Katajanokkaseura on 16.8.2013 lausunut mielipiteen ko. hanketta koskevaan alkuperäiseen poikkeamishakemukseen ja puoltanut huoltorakennuksen muuttamista asunnoiksi, mutta esittänyt, että puiston osien väliset kulkuväylät rakennuksen/määräalan kaikilla sivuilla olisivat jatkossakin julkiset ja riittävän väljät (karttapiirroksen keltaiset viivat). Erityisesti kunnostettavan rakennuksen ja koulun välistä kujaa ei saa toteutuksen kautta yksityistää luonteeltaan.

 Seura pysyy näissä kannanotoissa ja toivoo, että rakennuksen kunnostaminen ja puiston valmiiksi rakentaminen vihdoin käynnistyy. Linnapuiston loppuosan suunnittelussa ja toteutuksessa tulisi harkita kulkuväylien täydentämistä siten, että uuden pyöräkatoksen määräalan vierestä reitti jatkuu vankilamuurin ja päiväkodin välistä liikuntasalin pihalle ja Merikasarminkadulle, jolloin nykyinen hoitamaton joutomaa siistitetään ja uudet kulkureitit avautuvat (punaiset viivat).

Helsingissä 14.8.2023

Kaupunkiympäristön toimiala                                                                      15.5.2023
Maankäyttö- ja kaupunkirakenne

Muistutus

Laivastokulku, katusuunnitelmaluonnos 15.2.2023

Katajanokkaseuran mielestä Laivastokulun katusuunnitelmaluonnos ja sen tavoitteet ovat pääosin kannatettavia.

Katajanokkaseura kuitenkin muistuttaa, että Laivastokadun ja Linnanpuiston välisen kulkuyhteyden turvallisuuteen tulee kiinnittää parempaa huomiota. Katusuunnitelmaluonnoksen autopaikkojen iso määrä (11 kpl) ja sijoitus sisältää turvallisuusriskejä tehdessään läpikulku- ja pyöräilyreitille osoitettavasta alueesta sekä ahtaan että pysäköitäessä, varsinkin peruutettaessa, erityistä tarkkaavaisuutta vaativan.

Laivastokulku on Katajanokan ala-asteen naapurissa. Alueella liikkuu koululaisia ja puistoon kulkevia leikki-ikäisiä lapsia. Suunnitelmaluonnoksessa ei ole tuotu esille tätä turvallisuusongelmaa ja mahdollisia ratkaisuja siihen.

Katajanokalla 15.5.2023

Katajanokkaseura ry. – Skatuddssällskapet rf.

Kati Laasonen, puheenjohtaja                   Staffan Lodenius, ympäristötoimikunnan pj

Helsingin kaupungin kaupunkiympäristön toimiala
Asia: Eteläsataman itäosan suunnitteluperiaatteet

Katajanokkaseura kertoo kantansa ’Eteläsataman itäosa suunnitteluperiaatteet, luonnos 30.3.2023’ -asiakirjaan näin sähköpostitse kerrokantasi-verkkopalvelun sijasta. Kommenttimme kohdistuvat suunnitteluperiaatekaavioon sekä sanallisiin periaatteisiin asiakirjan mukaisessa järjestyksessä:

Kaavion pääteemat eli Katajanokanlaiturin kehittäminen puistokaduksi ja rantareitin ulottaminen Katajanokan rantoja kiertämään ovat kannatettavat. Myös kaaviokuvassa esitetyt muut periaatteet – avoimina säilytettävät näkymät, Satamakadun säilyttäminen yhtenäisenä avoimena alueena, merikylpylän ja tapahtuma-alueen (Allas Seapool) uudistava säilyttäminen ja rakentamis-/kehittämisalueen osoittaminen – vastaavat käsityksemme mukaan katajanokkalaisten enemmistön odotuksia. 

Kommentit teemoittain:                                                                                                                                       

Kaupunkirakenne ja kaupunkikuva
– Esitetyt tavoitteet ja suunnitteluperiaatteet perustuvat huolelliseen tilanneanalyysiin ja johtopäätökset ovat mielestämme osuvat. Nämä linjaukset sopivat jokseenkin sellaisinaan myös seuraavassa vaiheessa laadittaviksi itäosan suunnitteluperiaatteiksi.

Uudisrakentaminen kansallismaisemassa
– Kuten edellä.

Julkinen ulkotila ja toiminnot…
– Tapahtumien osalta ”eri vuodenaikojen ja vuorokauden aikoina” on varmistettava häiriöiden hallinta. Nykyisin Allas-konserttien äänitaso on ajoittain kohtuuttoman korkea lähikortteleiden asutuksen kannalta.
– Maauimalan rakenteet ja rakennukset on sopeutettava aivan erityisellä pieteetillä ja herkkyydellä Presidentinlinnaan ja Kauppatorin itäpään ympäristöön.
– Satamatoimintojen ja laivaliikenteen jatkuminen on sinänsä hyväksyttävä ja kannatettava periaate, mutta siten, ettei se rajoita kohtuuttomasti liikkumista esimerkiksi rantareitillä ja muilla julkisilla jalankulkualueilla.
– Rantareitti tulee linjata mahdollisimman luontevasti ja sujuvasti erityisesti kanavaseudun kohdalla. Eri liikkumismuodoille on varattava riittävästi, tarvittaessa toisistaan erotettua tilaa – ylileveitä väyliä kuitenkin välttäen.

Ilmastoviisas rakentaminen
– Esitetyt hyvät periaatteet soveltuvat myös itäosaan.

Liikenne ja pysäköinti, kestävät kulkumuodot
– Esitetyt periaatteet ovat enimmäkseen kannatettavia, mutta niiden toteuttamisessa ne on suhteutettava koko Katajanokan liikennejärjestelyihin, esimerkiksi Seuran aiemmin esittämällä tavalla.
– Kohta ”Sataman autoliikenteen (saattoliikenne, rekkaliikenne) toimivuus tulee varmistaa” tulisi kirjoittaa muotoon ”Sataman autoliikenteen (saattoliikenne, automatkailuliikenne, rekkaliikenne) toimivuus tulee varmistaa ja nykyiset häiriöt asutukselle ja liikenneturvallisuudelle poistaa tai vähentää”.
– Liikennejärjestelmäsuunnittelussa tulee kiinnittää huomiota sähköpotkulautailun ja muun mikroliikkumisen aiheuttamiin haasteisiin ja mahdollisuuksiin.

Teknistaloudellinen suunnittelu ja kaavatalous
– Tulvasuojaus suunnitellaan vaiheittain toteutettavaksi siten, että teknisesti ja kaavoituksellisesti varaudutaan ”pahimpaan skenaarioon” mutta toimenpiteet toteutetaan vaiheittain tulevan kehityksen mukaan, myös väliaikaisia ratkaisuja hyödyntäen.

Skattalla 19.4.2023  Katajanokkaseura ry.  

Kati Laasonen                                         Staffan Lodenius

Katajanokkaseuran pj.                                       Ympäristötoimikunnan koollekutsuja

Kaupunkiympäristön toimiala
Asemakaavoituspalvelu
Diaarinumero HEL 2022-012117
Hankenumero 2481_10
Mielipide koskien 13.2.2023 päivättyä osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa, OAS 1645-00/23:
Tulli- ja pakkahuone, Katajanokanlaituri 5, asemakaavan muutos

Katajanokkaseura esittää Tulli- ja pakkahuoneen asemakaavamuutoshankkeesta
seuraavaa:
Tulli- ja pakkahuone on ollut arvoonsa ja käyttömahdollisuuksiinsa nähden
kohtuuttoman kauan vajaakäyttöisenä, joten kaikki toimenpiteet, jotka tähtäävät
tilanteen korjaamiseksi, ovat tervetulleita. Rakennuksen myynti yksityiseen
omistukseen ja käyttöön sisältää kuitenkin riskitekijöitä, joiden takia myyntiehtojen
ohella myös asemakaavan sisältöön on kiinnitettävä erityistä huomiota. Nyt esillä
oleva kaava- ja selostusluonnos on sen verran alkutekijöissään, ettei siihen voi vielä
ottaa kantaa.
”Katajanokalla satavuotias Tulli- ja pakkahuone, jonka rakennustaiteellista ja
kulttuurihistoriallista arvoa ei kukaan kiistä, saa edelleen pölyttyä ja odottaa hyviä
ehdotuksia uusista käyttömuodoista.” Näin toteaa Anja Kervanto-Nevanlinna jo
vuonna 2003 varteen otettavassa artikkelissaan Teollinen kulttuuriperintö (Näköaloja
kadunkulmalta, kaupunkihistorian kirjoituksia, s. 167–177.) Silloin rakennuksen
alkuperäisen käytön loppumisessa oli kulunut seitsemän vuotta – nyt
kaksikymmentäseitsemän.
Tänä aikana Katajanokka ja maailma ovat muuttuneet, mutta kaavahankkeen ainoa
esille nostettu tausta-asiakirja, sinänsä ansiokas rakennushistoriallinen selvitys, on
laadittu jo vuonna 1996. Siinä käytetyt painetut kirjallisuuslähteet ovat keskimäärin
yli 60 vuotta vanhoja, tuorein on vuodelta 1989! RHS on siten päivitettävä mm.
nykytilanteen kohdalla (11.2) ja arvottamisen (12) osalta. Vuonna 1996 Tulli- ja
pakkahuone oli ollut käyttämättömänä vain pari vuotta – nyt se on ollut
vajaakäyttöisenä jo 30 vuotta, joten on selvää, että ”nykytilanne” on aivan erilainen
monessa suhteessa. Arvottamisen yhteydessä rakennussuojelutilannetta kuvataan
toteamalla, että ”Tulli- ja pakkahuoneen tonttia koskee asemakaava, joka on
vahvistettu 8.4.1895. Kun asemakaavan muuttaminen tulee ajankohtaiseksi, se
tullaan tekemään Yleiskaava 1992 mukaisesti. Rakennus tullaan merkitsemään
suojeltavaksi sr1 -merkinnällä ja määräyksellä, joka tarkoittaa myös sisätilojen ja
kiinteiden sisustusten suojelua.” Nykyisin – kun jo kaksi uutta yleiskaavaa on laadittu
– rakennushistoriallisiin selvityksiin tulee sisältyä huomattavan tarkempi ja syvempi
johtopäätösosio arvottamisineen, arviointeineen ja suosituksineen.
Asemakaavaluonnos sisältää oikeastaan vain kaksi asiaa: käyttötarkoitus- ja
suojelumääräykset. Liike- ja toimistorakennusten korttelialueelle voi sijoittaa
palvelu-, ravintola-, kokoontumis- ja näyttelytiloja. Mainitut toiminnot ovat
tervetulleet katajanokkalalaisten ja kaikkien kaupunkilaisten kannalta, mutta saako
rakennusta käyttää pääasiallisesti tai kokonaan toimistotiloina, lukuun ottamatta
joitakin pohjakerrokseen avautuvia liike- tai palvelutiloja?
Asemakaava-alue käsittää ko. korttelin osalta myös katualueita. Julkisanomattomana
tarkoituksena lienee raskaan terminaaliliikenteen tarvitsemien katujärjestelyjen
tarkastelu kaavan yhteydessä, vaikka OAS:ssa päätavoitteeksi on kirjattu jalankulun
viihtyisyyden parantaminen. Tämä onkin kannatettava ja asukkaiden kaipaama
tavoite, joten nyt kun Varman Katajanokanlaituri-hanke kohta valmistuu, olisi
oivallinen tilaisuus valmistella ja käynnistää laajempi laiturialueen ja Satamakadun
julkisten alueiden kunnianhimoinen kohentaminen, kuten Katajanokkaseura on
kaupungille esittänytkin (ks Katajanokan Kaiku 2021).
Katajanokalla 16.3.2023
Katajanokkaseura ry