KINOKKA ESITTÄÄ: KINO K13 sunnuntaina 21.4 klo 16.00 CHERBOURGIN SATEENVARJOT

KINO K13 sunnuntaina 21.4 klo 16.00 CHERBOURGIN SATEENVARJOT

CHERBOURGIN SATEENVARJOT (LES PARAPLUIES DE CHERBOURG)
Ranska/Saksan liittotasavalta
Pituus: 1h 32 min
Ikäraja: S
Ohjaus: Jaques Demy
Käsikirjoitus: Jaques Demy
Musiikki: Michel Legrand
Näyttelijät: Catherine Deneuve, Nino Castelnuovo, Anne Vernon, Marc Michel

Musiikkielokuva Cherbourgin sateenvarjot sijoittuu pieneen ranskalaiseen Cherbourgin kaupunkiin, jossa 17-vuotias Geneviève (Catherine Deneuve) kokee ensirakkautensa.
Geneviève seurustelee äidiltään (Anne Vernon) salaa 20-vuotiaan Guyn (Nino Castelnuovo) kanssa.
Algerian sodan alkaessa pariskunnan suhde katkeaa Guyn palvelukseenastumismääräykseen.
Geneviève on odottamattomasti raskaana Guylle. Ajan, surun, ja yksinäisyyden painostamana Geneviève suostuu vaimoksi varakkaalle timanttikauppiaalle Roland Cassardille (Marc Michel).
Guy palaa sodasta vammautuneena huomatakseen nuoruutensa Cherbourgin kadonneen.
Cherbourgin sateenvarjot on Jacques Demyn ensimmäinen musiikkielokuva, ”laulettu elokuva”, ja se voitti mm. Cannesin festivaalien pääpalkinnon.
Musiikin on säveltänyt Michel Legrand.

Elokuvassa puhutaan ranskaa, suomenkielinen tekstitys

Elokuvalippu: 8 euroa + jäsenkortti 2 euroa (korttimaksumahdollisuus)
Saliin mahtuu 150 katsojaa
Paikka: Kino K13 (Katajanokanlaituri 11 A)
Aika: Sunnuntaina 21.4 klo 16

Ethän tule sairaana elokuviin.
Tervetuloa!

Kirjelmä HSL:lle

Katajanokan raitiovaunuliikenteen palvelutason kohentaminen

Kuluneen syksyn ja alkutalven aikana Katajanokan julkisen liikenteen epäluotettavuus on taas korostunut. Raitiotielinjat ovat tapahtumien ja mielenilmaisujen takia hyvin haavoittuvat keskustassa – erityisesti Aleksanterinkadun ja Senaatintorin sekä presidentinlinnan ja Eduskuntatalon edustojen kohdalla – ja lisäksi katujen ja verkostojen rakennustyömaat ovat aiheuttaneet muutoksia linjoihin. Force majeure -tilanteita ei voi välttää, mutta niiden haittavaikutuksia ei ole aina pystytty tai pyritty tyydyttävästi torjumaan esim. poikkeuslinjojen, korvaavien bussiyhteyksien ja/tai aikataulutarkistusten muodossa.

Akuutit, sääoloista, väärin pysäköidyistä autoista tms. johtuvat häiriöt rasittavat voimakkaasti etenkin linjaa 4 ja pakottavat toistuvasti matkustajat odottamaan epätietoisine kymmeniäkin minuutteja tai kävelemään 1–1,5 km lähimmälle korvaavan liikenteen pysäkille.

Syksyllä voimaan tulleet aikataulut pidensivät vilkkaan liikenteen vuorovälit kahdeksasta kymmeneen minuuttia eli huononsi palvelutasoa 25 %:lla. Tämä on heijastunut kuormitukseen ja siten matkustusmukavuuteen sekä aikataulujen pitävyyteen. Odotusajat kasvavat helposti suhteettoman pitkiksi.   

Nämä kolme tekijää erikseen ja yhdessä edellyttäisi toimivaa informaatiojärjestelmää sekä pysäkkikohtaisesti että verkossa. Pysäkkikohtainen näyttö puuttuu usealta pysäkiltä, ja jos sellainen on, se saattaa näyttää harhaanjohtavasti aikataulun mukaisia vuoroja, jotka eivät ilmesty. Jos matkustajalla on sitova aikataulu, hän arvuuttelee, odottaako toisen vartin, lähteekö juoksemaan vai yrittääkö tilata taksin. Reittiopas saattaa auttaa – tai sitten ei, kun reaaliaikaiset tiedot eivät välttämättä päivity.

Esitämme siis:
– tiedossa oleviin ja yllättäviin poikkeamiin tulee reagoida tehokkaammin ja nopeammin, etukäteen varautuen,
– tiheämpi vuoroväli tulee palauttaa erityisesti ruuhka-aikoihin,
– reaaliaikaista tiedottamista raitiovaunujen kulusta tulee parantaa huomattavasti sekä fyysisessä että digitaalisessa ympäristössä.

27.1.2024 Katajanokkaseura,
Staffan Lodenius, ympäristötoimikunnan puheenjohtaja

JK. 14.2.2024 Kannanoton laatimisen jälkeen Kauppiaankadun pysäkille HO411 keskustan suuntaan onkin asennettu uusi näyttö, mistä seura on hyvin tyytyväinen. Seuraavaksi tulee näytöt asentaa/vaihtaa erityisesti päätepysäkille ja Vyökadun pysäkille, jolla kymmenet lauttamatkustajat saattavat odottaa häiriöistä epätietoisina. Ja tärkeintä on, että näytöt välittävät luotettavasti kaikki tärkeät ja relevantit tiedot.

2024 Vuosikokouksen pöytäkirja

VUOSIKOKOUS 2024

PÖYTÄKIRJA

Aika: 20.03.2024 klo 18

Paikka: Finca Las Ventanas kahvila,

Kanavaranta 3, Katajanokka

1. Kokouksen avaus

Finca Las Ventanas Oy;n Mikko Kauppinen kertoi kahvilan ja paahtimon toiminnasta.

Puheenjohtaja Kati Laasonen avasi kokouksen klo 18.10, ja toivotti kaikki tervetulleiksi kokoukseen.

2. Valittiin kokouksen puheenjohtaja ja sihteeri, kaksi pöytäkirjan tarkastajaa sekä ääntenlaskijat.
Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin Petri Tuomi-Nikula ja sihteeriksi Eija Halla. Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Leena Laasonen ja Kaija Klinge. Pöytäkirjan tarkastajat toimivat tarvittaessa ääntenlaskijoina.

3. Todettiin kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus.
Kokous todettiin laillisesti kokoon kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi.
Kokouksessa oli läsnä 39 jäsentä.

4. Käsiteltiin vuoden 2023 toimintakertomus.
Kati Laasonen esitteli toimintakertomuksen vuodelta 2023.

5. Käsiteltiin vuoden 2023 tilinpäätös ja toiminnantarkastajien lausunto ja päätettiin tilinpäätöksen hyväksymisestä.
Helena Alkula esitteli vuoden 2023 tilinpäätöksen, luettiin toiminnantarkastajien lausunto, tilinpäätös hyväksyttiin.

6. Hyväksyttiin vuoden 2024 toimintasuunnitelma.
Kati Laasonen esitteli ja käsiteltiin toimintasuunnitelma vuodelle 2024

7. Hyväksyttiin vuoden 2024 talousarvio ja päätettiin jäsenmaksun suuruus.
Helena Alkula esitteli talousarvion vuodelle 2024, joka hyväksyttiin.
Yksilö jäsenmaksun suuruus on 20 € ja yhteisöjäsenen jäsenmaksu 100€.

8. Valittiin seuran puheenjohtaja.
Seuran puheenjohtajana jatkaa Kati Laasonen.

9. Valittiin jäsenet johtokuntaan erovuoroisten jäsenten tilalle. Tuula Palaste varapuheenjohtaja (ev), Eija Halla sihteeri (ev), Helena Alkula rahastonhoitaja, Martin Bunders (ev), Sinikka Harpf kokousemäntä, Aurora Heickell Kaikulehden päätoimittaja (ev), Marja Karppanen kulttuuritoimikunnan koollekutsuja (ev), Erkki Leimu, Aarno Teittinen, Kirsti Tolvanen urheilutoimikunnan koollekutsuja (ev), Sisko Lounatvuori, Staffan Lodenius ympäristötoimikunnan koollekutsuja, Tuomas Palasto, Sirpa Pääsky ja Tuula Teikari-Saebö (ev=erovuoroiset).

Johtokunnan erovuoroiset jatkavat johtokunnassa, lisäksi uutena jäsenenä Tuomas Palaston tilalle valittiin Lari Nylund.

10. Valittiin toiminnantarkastaja ja hänelle varahenkilö
Markku Lounatvuori valittiin toiminnantarkastajaksi ja varahenkilöksi valittiin Ingrid Heickell.

11. Muut asiat

-Ehdotettiin HSL:n kanssa keskustelua matkalippujen saatavuuden parantamiseksi laivamatkustajien osalta sekä heidän ohjeistamisestaan lipun hankinnassa terminaalin tullessa ja sieltä poistuttaessa.

-Liikennevalvonta, ajonopeudet ja liikenneturvallisuus puhuttivat kokoukseen osallistujia sekä laivojen rekkaliikenne.

-Terminaalin sekä terminaalin ympäristön sekä läheisten raitiovaunupysäkkien roskaisuus ja siivottomuus, ja kenelle alueiden hoito ja siistiminen kuuluu.

-Valmistuvan Varman liiketilojen Katajanokan Laiturin toimijoiden kanssa toivotaan kiinteää yhteistyötä ja heitä mukaan Katajanokkaseuran toimintaan.

-Oma Stadi hankkeen WC-hanke pallokentälle ei toteudu, mutta muita rahoitusvaihtoehtoja kaupungin kanssa selvitellään.

-Lari Nylund ilmoitti The Tall Ships Races Helsinki tapahtumasta 4.-7.7.2024.

– Katajanokan ympärijuoksun päivämääräksi on päätetty tänä vuonna 3.9.2024

-Aero Oy aloitti lentokoneliikennöinnin Katajanokalta 100-vuotta sitten 20.3.1924. Suomen Ilmailumuseon intendentti Matias Laitinen esitteli valokuvia Katajanokalta, ja samalla julkistettiin tieto, että Katajanokkaseura selvittää mahdollisuutta muistomerkin hankintaan Katajanokalle.

12. Kokouksen päättäminen
Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 19.06.

Petri Tuomi-Nikula  puheenjohtaja

Eija Halla sihteeri

Leena Laasonen ja Kaija Klinge  pöytäkirjantarkastajat                                                                                                                                               

Ydinkeskustan liikennejärjestelmä / asukasyhdistysten tapaaminen 5.2.2024, seuran lausunto

Lotta Silfverberg
Helsingin kaupunki, Kaupunkiympäristön toimiala

Viite: Ydinkeskustan liikennejärjestelmä / asukasyhdistysten tapaaminen 5.2.2024

Parempi myöhään… Katajanokkaseuran johtokunnassa käytyjen keskustelujen pohjalta haluamme em. tapaamiseen osallistuneina lausua muutamia näkökulmia keskustan liikennejärjestelmää koskeviin suunnitelmiin.

Katajanokkaseuran lähestymiskulma on luonnollisesti oma kaupunginosa, mutta näkökulmaan mahtuu Niemen eteläosa kokonaisuudessaan. Kun esimerkiksi käsitellään poikittaisliikennettä, on syytä muistaa, että eteläisten kaupunginosien sisään tuleva ja ulos lähtevä ajoneuvoliikenne on jokseenkin kokonaisuudessaan keskustan läpikulkuliikennettä – esimerkiksi Katajanokan liikenne käyttää sataprosenttisesti joko Pohjoisesplanadia tai Pohjoisrantaa eli keskustan pääverkkoa. Pyrkimys läpiajoliikenteen välttämiseen tai vähentämiseen ei saa merkitä paikallisten asukkaiden ja toimijoiden liikkumisen rajoittamista. Riski kasvaa etenkin, jos halutaan lisätä keskusta-asumista myös Hernesaaren jälkeen. Vaikka auton omistus ja käyttö asukasta kohti vähenee – mikä on myönteinen ja kannustettava trendi – muu liikenne, kuten jakelu- ja huoltoajo sekä taksien ja vuokra-/yhteisomistusautojen synnyttämä liikenne mitä todennäköisimmin kasvaa. Tähän on lisäksi lisättävä moottoriavusteinen mikroliikenne, joka vaatii omia kaistoja tai käyttää autoliikenteen ajoratoja, jotta jalankulku ei kävisi sietämättömäksi ja turvattomaksi. Keskustan sijainti niemellä on maantieteellinen tosiasia, joka on otettava huomioon. Poikittaiselle ja pitkittäiselle keskustan läpiajoliikenteelle on pakosta varattava riittävästi tilaa maan tasolta tai maan alta – vaikka kaikkien yhteisenä tavoitteena onkin, että liikenne aiheuttaisi mahdollisimman vähän haittaa ympäristölle, kaupunki- ja katukuvalle sekä keskustan elävyydelle, viihtyisyydelle ja palvelutarjonnalle.

Edellä todettuun viitaten pidämme esimerkiksi ajatus Kaivokadun sulkemisesta läpikulkevalta henkilöautoliikenteeltä hyvin epätarkoituksenmukaisena – varsinkin kun tämä reitin varrella ei ole juuri asumista mutta sitä enemmän palveluja, toimitiloja ja työpaikkoja sekä pysäköintilaitoksia. Totta on, että Rautatieaseman ympäristö on joukkoliikenteen solmukohtana Helsingin jalankulkuintensiivisin alue eikä kovin viihtyisä, mutta oleskelua ja flaneerausta varten voidaan parantaa Rautatietorin ja Elielinaukion kaupunkitiloja pikemmin kuin Kaivokadun jalkakäytäviä. Vähintään 1+1 kaistaa sekä tarpeelliset kääntymis-, pysähtymis- ja taksikaistat on vähimmäisvaatimus.

Espa on selvityksessä erityistapaus ja halutaan odottaa 1,5 vuoden kokeilusta saatuja tuloksia. Lienee kuitenkin selvää, että Kaivokadun ratkaisusta riippumatta tarvitaan myös täällä sama välityskyky eli 1+1 kaistaa sekä ”hidaskaistat” kumpaankin suuntaan. Esplanadi on katutilana Helsingin arvokkain ja sen periaatteellinen poikkileikkaus on säilytettävä eli 2 liikennöitävää kaistaa sekä Etelä- että Pohjoisesplanadilla. Pyöräilyliikenne on järjestettävä toimivasti ja turvallisesti kumpaankin suuntaan, mutta missään nimessä ei ”baanamaisesti” – Eteläesplanadin asfaltoitu reitti on sekä toiminnallisesti että ympäristöllisesti epäonnistunut. Pohjoisesplanadin istutus- ja oleskelurakenteista voidaan olla useaa mieltä, mutta yli puolta vuotta kestävä talvikausi näyttää muodostuvan ylivoimaiseksi haasteeksi. Kesäkaudeksi tehtävät väliaikaisjärjestelyt lienevät luontevampi ratkaisu ja resurssit ympäristön pysyväksi ja ajoittaiseksi kohentamiseksi voitaisiin mieluummin ohjata Esplanadin puistovyöhykkeeseen.

Kantakaupungin poikittaisliikenteen sijoittaminen osin maan alle on ympäristön kannalta tavoiteltava ratkaisu – erityisesti huolto- ja pysäköintiliikenteen osalta. Mikäli keskustan huoltotunnelista pääsee kaikkiin isoihin pysäköintilaitoksiin sen tunnettuus ja käyttö paranee sen verran, että maanpäällinen poikittaisliikenne vähenee. Aiemmin suunniteltu tunneliyhteys Katajanokan laivaterminaaliin ja pysäköintilaitokseen helpottaisi toki katutason liikkumisoloja, mutta ei toivota uuttaa raskasta rakentamista korkeiden kustannusten peittämiseksi.

Keskustan elävyyden ja vetovoimaisuuden kohottamisessa on syytä tiedostaa kuinka merkittävän osuuden jalankulkijoista ja pyöräilijöistä kantakaupungin asukkaat edustavat. Lähiliikunnan määrä kasvanee tulevaisuudessa ja asukkaat suuntaavat askeleensa (10 000 päivässä…) rannoille, puistoihin ja – keskustaan, usein niin, että reitin varrelle osuvat kaikki kolme ympäristötyyppiä. Tämä muodostaa huomattavan, jatkuvan kävijämäärän, jota keskustan vetovoimaa vaaliessa kannattaa ottaa huomioon järjestämällä korkealaatuiset kävely- ja pyöräilyreitit keskustaan eri kaupunginosista.

Katajanokalla 19.3.2924

Staffan Lodenius & Sirpa Pääsky

Katajanokkaseuran ympäristötoimikunta

KINOKKA ESITTÄÄ: KINO K13 sunnuntaina 25.2 klo 16.00 JE´VIDA

KINO K13 sunnuntaina 25.2 klo 16.00 JE´VIDA

JE´VIDA
2023
Suomi
Pituus: 99 min
Ikäraja: K-12
Ohjaus: Katja Gauriloff
Käsikirjoitus: Katja Gauriloff, Niillas Holmberg
Näyttelijät: Agafia Niemenmaa, Heidi Juliana Gauriloff, Sanna-Kaisa Palo, Seidi Haarla

Je’vida, historian ensimmäinen koltansaamenkielinen elokuva, kertoo pakkosuomalaistamisen paineessa taustansa hylänneestä naisesta, jonka tarina nähdään kolmessa aikatasossa.
Iäkäs kolttasaamelainen nainen Iida joutuu vanhan kotitilan myymisen ja kulttuuriperimän salaamisen suhteen kahden vaiheille, sillä pois tukahdutettu luonnonläheinen maailma alkaa hiipiä takaisin.

Elokuvassa puhutaan koltansaamea, suomenkielinen tekstitys

Elokuvalippu: 8 euroa + jäsenkortti 2 euroa (korttimaksumahdollisuus)
Saliin mahtuu 150 katsojaa
Paikka: Kino K13 (Katajanokanlaituri 11 A)
Aika: Sunnuntaina 25.2 klo 16

Ethän tule sairaana elokuviin.
Tervetuloa

Katajanokkaseuran vuosikokouskutsu 2024

Tervetuloa Katajanokkaseuran vuosikokoukseen keskiviikkona 20.3.2024 kello 18:00 Finca Las Ventanas Kanavakatu 3

Kokouksen jälkeen Ilmailumuseon intendentti Matias Laitinen kertoo meille hieman museosta, Aerosta ja lentosatamasta.

Toimintakertomus, toimintasuunnitelma, tase, tuloslaskelma ja talousarvio löytyvät sivulta www.skatta.fi ennen kokousta.

Tervetuloa

Katajanokkaseura ry.

1. Kokouksen avaus

2. Valitaan kokouksen puheenjohtaja ja sihteeri, kaksi pöytäkirjan tarkastajaa sekä ääntenlaskijat.

3. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus.

4. Käsitellään vuoden 2023 toimintakertomus.

5. Käsitellään vuoden 2023 tilinpäätös ja toiminnantarkastajien lausunto ja päätetään tilinpäätöksen hyväksymisestä.

5. Hyväksytään vuoden 2024 toimintasuunnitelma.

6. Hyväksytään vuoden 2024 talousarvio ja päätetään jäsenmaksun suuruus.

7. Valitaan seuran puheenjohtaja.

8. Valitaan jäsenet johtokuntaan erovuoroisten jäsenten tilalle. Tuula Palaste varapuheenjohtaja (ev), Eija Halla sihteeri (ev), Helena Alkula rahastonhoitaja, Martin Bunders (ev), Sinikka Harpf kokousemäntä, Aurora Heickell Kaikulehden päätoimittaja (ev), Marja Karppanen kulttuuritoimikunnan koollekutsuja (ev), Erkki Leimu, Aarno Teittinen , Kirsti Tolvanen urheilutoimikunnan koollekutsuja (ev), Sisko Lounatvuori, Staffan Lodenius ympäristötoimikunnan koollekutsuja, Tuomas Palasto ja Tuula Teikari-Saebö (ev=erovuoroiset )

9. Valitaan toiminnantarkastaja ja hänelle varahenkilö

10. Muut asiat

11. Kokouksen päättäminen

TOIMINTASUUNNITELMA 2024 luonnos

Katajanokkaseuran säännöissä seuran tarkoitukseksi on määritelty

  • edistää alueen viihtyisyyttä, yhteisöllisyyttä ja kulttuuritoimintaa.
  • huomioida Katajanokan alueellinen ja historiallinen omaleimaisuus toimiessaan ympäristönsuojeluun, maisemanhoitoon, liikenne- ja satamajärjestelyihin sekä kaavoitukseen liittyvissä kysymyksissä.
  • toimia Katajanokan asukkaiden ja eri yhteisöjen yhdyssiteenä.

Tarkoituksensa toteuttamiseksi seura

  • vaikuttaa Helsinkiä ja erityisesti Katajanokkaa ja sen lähialueita koskevaan suunnitteluun ja päätöksentekoon tekemällä aloitteita ja esityksiä sekä antamalla lausuntoja viranomaisille
  • toimii yhteistyössä kotiseututyön eri järjestöjen kanssa ja
  • harjoittaa Katajanokkaa koskevaa tallennus‑ ja julkaisutoimintaa sekä järjestää mahdollisuuksien mukaan juhla- ym. tilaisuuksia.

YMPÄRISTÖTOIMIKUNNAN TOIMINTASUUNNITELMA 2024

”Ympäristötoimikunta jatkaa edellisvuoden toimintasuunnitelmassa kuvattua reaktiivista, proaktiivista ja yhteistyöhakuista toimintaa Katajanokan ainutlaatuisen ympäristön vaalimiseksi ja kehittämiseksi. Kiinnostuksen fokuksessa ovat alkaneena vuonna erityisesti ranta-alueet, asemakaavoituksen suunnitteluohjeet sekä Katajanokan ja kantakaupungin liikennekysymykset.”

Reaktiivinen toiminta 2024

– Matruusinpuiston–Laivastopuiston hoito ja käyttö, rantaviivan kunnostus sekä maaperätutkimusten tulokset.

– muiden puistojen, leikkipaikkojen, liikuntakenttien, koirapuistojen ym. hoito, välineistö ja käyttö

– liikennejärjestelyt, suojatiet, liikennemerkit, pyöräilykaistat ym.

– pysäköintijärjestelyt ml. asukaspysäköinti sekä polkupyörien ja sähköpotkulautojen pysäköinti

– raitiovaunuliikenteen toimivuus ja linjojen suunnittelu

– julkisten alueiden hoito, siisteys ja siivous

– katujen, jalkakäytävien ja puistopolkujen talvikunnossapito

– työmaat ja muut tilapäiset järjestelyt

– kiinteistöjen ja katujen puhtaanapito melu- ym. häiriöineen

– kesken olevien hankkeiden seuranta: Kanavarannan kävelykatu, Merikasarminpuisto, Tove Janssonin puisto, Linnapuisto, venesataman pysäköinti, pysäköintilaitos- ja hotellihankkeet, Tulli- ja pakkahuone

Proaktiivinen toiminta 2024

– osallistuminen rantavyöhykkeen asemakaavoituksen suunnitteluperiaatteiden valmisteluun (’Eteläsataman itäosa ja Katajanokanranta’ -hanke): Matruusinpuisto – terminaali – Katajanokan Ranta – Allas SeaPool; yhteydenpito KYMP:in kaavoittajien ja muiden viranhaltijoiden kanssa; tarkasteltavana myös Eteläsataman länsipuoli

– mahdollisten muiden kaavoitushankkeiden aktiivinen ja aloitteellinen seuranta (nyt ei vireillä)

– yhteistoiminnan jatkaminen ja laajentaminen eri sidosryhmien kanssa (mm. Helsingin Satama, yritykset, palveluntarjoajat…)

– osallistuminen OmaStadi- tms. hankkeisiin

– mattolaiturin ja lähialueen toiminnallisen ja ympäristöllisen kehittämisen ideointi ja edistäminen

– aloite liikenne- ja liikkumisvision laatimiseksi (vrt. ’Huomaavaisen liikkumisen tiekartta’)

– aloite julkisten alueiden kohentamiseksi Katajanokan Rannan käyttöönottoon liittyen (vrt. ’Satamasta satamaan’)

Yhteistoiminta

Seura suunnittelee yhteistoiminnassa Ilmailumuseon, Kaupungin, Pro Matruusinpuisto liikkeen ja muiden asiasta kiinnostuneiden kanssa julkista muistomerkkiä Aeron 100 vuotisen toiminnan kunniaksi.

OmaStadi 2023–2024. Pyrimme hankekohtaiseen yhteistyöhön ja osallistumme aktiivisesti niiden edistämiseen. Seuraamme erityisesti seuran tekemää ehdotusta ”Yleisö-WC jalkapallokentän lähelle” ja muita Katajanokan alueen ehdotuksia.

Jatkamme yhteistyötä katajanokkalaisten yhdistysten, toimijoiden kanssa ja Katajanokan ala-asteen kanssa.

Osallistumme Helsingin kaupunginosayhdistykset ry Helkan toimintaan ja yhteistyöhön naapurikaupunginosayhdistysten kanssa.

Jatkamme yhteydenpitoa ja yhteisvaikuttamista satamalaitoksen kanssa

Tiedotus

Jatkamme vuosijulkaisu Katajanokan Kaiun toimittamista. Käytämme sähköpostilistaa tiedotukseen jäsenille ja muille kiinnostuneille. Ylläpidämme seuran kotisivuja osoitteessa www.skatta.fi sekä seuran facebook-sivuja. Seuran elokuvakerholla Kinokalla ja Skatan kaupunkiviljelijöillä on myös omat sähköpostiosoitteensa, joiden avulla tiedotamme leffoista (kinokka@gmail.com) ja viljelyistä (skatankaupunkiviljelijat@gmail.com). Tiedotamme myös toiminnastamme mahdollisuuksien mukaan mm. Helsingin uutisissa, Meri-Helsingissä ja muissa lehdissä.

Muu toiminta

Katajanokan ympärijuoksu järjestetään 74. kerran. Pyrimme saamaan muitakin toimijoita mukaan järjestelyihin sekä tapahtumalle myös sponsoreita. Alustavasti on keskusteltu Katajanokan Marttojen kahviteltan saamisesta possutalon pihalle.

Suunnittelemme keväistä Skatta liikkuu yhdessä tapahtumaa Matruusin puistoon keskiviikkona 29.5.2024.

Jatkamme syksyllä 2006 aloitettua KINOKKA-elokuvakerhotoimintaa Kino K-13:ssa laatuelokuvien merkeissä. Keväällä esitetään 4 filmiä, ja syyskaudella 4.

Jatkamme Katajanokka-aiheisten korttien myyntiä.

Vuoden 2024 kulttuuriympäristöpäivien teema on Reitit ja risteykset, väylät ja verkostot. Katajanokka on monien reittien ja väylien risteys. Seuran ympäristötoimikunta on aloittanut mm. huomaavaisen liikkumisen tiekartta hankkeen ja esitellyt Kaiussa Satamakadun luonteen kulkuväylänä satamasta satamaan.

Toimintakertomus vuodelta 2023

Vuonna 1945 perustettu Katajanokkaseura ry – Skatuddssällskapet rf. on Helsingin vanhimpia kaupunginosayhdistyksiä. Seuran säännöt velvoittavat toimimaan mm. Katajanokan sivistyksellisten olojen kehittämiseksi sekä viihtyvyyden lisäämiseksi alueemme omaleimaisuutta ja erityispiirteitä kunnioittaen. Seura on Helsingin kaupunginosayhdistysten liiton ja Suomen kotiseutuliiton jäsen.

Vuosikokous pidettiin 29.3.2023 kello 18:00 Jungmannin kattoterassilla sekä Teams etäkokouksena. Kokousta ennen KOTI Katajanokan hotellipäällikkö Mikko Roos esitteli Koti-hotellin konseptia ja kokouksen jälkeen Pekka Tervala Haagan VPK:sta kertoi turvallisuudesta ja paikallisista väestönsuojista.

Johtokunta

Johtokuntaan kuuluu vuodeksi kerrallaan valittu puheenjohtaja sekä 10–15 kahdeksi vuodeksi kerrallaan valittua jäsentä, joista vuosittain noin puolet on erovuorossa.

Vuonna 2023 johtokunnan puheenjohtajana toimi Kati Laasonen. Muina jäseninä olivat Tuula Palaste varapuheenjohtajana (ev), Eija Halla sihteerinä (ev), Helena Alkula rahastonhoitajana, Martin Bunders (ev), Sinikka Harpf kokousemäntänä, Aurora Heickell (ev) Kaikulehden päätoimittajana, Marja Karppanen (ev), Erkki Leimu, Aarno Teittinen, Kirsti Tolvanen (ev), Sisko Lounatvuori Staffan Lodenius, Sirpa Pääsky, Tuomas Palasto ja Tuula Teikari-Saebö (ev=erovuoroiset)

Johtokunta kokoontui vuoden aikana 10 kertaa. Lisäksi johtokunnan asettamat toimikunnat kokoontuivat useita kertoja pääasiassa sähköpostikokouksin: lehtitoimikuntaa veti Aurora Heickell, ympäristötoimikuntaa Staffan Lodenius, kulttuuritoimikuntaa Marja Karppanen. Kulttuuritoimikunnan laajennettu ryhmä huolehti seuran elokuvakerhotoiminnasta ja urheilutoimikunta vetäjänään Kirsti Tolvanen ja Sisko Lounatvuori.

Jäsenistö ja jäsenmaksut

Vuonna 2023 seurassa oli 468 jäsentä, joista yhteisöjäseniä 23. Jäsenmaksu oli 20 euroa/henkilö ja kannattaja/yhteisöjäsenmaksu 100 euroa. Jäsenmaksut ovat seuran tärkein tulolähde. Toiminta perustuu vapaaehtoistyöhön. Tapahtumien järjestämiseen sekä toimikuntiin osallistui johtokunnan jäsenten lisäksi monia vapaaehtoisia.

Toiminta

Seura järjesti Skatta liikkuu yhdessä- liikuntapäivän Matruusinpuistossa 31.5.2023 yhteistyössä Pro Matruusinpuisto- ryhmän, Katajanokan kunnon, Katajanokan Marttojen ja Katajanokan Karhunkaatajien kanssa. Katajanokan Huolto toimitti makkaranpaistoa varten grillin.

Matruusin illallinen 26.8.2023 onnistui tänä vuonna erinomaisesti ja se järjestettiin yhdessä Venetsialaiset Stadissa tapahtuman osana.

Seuran ehdotus OmaStadi 2023-2024 Helsingin kaupungin osallistuvaan budjetointiin oli yleisö-wc:n saaminen kärjen pallokentän lähelle.

73. Ympärijuoksu juostiin 5.9.2023 aurinkoisessa säässä ja tilaisuudessa oli paljon juoksijoita ja katselijoita. Katajanokkaseura kiittää tapahtuman sponsoreita Katajanokan K-kauppaa ja Katajanokan Apteekkia, sekä Katajanokan partiolaisia talkootyöstä ja Katajanokan Huoltoa grillin lainasta.

Kaupunkiviljelyä jatkettiin Linnanpuistossa. Seuralla on yhteensä 55 laatikkoa. Johtokunnan edustajana viljelytoimikunnassa oli Kati Laasonen.

Elokuvakerho Kinokka jatkoi laatufilmien esittämistä Kino K-13:ssa ja palasi perinteiseen neljä laatuelokuvaa kaudessa esitystaajuuteen. Sponsoreina toimivat ravintola Sköne Kanavarannasta ja Katajanokan edellinen K-kauppias Juuso Hemminki, elokuvien vuokrista vastasi KOTI-hotel Katajanokka.

Kannanotot ja mielipiteet

Katajanokkaseura jätti toimintavuonna 2023 kaupungille 10 kannanottoa ja mielipidettä, jotka ovat nähtävissä skatta.fi -sivulla.

Mielipide Tulli- ja Pakkahuoneen suunnitelmasta

Kannanotto Eteläsataman itäosan suunnitteluperiaatteet

Muistutus Laivastokulku, katusuunnitelmaluonnos

Kannanotto poikkeamislupahakemukseen (Vyökatu 3 As.Oy Helsingin LInnanpuisto

Lausunto Mattolaiturista

Kannanotto Merikasarminpuiston puistosuunnitelmaluonnokseen

Lausunto Hylkysaaren osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta

Kirje kaupungille Mattolaiturista

Kannanotto Katajanokanlaiturin, Satamakadun ja Ankkurikadun katusuunnitelmaluonnoksista

Toinen kirje kaupungille Mattolaiturista

Tiedotus

Seuran vuosijulkaisu Katajanokan Kaiku ilmestyi marras-joulukuun vaihteessa. Kaiku jaettiin seuran jäsenille postitse, muut kiinnostuneet voivat noutaa lehtensä mm. Apteekista, K-kaupasta ja Merisotilaantorin Alepaista. Kaiku on lisäksi luettavissa seuran verkkosivuilla osoitteessa skatta.fi.

Toiminnasta ja muista Katajanokkaa koskevista aiheista tiedotetaan myös Facebookin kautta. Seuran sähköposti osoite on katajanokkaseurary@gmail.com.

Muistutus koskien Katajanokan Ankkurikadun ym. katusuunnitelmaehdotusta

Muistutus koskien Katajanokan Ankkurikadun ym. katusuunnitelmaehdotusta

Helsingin kaupunki, kaupunkiympäristölautakunta

Katajanokkaseuran aiemmin esittämään kannanottoon viitaten toteamme, että seura on edelleen huolestunut satamaliikenteen haitallisista vaikutuksista turvallisuuteen, sujuvuuteen ja ympäristö–häiriöihin. Uudisrakennushankkeeseen kytkeytyvien ympäristörakenteiden osalta – erityisesti Satamakadun jatkeessa – toteamme tyydytyksellä, että ne on tarkoitettu väliaikaisiksi ja että tulevaisuudessa alue kunnostetaan kokonaisvaltaisen suunnitelman pohjalta. Tämä kuitenkin tarkoittaa, että pysyvät toimenpiteet kuten puiden istuttaminen tai tukimuurien rakentaminen eivät ole tarkoituksenmukaisia. 

Seura kiinnittää kuitenkin huomioon yhteen, pysyväksi tarkoitettuun yksityiskohtaan eli pyörä- ja jalankulkuväylien risteämiseen Katajanokanlaiturin ja Satamakadun risteyksessä. Siinä on suojatie osoitettu itä–länsisuuntaisen jalankulun kannalta erittäin hankalaan ja epärealistiseen kohtaan. Suojatiemerkintä tulisi osoittaa palvelemaan kumpaakin jalankulkusuuntaa. Tämä on hyvin ajankohtainen kysymys, kun kantakaupungissa järjestellään jalankulun ja polkupyöräilyn välisiä kohtaamispaikkoja, mutta monessa paikassa on toteutettu puutteellisia ja vaarallisia ratkaisuja (esimerkkinä vaikkapa Musiikkitalon–Oodin–Sanomatalon–Kiasman välisellä alueella). 

Edellä käsitellyt asiat on havainnollistettu oheisessa piirroksessa. 

Katajanokalla 31.1.2024

Katajanokkaseura ry