4:n ja 4T:n aikatauluista päätettiin lautakunnassa 1.12.

Joukkoliikennelautakunta päätti 1.12.2005 HKL:n suunnitteluyksikön esityksen mukaisesti, että 4.6.2006 alkaen

  • linjan 13 liikenne lopetetaan
  • raitiolinjan 4T liikennöintiaikaa laivojen kulkuaikoina jatketaan
  • linjan 4 yöliikennettä harvennetaan

Esityksen mukaan muutoksilla parannetaan terminaalien palvelutasoa; muillakin muutosalueilla palvelutaso säilyisi kohtuullisena.

Katajanokkaseura vastusti 4T:n ajamista viikonloppuisin. Vuorovälien kaksinkertaistuminen, erityisesti lauantain kaupungilla asiointiaikona, ei ole asukkaille kohtuullinen palvelutaso.

Nelosen ja 4T:n uudet liikennöintiajat

Lautakunnan päätöksellä linjan 4T liikennöintiaikaa laajennettiin haaroittamalla linjan 4 liikenne kaikkina viikonpäivinä aamu- ja iltapäivällä sekä illalla. Linjaa 4T liikennöidään kaikkina päivinä noin klo 10 – 12 ja 15:30 – 17 kuten nykyisin arkena sekä illalla noin klo 20 – 20:20. Aikaisemmin aamulla ja keskipäivän jälkeen sekä myöhemmin illalla ja yöllä ajetaan edelleen vain linjaa 4 Merisotilaantorilta.

Linjan 4 vuoroväli pitenee Merisotilaantorin osuudella 4T:n liikennöintiaikoina kaksinkertaiseksi nykyisestä: uusi vuoroväli on kummallakin haaralla lauantaisin ja sunnuntaisin klo 10 – 12 ja klo 15:30 – 17 välisinä aikoina 12 – 18 minuuttia sekä ja kaikkina iltoina 15 – 22 minuuttia. Niinä aikoina Merisotilaantorin haaralla lähtöjen kuormitusasteet muuttuvat kaksinkertaisiksi, mutta HKL:n laskelmien mukaan olisivat suurimmillaankin alle 25 %. Muutoksen vaikutusalueella on noin 1 900 asukasta ja mm. ulkoasiainministeriön työntekijöitä. Päätöksen mukaan HKL pitää nelosen palvelutasoa edelleen kohtuullisena, ja muutosajankohdat ovat varsinaisten työaikojen ulkopuolella.

 

Nelosen yöliikenteen harventamista perusteltiin sillä, että linjan 4 matkustajamäärä vähenee erityisen selvästi jo klo 20 jälkeen ja vielä huomattavasti klo 22 aikaan, minkä jälkeen lähtöä kohti nousee arkisin vilkkaammassa suunnassa alle 40 matkustajaa koko matkan aikana. Vähiten käyttäjiä on myöhäisimmissä lähdöissä. Viikonloppuna viimeiset lähdöt kuormittuvat eniten.

 

Yöliikenne ajetaan nykyisin 4 vaunulla 15 minuutin välein. Suunnitteluyksikkö esitti yhden vaunun vähentämistä yöliikenteestä linjan tehostamiseksi ja kustannusvastaavuuden parantamiseksi. Suunnitteluyksikön mukaan liikennöintikustannukset vähenevät 42 000 euroa vuodessa ja että uusi 20 minuutin vuoroväli on edelleen kohtuullinen yöliikenteen vuorovälinä. Bussiliikenteessä vuoroväli on yöllä yleisesti 30 – 40 minuuttia ja vain poikkeustapauksissa tätä lyhyempi.

  

60 vuotta ja 60 kuvaa

Katajanokkaseura järjestää 60-vuotisen toimintansa kunniaksi Katajanokkaa ja sen vaiheita esittelevän valokuvanäyttelyn. Näyttelyyn on saatu runsaasti mielenkiintoisia vanhoja ja uudempia Katajanokka-aiheisia kuvia. Näyttely on avoinna lauantaina 12. marraskuuta klo 13-18 ja sunnuntaina 13. marraskuuta klo 12-18. Osa näyttelyn kuvista on myöhemmin esillä ravintola Wellamossa.

60 år och 60 bilder
Skatuddssällskapet arrangerar en fotoutställning av intressanta gamla och nya skatuddsbilder för att fira sitt 60-årsjubileum i november 2005. Utställningen i den gamla fängelsebyggnaden är öppen lö 12.11 kl. 13-18 och sö 13.11 kl. 12-18. Utställningen fortsätter på restaurant Wellamo under december.

Vironniemen terveysaseman lääkäripalvelut lakkaavat

Helsingin terveyslautakunta päätti 25.11.2005 neljän terveysaseman palveluiden supistamisesta ensi vuonna. Lääkäripalvelut lakkaavat Vironniemen, Myllypuron, Pukinmäen ja Viikin terveysasemilla. Alueille jäävät terveydenhoitajien vastaanottopisteet.

Helsinki kaavailee karsivansa karkeasti arvioiden kolmanneksen terveysasemista seuraavien 15 vuoden aikana. Pitkän tähtäimen suunnitelmissa on, että kaupungissa olisi mahdollisesti kahdeksan pääterveysasemaa, kaksitoista lähiterveysasemaa ja joitakin terveydenhoitajien vastaanottopisteitä. Terveyslautakunta tähdentää, että luvut ovat suuntaa-antavia ja voivat muuttua tilanteen mukaan.

Vironniemen terveysaseman puolesta on luovutettu n. 6.600 nimeä sisältävä adressi terveyslautakunnan jäsenille. Nimet adressiin on kesän aikana kerätty pääosin Kruununhaan, Katajanokan ja Suomenlinnan asukkailta. Uudessa terveysasemamallissa on kaavailujen mukaan nykyisten 31 terveysaseman sijasta 20 terveysasemaa vuonna 2020. Helsingissä olisi tuolloin kahdeksan pääterveysasemaa, kaksitoista lähiterveysasemaa ja lisäksi muutama lähipalvelupiste. Päättäjät ovat perustellet terveysasemien yhdistämistä asemien toimintavarmuuden ja tehokkuuden parantamisella: näihin päästään ehdotuksen valmistelijoiden mukaan kasvattamalla asemien yksikkökokoa ja varustamalla ne paremmilla tutkimusvälineillä ja -laitteilla.

Katajanokkaseura on vastustanut Vironniemen terveysaseman siirtoa yhdessä Kruununhaan ja Suomenlinnan asukas- ja kaupunginosayhdistysten kanssa. Kaupungin päättäjille on lähetetty kirjelmiä, joissa on kerrottu, että em. kaupunginosien asukkaat ovat tottuneet asioimaan Vironniemen terveysasemalla jossa he ovat saaneet korkeatasoista palvelua, mikä on ilmaistu asiakastyytyväisyysselvityksissä ja terveysasemien palvelutuotantovertailuissa. Lisäksi kansalaismielipide on kirkkaasti ilmaistu asukkaiden omin voimin vuosien 2002, 2003 ja 2005 toukokuun adresseissa, kansalaiskokouksissa, asukasilloissa ja mielenosoituksissa terveysasemien puolesta. 

Vironniemen terveysaseman yhdistäminen Viiiskulmaan merkitsee ankaraa iskua perusterveydenhuollon palvelujen laadulle ja saatavuudelle. Kruununhaan, Katajanokan ja Suomenlinnan kaupunginosissa asuu paljon lapsiperheitä, joille neuvola- ja sairaanhoitopalvelujen vaivaton saatavuus on erittäin tärkeää. Lisäksi kokonaisuutena vastuuväestöjen ikärakenne muuttuu ikääntymisen myötä ja vaivattomasti saatavien lähipalvelujen tarve kasvaa.

 

Mattolaituri vaarassa

Katajanokan suositun mattolaiturin kohtaloa käsitellään kaupunginhallituksessa syksyllä, kun kaupungin kaikkien mattolaitureiden hallinta siirtyy Satamalta Rakennusvirastolle. Samassa yhteydessä voidaan päättää matonpesun vähittäisestä siirtämisestä maalle ja laitureiden poistamisesta.

Helsingin Ympäristökeskuksen selvityksessä ”Merenrantojen mattojen pesupaikkojen ympäristövaikutukset”, 7.12.2000, Paula Nurmi, todetaan johtopäätöksenä seuraavaa:

”Merenrantojen mattojenpesupaikkojen vesikasvillisuudessa ei havaittu tehdyn tutkimuksen perusteella mattojenpesusta johtuvia muutoksia. Pesuaineena käytetty mäntysuopaliuos ei juurikaan aiheuttanut rehevöitymistä ja pesuaineen biologisesta hajoamisesta johtuvalla hapenkulutuksella ei ollut näkyviä vaikutuksia pesupaikkojen ympäristössä.

Matopesulla ei havaittu näiden selvitysten perusteella paikallisestikaan erityisiä ympäristövaikutuksia ja matonpesun yleinen merkitys merialueen kuormittajana muihin kuormituslähteisiin verrattuna on käytännössä merkityksetön. Mahdollisesti pienempien muutoksien toteaminen vaatii laajempaa tutkimusta”.

Ympäristökeskus ei, ennakkotietojen mukaan,  ole vaatimassa perinteisten laitureiden poistamista, vaan uhka johtuu mattolaitureiden siirrosta HKR:n hallintaan (HKR:n alaan ei kuulu vesialueet eikä laiturit). Skattan mattolaituri on monipuolisessa käytössä – onhan se ainoa paikka, jossa Katajanokalla pääsee aivan veden ääreen, koskettamaan merta sormella tai varpaalla. Stadin kaupunkikuvaan kuuluvien ja asukkaita palvelevien mattisten poisto vain hallinnollisen toimen sivutuotteena olisi iso vahinko!

Sataman ympäristölupa nähtävillä

Helsingin Sataman ympäristölupa oli nähtävillä muistutusten ja mielipiteiden esittämistä varten Kaupungintalon kirjaamossa 7.9.2005 saakka. Katajanokkaseura on lähettänyt mm. ilmanlaatua, liikennettä ja melua koskevat huomautuksensa Länsi-Suomen Ympäristölupakeskukselle.

Katajanokka-kirja – en bok om Skatudden

Katajanokka-kirjan julkaiseminen on viivästynyt.

Näyte: kaksi aukeamaa kirjasta (pdf 1,57 Mt)

Enligt uppgift från förläggaren utkommer Skatudssboken äntligen till julen (eller under hösten) 2005. Boken är tvåspråkig. Exempel på två sidor av boken (pdf 1,57 Mt) kan laddas här.

Ei siltaa Katajanokalta Laajasaloon

Kaupunkisuunnittelulautakunta on kokouksessaan 2.6. päättänyt, että siltavaihtoehdosta Laajasalon rakennettavan Kruunuvuorenrannan ja Katajanokan välillä luovutaan.

Suunnitelman mukainen noin 10 000 asukkaan lisäys nykyisin 15 600 asukkaan Laajasaloon tuo muutoksia mm. liikenteeseen. Liikenteen järjestämiseksi Laajasalosta kaupunkiin on metrotunnelin lisäksi myös harkittu ja suunniteltu sillan rakentamista Laajasalon Kruunuvuorenrannasta Hylkysaaren kautta Katajanokalle.

Kaavailtu siltayhteys raitiovaunuliikenteelle ja kevyelle liikenteelle olisi sisältänyt kaksi uutta siltaa Katajanokan ja Laajasalon välille sekä Hylkysaaren laajennuksen. Katajanokalta Hylkysaaren rakennettava läppäsilta olisi ollut 330 m pitkä ja Hylkysaaresta Kruunuvuorenrantaan ulottuva silta 910-1150 metriä pitkä ja noin 20 metriä korkea.

Katajanokkaseura on suhtautunut kielteisesti maisemaa pilaavaan siltavaihtoehtoon (tähän tulee linkki kannanottosivulle). Kaupunkisuunnittelulautakunta on nyt kokouksessaan päättänyt, että siltavaihtoehdosta luovutaan.

Lautakunnan 2.6. hyväksymien Kruunuvuoren osayleiskaavan jatkosuunnitteluperiaatteiden mukaan Laajasalon Kruunuvuorenrannan alueen joukkoliikenne kulkee aluksi liityntäliikenteenä Herttoniemen metroasemalle. Liityntäliikennettä täydentää suora vesiliikenneyhteys keskustaan: valmistellaan suunnitelma vesiliikenteen toteutuksesta osana kaupungin omaa sisäistä yhteistariffiliikennettä.

Osayleiskaavassa varaudutaan keskustasta Kruunuvuorenrannan kautta Santahaminaan kulkevan tunnelimetron rakentamiseen. Yleiskaava 2002:ssa on varauduttu metroyhteyteen keskustasta (Kamppi-Erottaja-Kauppatori-Katajanokka) Kruunuvuorenrantaan ja siitä edelleen Laajasaloon ja Santahaminaan.