Täydennys/tarkennus 9.5.2018 annettuun palautteeseen Merikasarminpuiston puistosuunnitelmaluonnos

Kaupunkiympäristön toimiala, Maankäyttö- ja kaupunkirakenne

helsinki.kirjaamo (at)hel.fi; jussi.luomanen(at)hel.fi; petra.rantalainen(at)hel.fi; tiina.perala(at)nakyma.com; osmo(at)soininvaara.fi; risto.rautava(at)elisanet.fi; anni.sinnemaki(at)hel.fi; mikko.aho(at)hel.fi

Täydennys/tarkennus   20.6.2018

Palaute suunnitelmaluonnoksesta

Yleistä

Katajanokkaseura on tyytyväinen, että Kaupunkiympäristön toimiala on käynnistänyt Katajanokan ja Kruununhaan aluesuunnitelmaan 2013-2022 pohjautuvat viheralueiden kunnostustyöt Katajanokalla. Katajanokkaseura on saanut palautetta asukkailta, että puistojen kunnostustyöt tulisi alkaa kärjen pallokentästä, joka myös sisältyy aluesuunnitelman peruskorjattaviin kohteiseen (liite 1). Kaupunki vuokrasi pallokentän heinäkuussa 1989 englantilaiseen hevosturnaustapahtumaan, joka turmeli kentän pelikelvottamaksi.hevosturnaus2p

Katajanokkaseura lähetti jo kymmenen vuotta sitten kaupunginhallitukselle kirjeen, jossa vaadittiin kentän kunnostamista (liite 2 ). Apulaiskaupunginjohtajalta Pekka Saurilta tulikin jo marraskuussa 2008 vastaus, että kenttä kunnostetaan vuonna 2009. Kentälle ei kuitenkaan ole tehty mitään kunnostustoimenpiteitä. Lähes kolmenkymmenen odotusvuoden jälkeen katajanokkalaiset ansaitsisivat helppohoitoisen ja käyttäjille miellyttävän tekonurmikentän.

Oma pallokenttä olisi tärkeä katajanokkalaisille (liite 3). Mm. katajanokkalaiset juniorit ovat vuosikymmeniä pelanneet jalkapalloseura SAPAssa, jonka pelivuorot jouduttiin siirtämään muiden kaupunginosien kentille oman pallokentän tuhouduttua.

Myös Laivastopuiston leikkikenttä ns. Rantapuisto vaatisi kiireellistä peruskorjausta. Leikkikenttä on päivittäin katajanokkalaisten lasten lisäksi usean päiväkodin käytössä. Leikkivälineet ovat ikivanhoja eikä kenttä täytä nykyisiä turvallisuusmääräyksiä.

Merikasarminpuiston itäinen osa ns. rauniopuisto on toimiva nykytilassaankin, sen historiallisia perusominaisuuksia ei tulisi tuhota peruskorjauksella. Puiston asfalttipinnalla pelataan mm. mölkkyä ja isommassa hiekkakaukalossa petankkia. Mm. koulun liikuntakerho käyttää rauniomuureja parkour-harjoitteluun. Historiallisesti merkittävien muurien suojassa ollaan usein piknikillä. Toivottu lisä olisi pieni terassikahvila 1980-luvulla puretun pienen pannuhuoneen 50 neliömetrin rakennusalalle. Kahvilalla on jo nimi ”Pieni Pannuhuone” ja sen seinät sopisivat hyvin alueen mielenkiintoisen historian esittelyyn. (Kuvia toukokuisesta pop up terassikahvilasta Merikasarminpuistossa)

Katajanokkaseura ry


Tuula Palaste, puheenjohtaja    

Sirpa Pääsky, varapuheenjohtaja


Liite 1.     Katajanokan ja Kruununhaan aluesuunnitelma 2013 - 2022, sivu 37

kuntok

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Liite 2.

25.8.2008

Katajanokan kärjen pallokentän kunnostaminen

Helsingin kaupunginhallitukselle

Esitys Katajanokan kärjen pallokentän kunnostamisesta Katajanokan kärjessä sijaitseva nurmipintainen pallokenttä on osoittautunut vaikeasti ylläpidettäväksi ja on siitä syystä ollut vuosia vähällä käytöllä. Kenttää ei ole lukuisista pyynnöistä huolimatta kunnostettu. Puistoalueen keskellä sijaitsevan kentän hallintasuhteet - katu- ja puisto-osasto vs. liikuntavirasto - ovat ilmeisesti osasyy harmittavaan pattitilanteeseen. Nappulaikäisille soveltuvista pelikentistä on kaupungin keskustassa pulaa, jota pahentaa keskustan kenttien, mm. Kaisaniemen, lisääntyvä käyttö kaupunkitapahtumiin. Lasten määrä on kaupungissa kasvussa. Kaupungin tavoitteeksi on lausuttu lapsiperheiden pitäminen Helsingissä. Katajanokan kärjen pelikentän kunnostaminen rakenteiltaan ja päällysteeltään kestäväksi ja helppohoitoiseksi, esim. hiekkakentäksi, toisi vähäisellä panoksella kentän pienten pelaajien käyttöön. Katajanokkaseura esittää, että kenttä kunnostettaisiin jo ensi pelikaudeksi ja että mahdollisesti esteenä olevat hallintasuhteet ratkaistaisiin niin, että kentän pelikäyttö on mahdollista.

Helsingissä 25.8.2008

Katajanokkaseura ry.

----------------------------
Liite 3.

HS Mielipide

Julkaistu: 25.2.2014 2:00

Helsingin Katajanokalla sijaitseva jalkapallokenttä kaipaa kipeästi kunnostusta. Kenttä on Katajanokan rannassa, meren äärellä. Kesäisin kenttää peittävät erilaiset kasvit, rikkaruohot ja sorainen multa. Vaikka kentän pitäisi olla nurmikenttä, siellä on nurmea varsin niukasti.

Lisäksi kenttä on muhkurainen ja epätasainen. Maalikehikot ovat huonossa kunnossa ja verkot pahasti reikiintyneet. Kenttää kiertävä aita on matala ja rikkinäinen. Jopa hanhet tulevat sinne kesäisin etsimään ruokaa, minkä jälkeen ne ulostavat kentälle. Se on siis pelikelvoton.

Yksinkertaisesti sanottuna kukaan ei pidä kentästä huolta. Se pitäisi uudistaa kunnon nurmikentäksi tai päällystää tekonurmella, jota ei tarvitsisi hoitaa. Jos kenttä kunnostettaisiin, monet jalkapallon ja ulkoilun ystävät voisivat pelailla tällä paraatipaikalla olevalla kentällä ja pitää hauskaa.

Onni Lahikainen
kahdeksasluokkalainen, Helsinki

 

Katajanokalla osoitteessa Laivastokatu 20 suunnitellaan olemassa olevan rakennuksen käyttötarkoituksen muutosta hallintorakennuksesta asumiseen. Vieressä oleva porttirakennus sekä katu- ja puistoaluetta liitetään muodostuvaan kiinteistöön. Rakennukset suojellaan.

Osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaan tavoitteena on mahdollistaa hallintorakennuksen (1 500 k-m2) muuttaminen asumiskäyttöön ja porttiosuuden säilyttäminen ja liittäminen osaksi muodostuvaa kiinteistöä. Muodostuvan kiinteistön pihapiiri säilytetään avoimena osana laajempaa Merikasarmin alueen puistokokonaisuutta. Ajoyhteys naapurikiinteistön pysäköintialueelle ja puistoalueella olevalle tekniselle rakennukselle säilytetään ja yhteys Linnanpuiston ja Laivastokadun välillä mahdollistetaan.

Kaavoitettava alue on osa valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä ja kuuluu Museoviraston RKY 2009-kohdeluetteloon, Katajanokan vanha osa. Hallintorakennus on suojeltu asetuksella. Alueen valvottu kulkuporttiosuus on poistunut käytöstä 1970-luvun alkupuolella.

Katajanokkaseuran mielestä Laivastokatu 20 asemakaavan muutos ja sen tavoitteet ovat pääosin kannatettavia.

Katajanokkaseura muistuttaa, että kulkuyhteys Laivastokadulta nykyisen parkkialueen läpi Linnanpuiston kautta Vyökadulle tulee ehdottomasti säilyttää ja sen turvallisuuteen tulee kiinnittää parempaa huomiota. Viitesuunnitelman asemapiirrosluonnoksen mukainen autopaikkojen määrä (10 kpl) ja sijoitus sisältää turvallisuusriskejä tehdessään myös yleiselle läpikulku- ja pyöräilyreitille osoitettavasta alueesta erittäin ahtaan, varsinkin Linnanpuiston puoleisella osalla.

Katajanokkaseura muistuttaa lisäksi, että asemaakaavamuutokseen sisältyvä porttirakennus sekä jalkakäytävä ja katuosuus tulee säilyttää julkisina omistusoikeudesta riippumatta.

Asemakaavamääräyksillä tulee varmistaa Linnanpuiston ja Laivastokadun välinen jalankulun ja pyöräilyn yhteys sekä Laivastokadun nykyisen jalkakäytävän ja porttirakennuksen kulkuaukon käyttämisestä edelleen jalankululle osoitettuna alueena. Katajanokkaseura ilmaisee myös huolensa porttirakennuksen/varaston myymisen Laivastokatu 20:lle vaikutuksesta kulttuuriravintola Wellamon toimintaedellytyksiin.

Katajanokkaseura ry. – Skatuddssällskapet rf.

Tuula Palaste                                           Martin Bunders

Puheenjohtaja                                          Sihteeri

 

Hotelli Katajanokalle suunnitellaan lisärakennusta. Suunnitelmassa nelikerroksinen laajennusosa sijoittuu olemassa olevan rakennuksen kaakkoispuolelle Merikasarminkadun varteen. Asemakaavan muutos koskee Hotelli Katajanokan tonttia sekä osaa hotellin tonttia ympäröivästä puistoalueesta. Asemakaavamuutoksen tavoitteena on mahdollistaa hotellin erillinen nelikerroksinen laajennusosa, johon sijoittuu noin 50 hotellihuonetta sekä maanalainen yhdyskäytävä.

Viitesuunnitelmassa esitetty kaavaratkaisu muuttaa osan (noin 200 m2) hotellia ympäröivää yleistä puistoa hotellin tontiksi. Katajanokkaseura viittaa aiempaan lausuntoonsa alueelle kaavaillusta "Katajanokan keskuspuistosta", jossa todetaan mm.: "Asemakaavan mukaista jakoa tontti- ja puistoalueeseen ei saa muuttaa. Vankilahotellia kiertävää puistonosaa ei saa varata osittainkaan hotellin käyttöön esimerkiksi terassialueena tai mahdollisesti aika ajoin suljettavana tapahtuma-alueena.”

Katajanokkaseura pitää erityisen tärkeänä sitä, että hotellia ympäröivä puisto jää katajanokkalaisten käyttöön ja rakentuu puiston luonteen mukaisista kulkuväylistä - ei teinä hotelliin - ja että hotellin ympäri voi edelleen kävellä ja kaupunkiviljelyä voi jatkaa. Puistosuunnitelmallisilla ratkaisuilla on turvattava se, että puistoaluetta kehitetään edelleen julkisena puistona, ja että sitä ei ainakaan nykyistä enempää mielletä hotellin piha-alueeksi.

Asemakaavamuutoksen merkittävät vaikutukset katajanokkalaisille liittyvät kaupunkikuvallisiin muutoksiin, kun Merikasarminkadun suunnasta näkymät suojellun vankilakokonaisuuden suuntaan muuttuvat. Laajennus muuttaa merkittävästi alueen luonnetta, joka on säilynyt verrattain hyvin. Viitesuunnitelman havainnekuvissa näkyy hyvin, kuinka laajennusosan massa ja korkeus muuntavat ja pienentävät suhteellisesti vankilan muuria ja jättävät muurin selkeästi maisemallisesti "sivuosaan". Hankesuunnitelmakuville valitettavan tyypillinen ympäristön rakennusten jättäminen pois leikkaus- ja julkisivukuvista kuitenkin vaikeuttaa tarkastelua naapurinäkökulmasta. Varjostumistarkastelu on tarpeen tehdä. Katajanokkaseuran mielestä asemakaavamuutoksen tavoitteena tulee ensisijaisesti olla se, että mahdollinen lisärakentaminen ottaa huomioon alueen omaleimaiset ja arvokkaat ominaispiirteet.

Katajanokalle on lyhyessä ajassa valmistunut ja on valmisteilla useita hotelleja. Mitkä ovat alueellisesti pienen kaupunginosan ”hotellistumisen” vaikutukset alueella asumiseen ja liikenteeseen? Katajanokkaseura esittää, että hotellien yhteisvaikutuksesta tehdään tarkastelu, jossa nykyisten ja mahdollisten tulevien muutosten seuraukset voidaan arvioida.

Helsingissä 15.6.2018

Katajanokkaseura ry. – Skatuddssällskapet rf.

Tuula Palaste                                           Martin Bunders

Puheenjohtaja                                          Sihteeri

 

Helsingin Seudun Liiikenne HSL

Suvi Rihtniemi

Tatu Rauhamäki

 

Katajanokkaseuran mielipide HSL:n lippu/vyöhykeuudistuksesta

Helsingin seudun joukkoliikenne muuttuu, kun nykyiset, kuntarajoihin perustuvat lippualueet korvataan uusilla vyöhykkeillä. Vyöhykemalliin siirryttäessä kaikki voimassaolevat matkaliput muuttuvat automaattisesti vyöhykelipuiksi. Tämä merkitsee raitiovaunulipun loppumista lippuvalikoimasta.

Katajanokalla on hyvin vähän palveluja, mikä aiheuttaa matkustustarvetta kantakaupungin alueella: terveyskeskus on Viiskulmassa, postipalvelut ovat tällä hetkellä Hakaniemessä, lähin kirjasto on Richardinkadulla; myös päivittäistavarapalvelut ovat puutteelliset.

Nämä kaikki katajanokkalaisten palvelut sijaitsevat yhden vyöhykkeen (A) alueella eli kantakaupungin sisällä. Katajanokkalaisille olisi hyvin tärkeää säilyttää nykyinen raitiovaunulippu. Yhden vyöhykkeen alueella kulkeville raitiovaunumatkan hintaan tuleva 60 %:n korotus on kohtuuton.

Katajanokkaseura on erittäin huolissaan myös muualla kantakaupungissa asuvien ikääntyneiden henkilöiden lähimatkoista alueella vyöhykemalliin siirryttäessä.

Katajanokalla 18.6.2018

Katajanokkaseura ry. – Skatuddssällskapet rf.

Tuula Palaste                                           Martin Bunders

Puheenjohtaja                                          Sihteeri

 

MERIKASARMINPUISTON PUISTOSUUNNITELMALUONNOS
(Piirustus n:o VIO 5932/1)
Palaute suunnitelmaluonnoksesta

Yleistä
Katajanokkaseura r.y - Skatuddssällskapet rf ilmaisee tyytyväisyytensä siihen, että Kaupunkiympäristön toimiala on käynnistänyt Katajanokan ja Kruununhaan aluesuunnitelmaan 2013-2022 pohjautuvat viheralueiden kunnostustyöt Katajanokalla aloittaen peruskorjauksen Merikasarminpuistosta, joka sijaitsee valtakunnallisesti merkittävällä rakennetulla kulttuuriympäristöalueella. Aluesuunnitelman mukaan puiston kunnostuksen tavoitteena on asukkaiden kohtaamista palveleva monitoimipuisto.

Rauniomuurit
Suunnitelmaluonnoksessa on esitetty puiston itäosan rauniota madallettavaksi matalimmillaan 0,5 metrin korkuiseksi turvallisuussyihin vedoten. Katajanokkaseura ry:n mielestä ympäröivä muuri tulisi säilyttää entisellään. Esitys madaltamisesta sotii Katajanokan asemakaavasuunnittelukilpailun voittaneiden arkkitehtien tavoitteita vastaan. Merikasarmin asemaa kaupunkitilassa haluttiin korostaa. Historialliset kerrostumat ja monikerroksiset ympäristöt olivat tärkeitä ja ovat edelleen. Muurien madaltaminen on perusteetonta vandalismia. Rauniosta häviää suojatun tilan tuntu ja kiipeilystä tulee lapsille haasteetonta ja tylsistyttävää. Samalla lisääntyy tarve hakea haasteita kiipeilemällä esimerkiksi jätekatosten katoille. Ympäristö ei ole koskaan täysin turvallinen. Turvallisuus perustuu ihmisen omaan käyttäytymiseen ja sitä ei lapsi tasamaalla opi. Puisto on aluesuunnitelmassa esitetty monitoimipuistoksi, eikä lasten leikkipuistoksi, jota koskee ankarammat turvallisuussäännöt.

Ramboll Oy:n vuoden 2017 lopulla muurista teettämä tutkimustulos tiilien kunnosta oli tyydyttävä. Rapautuneisuuden arvo oli vähäinen.

Puistosuunnitelmaluonnoksesta 7.5.2018 pidetyssä asukastilaisuudessa enemmistö osallistujista oli muurien säilyttämisen kannalla.

Tammikujanne
Puistosuunnitelmaluonnoksessa on esitetty Merikasarmin eteläsivulle istutetun tammikujan harventamista poistamalla joka toinen puuyksilö.

Katajanokkaseura ry:n mielestä näin voimakasta harventamista tulisi vielä harkita. Puukuja pehmentää pitkää Merikasarminkatua.

9.5.2018 Katajanokkaseura ry - Skatuddssällskapet rf
Tuula Palaste, puheenjohtaja
Sirpa Pääsky, varapuheenjohtaja

 

Katajanokkaseura toteaa, että kaavaillut uusien nopeusrajoitusperiaatteiden mukaiset ehdotukset eivät muuta Katajanokan alueen nykyisiä nopeusrajoituksia, koska ne jo noudattavat näitä periaatteita. Ehdotuksen johtopäätökset on tiivistetty seuraavasti: tarkoitus on ohjata suunnittelua niin, että jatkossa liikenne- ja liikenteen ohjaussuunnitelmat tehdään ehdotettujen uusien periaatteiden mukaisesti. Tällöin saavutetaan lopulta yhtenäinen nopeusrajoitusjärjestelmä, jossa katuverkon hierarkia ja ympäröivä maankäyttö tulevat selkeästi huomioiduksi. Ehdotettu nopeusrajoitusten määrittämisen tavoitetila eli se, että kadun käyttäjä tietää heti kadulla liikkuessaan pelkän katu-ympäristön perusteella oikean nopeusrajoituksen, on Katajanokkaseuran mielestä kannatettava. Asia konkretisoidaan ehdotuksessa hyvin: matalammilla nopeuksilla autoilijalla on paremmat mahdollisuudet havaita pyöräilijä ja pyöräilijä voi paremmin ennakoida sopivaa ylitysväliä. Tarve erotella polkupyörät ja autot omille väylilleen on peräisin pyöräilyn ja nopeavauhtisen moottoriajoneuvoliikenteen yhteensopimattomuudesta ja siitä johtuvista turvallisuusongelmista. Pyöräilijöiden ja autoilijoiden liikkuminen yhteisessä tilassa hankaloituu, kun nopeuserot kasvavat ja mahdollisuudet kommunikointiin heikkenevät. Tilanteen korjaamiseksi on kaksi vaihtoehtoa: erotella pyöräliikenne omalle väylän osalleen tai rauhoittaa autoliikennettä. (Helsingin kaupunki, kaupunkisuunnitteluvirasto 2016). 6.10.2017

Skywheel Helsinki Oy sekä FlyTour Helsinki Oy c/o Lalli Kuoppala ovat erillisillä hakemuksilla hakeneet lupaa saada poiketa asemakaavasta ja rakennuskiellosta Helsingin kaupungin 8. kaupunginosan (Katajanokka) kaavoittamattomalla laituri-, katu- ja liikennealueella, osoitteessa Katajanokanlaituri 2. SkyWheel Oy hakee poikkeamispäätöstä vuoteen 2023 asti, FlyTour Helsinki Oy hakee 5 vuoden määräaikaisen poikkeamisen pidentämistä 15 vuodeksi eli vuoteen 2031 asti.

Katajanokkaseura ry. - Skatuddssälskapet fr. ei ota kantaa kummankaan hakijan hakuajan pidentämiseen sinällään. Katajanokkaseura katsoo, että kummankin hakijan – sekä Skywheel Helsinki Oy että FlyTour Helsinki Oy – mahdollinen määräaikainen poikkeamisen pidentäminen tulee sitoa korkeintaan samalla laituri-, katu- ja liikennealueella sijaitsevan Allas Sea Pool merikylpylän määräaikaan.

Katajanokkaseuran mielestä mahdollisen määräaikaisen poikkeamisen pidentämisen edellytyksenä hakijoiden ja Helsingin kaupungin tulee yhdessä laatia ja toteuttaa suunnitelma Katajanokanlaituri 2 -alueen kevyen liikenteen turvallisuuden kehittämiseksi. Lupahakemusalueella ja sen välittömään läheisyyteen sijoittuu useita Etelä-Helsingin suosittuja nähtävyyksiä mm. Kauppatori, Uspenskin katedraali, Senaatintori, Allas Sea Pool, Kaupunkikorttelit sekä liikennettä kokoavia ja tuottavia alueita kuten Helsingin kaupungin turistibusseille luovuttama pysäköintipaikka, Suomenlinnan lautan laituri, risteilylaivojen laituri jne. Näin ollen sekä kaupunkilaisia että turisteja liikkuu alueella erityisesti kesäaikaan erittäin paljon.

Nykyinen FlyTourin rakennuksen sijainti osittain kevyen liikenteen väylällä sisältää kasvavan riskin erityisesti pyöräilijöiden ja jalankulkijoiden yhteentörmäyksille varsinkin ajanjaksolla huhtikuusta lokakuuhun. Toisin kuin FlyTourin lupahakemuksessa mainitaan, Katajanokkaseura katsoo, että nykyinen jalankulku ja pyöräily eivät suju esteettä ja turvallisesti rakennuksen ohitse. Erityisesti pyöräilyväylän turvallista sijoittamista rakennuksen ohitse on parannettava nykyisestä.

Flytourin nykyinen sijoituspaikka on käytännössä todettu liikenteellisesti ja kaupunkitilallisesti epäsopivaksi. Katajanokkaseura edellyttää, että mahdollisesti myönnettävän jatkoajan ehdoksi asetetaan vuokra-aikana tehtävä sopivamman sijoituspaikan suunnittelu ja sen toteutuksen mahdollistavat sopimusehdot.

Helsingissä 5.6.2017

 

kannanotot 

 

Yleiskaavaehdotuksessa Helsingin rantapuistot tulee säilyttää.



Kaupungin vasta pari vuotta sitten rakentama Matruusinpuisto on itäisen kantakaupungin Suomenlinnan puolen puisto. Suomenlinnan selälle avautuvan näkymänsä puolesta sillä potentiaalia kehittyä suosituksi koko kaupungin yhteiseksi rantapuistoksi, Merisataman rannan tapaan.

Rajusti kasvavan Helsingin merenrantapuisto ei ole viisas valinta rakennusmaaksi. Yleiskaavaehdotuksessa piirretty, rakentamiselta jäävä kapea viherkaista ei korvaa oleskelu- ja tapahtumapuistoa. Yleiskaavan asukasluku- ja tiivistämistavoite korostaa tarvetta säilyttää kaupunkirakenteessa Helsingin keskeiset erityispiirteet ja arvot, ainutlaatuiset ranta-alueet ja puistot.

Helsingin kantakaupungin merenrannat on kaukonäköistä pitää ja kehittää edelleen kasvavan kaupungin meripuistoina. Tiiviin Helsingin eritysluonne, meri, vapaat rannat ja puistot on parasta Stadia - myös yleiskaavan tavoitevuonna 2050.

Matruusinpuisto ja siihen liitettävät rannat tulee yleiskaavassa osoittaa Ullanlinnan erittäin suositun ja yleiskaavassa sellaisena säilyvän Meripuiston rinnalla kantakaupungin ainutlaatuisen, yhteisen merenrannan ja Suomenlinnan maiseman kaupunkipuistoksi, jota kehitetään kaikille kaupunkilaisille avoimena maisema- ja käyttöpuistona ja Helsingin merellisenä käyntikorttina.

 

HELSINGIN KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNNALLE

Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 62 §:n mukaisena osallisena allekirjoittanut kaupunginosayhdistys Katajanokkaseura esittää MRL 65 §:n mukaisen muistutuksen Helsingin yleiskaavaehdotuksesta.
Muistutus koskee Katajanokan kaakkoisen ranta-alueen kantakaupunki C2 kaavamerkintää ja siihen liittyvää kaavaselostuksen osaa ja kantakaupunki-teemakarttaa, joiden mukaan alueelle esitetään lisärakentamista. Kaavaehdotuksessa ei ole huomioitu seuran kaavan luonnosvaiheessa tekemää muutosehdotusta eikä vuorovaikutusraportissa annettu vastine tyydytä seuraa.

Asemakaavan muutos, Katajanokan pysäköintilaitos

Katajanokkaseura esittää Katajanokan pysäköintilaitosta koskevasta asemakaavan muutosehdotuksesta muistutuksena seuraavaa:

Asemakaavaehdotus mahdollistaa 500 auton maanalaisen pysäköintilaitoksen rakentamisen makasiinien alueelle Katajanokan eteläisen rannan tuntumaan, lähelle matkustajaliikennesatamaa. Kaksisuuntaisia sisään- ja ulosajoramppeja esitetään nykyisen huoltoaseman tontille, josta on suunniteltu ajoyhteys Kanavakatu 14:n kohdalla. Pysty-yhteydet laitoksesta maanpinnalle on ehdotettu hissein ja portain huolto-aseman ja vanhan öljysäiliön tontille sekä ulkoasiainministeriön rakennuksen itäpuolella olevalle aukiolle. Huoltoasemakortteliin on valmisteilla asemakaavan muutos toimisto- ja/tai liikerakennuksen sijoittamiseksi kortteliin, yhtenä tavoitteenaan pysäköinti-laitoksen luiskan ja pysty-yhteyden integroiminen rakennukseen. Katajanokkaseura pitää luiskan sijoitusta parannuksena aiempiin suunnitelmiin.

Katajanokkaseuran mielestä nyt nähtävillä oleva asemakaavan muutosehdotus parantaa pysäköintilaitoksen sovittamismahdollisuuksia Katajanokan kaupunkikuvaan. Pysäköintilaitos lisäisi myös jossain määrin pysäköintipalveluiden saatavuutta alueella.

Katajanokkaseura on erityisen huolissaan pysäköintilaitoksen aiheuttamista liikennevaikutuksista. Pysäköintilaitos – ja sen louhiminen – lisää Katajanokan ajoneuvoliikennettä ja ajoittaista ruuhkaisuutta entisestään. Jo nyt matkustajalaivojen (Viking Line) purku- ja lastausliikenne ruuhkauttaa pahoin Kanavakadun ja sen lähikadut. Sisäänajorampin sijoittamista lähemmäksi Katajanokan siltoja – mieluiten Pohjoisrannan puolelle - olisi syytä vielä tutkia. Lisäksi Katajanokkaseura katsoo, että suunnitelman havainnekuvissa erillisinä näkyvät pysäköintilaitoksen hormi- ja sisäänkäyntirakennukset tulisi sijoittaa rakennuksiin, esim. Keskoon. Esitetyt pysty-yhteydet – erityisesti ulkoasiainministeriön rakennuksen vieressä – vaikuttavat kömpelön irrallisilta ja heikentäisivät kaupunkikuvaa sekä sulkisivat jossain määrin kävelyreittejä. Pysäköintilaitoksen ilmanvaihtohormien äänitaso tulee varmistaa rakenne- ja laitesuunnittelussa riittävän hiljaiseksi.

Asemakaavan muutosehdotuksen toteutusselostuksen (Sito Oy) mukaan pysäköintilaitoksen rakentamisen louhinnan kesto on noin 1,5 vuotta. Hallilouhinnassa keskimääräinen louhintamäärä on noin 1000 m3 päivässä. Tämä merkitsee noin 140 autokuormaa lisää liikennettä Katajanokalle joka päivä. Kallioaineksen räjäytykset 2–5 kertaa päivässä aiheuttavat tärinää ja ympäristömelua. Katajanokkaseura pitää välttämättömänä, että pysäköintilaitoksen suunnittelun ja rakentamisen edetessä katajanokkalaisille sekä järjestetään säännöllisesti erillisiä tiedotustilaisuuksia että toteutetaan luvatut riskianalyysit, katselmukset ja dokumentointi. Räjäytystyön aikana tulee ehdottomasti huolehtia siitä, että työ ei aiheuta lähialueen rakennuksille halkeamia eikä muita vahinkoja. Rakennusten ennakkokatselmukset yhdessä kiinteistöjen omistajien kanssa tulee tehdä riittävän laajalta alueelta.

8.4.2015 Katajanokkaseura ry - Skatuddssällskapet rf

Tuula Palaste-Eerola, puheenjohtaja
Helena Alkula, sihteeri

Joomla templates by a4joomla