Katajanokkaseuran mielipide polkupyöräpaikoista

Katajanokkalaisia on ihmetyttänyt polkupyörätelineiden asentamista varsin tiheästi eri puolille ns. vanhaa Katajanokkaa. Pyöräpaikkojen järjestäminen on toki nykyisten liikennevisioiden mukaista, mutta niiden määrä ja sijainti ei tunnu vastaavan tarvetta. Asukkaat säilyttävät pyöriään pihoissaan tai kellareissa ja paikat palvelevat satunnaisia vierailijoita. Kaduilla tai katuosuuksilla, joille niitä on nyt pystytetty, ei ole juuri kivijalkapalveluja. Pyöräparkkien sijainti suhteessa esim. porttikäytäviin ja suojateiden suhteen tuntuu monessa paikassa vievän turhan monta asukaspysäköintipaikkaa, joista on muutenkin kova pula. Pyöräparkeissa näyttää olevan merkittävä määrä sähköpotkulautoja säilytettyinä – se voi olla osaratkaisu asukkaita vaivaavaan ongelmaan, mutta on tuskin alkuperäisen tarkoituksen mukaista. 

Katajanokkaseura on pahoillaan siitä, että pyörätelineiden määrästä, sijoittelusta ja estetiikasta ei keskusteltu tai edes tiedotettu etukäteen. Asukkailla ja kiinteistönhaltijoilla on kuitenkin kattavin paikallistieto alueen olosuhteista ja tarpeista.

Katajanokkaseuran puolesta Helsingissä 4.11.2021

Liikennesuunnittelupäällikkö Reetta Putkonen vastasi Katajanokkaseuran mielipiteeseen seuraavaa:

”Pahoittelemme, ettei pyöräpysäköinnin toteutuksesta ole käyty riittävää vuoropuhelua asukkaiden kanssa ennen niiden rakentamista. Tulemme kehittämään pyöräpysäköinnin suunnitteluvaiheen aikaista vuorovaikutusta sekä parantamaan tiedotusta pyöräpysäköinnin toteutuksesta.

Pyöräpysäköintiä toteutetaan katualueille ja ensisijaisesti pyritään löytämään kohteita, jotka eivät ole muussa käytössä. Vastaavanlaista pyöräpysäköintiä on toteutettu aikaisempina vuosina mm. Töölöön, Kamppiin ja Kallioon.

Pyöräpysäköinnin suunnittelu nojautuu Helsingin kaupungin pyöräpysäköinnin suunnitteluohjeeseen sekä pyöräpysäköinnin yleissuunnitelma ja toteutusohjelmaan vuosille 2021-2025. Asukasvuorovaikutusta on toteutettu esimerkiksi vuonna 2017 asukaskyselyllä, jossa kaupunkilaiset saivat laittaa omia ehdotuksia pyöräpysäköintipaikoista. Pyöräpysäköinnin laadun ja määrän nostamisella on tutkimusten mukaan vaikutusta siihen, että helsinkiläiset pyöräilisivät enemmän. Helsinkiläiset vastasivat pyöräilybarometrissa vuosina 2017 ja 2019, että he pyöräilisivät enemmän, jos pyörien pysäköintipaikat ja alueet olisivat paremmin turvattuja ilkivallalta ja varkauksilta.

Saamiemme palautteiden johdosta, olemme arvioineet uudelleen uusien pyörätelineiden sijainteja Pormestarinrinne 2 ja Satamakatu 5 edustalla. Pormestarinrinne 2 edustalla pyörätelineitä ei tulla poistamaan tai siirtämään, koska rakennettu vaihtoehto on todettu saavutettavuuden vuoksi parhaimmaksi ratkaisuksi tällä alueella. Satamakatu 5 edustalla olevat pyörätelineet voidaan sijoittaa Tove Janssonin puistoon kesän 2022 aikana. Tove Janssonin puiston viereen toteutetaan pyöräpysäköintipaikkoja, jotka täyttävät alueen pyöräpysäköintitarpeen ja tämän vuoksi Satamakatu 5 edustalla olevat pyörätelineet voidaan poistaa.”

KINOKKA ESITTÄÄ: KINO K13 sunnuntaina 14.11 klo 15.00: La Belle époque

KINOKAN 100. elokuva!

LA BELLE ÉPOQUE – Elämämme kaunein aika
Ranska 2019
Pituus: 115 min
Ikäraja: K12
Ohjaus: Nicolas Bedos
Käsikirjoitus: Nicolas Bedos
Näyttelijät: Daniel Auteuil, Guillaume Canet, Fanny Ardant, Doria Tillier

Upeiden ranskalaistaitureiden tähdittämä nostalginen matka elämän tärkeimmän ihmissuhteen alkujuurille muistuttaa meitä siitä, kuinka ja miksi rakastumme.
Kuusikymppinen Victor (Daniel Auteuil) elää väljähtyneessä avioliitossa Marianne-vaimonsa (Fanny Ardant) kanssa.
Pariskunnalla on yltäkylläisessä elämässään puitteet kohdillaan, mutta välinpitämättömyys kaivertaa kumpaistakin sisältä.
Victorin elämä kääntyy ylösalaisin päivänä, jona hän saa mahdollisuuden mahdottomaan:
palata menneisyyteen neljän vuosikymmenen taakse ja päivään, jolloin hän tapasi elämänsä rakkauden ensimmäisen kerran.
Perhepiiriin kuuluu nimittäin Antoine (Guillaume Canet), joka nikkaroi rahakkaille asiakkailleen korkeatasoisia räätälöityjä kokemusmatkoja.
Victorille paluu elämänkokoisen rakkauden alkujuurille on riittävä mullistamaan ainakin yhden elämän, jollei sitten kahta…
Elokuvassa puhutaan ranskaa ja se on tekstitetty suomeksi.

Elokuvalippu: 6 euroa + jäsenkortti 2 euroa
Lippukassa on vain käteiskassa.
Saliin mahtuu 150 katsojaa
Paikka: Kino K13 (Katajanokanlaituri 11 A)
Aika: Sunnuntaina 14.11 klo 15

Ethän tule sairaana elokuviin. SUOSITTELEMME MASKIN KÄYTTÖÄ!
Tervetuloa

KINOKKA ESITTÄÄ: KINO K13 sunnuntaina 24.10 klo 15.00: Maryam

MARYAM
Saudi-Arabia 2019
Pituus: 104 min
Ikäraja: K7
Ohjaus: Haifaa al Mansour
Käsikirjoitus: Haifaa Al-Mansour, Brad Niemann
Näyttelijät: Mila Al Zahrani, Dae Al Hilali, Nora Al Awad

Maryam pitää työstään pienessä sairaalassa Saudi-Arabian maaseudulla, vaikka osa miespotilaista kieltäytyykin hänen hoidostaan.
Kun kutsu tulee kansainväliseen lääkärikonferenssiin, tuntee hän vihdoin itsensä arvostetuksi.
Ilo muuttuu nopeasti pettymykseksi, kun viranomaiset vaativat häneltä isän suostumusta matkaan liian lyhyellä varoitusajalla.
Pettynyt Maryam päättää ottaa asiat omiin käsiinsä ja ilmoittautuu ehdokkaaksi tuleviin kunnallisvaaleihin haastaakseen patriarkaaliset perinteet.

Elokuvalippu: 6 euroa + jäsenkortti 2 euroa
Lippukassa on vain käteiskassa.
Saliin mahtuu 150 katsojaa
Paikka: Kino K13 (Katajanokanlaituri 11 A)
Aika: Sunnuntaina 24.10 klo 15

Ethän tule sairaana elokuviin. SUOSITTELEMME MASKIN KÄYTTÖÄ!
Tervetuloa!

KINOKKA ESITTÄÄ: KINO K-13 sunnuntaina 19.9 klo 15.00: BIG vs. SMALL


BIG vs. SMALL
Suomi 2020
Pituus: 76 min
Ikäraja: S
Ohjaus: Minna Dufton
Käsikirjoitus: Minna Dufton
Päähenkilöt: Joana Andrade, Johanna Nordblad

BIG vs SMALL on nykyaikainen satu, joka ulottuu Portugalin hirviömäisistä aalloista jäisen, suomalaisen järven jään alle ja siellä piilevään hiljaisuuteen.
BIG vs SMALL kertoo voimasta ja vahvuudesta veden pinnalla ja omien demoniemme kohtaamisesta pinnan alla.
Se kertoo luottamuksesta, irti päästämisestä ja siitä, mitä tapahtuu, kun kaksi eliittiurheilijaa jakaa ilmiömäiset kykynsä toistensa kanssa.
Dokumenttiä on kuvattu Katajanokalla ja sen ohjaaja Minna Dufton on asunut Katajanokalla 12 vuotta, hän on lupautunut tulemaan näytökseen vastaamaan yleisön kysymyksiin.
Esitys on tekstitetty englanniksi.

Elokuvalippu: 6 euroa + jäsenkortti 2 euroa
Saliin otetaan 75 katsojaa (puolet katsomon kapasiteetista)
Paikka: Kino K-13 (Kanavakatu 12)
Aika: Sunnuntaina 19.9 klo 15

Muistathan turvavälit, etkä tule sairaana elokuviin. SUOSITTELEMME MASKIN KÄYTTÖÄ!
Tervetuloa!

Seuran kommentti raitiolinjasuunnitelmiin

1920 -luku . Rahastajia ja raitiovaununkuljettajia sekä raitiovaunu numero 4 Töölön raitiovaunuhalleilla. Joukossa Ruth Saario.

Ratikkalinjastovaihtoehdot

Katajanokkaseura haluaa esittää HSL:n kaupunki- ja pikaraitioliikenteen linjastosuunnitelman alustavista linjastoluonnoksista seuraavaa:

Katajanokka on Helsingin ainoita kaupunginosia, joiden joukkoliikenne on pelkästään raitiovaunujen varassa. Suhde ratikkaan on lähtökohtaisesti hyvin myönteinen, mutta ratikkarata on myös häiriöille altis. Yllättävien mutta varsin yleisten liikennehäiriöiden osalta monet tapahtumat esimerkiksi Senaatintorilla, Aleksilla tai Eduskuntatalon edessä viivästyttävät tai keskeyttävät liikennöinnin – ilman, että siitä voidaan tiedottaa pysäkeillä odottaville. Näin ollen on toivottavaa, että Katajanokalle liikennöisi jatkuvasti kaksi linjaa, eri reittejä pitkin. Nykyinen linja 5 ei käytännössä juuri pysty palvelemaan katajanokkalaisia. Katajanokanlaiturin varrelle suunnitellut toiminnot perustelevat liikennöinnin mittavaa lisäämistä.

Esitetyistä linjastovaihtoehdoista vaihtoehto B linjat kulkevat pääosin eri reittejä ja peittävät yhdessä hyvin koko kantakaupungin sen pohjoisia osia myöten ja tarjoaa suoran yhteyden esimerkiksi Rautatieasemalle. Linja 10 on selkeä ja nopea kulkien nykyisen nelosen tapaan Aleksia ja Mannerheimintietä pitkin Töölön tullille (josta voi jatkaa joko Pikku-Huopalahteen tai Munkkiniemeen. Linja 5 kiemurtelee hitaammin, mutta uusia, tärkeitä kytkentöjä ovat Kruununhaka, Yliopiston metroasema, Rautatieasema ja Kamppi sekä Etu-Töölön, Kallion, Vallilan ja Käpylän alueet.   

Vaihtoehdossa A molemmat linjat kulkevat samaa reittiä Runeberginkadun kautta Töölön torille, josta linja jatkaa Käpylään ja linja 5 Pasilaan. Kantakaupungin pohjoisosiin ja Pasilaan saadaan suorat, mutta hyvin hitaat yhteydet, kun taas Mannerheimintien varsi ja Kruununhaka-Hakaniemen seutu jäävät lähes kokonaan ja ratikan palvelualueen ulkopuolelle. Yhteisellä runkolinjalla vuoroväli muodostuu hyvinkin lyhyeksi, mutta reitti on liikennehäiriöille hyvin altis.

Yhteenvedonomaisesti seura katsoo, että vaihtoehto A on asukkaiden ja muiden toimijoiden kannalta nykyistä linjatarjontaa selvästi huonompi ja vaihtoehto B taas nykyistä selvästi parempi.

Ilmoita Katajanokan Kaiussa

Katajanokkaseura ry on julkaissut skattalaisten omaa korkeatasoista kaupunginosalehteä jo vuodesta 1959.

Tänä syksynä Katajanokan Kaiku ilmestyy 60. kerran.

Olethan mukana kertomalla yrityksestäsi ilmoituksella Katajanokan Kaiun juhlanumerossa.


• Katajanokan Kaiku 2021 jaetaan jokaiseen kotiin ja yritykseen Katajanokalla.
• Kaiun avulla kerrotte meille itsestänne, tuotteistanne ja palveluistanne.
• Kaikua painetaan 3300 kpl. Lehti ilmestyy marras-joulukuun vaihteessa.
• Ilmoitus Kaiussa tavoittaa ostovoimaiset katajanokkalaiset.

Ladattava ilmoitustilavaraus

Lähetä ilmoitustilavarauksesi viimeistään 15.10.2021 osoitteeseen katajanokkaseurary@gmail.com

Kysymyksiä kuntavaaliehdokkaille

Katajanokkaseura lähetti kuntavaaliehdokkaille katajanokkalaisten kysymyksiä:

Yleiskaavaan liittyvä Katajanokanrannan täydennysrakentaminen ja Matruusinpuisto: Katajanokalla on ihmetelty, miksi täydennysrakentamisella tuhottaisiin puisto, joka sijainniltaan ja maisemallisesti tukee kaupunkimme merellisyyttä ja asukkaiden sekä muiden kaupunkilaisten hyvinvointia.

  • Kannatatko ja onko mielestäsi tärkeää, että kantakaupungin alueella turvataan olemassa olevat viheralueet ja puistot?
  • Katajanokkaseuran vuosikokouksen jälkeisessä keskustelussa mainittiin, että Matruusinpuisto voitaisiin korvata vastaavan kokoisella puistolla jossakin muualla, jos puisto uhrataan rakentamiselle. Onko tämä mahdollista?
  • Katajanokan neljä vuosikymmentä sitten toteutettua kärjen asuinaluetta pidetään Helsingin kaupunkisuunnittelun taitekohdan merkkiteoksena. Pitäisikö Katajanokan kärki mielestäsi suojella?

Katajanokan rantareitti

  • Pidätkö tärkeänä, että tulevien muutostöiden yhteydessä (mm. satamaterminaalimuutokset, Stora Enson uusi pääkonttori) voidaan toteuttaa yhtenäinen kävelyreitti Katajanokan ympäri?

Kaupunkia rakennetaan vauhdilla.

  • Kerro, mikä on mielestäsi onnistunutta uutta Helsinkiä (alue tai kohde). Mikä ei miellytä?
  • Onko mielestäsi tärkeää tavoitella ns. vartin kaupunkia, jossa kaikki lähipalvelut löytyvät viidentoista minuutin kävelyn, pyöräilyn tai julkisen liikenteen matkan päästä?
  • Miten vartin kaupungin voisi toteuttaa Katajanokan asukkaille?

Aleksanterinkadun ympäristö on katajanokkalaisten lähikeskusta ja siksi keskustan palvelut ovat tärkeitä.

  • Minkälaisena näet keskustan kehityksen?
  • Minkälaista toimintaa ja palveluja toivoisit keskustaan jäävän tai tulevan?
  • Pitääkö kävelykeskustaa laajentaa?

Katajanokan ja keskustan liikennejärjestelyt (yksityisautoilu, joukkoliikenne, jalankulku, pyöräily ja sähköpotkulaudat)

  • Miten katajanokkalaiset pääsevät autolla tulevaisuudessa lännen suuntaan?
  • Jalankulkija joutuu usein väistämään polkupyörää, esimerkiksi jalkakäytävällä tai suojatiellä. Miten korjaisit tämän?
  • Onko järkevää harventaa Katajanokan ratikkapysäkkejä?

Katajanokkaseuran, Kruununhaan asukasyhdistyksen ja Helsingin nuorisotyöntekijöiden edustajat kokoontuivat Krunan mestassa ja keskustelivat mahdollisuuksista järjestää nuorisolle mielekästä toimintaa.

  • Mitä pitäisi tehdä alueemme nuorison hyvinvoinnin edistämiseksi?

Yleiset käymälät

  • Laivastopuiston (Katajanokan kärjen) pallokentällä on paljon toimintaa ja sinne kaivataan mahdollisuutta käyttää WC:tä. Kannatatko yleisten käymälöiden lisäämistä Katajanokalle?
  • Entä kannatatko valvottujen käyttötilojen järjestämistä huumeiden käyttäjille, jotta heidän ei tarvitsisi käyttää vihreitä vessoja?

Tässä toivomaamme määräaikaan 27.5. mennessä saamamme vastaukset ehdokasnumerojärjestyksessä:

172 Risto Kolanen SDP

224 Anneli Temmes SDP

286 Arja Karhuvaara Kokoomus

414 Juha Kivelä Perussuomalaiset

525 Jakov Gerchman Vasemmistoliitto

587 Henkka Nyholm Vasemmistoliitto

600 Riku Räihä Vasemmistoliitto, sit.

607 Ilkka Salonen Vasemmistoliitto

610 Riina Simonen Vasemmistoliitto

616 Anu Suoranta Vasemmistoliitto

902 Nina J. Hedkrok Liike Nyt

907 Pasi Iilomo Liike Nyt

912 Jouni Jäntti Liike Nyt

Määräajan jälkeen tulleita vastauksia:

309 Seija Muurinen Kokoomus

323 Jenni Pajunen Kokoomus

822 Jonni Lehtiranta Vihreät

Ulkoministeriön pysäköintialueen muutokset kulkureitteihin

Ulkoministeriön Merikasarmin kiinteistön (tontti 8141/1) pysäköintialueen rakennustyö on valmistumassa. Katajanokan vanhalta puolelta ”Kärjen” alueelle johtava, siellä asuvien ja alueen palveluita käyttävien katajanokkalaisten kulkuyhteys katkeaa. Vastaavaa yhteyttä ei ole. Rannassa kulkeva kapea polku on ulkoilijoiden käytössä, eikä se vastaa Laivastokadun jatkeen poistuvaa väylää.

Katajanokkaseura esittää, että tärkeä kulkuväylä suunnitellaan ja toteutetaan mahdollisimman pian.

Lausunto Tove Janssonin puiston ja Kanavapuiston puistosuunnitelmasta

Kuva 1. Puisto oleskeluympäristönä penkkeineen ja väljine nurmikkoineen. Selvityksen kuvateksti: Victor Malmbergin veistos Vedenkantaja sijoitettiin Katajanokanpuistoon vuonna 1924. Puiston keskiosan soikean nurmialueen molempiin päihin tehtiin pyöreä istutus, joista toinen ympäröi veistosta. Taustalla Rahapajankadun muurin edessä on 1940-50-luvun vaihteessa perustettu perennapenkki. Valokuva Roos, 1950-luku. HKMKA (Näkymä: Puistohistoriallinen selvitys, s. 30)

Kuva 2. Tove Janssonin piirros vuodelta 1934 kertoo osaltaan silloin 20-vuotiaan taitelijan ympäristö­käsityksistä, johon usein sisältyvät epäsovinnaisuus, rosoisuus ja salaperäisyys. (Jansson: Bulevardi ja muita kirjoituksia, s. 15.)

Lausunto Tove Janssonin puiston ja Kanavapuiston puistosuunnitelmasta

Katajanokkaseura toteaa ilolla, että kaupunginosamme arvokkain ja perinteikkäin julkinen tila, Tove Janssonin puisto kunnostetaan ja pitää esitettyä puistosuunnitelmaluonnosta pääpiirteissään hyvänä. Svante Olssonin historiallisen puisto­suunnitelman kunnioittaminen on perusteltua ja kohentaa puiston asemaa kantakaupungin historiallisten puistojen sarjassa.

Puiston kunnostamisessa ja kehittämisessä seura haluaa tuoda korostetusti esille kaksi näkökulmaa, jotka eivät nouse puistosuunnitelmassa esille: toisena puiston toiminnallisen luonteen ja toisena Tove Janssonin merkityksen hänen nimikko­puistonsa muodonannossa. Lisäksi esitetään muutama erillishuomio.

1. Tove Janssonin puisto julkisena olohuoneena

Tove Janssonin puisto on Katajanokan ainoa aidosti kokoava julkinen tila ja samalla yksi koko keskustan harvoista urbaaneista viherkeitaista. Puiston tulee palvella monipuolisesti puiston kaikkia käyttäjäryhmiä ’sylivauvasta senioriin’ ja keväästä talveen.  

Puiston toiminnallinen jäsentely — oleskelualueet ja kulkuväylät, kioskiaukio, leikkipuisto ja koirapuisto — vastaa nykytilannetta ja voidaan katsoa luontevaksi. ”Uutena” elementtinä esitetään näköalatasanteen palauttamista ja ylitiheän kasvillisuuden karsimista, mikä avaa kirjaimellisesti uusia näkymiä puistoon ja sen halki.   

Suunnitelmaselostuksen mukaan ”[o]leskelumahdollisuuksia puistossa lisätään ja viihtyisyyttä parannetaan aukion uudelleenjärjestelyn avulla. …Puiston viihtyisyyttä lisätään tarjoamalla enemmän istuskelupaikkoja puistossa.” Tässä suhteessa näyttää kuitenkin syntyvän ristiriitatilanne. Puistojen urbaaniin käyttöön kuuluu nykyään myös vapaa­muotoinen oleskelu nurmikolla. Muotopuutarha istutuksineen ei tällaista käyttötapaa mahdollista, vaan sille jäisi pienehkö, melko varjoisa nurmialue pääjalankulkuväylän varrella.

Oletettavasti useimmille puiston käyttäjille erityisen rakkaat ovat vuodenaikojen etenemisestä kertovat ja ”vapaata luontoa” edustavat kevätkukat, kukkivat puut ja pensaat sekä ruusut ja muut perennat. Näyttävät, joskin formaaliset kausikukka-asetelmat voisivat tuoda tähän, kuvasta 1 huokuvaan tunnelmaan lisäyksen, mutta ei saa sitä korvata. Puiston pitää toimia sekä ’olohuoneena’ että ’salonkina’.

Puiston tulee olla viihtyisä ja mieltä kohottava myös muina kuin ’kausi-istutusten’ aikoina. Talvisin puistossa on kaupunginosan suosituimpia liukumäkiä, mikä kannattaa ottaa huomioon uusien istutusten ja mahdollisten kiinteiden rakenteiden sijoittelussa. `Muutkin talvitoiminnot tulee mahdollistaa — ja samalla varmistaa esteetön ja turvallinen liikkuminen maastoltaan haasteellisessa ympäristössä. Välikausina korostuu puisto kävely-ympäristönä, osana laajempaa reitistöä, jolloin kovien pinnoitteiden, portaiden yms. laatuominaisuudet korostuvat. Esimerkiksi ’kioskiaukion’ kiveyksen laajentamista kadunreunaan asti olisi syytä harkita; ilmeeltään yhtenäisempi ja arvokkaampi aukio toimii pienimuotoisten tapahtumien paikkana ympäri vuoden. Ja niin leikkipuiston kuin koirapuiston tulee palvella käyttäjiään kaikissa sää- ja kelioloissa.

2. Tove Janssonin puisto nimikkopuistona

Vaikka tavoitteena ei ole puiston ja sen leikkialueen profilointi Tove Jansson-, saati Muumi-teemapuistoksi, ei nimikko­puistoon liittyviä konnotaatiota voi eikä pidä välttää. Katajanokka on Helsingin keskustan tärkeä vetovoimakohde. Kun koti- tai ulkomainen matkailija(ryhmä) Kauppatorin tienoilla liikkuessaan tai Tukholman lautalta rantautuva lapsiperhe havaitsee kartalta merkinnän ’Tove Jansson Park’, kiinnostus eittämättä herää. Näin on todettu myös puiston kehittämisperiaatteissa: ”Katajanokan puiston sopivuutta Tove Janssonin nimikkopuistoksi perusteltiin sen tiiviillä liittymisellä taiteilijan lapsuuteen ja nuoruuteen. Lisäksi nimikkopuisto haluttiin paikkaan, jossa kansainvälisesti tunnetun taiteilijan puisto olisi helposti saavutettavissa myös turisteille.” (Puistohistoriallinen selvitys, s. 37; lihavointi lisätty.)

Mutta jos paikan päällä ainoa viittaus nimeen on infotaulu tai kaksi, on ilmeinen vaara, että turistien ja muiden kävijöiden kiinnostus muuttuu pettymykseksi — mikä tuskin vastaa kaupungin matkailustrategian pyrkimyksiä.

Tove Janssonin (1914-2001) kuva- ja sanataiteessa rakennettu ja luonnonympäristö on vahvasti läsnä, niin konkreettisella kuin salaperäisellä tasolla. Nimikkopuistossa paikan hengen (genius loci) olisi syytä olla nimenantajan hengen mukainen. Tätä henkeä kuvatkoon esimerkiksi kuva 2 edellä. Muistellessaan lapsuuden kokemuksia puistosta hän nostaa esille ’Venäläisen kirkon’ jalustaa ja salaperäisiä pensakoita muuten varsin ikävässä pikkupuistossa (ks. viite).

Edellä kuvattuja aineksia on varsin kiitollista tuoda esille monilla tavoin, esimerkiksi ympäristötaiteen keinoin, joita puistohistoriallisen selvityksen liitteessä 1 on varsin ansiokkaasti eritelty. Sekä oleskelu- että leikkipuiston ja miksei koirapuistonkin puolelle olisi syytä tuoda tätä ulottuvuutta kävijöiden löydettäväksi ja koettavaksi. Ympäristötaide­teoksen ohella tai sijasta voidaan hyödyntää vaikkapa kulkuväylien ja aukioiden pinnoitteita, kadunkalusteita ja leikki­välineitä, valaistusta ja ääniefektejä yms.

3. Erillishuomiot

Kanavapuistoa koskien Katajanokkaseura on tuonut käsityksiään esille graniittiportaiden kunnostamissuunnitelmasta annetussa lausunnossaan.  Ilta-auringossa kylpevästä länsirinteestä on muodostunut ns. pussikaljapaikka – lähinnä muille kuin katajanokkalaisille. Sen enempää edistämättä kuin estämättäkään tätä käyttötapaa voi olla syytä esim. parantaa kulkuväylän ja avokallion välisen nurmialueen kulutuskestävyyttä sekä sijoittaa roskakori väylän varrelle.

Puiston rauhallisuutta ja yleistunnelmaa haittaa liikenne, ei vähiten mäkeä nousevien rekkajonojen melu. Yleisenä tavoitteena tulisi olla liikenteen vähentäminen, mutta häiriöiden torjunta tulisi mahdollisuuksien mukaan ottaa huomioon myös puiston suunnittelussa.

Yhteenveto

Katajanokkaseura pitää tärkeänä, että puiston kunnostamisessa otetaan eri käyttäjäryhmät ja eri vuodenaikojen toiminnot monipuolisesti huomioon ja että puistosta muodostuu todellinen, ei vain nimellinen Tove Janssonin nimikkopuisto. Seura on mielellään aktiivisesti mukana hankkeen viimeistely- ja toteutusvaiheessa.

Katajanokalla, 30.3.2011

Katajanokkaseura                                                                    

Lähteet ja viitteet

Katajanokkaseura (2013): ”Kansainvälisesti tunnetuimman suomalaisen perheen, Muumiperheen, äidin syntymästä tulee ensi vuonna kuluneeksi sata vuotta. Julkisuudessa on ollut tietoja, että Helsingin kaupunki suunnittelee merkkivuoden juhlistamista muun muassa nimeämällä jokin katu tai paikka Tove Janssonille. Katajanokkaseura esittää, että ”Katajanokan puisto” nimitettäisiin ”Tove Janssonin puistoksi”. Tove Jansson on syntyperäinen katajanokkalainen, ja hänen kotikatunsa, Luotsikatu alkaa tuosta puistosta. … Puiston yläpuolella kohoaa Uspenskin katedraali. Katedraali on kaupunkimme kärkinähtävyyksiä, johon käy vuosittain tutustumassa kymmeniä tuhansia turisteja. Kaikkia heitä ja ainakin lukuisia japanilaisia turisteja ajatellen olisi paikallaan osoittaa, että muumit ovat syntyisin Helsingistä.” Aloite Helsingin kaupungin nimistötoimikunnalle 17.4.2013.   Tove Janssonin puisto -juhla 9.8.2014. skatta.kuvat.fi (foto: Eero Nurmikko)

Maisema-arkkitehtitoimisto Näkymä Oy (2016): Tove Janssonin puisto – Puistohistoriallinen selvitys ja kehittämisperiaatteet. Helsingin kaupungin rakennusviraston julkaisut 2016:4. LIITE 1. Reunaehtoja ympäristötaiteen sijoittamiselle puistoon (s. 63-66).

Tove Jansson (1994): Skatudden. Teoksessa Adress Helsingfors, toim. Helen Svensson, Schildts.
”Däruppe, högt över spårvagnen, finns en mycket smal passage av buskskog tätt intill fundamentet. Där hade jag styrelsemöte för min hemliga förening.” (s. 65); ”Visst kan våren vara nog så trevlig, folk som kommer ut ur sina hål och drar med sig sina barn­vagnar för att vädra småbarn i parken, förresten en mycket tråkig liten park.” (s. 67).

Tove Jansson (2017): Bulevardi ja muita kirjoituksia, toim. Sirke Happonen, Tammi

Katajanokkaseuran vuosikokouskutsu 2021

Katajanokkaseuran johtokunta päätti pitää vuosikokouksen vallitsevasta pandemiatilanteesta johtuen Teams-kokouksena maanantaina 1.3.2021 kello 18:00-20:00

Toimintakertomus, toimintasuunnitelma, tase, talousarvio ja tuloslaskelma löytyvät näiltä sivuilta ennen kokousta.

Liity tietokoneellasi tai mobiilisovelluksella. Liity kokoukseen napsauttamalla tätä

Kokouksen jälkeen kaupunkiympäristön apulaispormestari Anni Sinnemäki vastaa puolen tunnin ajan katajanokkalaisten kysymyksiin kaupunkirakenteesta, rakennuksista ja kaavoituksesta. Kysymykset Sinnemäelle tulee lähettää hyvissä ajoin seuran sähköpostiosoitteeseen katajanokkaseurary@gmail.com.

Asialista

1.                        Kokouksen avaus

2.                        Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen

3.                        Puheenjohtajan ja sihteerin valinta

4.                        Pöytäkirjantarkastajien ja ääntenlaskijoiden valinta

5.                        Vuoden 2020 toimintakertomus ja sen hyväksyminen

6.                        Vuoden 2020 tilinpäätös

7.                        Päätetään tilien hyväksymisestä ja vastuuvapauden myöntämisestä johtokunnalle.

8.                        Toimintasuunnitelma vuodelle 2021

9.                        Käsitellään talousarvio vuodelle 2021 ja päätetään sen hyväksymisestä

10.                      Määrätään jäsenmaksun suuruus

11.                      Päätetään seuran kokousten koollekutsumistavasta

Niille, jotka eivät ilmoita sähköpostiosoitetta, lähetetään kutsu postin välityksellä. Lisäksi ilmoitetaan seuran verkkosivuilla ja sähköpostitse.

12.                      Valitaan seuran johtokunnan puheenjohtaja, jota kutsutaan seuran puheenjohtajaksi

13.                      Valitaan jäsenet johtokuntaan erovuoroisten jäsenten tilalle (Erovuorossa ovat Helena Alkula, Sinikka Harpf, Erkki Leimu, Marketta Suontakanen-Kamaja ja Aarno Teittinen.)

14.                      Valitaan kaksi toiminnantarkastajaa

15.                      Muut asiat, keskustelu

16.                      Kokouksen päättäminen