juoksija_syksy kopio.pngkanavaranta_kesa kopio.pngkerrostalot_kesa kopio.pnglaivastokatu_talvi kopio.pngmelojat kopio.pngpolku_karjessa_talvi kopio.pngportaat kopio.pngseura_kelluvakonttori kopio.pnguspenski kopio.pngviikkari_enso kopio.png

 

ja tervetuloa avajaisiin to 1.10. klo 14!

jullari70v korjattu kehysp

 

Vuonna 1945 perustettu Katajanokkaseura ry - Skatuddssällskapet rf on Helsingin vanhimpia kaupunginosayhdistyksiä. Sääntöjensä mukaan seuran tarkoituksena on edistää kaikinpuolista viihtyvyyttä Katajanokalla alueen omaleimaisuutta ja erityispiirteitä kunnioittaen. Asukkaiden etujärjestönä seura vaikuttaa ehdotuksin ja kannanotoin Katajanokan alueen suunnitteluun ja rakentamiseen.

Seuran lentävää pöllöä kuvaava tunnus on Pekka Vuoren suunnittelema.

Katajanokan ensimmäinen kotiseutuyhdistys perustettiin jo vuonna 1886. Silloisen merimiesasutuksen piirissä kasvaneita perustajia innosti paitsi kotiseuturakkaus myös hyväntekeväisyysaate: seurapiirijuhlilla ja ompeluseuratoiminnalla hankituin varoin autettiin hädänalaisia katajanokkalaisia. Entisten Katajanokka-asukkien yhdistys toimi vuoteen 1923 saakka.

Uusi yhdistys perustettiin elokuun 31. päivänä 1945. Skatan kavereiden tarkoituksena oli vaalia Helsingin perinteitä erityisesti Katajanokan aluetta silmälläpitäen ja toimia yhdyssiteenä Katajanokalla lapsuusvuotensa viettäneiden miesten kesken.

Rohkea askel otettiin alkuvuodesta 1956, kun päätettiin naisjaoston perustamisesta. Yhdistyksen nimi vaihdettiin samalla ajankohtaisemmaksi eli Katajanokka-Seura ry:ksi.

Seuran sääntöjä modernisoitiin 1995, jolloin nimi myös täsmennettiin nykyiseksi Katajanokkaseura ry - Skatuddssällskapet rf:ksi. Alueen viihtyisyyden lisääminen ja kokonaisvaltainen kotiseututyö paikalliskulttuurin, ympäristönsuojelun ja maisemanhoidon aloilla ovat yhä seuran toiminnan keskeisiä tavoitteita

 

Osallistu keskusteluun Katajanokka - Skatudden -blogissa. Siirry blogiin tästä

Kerro Katajanokkaseuran johtokunnalle sähköpostitse, mitä asioita Sinä haluaisit edistää Katajanokalla: katajanokkaseurary@gmail.com

 

Skatan kaverit ry:n johtokunta 1947. Edessä vasemmalta: Eino Wass, Ragnar Hinnenberg, Kurt Grönvall. Takana vas. Runar Johansson, Armas Puhakainen, Karl-Erik Lindberg, Nils Wahlstedt, Pentti Rautala, Bertel Puolakoski.


 

Katajanokka-Seuran johtokunta 1970

 

Ilmoittautuminen Katajanokan koulun aulassa, Laivastokuja 6, klo 16:30 - 16:50, aikuisten sarjoihin klo 18:10 mennessä.

Joka sarjan kolme parasta palkitaan mitalein ja kaikki juoksijat kunniakirjoin.

Sarjat (osallistua voi vain yhteen sarjaan)

Alle kouluikäiset (s. 2009−2012). Ensimmäinen startti noin klo 17:00. Juostaan hiekkakentällä.

Kouluikäiset (s.2001−2008). Ensimmäinen juoksu alkaa noin klo 17:30. Sarjat juostaan alla olevassa järjestyksessä hiekkakentän ympäri, vanhimmat kaksi kertaa.

Tytöt s. 2007–2008     Pojat s. 2007–2008

Tytöt s. 2005–2006     Pojat s. 2005–2006

Tytöt s. 2003–2004     Pojat s. 2003–2004

Tytöt s. 2001–2002     Pojat s. 2001–2002

Naisten ja miesten sarjat (15 vuotta täyttäneet): startti noin klo 18:15. Kalkkiviivalla merkitty reitti kiertää kaksi kertaa Katajanokan kärjen ja sen pituus on noin 3 km.

Tervetuloa koko perheen piknikille sunnuntaina klo 11 - 14 Tove Janssonin puistoon Tove Janssonin 101-vuotissyntymäpäivän ja hänen nimikkopuistonsa yksivuotisjuhlan kunniaksi. Luvassa Toven kirjojen ääneen luentaa. Omat eväskorit mukaan. Katajanokkaseura tarjoaa mehua ja keksiä.

tove janssonin puisto 089

Katajanokan jugend arkkitehtuuria

Torstaina 28.5.2015 ja tiistaina 2.6.2015 kello 18:00

Lähtö Tove Janssonin puiston lippakioskilta.

Kävelykierroksen vetää taidehistorioitsija Timo Keinänen

Tutustumme Katajanokan jugend julkisivuihin ja niiden yksityiskohtiin, sekä muutamiin porrashuoneisiin.

Kierros kestää noin puolitoista tuntia.

kuumailmapallosta 8959

Voit lukea helmikuun Katajanokan Kieun tästä. Se sisältää Katajanokkaseuran vuosikokouskutsun, kutsun Sohlberg-museokäynnille ja Kinokan ensi sunnuntain esitykseen.

Vuosikokousasiakirjat, seuran säännöt, yhteystiedot ja kannanotot löydät valikosta vasemmalta KATAJANOKKASEURA.

Vuosikokoukseen ovat kaikki katajanokkalaiset tervetulleita, äänivaltaisia vain katajanokkaseuran jäsenet. Vuosikokouskutsu lähetettiin myös kirjeitse niille jäsenille, jotka olivat jäsenrekisterissämme 12.2.2015. Mikäli et saanut kirjettä ja olet mielestäsi jäsen, voit tarkistaa tilanteen jäsensihteeri Kati Laasoselta.

Katajanokkaseura on Helsingin uuden yleiskaavan – Kaupunkikaavan luonnoksen yleisistä koko kaupunkia koskevista lähtökohdista ja painotuksista pääosin samaa mieltä. Yleiskaavan tulee mahdollistaa kaupunkilaisille jatkossakin hyvän kaupunkielämän puitteet Helsingin erityispiirteet säilyttäen. Hyvään kaupunkielämään liittyy riittävä asuntotuotanto, palvelujen saatavuus, palvelujen ja työpaikkojen saavutettavuus sekä viihtyisä ja turvallinen kaupunkiympäristö ja riittävät virkistysalueet.

Katajanokkaseura keskittyy seuraavassa Katajanokan alueeseen.

Puistot

Yleiskaavaluonnoksen mahdollistama rakentaminen 2000 uudelle asukkaalle tarkoittaisi nykyiseen verrattuna kolmanneksen vähemmän puistopinta-alaa/Katajanokan asukas. Tämä on voimakkaasti ristiriidassa yleiskaavaluonnoksen johdannossa esitettyjen hyvän kaupunkielämän lähtökohtien suhteen. Katajanokkaseura pitää yleiskaavan puutteena myös sitä, että yleiskaavaluonnoksessa Katajanokalle ei ole merkitty kaupunginosapuistoa kuten esimerkiksi Kruununhaalle.

Suomenlinnaan ja merelle päin avautuva Matruusinpuisto jää yleiskaavaluonnoksen havainnekuvan mukaan umpikorttelirakentamisen alle; myös itäinen kortteli on esitetty liian ahtaaseen paikkaan vaarantaen Katajanokan kärjen pallokentän säilymisen. Havainnekuvan väite, että "rantojen virkistysalueita voitaisiin edelleen kehittää", ei ole uskottava. Satamalta mahdollisesti vapautuvan kenttäalueen osalle esitetty kapea viherkaista ei korvaa näitä oleskelu- ja tapahtumapuistoja. Sekä Matruusinpuisto, pallokenttä että jäänmurtajalaiturin viereiset puistoalueet ovat erittäin suosittuja ja tarpeellisia vapaa-ajan keitaita katajanokkalaisille.

Ranta-alue tulee pysymään myös aidattuna turvavyöhykkeenä, jos se jatkossakin on varattu risteilijäaluksille. Asuntojen rakentaminen lähelle risteilyaluksia ei liene ympäristösyistäkään mahdollista.

Eiran ja Ullanlinnan suunnasta Katajanokan kautta Kaisaniemeen, Sörnäisiin ja Vanhankaupungin lahdelle kulkeva rantapuistoreitti on ulkoilun ja kaupunkikuvan kannalta merkittävä. Sitä ei ole merkitty ranta/puisto-reittikarttaan eikä – toisin kuin yleiskaava 2002:ssa – osoitettu pääkartalla. Katajanokkaseura pitää tärkeänä Katajanokan kiertävän ja edelleen kehitettävän rantapuistoreitin merkitsemistä yleiskaavaan.

Liikenne ja pysäköinti

Yleiskaavan laadinnassa tulee pyrkiä parantamaan Katajanokan jo olemassa olevia ongelmallisia liikenneolosuhteita. Katajanokan alueen pitkän aikavälin liikennesuunnittelun tulee painottua metron jatkamiseen Katajanokan kautta Kruunuvuorenselän yli sekä maanalaiseen huoltotunneliin, jota pitkin raskas liikenne ohjataan pois satama-alueelta.

Kaavaluonnoksen havainnekuvassa nykyiset Katajanokanrannan pysäköintialueet jäisivät rakentamisen alle. Miten ja kenen kustannuksella nykyiset pysäköintipaikat korvattaisiin?                                                                                         

Mitoitus

Yleiskaavaluonnoksessa esitetään Katajanokalle noin 2000 uutta asukasta. Katajanokkaseura muistuttaa, että jo tällä hetkellä Katajanokalla on meneillä kahden suuren toimistokiinteistön muuttaminen asuinkäyttöön: Kirkkohallituksen entiset kiinteistöt ja Keskon pääkonttori, joihin asukkaita tulisi 1000–1200. Jos samalla lisätään ullakkorakentamista, asukkaita saadaan vielä 400–500 lisää. Tutkittava mahdollisuus on myös korottaa Katajanokan uuden puolen kerroskorkeutta parilla kerroksella, tällöinkin rantaviivan ja talojen siluetti olisi matalampi kuin Katajanokan vanhan puolen siluetti. Katajanokkaseuran mielestä ranta-alueita ei näin ollen ole tarpeen kaavoittaa asuinrakentamiseen, vaan niillä tulee edistää virkistyskäyttöä.  

Helsingissä 12.2.2015

Katajanokkaseura ry – Skatuddssällskapet rf

Tuula Palaste-Eerola                                  Helena Alkula

puheenjohtaja                                             sihteeri

 

 

Joomla templates by a4joomla