Hätäkeskuksen toimintaa ja alustavia rakennussuunnitelmia esiteltiin Katajanokkaseuran edustajille 27.4.2006 Senaatti-kiinteistöjen tiloissa Lintulahdenkatu 5:ssä. Suomessa on 15 hätäkeskusta; Keravan ja Helsingin keskukset valmistuvat viimeisinä. Helsingin hätäkeskus tulee vuokralaiseksi Senaatti-kiinteistöjen rakennuttamaan luolaan. Hätäkeskuksessa yhdistetään poliisin, palokunnan, ambulanssin ja, uutena, sosiaalitoimen hälytykset yhteen paikkaan avun saamisen nopeuttamiseksi. Katajanokan kallioon louhittavassa hätäkeskuksessa työskentelee yötä päivää 17 kielitaitoista päivystäjää. Liikennettä ei hätäkeskuksen toiminnasta juurikaan synny.
Keskuksen puolitoista vuotta kestävät louhintatyöt alkanevat syksyllä 2006. On vielä auki, kuljetetaanko louhe vesiteitse vai kuorma-autoilla. Hätäkeskus tehdään syvälle kallioon, mutta maan päälle tulee rakennuksia ja rakennelmia. Hätäkeskuksen ajoluiska on suunniteltu Ulkoministeriön vielä rakentamattomalle tontille, Kukkasrahaston talon pohjoispuolelle nykyisen UM:n ajoluiskan viereen. Liikuntahallin ja Vankilan/Linnanpuiston välimaastoon on suunniteltu kaksi ilmanvaihto- ja poistumistierakennusta ja yksi ilmanvaihtorakennus Merivartioston esikunnan viereiseen puistikkoon. Lisäksi suunnitelmissa on pari ovea nykyisiin valtion omistamiin rakennuksiin ja teknisiä laitteita bunkkerin kylkeen.
Kaupunkikuvaneuvottelukunnan kriittisen ennakkolausunnon johdosta maanpäällisten rakennelmien suunnittelijaksi on nyt palkattu professori, arkkitehti Vilhelm Helander.
Katajanokkaseuraa suunnitelmissa askarruttaa uuden ajoluiskan tarve; onko UM:n ja Hätäkeskuksen hallinnollisten rajojen tiukkuus ja kustannustekijöiden paine niin suuri, että ei voitaisi käyttää UM:n olemassa olevaa luiskaa? Sama valtion viranomaisten hallinnollinen itsenäisyys vaivaa suunnittelua bunkkerin kohdalla, jossa valtion eri elimet eivät kuulemma saa paria kaapelia yhteen ja samaan rakennukseen.
Toinen huolenaihe on ilmastointilaitteiden melutaso. Suomen rakentamismääräykset tosin rajoittavat melutason 45 desibeliin asuinrakennusten seinältä mitattuna, mutta rauhallisiin Linnan- ja Laivastopuistoihin ei myöskään ole syytä tuottaa melua!
Luvassa on suunnittelun seurantaa jatkossa.
