiin

– mattolaiturin ja lähialueen toiminnallisen ja ympäristöllisen kehittämisen ideointi ja edistäminen

– aloite liikenne- ja liikkumisvision laatimiseksi (vrt. ’Huomaavaisen liikkumisen tiekartta’)

– aloite julkisten alueiden kohentamiseksi Katajanokan Rannan käyttöönottoon liittyen (vrt. ’Satamasta satamaan’)

Yhteistoiminta

Seura suunnittelee yhteistoiminnassa Ilmailumuseon, Kaupungin, Pro Matruusinpuisto liikkeen ja muiden asiasta kiinnostuneiden kanssa julkista muistomerkkiä Aeron 100 vuotisen toiminnan kunniaksi.

OmaStadi 2023–2024. Pyrimme hankekohtaiseen yhteistyöhön ja osallistumme aktiivisesti niiden edistämiseen. Seuraamme erityisesti seuran tekemää ehdotusta ”Yleisö-WC jalkapallokentän lähelle” ja muita Katajanokan alueen ehdotuksia.

Jatkamme yhteistyötä katajanokkalaisten yhdistysten, toimijoiden kanssa ja Katajanokan ala-asteen kanssa.

Osallistumme Helsingin kaupunginosayhdistykset ry Helkan toimintaan ja yhteistyöhön naapurikaupunginosayhdistysten kanssa.

Jatkamme yhteydenpitoa ja yhteisvaikuttamista satamalaitoksen kanssa

Tiedotus

Jatkamme vuosijulkaisu Katajanokan Kaiun toimittamista. Käytämme sähköpostilistaa tiedotukseen jäsenille ja muille kiinnostuneille. Ylläpidämme seuran kotisivuja osoitteessa www.skatta.fi sekä seuran facebook-sivuja. Seuran elokuvakerholla Kinokalla ja Skatan kaupunkiviljelijöillä on myös omat sähköpostiosoitteensa, joiden avulla tiedotamme leffoista (kinokka@gmail.com) ja viljelyistä (skatankaupunkiviljelijat@gmail.com). Tiedotamme myös toiminnastamme mahdollisuuksien mukaan mm. Helsingin uutisissa, Meri-Helsingissä ja muissa lehdissä.

Muu toiminta

Katajanokan ympärijuoksu järjestetään 74. kerran. Pyrimme saamaan muitakin toimijoita mukaan järjestelyihin sekä tapahtumalle myös sponsoreita. Alustavasti on keskusteltu Katajanokan Marttojen kahviteltan saamisesta possutalon pihalle.

Suunnittelemme keväistä Skatta liikkuu yhdessä tapahtumaa Matruusin puistoon keskiviikkona 29.5.2024.

Jatkamme syksyllä 2006 aloitettua KINOKKA-elokuvakerhotoimintaa Kino K-13:ssa laatuelokuvien merkeissä. Keväällä esitetään 4 filmiä, ja syyskaudella 4.

Jatkamme Katajanokka-aiheisten korttien myyntiä.

Vuoden 2024 kulttuuriympäristöpäivien teema on Reitit ja risteykset, väylät ja verkostot. Katajanokka on monien reittien ja väylien risteys. Seuran ympäristötoimikunta on aloittanut mm. huomaavaisen liikkumisen tiekartta hankkeen ja esitellyt Kaiussa Satamakadun luonteen kulkuväylänä satamasta satamaan.

KINOKKA ESITTÄÄ: KINO K13 sunnuntaina 23.4 klo 15.00 HÄÄT ENNEN HAUTAJAISIA

KINO K13 sunnuntaina 23.4 klo 15.00 HÄÄT ENNEN HAUTAJAISIA

HÄÄT ENNEN HAUTAJAISIA
2022
Suomi
Pituus: 95 min
Ikäraja: K12
Ohjaus: Kari Ketonen
Käsikirjoitus: Leo Viirret ja Kari Ketonen
Näyttelijät: Joanna – Iina Kuustonen, Sakke – Antti Luusuaniemi,Pekka – Risto Tuorila, Anneli – Kaija Pakarinen, Elli – Pihla Penttinen, Paula – Ella Lahdenmäki, Lääkäri Savineva – Johanna af Schultén, Pastori – Joonas Nordman, Terapeutti – Teijo Eloranta, Rauno – Jouko Puolanto, Taavi – Jukka Puotila, Poliisi – Niko Rajala, Morsian – Anna-Sofia Tuominen, Sulhanen – Nasim Selmani, Star Wars -sulhanen – Joonas Kääriäinen, Star Wars -morsian Asta Sveholm, Tarjoilija – Jeremie Malolo

Hääsuunnittelija Joannan (Iina Kuustonen) täytyy löytää itselleen kulissipoikaystävä, jotta hän voi piristää masentunutta isäänsä. Kuin tilauksesta Joannan elämään astelee omalaatuinen hautausurakoitsija Sakke (Antti Luusuaniemi), jolla niin ikään on omat motiivinsa tyttöystävän etsimiselle.
Samaan aikaan Joanna saa mullistavia uutisia, eikä mikään voi palata enää ennalleen.
Elokuvassa puhutaan suomea, ruotsinkielinen tekstitys.

Elokuvalippu: 8 euroa + jäsenkortti 2 euroa (korttimaksumahdollisuus)
Saliin mahtuu 150 katsojaa
Paikka: Kino K13 (Katajanokanlaituri 11 A)
Aika: Sunnuntaina 23.4 klo 15

Ethän tule sairaana elokuviin.
Tervetuloa

Terveisin,
Katajanokkaseuran Kinokka

PS. jos haluat liittyä Katajanokkaseuraan, se tapahtuu helpoimmin tästä linkistä: https://secure.membook.fi/joining/78979b83-17ea-408d-8001-65807c1d444a/

2023 vuosikokouspöytäkirja

Vuosikokouksen 2023 pöytäkirja                                                                                                                                                    

Aika: 29.03.2023 klo 18

Paikka: Koti-Hotelli Katajanokan kattoterassi

1. Kokouksen avaus

Puheenjohtaja Kati Laasonen avasi kokouksen klo 18.17 ja toivotti kaikki tervetulleiksi.

2. Valitaan kokouksen puheenjohtaja ja sihteeri. Kaksi pöytäkirjan tarkastajaa sekä ääntenlaskijat

Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin Petri Tuomi-Nikula ja sihteeriksi Eija Halla.

Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Leena Laasonen ja Sirpa Pääsky.

Pöytäkirjan tarkastajat toimivat tarvittaessa ääntenlaskijoina.

3. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus

Kokoukseen oli saapunut 59 jäsentä.

Kokous todettiin laillisesti koollekutsutuksi ja päätösvaltaiseksi.

4. Käsitellään vuoden 2022 toimintakertomus

Kati Laasonen esitteli toimintakertomuksen vuodelta 2022.

5. Käsitellään vuoden 2022 tilinpäätös ja toiminnantarkastajien lausunto ja päätetään tilinpäätöksen hyväksymisestä

Helena Alkula esitteli vuoden 2022 tilinpäätöksen, luettiin toiminnantarkastajien lausunto, tilinpäätös hyväksyttiin.

6. Kati Laasonen esitteli toimintasuunnitelman vuodelle 2023, toimintasuunnitelma hyväksyttiin

7. Hyväksytään vuoden 2023 talousarvio ja päätetään jäsenmaksun suuruus

Helena Alkula esitteli talousarvion vuodelle 2023, joka hyväksyttiin.

Jäsenmaksu 20 € ja yhteisöjäsenmaksu 100 € päätettiin pitää samoina.

8. Valitaan seuran puheenjohtaja

Seuran puheenjohtajaksi valittiin Kati Laasonen.

9. Valitaan jäsenet johtokuntaan erovuoroisten jäsenten tilalle

Helena Alkula, Sinikka Harpf, Aarno Teittinen. Staffan Lodenius, Sisko Lounatvuori, Erkki Leimu

Johtokunnan erovuoroiset valittiin johtokuntaan, lisäksi uusina jäseninä Tuomas Palasto, Tuula Teikari-Saebö ja Sirpa Pääsky.

10. Valitaan toiminnantarkastaja ja hänelle varahenkilö

Markku Lounatvuori valittiin toiminnantarkastajaksi ja varahenkilöksi Ingrid Heickell.

11. Muut asiat

Lauri Helaniemi lahjoitti kaksi taulua seuralle.

Esitettiin Katajanokkaa koskevan näyttelyn järjestämistä.

Vesa Kokkonen kertoi Katajanokan liikennejärjestelyistä ja suurista ajonopeuksista, esitettiin Linnankadun kielletty-ajosuunnan merkitsemistä tarkemmin.

11. Kokouksen päättäminen

Puheenjohtaja Petri Tuomi-Nikula päätti kokouksen klo 19.10.

Petri Tuomi-Nikula                                                                                                                         Eija Halla

puheenjohtaja                                                                                                                               sihteeri

Leena Laasonen                                                                                                                             Sirpa Pääsky

pöytäkirjan tarkastaja                                                                                                                    pöytäkirjan tarkastaja

Kannanotto mattolaiturista

Katajanokan mattolaituri ilman kulkusiltaa, kuva: Kati Laasonen

Katajanokan mattolaituri

Katajanokan mattolaituri on Laivastopuiston kiinteä osa. Se tarjoaa asukkaille mahdollisuuden päästä veden äärelle, ympäri vuoden ja maksutta. Tätä mahdollisuutta Katajanokalla on todella käytetty hyväksi. Laiturille poiketaan lenkkipolulta jutustelemaan tuttujen kesken. Hyvällä säällä istuskellaan pöydillä ja otetaan aurinkoa. Laituri on nuorison suosima tapaamispaikka. Isovanhemmat opettavat lapsenlapsia onkimaan (ja kalaa tulee!). Pienimuotoisia juhliakin laiturilla on nähty, pöydät hienosti katettu ja vieraat kutsuttu paikalle. Mattolaiturista on moneksi. Laituri suvaitsee ja sitä kunnioitetaan asukkaiden omana paikkana. Häiriöt ovat harvinaisia. Niin, ja mattojakin toki pestään kauniina kesäpäivinä.

Stara on pitänyt kiitettävästi huolen siitä, että laituri on kunnossa ja turvallinen. Siitä asukkaat ja Katajanokkaseura ovat esittäneet Staralle monet kiitokset. Veteen pulahtaville Stara on rakentanut tukevat portaat – oiva pelastustie merestä.

Sitä suurempi oli tyrmistys, kun (20.10.2022) kulkusilta varoittamatta poistettiin talven ajaksi. Laiturille pyrkivät jäivät suu auki ja pyyhe kädessä todistamaan tapahtuvaa. Arvelemme, että kaupungilla tapahtuneessa henkilövaihdoksessa ei sovittua käytäntöä ole välitetty eteenpäin. Syrjäinen mattolaituri ei ole sattunut viranomaisten kävelyreiteille, eikä laiturin vilkkaasta asukastoiminnasta ole kiirinyt tietoa Kaupungintalolle saakka.

Katajanokan mattolaituri toteuttaa kaupungin omia tavoitteita, edistää lähiulkoilua ja kaikenikäisten ja -taustaisten kaupunkilaisten kanssakäymistä. Hyvää kaupunkielämää.

Katajanokkaseura toivoo Katajanokkalaisten puolesta käyntisillan pikaista palauttamista ja siihen merkintää ei talvikunnossapitoa.

KINOKKA ESITTÄÄ: KINO K13 sunnuntaina 25.2 klo 16.00 JE´VIDA

KINO K13 sunnuntaina 25.2 klo 16.00 JE´VIDA

JE´VIDA
2023
Suomi
Pituus: 99 min
Ikäraja: K-12
Ohjaus: Katja Gauriloff
Käsikirjoitus: Katja Gauriloff, Niillas Holmberg
Näyttelijät: Agafia Niemenmaa, Heidi Juliana Gauriloff, Sanna-Kaisa Palo, Seidi Haarla

Je’vida, historian ensimmäinen koltansaamenkielinen elokuva, kertoo pakkosuomalaistamisen paineessa taustansa hylänneestä naisesta, jonka tarina nähdään kolmessa aikatasossa.
Iäkäs kolttasaamelainen nainen Iida joutuu vanhan kotitilan myymisen ja kulttuuriperimän salaamisen suhteen kahden vaiheille, sillä pois tukahdutettu luonnonläheinen maailma alkaa hiipiä takaisin.

Elokuvassa puhutaan koltansaamea, suomenkielinen tekstitys

Elokuvalippu: 8 euroa + jäsenkortti 2 euroa (korttimaksumahdollisuus)
Saliin mahtuu 150 katsojaa
Paikka: Kino K13 (Katajanokanlaituri 11 A)
Aika: Sunnuntaina 25.2 klo 16

Ethän tule sairaana elokuviin.
Tervetuloa

Eteläsataman itäosan suunnitteluperiaatteet kannanotto

Helsingin kaupungin kaupunkiympäristön toimiala
Asia: Eteläsataman itäosan suunnitteluperiaatteet

Katajanokkaseura kertoo kantansa ’Eteläsataman itäosa suunnitteluperiaatteet, luonnos 30.3.2023’ -asiakirjaan näin sähköpostitse kerrokantasi-verkkopalvelun sijasta. Kommenttimme kohdistuvat suunnitteluperiaatekaavioon sekä sanallisiin periaatteisiin asiakirjan mukaisessa järjestyksessä:

Kaavion pääteemat eli Katajanokanlaiturin kehittäminen puistokaduksi ja rantareitin ulottaminen Katajanokan rantoja kiertämään ovat kannatettavat. Myös kaaviokuvassa esitetyt muut periaatteet – avoimina säilytettävät näkymät, Satamakadun säilyttäminen yhtenäisenä avoimena alueena, merikylpylän ja tapahtuma-alueen (Allas Seapool) uudistava säilyttäminen ja rakentamis-/kehittämisalueen osoittaminen – vastaavat käsityksemme mukaan katajanokkalaisten enemmistön odotuksia. 

Kommentit teemoittain:                                                                                                                                       

Kaupunkirakenne ja kaupunkikuva
– Esitetyt tavoitteet ja suunnitteluperiaatteet perustuvat huolelliseen tilanneanalyysiin ja johtopäätökset ovat mielestämme osuvat. Nämä linjaukset sopivat jokseenkin sellaisinaan myös seuraavassa vaiheessa laadittaviksi itäosan suunnitteluperiaatteiksi.

Uudisrakentaminen kansallismaisemassa
– Kuten edellä.

Julkinen ulkotila ja toiminnot…
– Tapahtumien osalta ”eri vuodenaikojen ja vuorokauden aikoina” on varmistettava häiriöiden hallinta. Nykyisin Allas-konserttien äänitaso on ajoittain kohtuuttoman korkea lähikortteleiden asutuksen kannalta.
– Maauimalan rakenteet ja rakennukset on sopeutettava aivan erityisellä pieteetillä ja herkkyydellä Presidentinlinnaan ja Kauppatorin itäpään ympäristöön.
– Satamatoimintojen ja laivaliikenteen jatkuminen on sinänsä hyväksyttävä ja kannatettava periaate, mutta siten, ettei se rajoita kohtuuttomasti liikkumista esimerkiksi rantareitillä ja muilla julkisilla jalankulkualueilla.
– Rantareitti tulee linjata mahdollisimman luontevasti ja sujuvasti erityisesti kanavaseudun kohdalla. Eri liikkumismuodoille on varattava riittävästi, tarvittaessa toisistaan erotettua tilaa – ylileveitä väyliä kuitenkin välttäen.

Ilmastoviisas rakentaminen
– Esitetyt hyvät periaatteet soveltuvat myös itäosaan.

Liikenne ja pysäköinti, kestävät kulkumuodot
– Esitetyt periaatteet ovat enimmäkseen kannatettavia, mutta niiden toteuttamisessa ne on suhteutettava koko Katajanokan liikennejärjestelyihin, esimerkiksi Seuran aiemmin esittämällä tavalla.
– Kohta ”Sataman autoliikenteen (saattoliikenne, rekkaliikenne) toimivuus tulee varmistaa” tulisi kirjoittaa muotoon ”Sataman autoliikenteen (saattoliikenne, automatkailuliikenne, rekkaliikenne) toimivuus tulee varmistaa ja nykyiset häiriöt asutukselle ja liikenneturvallisuudelle poistaa tai vähentää”.
– Liikennejärjestelmäsuunnittelussa tulee kiinnittää huomiota sähköpotkulautailun ja muun mikroliikkumisen aiheuttamiin haasteisiin ja mahdollisuuksiin.

Teknistaloudellinen suunnittelu ja kaavatalous
– Tulvasuojaus suunnitellaan vaiheittain toteutettavaksi siten, että teknisesti ja kaavoituksellisesti varaudutaan ”pahimpaan skenaarioon” mutta toimenpiteet toteutetaan vaiheittain tulevan kehityksen mukaan, myös väliaikaisia ratkaisuja hyödyntäen.

Skattalla 19.4.2023  Katajanokkaseura ry.  

Kati Laasonen                                         Staffan Lodenius

Katajanokkaseuran pj.                                       Ympäristötoimikunnan koollekutsuja

KINOKKA ESITTÄÄ: KINO K13 sunnuntaina 26.11 klo 16.00 MUSTA ORFEUS

KINO K13 sunnuntaina 26.11 klo 16.00 MUSTA ORFEUS

MUSTA ORFEUS (Orfeu Negro)
1959
Ranska/Italia/Brasilia
Pituus: 107 min
Ikäraja: K12
Ohjaus: Marcel Camus
Käsikirjoitus: Marcel Camus
Näyttelijät: Marcel Camus, Breno Mello, Fausto Guezzoni, Lourdes de Oliveira ja Adhemar Ferreira da Silva

Nuori kitarataituri Orfeo (Breno Mello) on solminut avioliiton Miran (Lourdes de Oliveira) kanssa.
Orfeo kohtaa kuitenkin Rio de Janeiron karnevaaleissa Eurydicen (Marpessa Dawn), todellisen rakkautensa.
Esteenä Orfeon ja Eurydicen onnelle ovat kuitenkin moraalisäännöt sekä väkijoukossa vaaniva Kuolema.
Elokuva mukailee myyttiä: Eurydice kaapataan Tuonelaan ja Orfeon tulee pelastamaan rakkaansa Tuonelasta.

Marcel Camus’n Musta Orfeus (1959) on uudelleentulkinta antiikin Orfeus-myytistä.
Elokuva perustuu Vinicius de Moraesin näytelmään Orfeo do Carnaval.
Elokuva tunnetaan erityisesti tunteikkaasta musiikistaan, joka kuljettaa vahvasti elokuvaa.

Elokuvassa puhutaan portugalia, suomenkielinen tekstitys

Elokuvalippu: 8 euroa + jäsenkortti 2 euroa (korttimaksumahdollisuus)
Saliin mahtuu 150 katsojaa
Paikka: Kino K13 (Katajanokanlaituri 11 A)
Aika: Sunnuntaina 26.11 klo 16

Ethän tule sairaana elokuviin.
Tervetuloa

KINOKKA ESITTÄÄ: KINO K13 sunnuntaina 20.11 klo 15.00 ISOÄITI

KINO K13 sunnuntaina 20.11 klo 15.00 ISOÄITI

ISOÄITI (Juniper)
Uusi-Seelanti 2021
Pituus: 94 min
Ikäraja: K12
Ohjaus: Matthew J. Saville
Käsikirjoitus:Matthew J. Saville
Näyttelijät: Jude Hill, Lewis McAskie, Caitríona Balfe, Jamie Dornan, Judi Dench, Ciarán Hinds

~ Kaikkea muuta, kunhan ei laimeaa elämää ~

Isoäiti (Juniper) on Matthew J. Savillen ohjaama elokuva, jonka nimiosassa Charlotte Rampling tekee uskomattoman hienon roolityön luonnonvoimaa muistuttavana isoäitinä.
Se on intiimi, koskettava ja herkkä kuvaus yhden perheen ylä- ja alamäistä.

Teini-ikäinen Sam (George Ferrier) erotetaan sisäoppilaitoksesta ja palatessaan kotiin hän kohtaa, giniä litkivän isoäitinsä Ruthin (Charlotte Rampling) joka on muuttanut Samin ja isänsä kotiin.
Samin täytyy alkaa huolehtia isoäidistään. Syntyy ainutlaatuinen tahtojen taistelu, jonka johdosta heidän molempien elämä saa uuden merkityksen.

Elokuvassa puhutaan englantia, suomenkielinen tekstitys.

Elokuvalippu: 6 euroa + jäsenkortti 2 euroa (korttimaksumahdollisuus)
Saliin mahtuu 150 katsojaa
Paikka: Kino K13 (Katajanokanlaituri 11 A)
Aika: Sunnuntaina 16.10 klo 15

Ethän tule sairaana elokuviin.
Tervetuloa

Skatta liikkuu yhdessä ke 31.5. klo 18 Matruusinpuisto

Kutsumme katajanokkalaiset kokoontumaan, keskustelemaan ja liikkumaan yhteiseen Matruusinpuistoomme, puistoon jonka toivomme säilyvän katajanokkalaisten yhteisenä tilana ja ilona myös tulevaisuudessa.

Katajanokan Martat myy kahvia, mehua ja pullaa. Partiolaiset myyvät grillimakkaroita ja Katajanokan Kunto pitää kaikille avoimen jumppatuokion.

Toivomme, että osallistujat tuovat omia liikuntavälineitä mukanaan, pelejä jne.

Nähdään Matruusinpuistossamme keskiviikkona 31.5. klo 18!

Toivoo

Katajanokkaseura ry ja Pro Matruusinpuisto

Välkomna till Matrosparken onsdagen den 31.5 kl 18!

Vi samlas för att röra på oss och umgås i vår gemensamma Matrospark som vi vill bevara som ett enhetligt gemensamt utrymme också i framtiden.

Katajanokan Martat säljer kaffe, saft och bullar. Scouterna säljer grillkorv och Katajanokan Kunto – Skattan Kondis håller en jumppastund som alla får delta i.

Ni får gärna hämta med er egna motionsredskap, spel etc.

Vi ses i Matrosparken!

Skatuddssällskapet r.f. och Pro Matrosparken

Lausunto Hylkysaaren osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta 1676-00/23

Helsingin kaupunki, kirjaamo, kaupunkiympäristön toimiala

Katajanokanseura haluaa esittää Hylkysaaren asemakaavamuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta 6.10.2023 seuraavaa:

On myönteistä, että pitkään toiminnoiltaan ja ylläpidoltaan ”hylätty” saari on saamassa uutta elämää. Tässä vaiheessa ei ole konkreettista suunnitelmaa kommentoitavana, mutta sitä tärkeämpää on tarkastella kaavamuutokselle asetettavia tavoitteita ja toteutuksen vaikutusten arviointia.

Nykyisessä asemakaavassa alue on käyttötarkoitukseltaan VY-aluetta eli virkistysalue, jolle saadaan rakentaa yleisiä rakennuksia, niitä palvelevia huoltotiloja sekä välttämättömät asunnot. Lähtökohtaisesti kaikki Kruununvuorenselälle avautuvat rannat sekä kalliomäen laki kokonaisuudessaan on merkitty vp-merkinnällä ohjeellisiksi puistotarkoituksiin varatuiksi alueen osiksi. Hylkysaaren ja Korkeasaaren väliseen salmeen on osoitettu kaksi vl-merkintää eli vesialueen osaa, jolle saa rakentaa laitureita, ja erityisesti näiden yhteyteen voidaan kaavan mukaan rakentaa saaren toimintaa palvelevia uudisrakennuksia.

OAS:n mukaan kaavaratkaisu on tehty, koska saari on siirtynyt yksityisomistukseen ja omistaja on hakenut kaavamuutosta kehittääkseen saarta majoitus- ja virkistyskohteena ja kaavaratkaisu mahdollistaa saaren muuttamisen matkailukäyttöön. Tästä voidaan päätellä, että saari on tarkoitus muuttaa kokonaan tai ainakin pääosin julkisesta virkistysalueesta yksityiseksi korttelialueeksi. Tämä olisi varsin poikkeuksellinen ja yleisten kaavoitustavoitteiden vastainen toimenpide, joka edellyttää laajempaa kaavallisen virkistysaluetarjonnan tarkastelua. Ja vaikka alue ja sen rakennuskanta on siirtynyt yksityisomistukseen, voidaan haluttaessa osoittaa asemakaavassa osia yleisiksi virkistysalueiksi tai korttelinosiksi, jolla yleinen virkistyskäyttö on mahdollista.

OAS:n liitteenä olevassa viitesuunnitelmaluonnoksessa huomio kiinnittyy mm. ”saaren sisäosiin” mutta todellisuudessa rantavyöhykkeille kaavailtuihin majoituskäyttöön tuleviin mökkeihin. Lähtökohtaisesti saaristorantojen ”mökittäminen” viime vuosisadan alun ja sotienjälkeisten vuosikymmenten tapaan tuntuu täysin oudolta ja anakronistiselta. Vai onko kysymys samankaltaisesta luksusmatkailukonseptista, joka leviää Lapin erämaihin? Nyt olemme kuitenkin UNESCO:n maailmanperintökohteen suoja-alueella.

Helsingin tärkeä strategia on ollut merellisyyden hyödyntäminen vetovoimatekijänä niin asukkaille kuin vierailijoille. Kruununvuorenselkä saarineen ja rantoineen on tässä suhteessa vahva resurssi. Kun kaupunki on huolestunut keskustan näivettymisestä eikä keskustassa ole yleisiä virkistyspaikkoja juuri ollenkaan, olisi Korkeasaaren vieressä oleva Hylkysaari mitä mainioin alue paikallisten, kaikkien helsinkiläisten ja turistien yleiseksi virkistysalueeksi ja keskustan elävöittäjäksi.

Siltä osin kuin kulkuyhteyksiä ei voi järjestää Korkeasaaren eläintarhan läpi Hylkysaari on riippuvainen vesiliikenteestä. Miten se hoidetaan – vesitakseilla/yksityiskuljetuksilla vai reittivesibusseilla? Ja jälkimmäisessä vaihtoehdossa – mitä reittejä ja satamapaikkoja? Onko tarkoitus tai mahdollista järjestää kiertolinjoja esim. Kaivopuisto–Harakka–Särkkä, Eteläsatama–Lonna–Suomenlinna–Vallisaari tai Meritullintori–(Korkea-/Hylkysaari)–Kruunuvuorenranta -reittien tapaan? Liikenteelliset vaihtoehtoratkaisut tulisi tuoda julkiseen keskusteluun jo tavoite- ja luonnosvaiheessa.

Nimenomaan Katajanokan ja sen asukkaiden kannalta esille nousee lähinnä kaksi kysymystä:

Miten hoidetaan edellä mainittu toisaalta yksityinen ja toisaalta yleisölle tarkoitettu vesiliikenne? Onko esimerkiksi mahdollista ja tarkoituksenmukaista käyttää Suomenlinnan huoltolautan laituria tai muu paikka Katajanokalla myös Hylkysaarta palvelevan vesiliikenteen satamana?

Entä Hylkysaaren tulevien toimintojen, rakennusten ja rakennelmien vaikutus lähiasutukselle? Rakentamisen ja muun maa- ja vesialueiden käytön maisemalliset vaikutukset? Mahdolliset häiriötekijät, kuten laajasti meren ylle leviävä ääni? Tämäntapaisten vaikutusten arviointia tulisi ennakoida jo lähtökohta- ja tavoitevaiheen selvitystyössä.

Katajanokalla 30.10.2023

Katajanokkaseura ry