kannanotot 

 

Yleiskaavaehdotuksessa Helsingin rantapuistot tulee säilyttää.



Kaupungin vasta pari vuotta sitten rakentama Matruusinpuisto on itäisen kantakaupungin Suomenlinnan puolen puisto. Suomenlinnan selälle avautuvan näkymänsä puolesta sillä potentiaalia kehittyä suosituksi koko kaupungin yhteiseksi rantapuistoksi, Merisataman rannan tapaan.

Rajusti kasvavan Helsingin merenrantapuisto ei ole viisas valinta rakennusmaaksi. Yleiskaavaehdotuksessa piirretty, rakentamiselta jäävä kapea viherkaista ei korvaa oleskelu- ja tapahtumapuistoa. Yleiskaavan asukasluku- ja tiivistämistavoite korostaa tarvetta säilyttää kaupunkirakenteessa Helsingin keskeiset erityispiirteet ja arvot, ainutlaatuiset ranta-alueet ja puistot.

Helsingin kantakaupungin merenrannat on kaukonäköistä pitää ja kehittää edelleen kasvavan kaupungin meripuistoina. Tiiviin Helsingin eritysluonne, meri, vapaat rannat ja puistot on parasta Stadia - myös yleiskaavan tavoitevuonna 2050.

Matruusinpuisto ja siihen liitettävät rannat tulee yleiskaavassa osoittaa Ullanlinnan erittäin suositun ja yleiskaavassa sellaisena säilyvän Meripuiston rinnalla kantakaupungin ainutlaatuisen, yhteisen merenrannan ja Suomenlinnan maiseman kaupunkipuistoksi, jota kehitetään kaikille kaupunkilaisille avoimena maisema- ja käyttöpuistona ja Helsingin merellisenä käyntikorttina.

 

HELSINGIN KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNNALLE

Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 62 §:n mukaisena osallisena allekirjoittanut kaupunginosayhdistys Katajanokkaseura esittää MRL 65 §:n mukaisen muistutuksen Helsingin yleiskaavaehdotuksesta.
Muistutus koskee Katajanokan kaakkoisen ranta-alueen kantakaupunki C2 kaavamerkintää ja siihen liittyvää kaavaselostuksen osaa ja kantakaupunki-teemakarttaa, joiden mukaan alueelle esitetään lisärakentamista. Kaavaehdotuksessa ei ole huomioitu seuran kaavan luonnosvaiheessa tekemää muutosehdotusta eikä vuorovaikutusraportissa annettu vastine tyydytä seuraa.

Asemakaavan muutos, Katajanokan pysäköintilaitos

Katajanokkaseura esittää Katajanokan pysäköintilaitosta koskevasta asemakaavan muutosehdotuksesta muistutuksena seuraavaa:

Asemakaavaehdotus mahdollistaa 500 auton maanalaisen pysäköintilaitoksen rakentamisen makasiinien alueelle Katajanokan eteläisen rannan tuntumaan, lähelle matkustajaliikennesatamaa. Kaksisuuntaisia sisään- ja ulosajoramppeja esitetään nykyisen huoltoaseman tontille, josta on suunniteltu ajoyhteys Kanavakatu 14:n kohdalla. Pysty-yhteydet laitoksesta maanpinnalle on ehdotettu hissein ja portain huolto-aseman ja vanhan öljysäiliön tontille sekä ulkoasiainministeriön rakennuksen itäpuolella olevalle aukiolle. Huoltoasemakortteliin on valmisteilla asemakaavan muutos toimisto- ja/tai liikerakennuksen sijoittamiseksi kortteliin, yhtenä tavoitteenaan pysäköinti-laitoksen luiskan ja pysty-yhteyden integroiminen rakennukseen. Katajanokkaseura pitää luiskan sijoitusta parannuksena aiempiin suunnitelmiin.

Katajanokkaseuran mielestä nyt nähtävillä oleva asemakaavan muutosehdotus parantaa pysäköintilaitoksen sovittamismahdollisuuksia Katajanokan kaupunkikuvaan. Pysäköintilaitos lisäisi myös jossain määrin pysäköintipalveluiden saatavuutta alueella.

Katajanokkaseura on erityisen huolissaan pysäköintilaitoksen aiheuttamista liikennevaikutuksista. Pysäköintilaitos – ja sen louhiminen – lisää Katajanokan ajoneuvoliikennettä ja ajoittaista ruuhkaisuutta entisestään. Jo nyt matkustajalaivojen (Viking Line) purku- ja lastausliikenne ruuhkauttaa pahoin Kanavakadun ja sen lähikadut. Sisäänajorampin sijoittamista lähemmäksi Katajanokan siltoja – mieluiten Pohjoisrannan puolelle - olisi syytä vielä tutkia. Lisäksi Katajanokkaseura katsoo, että suunnitelman havainnekuvissa erillisinä näkyvät pysäköintilaitoksen hormi- ja sisäänkäyntirakennukset tulisi sijoittaa rakennuksiin, esim. Keskoon. Esitetyt pysty-yhteydet – erityisesti ulkoasiainministeriön rakennuksen vieressä – vaikuttavat kömpelön irrallisilta ja heikentäisivät kaupunkikuvaa sekä sulkisivat jossain määrin kävelyreittejä. Pysäköintilaitoksen ilmanvaihtohormien äänitaso tulee varmistaa rakenne- ja laitesuunnittelussa riittävän hiljaiseksi.

Asemakaavan muutosehdotuksen toteutusselostuksen (Sito Oy) mukaan pysäköintilaitoksen rakentamisen louhinnan kesto on noin 1,5 vuotta. Hallilouhinnassa keskimääräinen louhintamäärä on noin 1000 m3 päivässä. Tämä merkitsee noin 140 autokuormaa lisää liikennettä Katajanokalle joka päivä. Kallioaineksen räjäytykset 2–5 kertaa päivässä aiheuttavat tärinää ja ympäristömelua. Katajanokkaseura pitää välttämättömänä, että pysäköintilaitoksen suunnittelun ja rakentamisen edetessä katajanokkalaisille sekä järjestetään säännöllisesti erillisiä tiedotustilaisuuksia että toteutetaan luvatut riskianalyysit, katselmukset ja dokumentointi. Räjäytystyön aikana tulee ehdottomasti huolehtia siitä, että työ ei aiheuta lähialueen rakennuksille halkeamia eikä muita vahinkoja. Rakennusten ennakkokatselmukset yhdessä kiinteistöjen omistajien kanssa tulee tehdä riittävän laajalta alueelta.

8.4.2015 Katajanokkaseura ry - Skatuddssällskapet rf

Tuula Palaste-Eerola, puheenjohtaja
Helena Alkula, sihteeri

Katajanokkaseura on Helsingin uuden yleiskaavan – Kaupunkikaavan luonnoksen yleisistä koko kaupunkia koskevista lähtökohdista ja painotuksista pääosin samaa mieltä. Yleiskaavan tulee mahdollistaa kaupunkilaisille jatkossakin hyvän kaupunkielämän puitteet Helsingin erityispiirteet säilyttäen. Hyvään kaupunkielämään liittyy riittävä asuntotuotanto, palvelujen saatavuus, palvelujen ja työpaikkojen saavutettavuus sekä viihtyisä ja turvallinen kaupunkiympäristö ja riittävät virkistysalueet.

Katajanokkaseura keskittyy seuraavassa Katajanokan alueeseen.

Puistot

Katajanokkaseura esittää Katajanokan pysäköintilaitoksen asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta sekä kaavaluonnoksesta mielipiteenään seuraavaa.

Asemakaavan muutos mahdollistaa maanalaisen 500 auton pysäköintilaitoksen rakentamisen Katajanokalle. Kaksisuuntaisia sisään- ja ulosajoramppeja esitetään alustavasti nykyisen huoltoaseman tontille, josta on suunniteltu ajoyhteys Kanavakatu 14:n kohdalla. Pysty-yhteyksiä laitoksesta maanpinnalle hissein ja portain tutkitaan jatkosuunnittelun yhteydessä.

Katajanokkaseura ry:n kannanotto Helsinki Allas Oy:n lupapyyntöön Katajanokanlaiturin käytöksi meriuimala-alueena

Helsinki Allas Oy hakee lupaa rakentaa meriuimala Katajanokan rantaan kahdeksaksi vuodeksi. Uimalassa olisi neljä kelluvaa uima-allasta, hiekkaranta ja nurmialue. Uimalan sisätilat olisivat kaksikerroksisessa puuverhoillussa rakennuksessa. Rakennukseen tulisi saunan lisäksi myös mm. kahvila, ravintola ja kauppa. Rakennuksen katto toimisi terassina, jonne olisi vapaa pääsy.

Katajanokkaseura ry:n mielipide 16.8.2013

Vyökatu 3, suunnitelma rakennuksen muuttamiseksi asuinkäyttöön

Katajanokkaseura ry on 14.8.2013 saanut tutustua suunnitelmaan Linnapuistossa sijaitsevan (Vyökatu 3) huoltorakennuksen muuttamiseksi asunnoiksi ja rakennusta ympäröivän alueen (määräala) käyttöehdotukseen.

Kiinteistöviraston tilakeskukselle on 13.11.2012 myönnetty poikkeamislupa puistossa sijaitsevan huoltorakennuksen muuttamiseksi asuinkäyttöön mm. ehdolla, että "Määräalan rajausta tulee tarkentaa yhteistyössä kaupunkisuunnitteluviraston kanssa siten, että rajaus ei estä puiston käyttöä. Määräalan saa rajata puistoa vasten korkeintaan 50 cm korkealla ympäristöön sopivalla tiilimuurilla. Piha-alueen pintamateriaalien tulee sopia puiston pintamateriaaleihin. Määräalalle ei saa sijoittaa kiinteitä kalusteita, autopaikkoja eikä jätehuollon tiloja."

Hanke sijaitsee Katajanokan keskeisen Linnanpuiston pohjois- ja eteläosan ("yläpuisto- alapuisto") välissä. Kulkuyhteydet puiston osien  (sekä myös koulun pihan) välillä ovat puiston käyttämisen oleellinen ominaisuus.

Katajanokkaseuralle esitetyssä suunnitelmassa rakennuksen itäpuolinen, rakennuksen ja koulun välinen, kaupunkikuvallisesti mielenkiintoinen kujamainen kulkutie on esitetty rajattavaksi määräalan sisään ja se suljettaisiin yli 3 metrin korkuisella aidalla ja sinne sijoitettaisiin kiinteitä rakennelmia, mm. sauna.

Rakennuksen länsipuolelle suunniteltu piha-alue jättäisi hiljattain valmistuneen ns. muotopuiston ja hakijoiden esittämän määräalan väliin vain kapean polun. Polku ei täytä puiston osien väliselle kulkuväylälle asetettavia vaatimuksia kesä- eikä etenkään talvikäytössä.

Katajanokkaseura pitää huoltorakennusten muuttamista asuinkäyttöön hienona ja kannatettavana hankkeena, mutta katsoo, että nykyinen suunnitelma poikkeaa 13.11.2012 myönnetyn poikkeamispäätöksen niistä ehdoista, jotka koskevat puiston esteetöntä käyttöä.

Katajanokkaseura ry - Skatuddssälskapet rf

Kuvia

Helsingin kaupunginhallitukselle 25.4.

Katajanokkaseura ry - Skattuddssälskapet rf kannattaa alueen elävöittämistä ja kaikille avointa Katajanokanlaiturin ja Kanavaterminaalin tyhjän tontin väliaikaiskäyttöä.

Toivomme että kaupunginhallitus suhtautuisi myönteisesti vireillä oleviin meriuimalahankkeisiin. Pidämme tärkeänä, että käynnistyvässä alueen yleissuunnitelmassa Kanavaterminaalin tontille voitaisiin suunnitella meriuimaloiden tapaisia, monenlaisia merelliseen toimintaan palveluita tuottavia kansalaisalueita.

Mielestämme meriuimala-tyyppiset hankkeet sopivat hyvin osaksi Katajanokan merellistä ympäristöä ja kulttuuria.

Katajanokkaseuran aloite Helsingin kaupungin nimistötoimikunnalle 17.4.2013:

Kansainvälisesti tunnetuimman suomalaisen perheen, Muumi-perheen, äidin syntymästä tulee ensi vuonna kuluneeksi sata vuotta.

Julkisuudessa on ollut tietoja, että Helsingin kaupunki suunnittelee merkkivuoden juhlistamista muun muassa nimeämällä jokin katu tai paikka Tove Janssonille.

Katajanokkaseura esittää, että ”Katajanokan puisto” nimitettäisiin ”Tove Janssonin puistoksi”.

Tove Jansson on syntyperäinen katajanokkalainen, ja hänen kotikatunsa, Luotsikatu alkaa tuosta puistosta.

Katajanokan puisto on neutraali maantieteellinen nimi, eikä siitä luopuminen varmastikaan aiheuttaisi suuria intohimoja. Ja pysyisihän puisto entisellä paikallaan. Kukaan ei asu puistossa eikä nimenmuutos siis aiheuttaisi osoiteongelmia, niin kuin jonkin kadun nimen muuttaminen tekisi.

Puiston yläpuolella kohoaa Uspenskin katedraali. Katedraali on kaupunkimme kärkinähtävyyksiä, johon käy vuosittain tutustumassa kymmeniä tuhansia turisteja. Kaikkia heitä ja ainakin lukuisia japanilaisia turisteja ajatellen olisi paikallaan osoittaa, että muumit ovat syntyisin Helsingistä.

Kuuleminen poikkeamisasiassa (Katajanokka) Linnanpuisto os. Vyökatu 3

Katajanokkaseuran muistutus 28.9.2012 Kaupunkisuunnitteluvirastolle:

Helsingin kaupungin kiinteistöviraston tilakeskus on hakenut lupaa saada poiketa asemakaavasta Helsingin kaupungin 8. kaupunginosan (Katajanokka) Linnanpuistossa 8-159-3 (osoitteessa Vyökatu 3).

Katajanokkaseura ry. esittää Vyökatu 3:n asemakaavan poikkeamisesityksestä seuraavaa.

Katajanokkaseura kannattaa pitkään tyhjillään olleen suojelurakennuksen asuinkäyttöä ja sitä, että puistosta ei muodosteta rakennukselle tonttia. Katajanokkaseura ei näe estettä Helsingin kaupungin kiinteistöviraston tilakeskuksen hakemalle poikkeamisluvalle. Rakennukselle hakemuksessa osoitettu määräala supistaa kuitenkin puiston alaa tarpeettoman paljon.

Katajanokkaseura edellyttää, että asuinkäyttöön kunnostettavan rakennus ei millään tavoin estä kulkua Linnanpuistossa, niin että rakennuksen ympäri voidaan kulkea, ja että rakennuksen etupihaksi osoitettua, puistosta erotettavaa määräalaa pienennetään esitetystä tai etupiha poistetaan määräalasta kokonaan. Katajanokkaseura edellyttää myös, että vuokrattavalle rakennuksen määräalalle ei tule autopaikkoja, vaan että ne osoitetaan esimerkiksi suunnitteilla olevaan, tulevaan maanalaiseen pysäköintilaitokseen.

Joomla templates by a4joomla