HELSINGIN KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNNALLE

Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 62 §:n mukaisena osallisena allekirjoittanut kaupunginosayhdistys Katajanokkaseura esittää MRL 65 §:n mukaisen muistutuksen Helsingin yleiskaavaehdotuksesta.
Muistutus koskee Katajanokan kaakkoisen ranta-alueen kantakaupunki C2 kaavamerkintää ja siihen liittyvää kaavaselostuksen osaa ja kantakaupunki-teemakarttaa, joiden mukaan alueelle esitetään lisärakentamista. Kaavaehdotuksessa ei ole huomioitu seuran kaavan luonnosvaiheessa tekemää muutosehdotusta eikä vuorovaikutusraportissa annettu vastine tyydytä seuraa.

Alueella on voimassa sisäasiainministeriön 14.7.1977 vahvistama Katajanokan kärjen asuntoalueen asemakaava (7534) ja ympäristöministeriön 20.11.1986 vahvistama satama-alueen ja Matruusinpuiston asemakaava (9146). Yleiskaavaehdotus sisältää näissä asemakaavoissa osoitettuihin ja toteutettuihin käyttötarkoituksiin muutoksia, jotka edellyttäisivät em. asemakaavojen muuttamista.


1. Muistutuksen kohdealueen suhde laajempiin suunnitelmiin ja tavoitteisiin
Täydennysrakentamisen sijoittaminen ko. rantakaistalle vaikeuttaa muiden yleiskaavaa laajempien tavoitteiden ja suunnitelmien sekä myös yleiskaavalle asetettujen muiden tavoitteiden toteutumista tai on ristiriidassa niiden kanssa.

Suomenlinna Unescon maailmanperintökohde
Katajanokka kuuluu Suomenlinnan maailmanperintökohteen suoja-alueeseen (buffer zone), jolla maiseman pysyvyydelle kohdistuu erityisiä vaatimuksia. Suomen anomuksesta vuonna 1991 Suomenlinna liitettiin Unescon maailmanperintöluetteloon ainutlaatuisena Euroopan linnoitusarkkitehtuurin esimerkkinä.
Suomenlinna ympäristöineen on myös valtakunnallisesti arvokas maisema-alue (valtioneuvoston päätös 5.1.1995).

Katajanokka merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö
Katajanokan vanha osa sisältyy Museoviraston inventointiin valtakunnallisesti merkittävistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä (RKY). Inventointi on valtioneuvoston päätöksellä 22.12.2009 otettu maankäyttö- ja rakennuslakiin perustuvien valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkoittamaksi inventoinniksi rakennettuna kulttuuriympäristönä 1.1.2010 alkaen.

Maakuntakaavassa Katajanokka kulttuurihistoriallisesti merkittävä alue
Uudenmaan maakuntakaavassa (vahvistettu 8.11.2006) Katajanokka kokonaisuudessaan on kulttuurihistoriallisesti merkittävä alue. Aluetta koskeva suunnittelumääräys: ”Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on otettava huomioon kulttuuriympäristön ominaispiirteiden vaaliminen ja turvattava merkittävien maisema- ja kulttuuriarvojen säilyminen. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on arvioitava ja sovitettava yhteen maakuntakaavassa osoitetun käyttötarkoituksen mukainen maankäyttö sekä maisema- ja kulttuuriarvot.”

Helsinkipuisto (kansallinen kaupunkipuisto)
Katajanokan rannat ovat osa kaavailtua Helsinkipuistoa, jonka vuonna 2012 valmistuneessa yleissuunnitelmassa todetaan mm: ”Helsinkipuiston kantakaupungin ja Katajanokan rannoista kehitetään korkeatasoista, toiminnallista julkista ulkotilaa, jossa voi olla tiiviisti yhteydessä veteen. Katajanokan kärjen puisto kunnostetaan korkeatasoiseksi merelliseksi oleskelutilaksi. Katajanokan kärjen puiston rannasta avautuu laaja näkymä Kruunuvuorenselälle ja Kalasataman ja Korkeasaaren suunnalle. Näkymiä puistoa ympäröiviltä kaduilta Kruunuvuorenselälle tulee avata”.

Rantaraitti on kaavaehdotuksessa aivan oikein pantu kiertämään myös Katajanokan rantoja, mutta houkutteleeko täyteen rakennettu ranta käyttämään sitä?


2. Muistutuksen kohdealue Katajanokan osana
Katajanokan kärjen asemakaava-alue arkkitehtonisena kohteena
Arkkitehtien Helander, Pakkala, ja Sundman 1970-luvun alussa voittaman ideakilpailun pohjalta laadittua Katajanokan uuden alueen asemakaavaa on pidetty onnistuneena nimenomaan siksi, että se otti huomioon merellisen maiseman. Ideakilpailulla saadun tuloksen ansiot mitätöitäisiin merimaiseman eteen kaavaillulla täydennysrakentamisella.lentokoneesta p

Liikenne Katajanokalla
Katajanokka sijaitsee liikennekapeikon takana. Jo nykyisillä väestömäärillä (n. 4500) pääsy saarelle ja saarelta ruuhkautuu ajoittain pahasti. Katajanokan vanhan puolen täydennysrakennussuunnitelmat (Kesko ja Kirkkohallitus) merkitsevät jo väestömäärän ja liikenteen lisääntymistä. Yleiskaavan lisärakentaminen merkitsisi noin 40 %:n väestön lisäystä ja ajoneuvomäärän kasvamista noin 3000:een.
Mikäli sataman vuoro- ja risteilyliikenne nykyisestä (päivittäin noin 8000 matkustajaa ja 1000 ajoneuvoa) lisääntyy, kuten Helsingin Satama Oy:n kehityssuunnitelmien mukaan näyttäisi tapahtuvan, heikkenee liikenteen toimivuus lisärakentamisesta riippumatta entisestään.
Väestömäärän kasvattamista Katajanokan kaltaisen liikennekapeikon takana tulee arvioida kriittisesti myös poikkeusolosuhteisiin varautumisen kannalta. Seuran esittämä maanalainen huoltotunneli satamaliikennettä varten parantaisi oleellisesti tilannetta.

Puistot ja lähivirkistysalueet Katajanokalla
Matruusinpuisto on Katajanokan merenpuoleisen osan ainoa varsinainen oleskelupuistikko. Muut rantaa kiertävät puistoalueet on varattu sinänsä tarpeellisina palloiluun, leikkipuistoksi ja koirapuistoksi. Ei ole uskottava se suunnittelijan esittämä perustelu, että samanaikaisesti täydennysrakentamisen kanssa pystyttäisiin lähivirkistysaluetta kehittämään. Havainnepiirroksissa esitetty kapea viherkaista ei korvaa oleskelu- ja tapahtumapuistoja. Myös Katajanokan luonnon eläinten elinmahdollisuuksia rakentamisella oleellisesti heikennettäisiin.

Katajanokalla on jo nyt puistoja eteläisen suurpiirin keskiarvoa (17,9 m²/asukas) vähemmän. Yleiskaavaehdotuksen toteutuminen huonontaisi tilannetta entisestään (noin 10 m²/asukas).

Koko Katajanokanranta, Matruusinpuisto ja siihen tulevaisuudessa liitettävät rantapuistot, pitää yleiskaavassa osoittaa Ullanlinnan erittäin suositun Meripuiston rinnalla kantakaupungin ainutlaatuisen, yhteisen merenrannan ja Suomenlinnan maiseman kaupunkipuistoksi, jota kehitetään kaikille kaupunkilaisille avoimena maisema- ja käyttöpuistona ja Helsingin merellisenä käyntikorttina. Yleiskaavan asukasluku- ja tiivistämistavoite korostaa tarvetta säilyttää kaupunkirakenteessa Helsingin keskeiset erityispiirteet ja arvot, ainutlaatuiset ranta-alueet ja puistot. 

Nykyinen Matruusinpuisto jo toimii ja sitä voidaan kehittää kasvavan risteilijäliikenteen naapurina ja Helsingin käyntikorttina.

Palvelut Katajanokalla
Mahdollisena hyötynä täydennysrakentamisesta ja sen seurauksena väkimäärän kasvusta pidetään palvelujen parantumista.
Näin uskottiin ja tapahtuikin uutta aluetta rakennettaessa 1980-luvulla. Kauppoja ja ravintoloita ilmestyi ja koulu- ja päiväkotipalvelut paranivat. Syntyneet kaupalliset palvelut eivät kuitenkaan kannattaneet, sillä niistä ei ole paljonkaan jäljellä. Keskustan monipuolinen ja helposti saavutettava tarjonta on syy kaupallisten palvelujen menestymättömyyteen – ei niinkään väestöpohja.

Arvioita toteuttamisen edellytyksistä
Muistutusalue on merestä täytettyä aluetta. Täyttöä aikanaan teollisuusalueelle tehtäessä ei ole huomioitu sitä, että alue tulisi asuntorakennuskäyttöön. Rakentaminen tulisi olemaan erittäin haasteellista ja kallista. Lisäksi rantamaisemaa tulisi mahdollisesti pilaamaan vuosiksi painomaavallit tai mittava maamassojen siirto.

3. Kaavan vaikutusten arviointi
Kun kaavoitustyössä tavoitteeksi on asetettu huomattava täydennysrakentaminen valmiiseen ja vakiintuneeseen kaupunkirakenteeseen, olisi kohteiden valinnan tullut perustua kohteiden vertailutarkasteluun ja vaikutukset arvioida kunkin kohteen lähiympäristön kannalta. Tällainen menettely olisi jotenkin turvannut eri kaupunginosien ja kaupunkilaisten tasapuolisen kohtelun.

4. Yhteenveto
Muistutuksella pyritään tuomaan päätöksentekijöille esiin muistutusalueen täydennysrakentamiseen liittyvät ongelmat ja ristiriidat valtakunnallisiin, maakunnallisiin ja Helsingin kaupungin omiinkin tavoitteisiin nähden.

Muistutusalue sijoittuu sekä matkailullisesti että Helsingin merellisen imagon kannalta kriittiseen paikkaan. Noin puolen kilometrin säteen sisällä on sekä Suomenlinna että Helsingin kaupunkirannat Katajanokalta Kauppatorin rantaan ja edelleen Kaivopuiston rantaan. Tämän puolen kilometrin säteen keskellä ovat lisäksi lailla rauhoitetut lintuluodot.

5. Esitys
Katajanokkalaisia edustavana kaupunginosayhdistyksenä Katajanokkaseura esittää yleiskaavaehdotuksen muuttamista siten, että Katajanokan kaakkoisrannan nykyinen ja voimassa olevien asemakaavojen mukainen maankäyttö vahvistetaan myös tulevassa yleiskaavassa ja että satamaliikennettä varten tehdään varaus maanalaisesta huoltotunnelista.

Tällöin kaavakartassa kantakaupunki-merkintä muutetaan asemakaavan alueita vastaten satamatoimintojen alueeksi ja puisto- ja lähivirkistysalueeksi. Vastaavat muutokset tehdään myös kaavaselostukseen ja kantakaupungin teemakarttaan.

Seura pyytää kaupungin kantaa tähän muistutukseen kirjallisena alla olevaan sähköpostiosoitteeseen.

Helsingissä 29.1.2016

Joomla templates by a4joomla