Ulkoministeriön pysäköintialueen muutokset kulkureitteihin

Ulkoministeriön Merikasarmin kiinteistön (tontti 8141/1) pysäköintialueen rakennustyö on valmistumassa. Katajanokan vanhalta puolelta ”Kärjen” alueelle johtava, siellä asuvien ja alueen palveluita käyttävien katajanokkalaisten kulkuyhteys katkeaa. Vastaavaa yhteyttä ei ole. Rannassa kulkeva kapea polku on ulkoilijoiden käytössä, eikä se vastaa Laivastokadun jatkeen poistuvaa väylää.

Katajanokkaseura esittää, että tärkeä kulkuväylä suunnitellaan ja toteutetaan mahdollisimman pian.

Lausunto Tove Janssonin puiston ja Kanavapuiston puistosuunnitelmasta

Kuva 1. Puisto oleskeluympäristönä penkkeineen ja väljine nurmikkoineen. Selvityksen kuvateksti: Victor Malmbergin veistos Vedenkantaja sijoitettiin Katajanokanpuistoon vuonna 1924. Puiston keskiosan soikean nurmialueen molempiin päihin tehtiin pyöreä istutus, joista toinen ympäröi veistosta. Taustalla Rahapajankadun muurin edessä on 1940-50-luvun vaihteessa perustettu perennapenkki. Valokuva Roos, 1950-luku. HKMKA (Näkymä: Puistohistoriallinen selvitys, s. 30)

Kuva 2. Tove Janssonin piirros vuodelta 1934 kertoo osaltaan silloin 20-vuotiaan taitelijan ympäristö­käsityksistä, johon usein sisältyvät epäsovinnaisuus, rosoisuus ja salaperäisyys. (Jansson: Bulevardi ja muita kirjoituksia, s. 15.)

Lausunto Tove Janssonin puiston ja Kanavapuiston puistosuunnitelmasta

Katajanokkaseura toteaa ilolla, että kaupunginosamme arvokkain ja perinteikkäin julkinen tila, Tove Janssonin puisto kunnostetaan ja pitää esitettyä puistosuunnitelmaluonnosta pääpiirteissään hyvänä. Svante Olssonin historiallisen puisto­suunnitelman kunnioittaminen on perusteltua ja kohentaa puiston asemaa kantakaupungin historiallisten puistojen sarjassa.

Puiston kunnostamisessa ja kehittämisessä seura haluaa tuoda korostetusti esille kaksi näkökulmaa, jotka eivät nouse puistosuunnitelmassa esille: toisena puiston toiminnallisen luonteen ja toisena Tove Janssonin merkityksen hänen nimikko­puistonsa muodonannossa. Lisäksi esitetään muutama erillishuomio.

1. Tove Janssonin puisto julkisena olohuoneena

Tove Janssonin puisto on Katajanokan ainoa aidosti kokoava julkinen tila ja samalla yksi koko keskustan harvoista urbaaneista viherkeitaista. Puiston tulee palvella monipuolisesti puiston kaikkia käyttäjäryhmiä ’sylivauvasta senioriin’ ja keväästä talveen.  

Puiston toiminnallinen jäsentely — oleskelualueet ja kulkuväylät, kioskiaukio, leikkipuisto ja koirapuisto — vastaa nykytilannetta ja voidaan katsoa luontevaksi. ”Uutena” elementtinä esitetään näköalatasanteen palauttamista ja ylitiheän kasvillisuuden karsimista, mikä avaa kirjaimellisesti uusia näkymiä puistoon ja sen halki.   

Suunnitelmaselostuksen mukaan ”[o]leskelumahdollisuuksia puistossa lisätään ja viihtyisyyttä parannetaan aukion uudelleenjärjestelyn avulla. …Puiston viihtyisyyttä lisätään tarjoamalla enemmän istuskelupaikkoja puistossa.” Tässä suhteessa näyttää kuitenkin syntyvän ristiriitatilanne. Puistojen urbaaniin käyttöön kuuluu nykyään myös vapaa­muotoinen oleskelu nurmikolla. Muotopuutarha istutuksineen ei tällaista käyttötapaa mahdollista, vaan sille jäisi pienehkö, melko varjoisa nurmialue pääjalankulkuväylän varrella.

Oletettavasti useimmille puiston käyttäjille erityisen rakkaat ovat vuodenaikojen etenemisestä kertovat ja ”vapaata luontoa” edustavat kevätkukat, kukkivat puut ja pensaat sekä ruusut ja muut perennat. Näyttävät, joskin formaaliset kausikukka-asetelmat voisivat tuoda tähän, kuvasta 1 huokuvaan tunnelmaan lisäyksen, mutta ei saa sitä korvata. Puiston pitää toimia sekä ’olohuoneena’ että ’salonkina’.

Puiston tulee olla viihtyisä ja mieltä kohottava myös muina kuin ’kausi-istutusten’ aikoina. Talvisin puistossa on kaupunginosan suosituimpia liukumäkiä, mikä kannattaa ottaa huomioon uusien istutusten ja mahdollisten kiinteiden rakenteiden sijoittelussa. `Muutkin talvitoiminnot tulee mahdollistaa — ja samalla varmistaa esteetön ja turvallinen liikkuminen maastoltaan haasteellisessa ympäristössä. Välikausina korostuu puisto kävely-ympäristönä, osana laajempaa reitistöä, jolloin kovien pinnoitteiden, portaiden yms. laatuominaisuudet korostuvat. Esimerkiksi ’kioskiaukion’ kiveyksen laajentamista kadunreunaan asti olisi syytä harkita; ilmeeltään yhtenäisempi ja arvokkaampi aukio toimii pienimuotoisten tapahtumien paikkana ympäri vuoden. Ja niin leikkipuiston kuin koirapuiston tulee palvella käyttäjiään kaikissa sää- ja kelioloissa.

2. Tove Janssonin puisto nimikkopuistona

Vaikka tavoitteena ei ole puiston ja sen leikkialueen profilointi Tove Jansson-, saati Muumi-teemapuistoksi, ei nimikko­puistoon liittyviä konnotaatiota voi eikä pidä välttää. Katajanokka on Helsingin keskustan tärkeä vetovoimakohde. Kun koti- tai ulkomainen matkailija(ryhmä) Kauppatorin tienoilla liikkuessaan tai Tukholman lautalta rantautuva lapsiperhe havaitsee kartalta merkinnän ’Tove Jansson Park’, kiinnostus eittämättä herää. Näin on todettu myös puiston kehittämisperiaatteissa: ”Katajanokan puiston sopivuutta Tove Janssonin nimikkopuistoksi perusteltiin sen tiiviillä liittymisellä taiteilijan lapsuuteen ja nuoruuteen. Lisäksi nimikkopuisto haluttiin paikkaan, jossa kansainvälisesti tunnetun taiteilijan puisto olisi helposti saavutettavissa myös turisteille.” (Puistohistoriallinen selvitys, s. 37; lihavointi lisätty.)

Mutta jos paikan päällä ainoa viittaus nimeen on infotaulu tai kaksi, on ilmeinen vaara, että turistien ja muiden kävijöiden kiinnostus muuttuu pettymykseksi — mikä tuskin vastaa kaupungin matkailustrategian pyrkimyksiä.

Tove Janssonin (1914-2001) kuva- ja sanataiteessa rakennettu ja luonnonympäristö on vahvasti läsnä, niin konkreettisella kuin salaperäisellä tasolla. Nimikkopuistossa paikan hengen (genius loci) olisi syytä olla nimenantajan hengen mukainen. Tätä henkeä kuvatkoon esimerkiksi kuva 2 edellä. Muistellessaan lapsuuden kokemuksia puistosta hän nostaa esille ’Venäläisen kirkon’ jalustaa ja salaperäisiä pensakoita muuten varsin ikävässä pikkupuistossa (ks. viite).

Edellä kuvattuja aineksia on varsin kiitollista tuoda esille monilla tavoin, esimerkiksi ympäristötaiteen keinoin, joita puistohistoriallisen selvityksen liitteessä 1 on varsin ansiokkaasti eritelty. Sekä oleskelu- että leikkipuiston ja miksei koirapuistonkin puolelle olisi syytä tuoda tätä ulottuvuutta kävijöiden löydettäväksi ja koettavaksi. Ympäristötaide­teoksen ohella tai sijasta voidaan hyödyntää vaikkapa kulkuväylien ja aukioiden pinnoitteita, kadunkalusteita ja leikki­välineitä, valaistusta ja ääniefektejä yms.

3. Erillishuomiot

Kanavapuistoa koskien Katajanokkaseura on tuonut käsityksiään esille graniittiportaiden kunnostamissuunnitelmasta annetussa lausunnossaan.  Ilta-auringossa kylpevästä länsirinteestä on muodostunut ns. pussikaljapaikka – lähinnä muille kuin katajanokkalaisille. Sen enempää edistämättä kuin estämättäkään tätä käyttötapaa voi olla syytä esim. parantaa kulkuväylän ja avokallion välisen nurmialueen kulutuskestävyyttä sekä sijoittaa roskakori väylän varrelle.

Puiston rauhallisuutta ja yleistunnelmaa haittaa liikenne, ei vähiten mäkeä nousevien rekkajonojen melu. Yleisenä tavoitteena tulisi olla liikenteen vähentäminen, mutta häiriöiden torjunta tulisi mahdollisuuksien mukaan ottaa huomioon myös puiston suunnittelussa.

Yhteenveto

Katajanokkaseura pitää tärkeänä, että puiston kunnostamisessa otetaan eri käyttäjäryhmät ja eri vuodenaikojen toiminnot monipuolisesti huomioon ja että puistosta muodostuu todellinen, ei vain nimellinen Tove Janssonin nimikkopuisto. Seura on mielellään aktiivisesti mukana hankkeen viimeistely- ja toteutusvaiheessa.

Katajanokalla, 30.3.2011

Katajanokkaseura                                                                    

Lähteet ja viitteet

Katajanokkaseura (2013): ”Kansainvälisesti tunnetuimman suomalaisen perheen, Muumiperheen, äidin syntymästä tulee ensi vuonna kuluneeksi sata vuotta. Julkisuudessa on ollut tietoja, että Helsingin kaupunki suunnittelee merkkivuoden juhlistamista muun muassa nimeämällä jokin katu tai paikka Tove Janssonille. Katajanokkaseura esittää, että ”Katajanokan puisto” nimitettäisiin ”Tove Janssonin puistoksi”. Tove Jansson on syntyperäinen katajanokkalainen, ja hänen kotikatunsa, Luotsikatu alkaa tuosta puistosta. … Puiston yläpuolella kohoaa Uspenskin katedraali. Katedraali on kaupunkimme kärkinähtävyyksiä, johon käy vuosittain tutustumassa kymmeniä tuhansia turisteja. Kaikkia heitä ja ainakin lukuisia japanilaisia turisteja ajatellen olisi paikallaan osoittaa, että muumit ovat syntyisin Helsingistä.” Aloite Helsingin kaupungin nimistötoimikunnalle 17.4.2013.   Tove Janssonin puisto -juhla 9.8.2014. skatta.kuvat.fi (foto: Eero Nurmikko)

Maisema-arkkitehtitoimisto Näkymä Oy (2016): Tove Janssonin puisto – Puistohistoriallinen selvitys ja kehittämisperiaatteet. Helsingin kaupungin rakennusviraston julkaisut 2016:4. LIITE 1. Reunaehtoja ympäristötaiteen sijoittamiselle puistoon (s. 63-66).

Tove Jansson (1994): Skatudden. Teoksessa Adress Helsingfors, toim. Helen Svensson, Schildts.
”Däruppe, högt över spårvagnen, finns en mycket smal passage av buskskog tätt intill fundamentet. Där hade jag styrelsemöte för min hemliga förening.” (s. 65); ”Visst kan våren vara nog så trevlig, folk som kommer ut ur sina hål och drar med sig sina barn­vagnar för att vädra småbarn i parken, förresten en mycket tråkig liten park.” (s. 67).

Tove Jansson (2017): Bulevardi ja muita kirjoituksia, toim. Sirke Happonen, Tammi

Katajanokkaseuran vuosikokouskutsu 2021

Katajanokkaseuran johtokunta päätti pitää vuosikokouksen vallitsevasta pandemiatilanteesta johtuen Teams-kokouksena maanantaina 1.3.2021 kello 18:00-20:00

Toimintakertomus, toimintasuunnitelma, tase, talousarvio ja tuloslaskelma löytyvät näiltä sivuilta ennen kokousta.

Liity tietokoneellasi tai mobiilisovelluksella. Liity kokoukseen napsauttamalla tätä

Kokouksen jälkeen kaupunkiympäristön apulaispormestari Anni Sinnemäki vastaa puolen tunnin ajan katajanokkalaisten kysymyksiin kaupunkirakenteesta, rakennuksista ja kaavoituksesta. Kysymykset Sinnemäelle tulee lähettää hyvissä ajoin seuran sähköpostiosoitteeseen katajanokkaseurary@gmail.com.

Asialista

1.                        Kokouksen avaus

2.                        Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen

3.                        Puheenjohtajan ja sihteerin valinta

4.                        Pöytäkirjantarkastajien ja ääntenlaskijoiden valinta

5.                        Vuoden 2020 toimintakertomus ja sen hyväksyminen

6.                        Vuoden 2020 tilinpäätös

7.                        Päätetään tilien hyväksymisestä ja vastuuvapauden myöntämisestä johtokunnalle.

8.                        Toimintasuunnitelma vuodelle 2021

9.                        Käsitellään talousarvio vuodelle 2021 ja päätetään sen hyväksymisestä

10.                      Määrätään jäsenmaksun suuruus

11.                      Päätetään seuran kokousten koollekutsumistavasta

Niille, jotka eivät ilmoita sähköpostiosoitetta, lähetetään kutsu postin välityksellä. Lisäksi ilmoitetaan seuran verkkosivuilla ja sähköpostitse.

12.                      Valitaan seuran johtokunnan puheenjohtaja, jota kutsutaan seuran puheenjohtajaksi

13.                      Valitaan jäsenet johtokuntaan erovuoroisten jäsenten tilalle (Erovuorossa ovat Helena Alkula, Sinikka Harpf, Erkki Leimu, Marketta Suontakanen-Kamaja ja Aarno Teittinen.)

14.                      Valitaan kaksi toiminnantarkastajaa

15.                      Muut asiat, keskustelu

16.                      Kokouksen päättäminen

2020 Toimintakertomus

Toimintakertomus vuodelta 2020

Vuonna 1945 perustettu Katajanokkaseura ry – Skatuddssällskapet rf. on Helsingin vanhimpia kaupunginosayhdistyksiä. Seuran säännöt velvoittavat toimimaan mm. Katajanokan sivistyksellisten olojen kehittämiseksi sekä viihtyvyyden lisäämiseksi alueemme omaleimaisuutta ja erityispiirteitä kunnioittaen. Seura on Helsingin kaupunginosayhdistysten liiton ja Suomen kotiseutuliiton jäsen.

Vuosikokous pidettiin Allas Sea Poolilla 24.2.2020. Kokoukseen osallistui 86 katajanokkalaista. Kokouksen jälkeen Helsingin Kaupunkiympäristön liikennesuunnittelun tiimipäällikkö Kati Kiyancicek ja liikenneinsinööri Juha Väisänen kertoivat Katajanokan liikennejärjestelyistä ja vastasivat ennalta lähetettyihin kysymyksiin työmaa- ja satamaliikenteen ongelmakohdista sekä nopeuden rajoittamismahdollisuudesta katutöyssyillä, poliisivalvonnalla tai liikennesuunnittelun keinoin.

Johtokuntaan kuuluu vuodeksi kerrallaan valittu puheenjohtaja sekä 10 – 15 kahdeksi vuodeksi kerrallaan valittua jäsentä, joista vuosittain noin puolet on erovuorossa.

Vuonna 2020 johtokunnan puheenjohtajana toimi Kati Laasonen. Muina jäseninä olivat Tuula Palaste varapuheenjohtajana, Eija Halla sihteerinä, Helena Alkula (ev) rahastonhoitajana, Martin Bunders, Sinikka Harpf (ev) kokousemäntänä, Aurora Heickell, Marja Karppanen, Erkki Leimu (ev), Marketta Suontakanen-Kamaja(ev), Aarno Teittinen (ev), Kirsti Tolvanen, Minna Dufton (uj), Siru Saarelainen (uj) ja Sisko Lounatvuori (uj). (uj=uusi jäsen) (ev=erovuoroiset )
Johtokunta kokoontui vuoden aikana 8 kertaa. Lisäksi johtokunnan asettamat toimikunnat kokoontuivat useita kertoja pääasiassa sähköpostikokouksin: lehtitoimikuntaa veti Aurora Heickell, ympäristötoimikuntaa Martin Bunders, kulttuuritoimikuntaa Marja Karppanen. Kulttuuritoimikunnan laajennettu ryhmä Kinokan keskuskomitea huolehti seuran elokuvakerhotoiminnasta. Urheilutoimikunta vetäjänään Kirsti Tolvanen ei poikkeusoloista johtuen kokoontunut tänä vuonna.

Jäsenistö ja jäsenmaksut
Vuonna 2020 seurassa oli 442 jäsentä, joista yhteisöjäseniä 22. Jäsenmaksu oli 20 euroa/henkilö ja kannattaja/yhteisöjäsenmaksu 100 euroa. Jäsenmaksut ovat seuran tärkein tulolähde. Toiminta perustuu vapaaehtoistyöhön. Tapahtumien järjestämiseen sekä toimikuntiin osallistui johtokunnan jäsenten lisäksi monia vapaaehtoisia.

Toiminta

72. Ympärijuoksu jouduttiin siirtämään vallitsevan koronatilanteen vuoksi seuraavalle vuodelle.

Kaupunkiviljelyä jatkettiin Linnanpuistossa. Seuralla on yhteensä 55 laatikkoa. Johtokunnan edustajana viljelytoimikunnassa oli Kati Laasonen.

Elokuvakerho Kinokka jatkoi laatufilmien esittämistä Kino K-13:ssa. Esitysten jälkeen oli alkuvuodesta tavan mukaan mahdollisuus yhdessäoloon ja keskusteluun auditorion aulatilassa, mutta koronatilanteen rajoitettua yleisötilaisuuksista osa näytöksistä esitettiin turvavälein ja ilman kanttiinin suomaa virkistymismahdollisuutta. Vuonna 2020 esitettiin 5 filmiä. Filmien vuokrat saatiin lahjoituksena hotelli Katajanokalta, taloudellista tukea on saatu myös Poseidonilta (HOK-Elanto).

Matruusin illallinen järjestettiin 13.8.2020 Matruusinpuistossa turvavälein.

Osallistuttiin OmaStadi 2020-2021 -hankkeeseen viidellä esityksellä, Katajanokan puistojen kunnostamisesta, asukastilan minigolfradan ja uimalaiturin saamisesta Katajanokalle, sekä Katajanokan katajan sähköverkkoon liitettävistä jouluvaloista. Esityksistä jatkoon pääsivät ehdotukset puistoista, asukastilasta, uimalaiturista sekä katajan jouluvaloista. Näitä ehdotuksia pyritään viemään eteenpäin.

Katajanokan ainoa luontaisesti kasvanut kataja koristeltiin joulupuuksi.

Kannanotot ja tapaamiset

Katajanokkaseura jätti mielipiteen Eteläsataman itäosan ja Katajanokanrannan asemakaava ja asemakaavan muutos osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta.

Ympäristötoimikunta on neuvotellut eri tahojen kanssa Merikasarminpuiston suunnitelmasta. ELY-keskus päätti 23.5.2019, ettei se määrää Katajanokan Merikasarminpuiston itäosassa sijaitsevia vanhoja tiiliraunioita suojeltavaksi. Seura valitti päätöksestä hallinto-oikeuteen ja jatkoi neuvotteluja kaupungin kanssa.

Hotellin laajennuksen kaavasta seura esitti lisärakennuksen madaltamista kerroksella. Seuran esitys Allas Sea Poolin edusaukion kunnostamisesta sai vastaukseksi aukion sadevesikaivon kunnostamislupauksen.

Kaupungille kirjelmöitiin turistibussien tyhjäkäynnistä ja pysäköinnistä Satamakadun jalkakäytävillä. Esitystä Katajanokan kadunhoitotehtävien osittaisesta siirtämisestä kaupungin vastuulle kokeiluluontoisesti puollettiin. Tässä vaiheessa ei otettu kantaa koko vastuun siirtämiseen kaupungille.

Helsingin Sataman kanssa keskusteltiin Eteläsataman itärannan ja Katajanokarannan alustavien suunnitelmien vaikutuksista liikenteeseen. Todettiin asiassa olevan yhteisiä intressejä.

Tiedotus

Seuran vuosijulkaisu Katajanokan Kaiku ilmestyi marras-joulukuun vaihteessa. Kaiku jaettiin seuran jäsenille, sekä niille katajanokkalaisille, joiden ovessa ei ole mainospostikieltoa.  Kaiku on lisäksi luettavissa seuran verkkosivuilla osoitteessa skatta.fi.

Toiminnasta ja muista Katajanokkaa koskevista aiheista tiedotetaan myös Facebookin kautta. Seuran sähköpostilaatikon osoite on katajanokkaseurary@gmail.com.

Tulevaisuuden näkymät

Katajanokkaseuran tärkeänä tehtävänä on seurata muutoksia oman asuinalueemme näkökulmasta ja toimia asukkaiden edunvalvojana. Vuonna 2021 seurattaviin hankkeisiin kuuluu keskeisesti Periaatepäätös satamatoimintojen uudelleenjärjestelyistä ja satama-alueiden maankäytön lähtökohdista Eteläsatamassa, Katajanokalla ja Länsisatamassa, Merikasarmin kiinteistön, YIT:n pysäköintiluolan ja jatkuvien rakennushankkeiden sekä liikennejärjestelyjen aktiivinen seuranta, sekä Katajanokan OmaStadi 2020 ehdotusten edistäminen.

Perinteinen ympärijuoksu järjestetään 72. kerran. Myös perinteeksi muodostunut Kinokka-elokuvakerho ja Linnanpuiston kaupunkiviljely sekä Matruusin illallinen ym. tapahtumat jatkuvat kuten ennenkin. Suunnitteluun ja tapahtumien järjestämiseen haetaan yhteistyötä koulun ja muiden katajanokkalaisten toimijoiden kanssa.

Toimintasuunnitelma 2021

Katajanokkaseuran säännöissä seuran tarkoitukseksi on määritelty

  • toimia sivistyksellisten, sosiaalisten ja taloudellisten olojen kehittämiseksi sekä viihtyvyyden lisäämiseksi Katajanokan alueellista omaleimaisuutta ja erityispiirteitä kunnioittaen
  • toimia ympäristönsuojeluun, maisemanhoitoon, liikenne- ja satamajärjestelyihin sekä kaavoitukseen liittyvissä kysymyksissä toimia Katajanokan asukkaiden ja eri yhteisöjen yhdyssiteenä.
  • Katajanokan asukkaiden etujen vaalijana vaikutamme Helsinkiä koskevaan suunnitteluun ja päätöksentekoon, toimimme yhteistyössä kotiseututyön eri järjestöjen kanssa ja harjoitamme Katajanokkaa koskevaa tallennus‑ ja julkaisutoimintaa sekä järjestämme mahdollisuuksien mukaan juhla- ym. tilaisuuksia.

Vuonna 2021 ympäristössämme seurattavia kohteita ovat erityisesti

  • Eteläsataman itäosan ja Katajanokanrannan kaavoitustyö
  • Kauppatorin suunnitelmat
  • Vanhojen asemakaavojen ajantasaistaminen
  • Ulkoministeriön ja muiden työmaiden liikenne ja työmaavalot
  • Katajanokan liikenneturvallisuuden parantaminen
  • YIT:n parkkiluolahanke ja Kanavakatu 11-14:n rakennushanke
  • Sataman tulevat uudelleenjärjestelyt ja liikenne.

Katajanokan puistojen kehittäminen ja hyödyntäminen

  • Tove Janssonin puiston kehittäminen. Puistossa sijaitsevan leikkipaikan uudistaminen ja rakentaminen Muumi-teemapuistoksi.
  • Pyrimme edistämään Linnanpuiston, Matruusinpuiston ja muidenkin puistojen asukaskäyttöä ja muistutamme kaupunkia liikuntavälineiden saamiseksi rannan lenkkipolun varrelle sekä leikkipaikkojen kunnostamisesta ja välineiden uudistamisesta OmaStadi 2020-2021 hankkeen kautta.
  • Järjestämme koronarajoitusten salliessa, esimerkiksi syksyllä koulujen alettua, pallokentän avajaiset yhteistyössä katajanokkalaisten toimijoiden kanssa; kutsutaan leikkimieliseen kisaan mm. naapureita Suomenlinnasta ja Kruununhaasta.
  • Jatkamme kaupunkiviljelyä Linnanpuistossa.
  • Järjestämme perinteisen Matruusin illallisen elokuussa Matruusinpuistossa
  • Välitämme asukkaiden toiveita Merikasarminpuiston peruskorjauksen suunnitteluun ja päätöksentekoon sekä korostamme yhteissuunnittelun tärkeyttä. Jatkamme historiallisesti merkittävien rauniomuurien puolustamista. Tuodaksemme esille peruskorjattavan puiston mahdollisuuksia mm. kahvilapaviljongin sijoituspaikkana.
  • Jatkamme vuonna 2016 ja 2020 ripustettujen linnunpönttöjen huoltamista ja uusimista.

Yhteistoiminta

  • OmaStadi 2020-2021. Pyrimme hankekohtaiseen yhteistyöhön ja osallistumme aktiivisesti niiden edistämiseen.
  • Jatkamme yhteistyötä katajanokkalaisten yhdistysten ja toimijoiden kanssa; erityisesti panostamme yhteistyöhön Katajanokan ala-asteen kanssa.
  • Osallistumme Helsingin kaupunginosayhdistykset ry Helkan toimintaan ja pyrimme yhteistyöhön naapurikaupunginosayhdistysten kanssa.

Tiedotus

  • Jatkamme vuosijulkaisu Katajanokan Kaiun toimittamista; on Kaiun 60. juhlavuosi. Käytämme sähköpostilistaa tiedotukseen jäsenille ja muille kiinnostuneille. Ylläpidämme seuran kotisivuja osoitteessa www.skatta.fi sekä seuran facebook-sivuja. Tiedotamme myös toiminnastamme mahdollisuuksien mukaan mm. Helsingin uutisissa, Meri-Helsingissä ym. lehdissä.

Muu toiminta

  • Katajanokan ympärijuoksu järjestetään 72. kerran. Pyrimme saamaan muitakin toimijoita mukaan järjestelyihin sekä tapahtumalle sponsoreita.
  • Jatkamme syksyllä 2006 aloitettua KINOKKA-elokuvakerhotoimintaa Kino K-13:ssa laatuelokuvien merkeissä. Keväällä esitetään 3-4 filmiä, samoin syyskaudella.
  • Jatkamme Katajanokka-aiheisten korttien myyntiä.
  • Pyrimme järjestämään joululaulutilaisuuden, koronatilanteen salliessa.
  • Vuonna 2021 kulttuuriympäristöpäivien vuositeemana on rajaton ja avoin. Pyrimme toteuttamaan teemavuoden tavoitteita lisäämällä avoimuutta, parantamalla saavutettavuutta ja kaatamalla raja-aitoja.

Katajanokkaseura ry:n kannanotto Uspenskin katedraalin portaiden ja puistokäytävän suunnitelmaluonnoksesta

helsinki.kirjaamo@hel.fi

ollipekka.aalto@hel.fi

 

Katajanokkaseura toteaa, että Uspenskin katedraaliin johtavan porrasyhteyden uusiminen on perusteltua, jopa välttämätöntä. Hanke on toisaalta kulttuurihistoriallisesti ja kaupunkikuvallisesti niin merkittävä, että sen suunnittelu ja toteutus edellyttää erityistä hienovaraisuutta.

Kanavapuisto porrasyhteyksineen sijaitsee RKY-alueella ’Katajanokan vanha osa’, joten muutostoimenpiteet tulee tehdä harkitusti ja hienovaraisesti yhteistyössä museoviranomaisten kanssa. Paikka on topografisesti ja kaupunkikuvallisesti erittäin merkittävä ja näkyvä, kuten vanhasta valokuvasta ilmenee. Resvoyn Rauhan kappelin (1913-20) paikka tuskin kaipaa maastoon merkitsemistä, mutta historiallisista vaiheista kertovan infotaulun asentamista esim. portaiden ylätasanteelle voisi harkita.

Hankkeessa on kyse uudis-, ei korjausrakentamisesta; täsmällinen ja ”teollinen” porrasyhteys korvaa nykyisen epäsäännöllisyksiä sisältävän, niin rakentajien kädenjälkiä kuin käyttäjien jalanjälkiä näyttävän rakennelman.

Kannatettavia ratkaisuja suunnitelmasta löytyy:

  • portaiden sijainti ja muoto on periaatteessa nykyisellään,
  • askel- sekä noppa- ja nupukiviä käytetään uudelleen,
  • porrasyhteydestä tulee nykyistä helppokulkuisempi, väljempi ja turvallisempi (valaistus, lumensulatus/ talvikunnossapito, hulevesien ohjaus ym.),
  • uusi ylätasanne on toiminnallisesti hyvä mm. matkailijaryhmiä ajatellen; tasanne voisi toimia myös kulkureittinä Kanavapuiston kalliolle – tämän suositun ilta-auringonottopaikan käyttöä ei ehkä tarvitse edistää muttei voi rajoittaakaan.

Haasteitakin on:

  • ympäristön patina ja aikasyvyys sekä symbolisisältö katoavat tai ohenevat merkittävästi,
  • rakennustyöt perustuksineen vaativassa maastokohdassa aiheuttanevat mittavia muutoksia maastoon ja kasvillisuuteen,
  • kulkuyhteys kalliolaelle (pinnoitteet, mahdollinen pengerrys, istutukset jne.) on ratkaisematta,
  • suunnitelman hyvin suppea selostus ei anna kuvaa historiallisista vaiheista, nykytilasta eikä ympäristövaikutuksista.

Mahdollinen tarkempi jatkosuunnittelu ja toteutus tulisi järjestää tiiviissä yhteistyössä museoviranomaisten sekä ortodoksisen seurakunnan edustajien kanssa.

Arvokkaan kasvillisuuden (syreenien, mongolian- ja tataarivaahteroiden) suojaukseen, mahdolliseen siirtoon ja uudelleen istutukseen sekä täydennysistutuksiin tulisi kiinnittää erityistä huomiota.

Helsingissä: 5.2020

Katajanokkaseura ry.

Katajanokkaseura ry:n vastine Katajanokan vanhoja tiiliraunioita koskevasta rakennussuojeluesityksestä annettujen lausuntojen johdosta.

PL 35, 00023 Valtioneuvosto, kirjaamo@ym.fi

Diaarinumero VN/5207/2019                                                

Katajanokkaseura on lähtenyt esittämään Merikasarminpuiston vanhojen tiiliraunioiden suojelua yleisiin valtakunnallisiin suojelusäännöksiin vedoten, koska seuran näkemyksiä ja paikallistuntemusta ei ole koettu otettavan puiston kohennussuunnitelmaa laadittaessa riittävän vakavasti.

Katajanokkaseuran mielestä suojelutavoitteita ei ole pyritty ottamaan riittävästi huomioon puiston peruskorjauksen suunnittelun yhteydessä, ja pitää lausumaa, tai että ”tiilimuuri korjattuna toteuttaa näin ollen voimassa olevan asemakaavan tavoitteita” virheellisenä.

Fragmenteiksi jätetyt rauniot kertovat alueen rakennushistoriasta. Niiden nykyinen muoto ja korkeudet ovat alueen asemakaavan laatineiden arkkitehtien, Wilhelm Helander, Pekka Pakkala ja Mikael Sundmanin, paikan päällä muuriin merkitsemät. Puiston sommitteluelementtinä rauniot ilmaisevat 1970-luvun asemakaava-aineistossa havainnollistettua ideaa sekä viittaavat myös maisemapuistojen historiallisiin ihanteisiin raunioista osana puistoa.

Peruskorjauksen suunnittelussa on ollut lähtökohtana rakenteiden kestävyys ja huoltovapaus. Arviointia tehtäessä käytettävissä ollut selvitysaineisto tiilirakenteista ei ole antanut riittävää kuvaa niiden sään kestävyydestä ja korjattavuudesta. Kaupungin myöhemmin teettämässä Merikasarminpuiston tiilimuurien kuntotutkimuksessa (Contesta Oy 17.12.2019) muurien tekniset kunnostamismahdollisuudet on arvioitu uudelleen. (Liite)

Puistosuunnitelman muurien madaltamisehdotus metriin ei perustu mihinkään normiin eikä ole muutenkaan perusteltavissa. Katajanokkaseura yhtyy Museoviraston näkemykseen, jonka mukaan fragmenteiksi jätetyt rauniot kertovat alueen rakennushistoriasta ja ilmaisevat puiston sommitteluelementteinä 1970-luvun asemakaava-aineistossa havainnollistettua ideaa, sekä viittaavat myös maisemapuistojen historiallisiin ihanteisiin raunioista osana puistoa. Katajanokkaseura on Museoviraston kanssa samaa mieltä, että puistorakenteille asetettujen vaatimusten puitteissa raunioihin kajoamisen tulee olla mahdollisimman vähäistä.

Todettakoon vielä, että asemakaava vuodelta 1977 on toteuttamattomilta osiltaan MRL 60 §:n mukaan selkeästi vanhentunut (yli 13 vuotta) ja sen ajantasaisuus on arvioitava ennen rakennusluvan myöntämistä. Vaikka nyt ei haeta rakennuslupaa, voidaan kiistatta todeta asemakaavan olevan päivittämisen tarpeessa. Tämä on oleellista nyt ajankohtaisen puistoalueen osalta, koska sen toiminnallinen, liikenteellinen ja ympäristöllinen liittyminen koillispuolella sijaitseviin puisto- ja katualueisiin tapahtuu saumattomasti tämän vanhentuneen, hoitamattomaksi joutomaaksi vuosikymmeniksi jätetyn kaava-alueen poikki. Ennen kuin tämä asia on ratkaistu, ei pidä kajota tähän saakka säilyneisiin rakenteisiin. 

Katajanokkaseura katsoo, että Merikasarminpuiston itäosan suunnittelun lähtökohtana tulee olla rauniomuurien säilyttäminen, ja mikäli niitä ei suojella rakennussuojelulailla, niin Helsingin kaupungin tulee käynnistää asemakaavan muutos, jossa säilyttämisen edellytykset selvitetään.

Helsingissä 21. 5.2020

Katajanokkaseura ry.

Esitys Katajanokanrannan uusista suojateistä

Liikenneinsinööri Juha Väisänen

Kaupunkiympäristön toimiala/ Liikenne ja katusuunnittelu

Esitys Katajanokanrannan uusista suojateistä

Katajanokanrannan ylitse johtavia suojateitä ei ole tällä hetkellä asukkaiden turvallisuuden kannalta riittävästi ja osa olemassa olevista ei sijaitse tarkoituksenmukaisilla paikoilla.

Linnankadun ja Puolipäivänkadun kohdalla Katajanokanrannan ylitse ovat suojatiet näiden poikkikatujen länsipuolen jalkakäytävien jatkeena. Amiraalinkadun kohdalla Katajanokanrannalla on liikenteen hidaste ja se on samalla myös suojatie.  Siitä eteenpäin Matruusinkadun ja Merisotilaankadun kohdalla ei ole suojatietä Katajanokanrannan ylitse. Amiraalinkadun jälkeen Katajanokanrannan päähän ulottuvalla tieosuudella on 2 suojatietä, mutta ne eivät sijaitse poikkikatujen kohdalla. Tämä johtaa siihen, että asukkaat ylittävät Katajanokanrannan näiden poikkikatujen kohdalla ilman suojatietä ja tämä tilanne on asukkaiden kannalta turvaton, erityisesti pienille lapsille ja hitaammin liikkuville. Kulku asuinalueelta suosittuun Matruusinpuistoon kulkee Katajanokanrannan ylitse juuri näiden kahden poikkikadun kohdalla.

Esitämme, että Matruusinkadun ja Merisotilaankadun länsipuolen jalkakäytävien jatkeeksi tehdään suojatiet ja toinen suojatie voisi olla samalla myös liikenteen hidaste kuten Amiraalinkadun kohdalla. Katajanokanrannalla autojen nopeudet nousevat välillä vaarallisen koviksi, hidaste hillitsisi ylinopeuksia.

Katajanokanranta päättyy Merikasarminkadun risteykseen ja tällä kohdalla ei ole myöskään suojatietä. Suojatie on erityisen tarpeellinen, koska tällä kohdalla ylitetään rantaväylä, kun mennään juuri avatulle tekonurmijalkapallokentälle. Samassa kohdassa tulisi myös selkeyttää jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden kulkuväylät, pyöräilijöiden tulee tässä kohdin siirtyä ajamaan ajoväylälle, kun Laivastopuiston pyöräilyllekin tarkoitetut väylät loppuvat.

Tulemme mielellämme mukaan, jos esitystämme halutaan konkretisoida liikennesuunnittelijan ja Katajanokkaseuran edustajien yhteisellä käynnillä paikan päällä.

Helsingissä 5.10.2020

Katajanokkaseura ry

Katajanokan Kaiku

Kaiku2020 kansi
Katajanokkaseura julkaisee Katajanokan Kaiun vuosittain marras-joulukuussa.
Kaiku jaetaan Katajanokan kaikkiin niihin talouksiin ja yrityksiin, jotka sallivat mainos- ja ilmaisjakelut. Katajanokkaseuran jäsenille se postitaan.

Toimituskunta 2020

  • Aurora Heickell, vastaava toimittaja, aurora.heickell(at)gmail.com
  • Tuula Palaste, toimitussihteeri ja ilmoitusmyynti, tuula.palaste(at)gmail.com
  • Erkki Leimu, ilmoitusmyynti, erkki.leimu(at)welho.com
  • Siru Saarelainen
  • Eija Halla
  • Rea Anner
  • Martin Bunders
  • Sirpa Pääsky
  • Tarja Djateu
  • Julia Vuori
  • Eero Nurmikko

Lähetä juttuvinkki Kaikuun:  katajanokkaseurary@gmail.com

 

Vuosikokous etänä 1.3.2021

Katajanokkaseuran hallitus päätti kokouksessaan pitää tämän vuoden vuosikokouksen 1.3.2021 etäkokouksena. Jos haluat lähettää asialistalle käsiteltävän asian tai ehdottaa uutta hallituksen jäsentä lähetä viestiä osoitteeseen katajanokkaseurary(ät)gmail.com