juoksija_syksy kopio.pngkanavaranta_kesa kopio.pngkerrostalot_kesa kopio.pnglaivastokatu_talvi kopio.pngmelojat kopio.pngpolku_karjessa_talvi kopio.pngportaat kopio.pngseura_kelluvakonttori kopio.pnguspenski kopio.pngviikkari_enso kopio.png

Senaatti-kiinteistöt piti kolmannen tiedotustilaisuuden Katajanokalle rakennettavasta suuresta maanalaisesta tilasta 27.5.2008 Katajanokan ala-asteella. Tiedotustilaisuuteen osallistui noin 50 huolestunutta katajanokkalaista.

Räjäytystöiden aikataulua on tarkennettu: näillä näkymin nämä työt jatkuvat maalis-huhtikuulle 2009. Louhinnan päätyttyä sisäpuolen rakennustyö jatkuu. Tällöin varsinainen työ tapahtuu maan alla, eikä enää häiritse samalla tavalla kuin nyt. Koko hanke valmistuu vuonna 2011.

Helsingin hätäkeskuksen vetäydyttyä hankkeesta tilalle on nyt saatu uusi käyttäjä. Maan alle on tulossa valtionhallinnon tiloja; vuokralaisen nimeä

ei voi kuitenkaan kertoa salassapitosäännösten (JulkL 24.1 § 7 ja 8-k) vuoksi.

Louhittavan alueen tarkempi sijainti on myös salainen. Esitettyyn kysymykseen louhinnan ulottumisesta Katajanokan talojen alle vastattiin, että alue sijaitsee Senaatti-kiinteistöjen omistaman alueen tai kaupungin puistoalueen alla. Meren alla ei louhita.

Huolta ja kärsimystä asukkaille on erityisesti aiheuttanut kuljetusten ja maan päällä tehtävien töiden pölyisyys ja likaisuus sekä räjäytysten aiheuttama tärinä. Rakennuttajille kerrottiin, että maanantai-iltana 26.5. klo 21 suoritettu räjäytys oli harvinaisen voimakas ja tärinä tuntui kaikissa lähitaloissa.

Töiden kestäessä vaurioita pelätään syntyneen mm. vanhojen talojen savu- ja ilmastointihormeihin, putkistoihin sekä rakennusten/asuntojen seiniin.

Rakennuttajien mukaan pitkäkestonen tärinä (esimerkkinä raitiovaunu) aiheuttaa enemmän vaurioita kuin lyhytkestoinen. Helsiingin keskustan alle on rakennettu paljon maanalaisia tiloja, eikä näiltä rakennustyömailta ole saatu tietoja suuremmista vaurioista. Tyypillinen vahinko on kertoman mukaan heikosti kiinnitettyjen esineiden, esim. taulujen putoaminen. Rakennuttajat korostivat vaurioista ilmoittamista joko isännöitsijän kautta tai suoraan urakoitsijalle (yhteystietoja alla). Tärinää mitataan mm. noin 30 rakennusten perustuksiin kiinnitetyllä tärinämittarilla. Asetettuja raja-arvoja ei ole kertoman mukaan kertaakaan ylitetty. Mittaustulosten julkistaminen ei ole ilman muuta mahdollista hankkeen salaisuudesta johtuen, mutta asiaa voidaan kuitenkin harkita. Maanantai-illan räjäytys luvattiin tutkia.

senaattiinfo copy.jpg

Tärkeimmät yhteystiedot:

Urakoitsija: Kalliorakennus-Yhtiöt Oy, vastaava työnjohtaja Erkki Tuunela, puh. 040 570 8634

Rakennuttaja: Senaattikiinteistöt, rakennuttajapäällikkö Kalevi Tapiolinna, puh. 02 05 8111

Rakennuttajakonsultti: ISS Proko Oy, projektipäällikkö Jorma Kuusisto, puh. 02051 42069 ja työmaa-asioissa valvoja Erkki Mäkelä, puh. 040 512 0822

* * *

Pitempi selostus tiedotustilaisuudesta:

Senaatti-kiinteistöt piti kolmannen tiedotustilaisuuden Katajanokalle rakennettavasta suuresta maanalaisesta tilasta 27.5.2008 klo 18-20 Katajanokan ala-asteella. Tunnelmassa tuntui asukkaiden kyllästyminen hankkeen salaisuuden lisäksi räjäytysten aiheuttamaan tärinään, kuljetusten pölyisyyteen ja huoli mahdollisista vaurioista taloille ja asunnoille.

Johtaja Petri Turku kertoi aluksi hankkeen vaiheista: Helsingin hätäkeskuksen vetäydyttyä hankkeesta tiloille on nyt saatu uusi vuokralainen. Maan alle on tulossa valtionhallinnon tiloja; vuokralaisen nimeä ei voi kuitenkaan kertoa salassapitosäännösten (JulkL 24.1 § 7 ja 8-k) vuoksi.

Louhittavan alueen tarkempi sijainti on myös salainen. Esitettyyn kysymykseen louhinnan ulottumisesta Katajanokan talojen alle vastattiin, että alue sijaitsee Senaatti-kiinteistöjen omistaman alueen tai kaupungin puistoalueen alla. Jatkokysymys: miten voidaan varmistaa, että talojen alla ei louhita? Vastaus: Helsingin kaupungin viranomaiset, mm. rakennusvalvonta, ovat tietoisia hankkeesta, vaikka rakennuslupaa ei haeta. Rakennuslautakunta on myöntänyt luvan hankkeen maanpäällisten rakennusten osalta.

Myöskään meren alle ei rakenneta.

Louhinnasta noin puolet on tällä hetkellä tehty. Räjäytysten piti loppua vuodenvaihteessa, mutta ympäristökeskuksen rajoitettua louheen kuljetusajoa öisin (sallittu klo 7-22) aikataulua on muutettu. Louhintatöiden arvioidaan päättyvän maaliskuussa 2009. – Myöhemmin aikataulua tarkennettiin maalis-huhtikuuksi 2009.

Louhinnan päätyttyä sisäpuolen rakennustyö jatkuu. Tällöin varsinainen työ tapahtuu maan alla, eikä enää häiritse samalla tavalla kuin nyt. Koko hanke valmistuu vuonna 2011.

Urakoitsijan räjäytysasiantuntija, Finnrock Oy:n toimitusjohtaja Jari Honkanen selosti poraus- ja räjäytysmenetelmiä sekä tärinän vaikutuksia ympäristöön. Kertoman mukaan tärinä ei ole haitallista. Melusta ei myöskään pitäisi olla suurta haittaa. Pölystä sen sijaan voi olla haittaa ajoreitin varrella, ja siksi puhdistusautot käyvät säännöllisin väliajoin puhdistamassa reittiä.

Taloille ja asumiselle aiheutuvan haitan välttämiseksi on tehty riskikartoitus: tutkittu rakennukset, niiden perustukset, kartoitettu isännöitsijät, huoltomiehet ym. Jokaiselle haitta-alueen rakennukselle on määritelty raja-arvot. Tärinän vaikutus mm. erilaisiin laitteisiin on pyritty vaimentamaan. On myös määritelty tärinälle arat toiminnot, esim. parturiliikkeet ym. Kiinteistökatselmus tehty kaikissa rakennuksissa, jotka ovat riskialttiilla paikoilla. Kertoman mukaan tämä on pääkaupunkiseudun vastaavista hankkeista tarkimmin kartoitettu ja katselmoitu.

Melumittausta tehdään tarvittaessa. Hankkeen tiedotus on myös pyritty hoitamaan niin avoimesti kuin mahdollista.

Tärinää mitataan noin 30 mittarilla, jotka ovat kiinni rakennusten perustuksissa. Mittarit varustettu gsm-modeemilla, joka lähettää tiedon valvojille. Tämän ansiosta näkyy heti, jos raja-arvot ylitetty. Todettiin, että tietämän mukaan tärinän raja-arvoja ei ole kertaakaan ylitetty. Rakennusten liikettä pyritään seuraamaan tarkasti.

Tietoja säilytetään 10 vuotta.

Raja-arvojen määrittelyä varten on tutkittu mm., miten rakennus perustettu, minkälaisia materiaaleja käytetty ja kartoitettu sen etäisyys räjäytyspaikasta.

Kerrottiin edelleen, että kallioperässä tärinä vaimenee nopeasti. Ilmassa välittyvä tärinä (ilmanpaineiskut) aiheuttaa ikkunoiden vavahtelua ja räminää, astioiden kilinää ym. Kevyiden esineiden liikkumista on vaikeampi ennustaa. Heikosti kiinnitettyjen esineiden ja kevyiden esineiden putoaminen ovat yleisimpiä vahinkoja tällaisten työmaiden yhteydessä. Kehotettiin varmistamaan esim. taulujen kiinnitys. - Keskustelua käytiin mm. muovisten taulukoukkujen huonoudesta yleensäkin.

Rakennusten katselmointi ei ole lakisääteistä toimintaa, mutta havaittu hyväksi malliksi selvitellessä vahinkoja ja kustannuksia. Katselmointia ei sen sijaan tehdä varsinaisesti siksi, että kysymyksessä olisi erittäin suuri vahingonvaara.

Esitettiin kysymys vaurioista vanhojen talojen savuhormeille. Vastauksena todettiin, että vanhoissa rakennuksissa hormit saattavat olla rapautuneita, varsinkin jos ne eivät olleet käytössä. Tällöin irtonaista rappausta, mahdollisesti myös tiiliä, putoaa pikku hiljaa vuosien kuluessa. Räjäytysten yhteydessä jo irtonaiset materiaalit irtoavat helpommin. Ei kuitenkaan ole todisteita, että räjäytyksistä aiheutuisi paljon seinähalkeamia. Esimerkkinä mainittiin, että Helsingin keskustassa rakennetaan jatkuvasti maan alle, eikä töistä ole saatu huonoja kokemuksia. Todettiin myös, että hormien katselmointi on vaikeaa. eikä sitä tehdä louhintatöiden yhteydessä

Yleisöstä kerrottiin, että normaalisti nuohooja tekee tarkastuksen ja antaa hormille käyttöluvan. Esimerkkinä mainittiin vankilahotellityömaan räjäytyksistä aiheutunut tärinä, joka sai vastapäisessä talossa aikaan sen, että ennen räjäytystöitä käyttöluvan saaneita hormeja joutui käyttökieltoon töiden jälkeen.

Todettiin toisaalta, että hormien tutkimus on vuosien kuluessa antanut myös hyvin vaihtelevaa tietoa.

Esitettiin, että suurempi ongelma on vanhojen talojen tuuletushormit, niiden tukkeutuminen. Finnrock Oy:n Jari Honkasen tiedon/kokemuksen (jota on 70-luvulta alkaen) mukaan räjäytystyöt eivät kuitenkaan muodosta erityisen suurta riskiä myöskään ilmastointihormeille.

Korostettiin, että jos työn aikana tulee vaurioepäilyjä, niistä on hyvä ilmoittaa heti: isännöitsijälle tai suoraan konsulttiyritykselle tai työmaalle. Kaikki vauriot loppukatselmoidaan, ja jos vahinko todetaan, urakoitsija on velvollinen korvaamaan sen. Rakennuttajan konsultti dokumentoi esitetyn vaurion; tutkitaan esim. mahdolliset rakennusvirheet, katsotaan kuinka paljon rakennus on tärissyt ym., raportin ja tulkintasuosituksen laatiminen kestää normaalisti pari kuukautta.

Honkanen korosti, että vaikka halkeamia syntyy räjäytystöiden aikana, eivät ole aina 100 % varmasti räjäytysten aiheuttamia.

Esitettiin myös huoli vanhojen talojen vanhoista katujen alla kulkevista viemäreistä: näistä ei ole kaikilta osin tarkkaa kartoitusta edes saatavilla. Tähän vastattiin, että rakennusvalvonta on edellyttänyt tämänkin kysymyksen selvitystä. Rakennuttajan konsultti on selvittänyt sen tiedon, joka on saatavilla kartoista. Todettiin myös, että rakentaminen tapahtuu kymmenien metrien syvyydessä ja että ”puhki ruostuneet valurautaviemärit voivat kuitenkin hajota; joskus on vain ajan kysymys milloin putki rikkoutuu muutenkin”.

Jatkuva tärinä, esim. raitiovaunujen, on haitallisempaa. Suomen hyvä rakennustapa edellyttää, että rakenteiden on kestettävä normaali ulkopuolinen häirintä, mukaan lukien raja-arvojen puitteissa suoritettava räjäytykset. – Vanhojen talojen suhteen voi myös olla ”just sellainen hetki, että ensi vuonna seinä halkeaisi joka tapauksessa”, jolloin räjäytystyö voi aiheuttaa sen, että halkeama syntyy jo tänä vuonna.

Kysyttiin, voisiko hyvin dokumentoidut tärinämittausten tulokset julkistaa. Tähän vastattiin, että julkistaminen voisi olla teknisesti mahdollista, mutta ei kuitenkaan tämän hankkeen kohdalla, koska asiantuntija voisi niiden perusteella laskea tarkat räjäytyspisteet. Esitettiin mittausten julkistamista ilman tietoa sijaintipaikasta. Tähän todettiin, että asiaa voisi harkita, vaikka lukuarvot eivät sinänsä kerro maallikolle mitään. Ehdotus luvattiin kuitenkin kirjata harkittavaksi. Toivottiin tämän perusteella tavallisen ihmiselle ymmärrettävää raportointia.

Esitettiin kysymys, voisiko räjäytyksissä käyttää pienempiä panoksia. Nyt tärinä aiheuttaa todellisia ongelmia asukkaille, vaikka se olisikin alle raja-arvojen. Tähän vastattiin, että liika varovaisuus vain lisäisi kärsimystä: työ kestäisi kauemmin. Vastaaja totesi myös, että ”aika on suurin kustannustekijä tällaisella työmaalla”. Kysymykseen mikä projektin hinta sitten on rakennuttaja vastasi, että se on kymmeniä miljoonia euroja.

Ihmeteltiin myös vuokralaisen suurta tilantarvetta, voisiko pienempi tila riittää, nyt kun paikalle ei tule Helsingin hätäkeskusta, ja tarvitseeko vuokralainen yleensäkään juuri maanalaista tilaa. Tähän vastattiin, että tiloille tulee useampikin käyttäjä ja että poliittinen tahtotila on, että tällainen rakennetaan; maan alle on paljon tilatarpeita ja itse asiassa näille valtionhallinnon toiminnoille tarvittaisiin suurempiakin tiloja.

Yleisö totesi, että kuljetukset aiheuttavat paljon haittaa, myös päivisin, esim. katua ylittäville lapsille. Kuljetukset aiheuttavat pölyä ja likaa: onko kaikki tehty haittojen minimoimiseksi? Vastaava työnjohtaja kertoi, että pesua voitaisiin mahdollisesti lisätä. Nyt se tehdään kaksi kertaa viikossa. Yleisöstä kerrottiin, että on myös havaittu kivien putoaminen kuormasta.

Avorakentaminen ja siellä tapahtuva poraamisesta johtuva melu häiritsee erityisesti sen vieressä olevassa talossa. Ilmanvaihtoventtiilit tukkeutuvat pölystä. Tähän vastattiin, että työmaa on ”hetkellisesti käynyt lähellä” taloa (Vyökatu 9), nyt se on taas kauempana; työhön ”menee jonkin verran aikaa, muutama kuukausi”, kuopan kohdalla aikataulua on vaikea antaa.

Yleisöstä kerrottiin, että maanantaina (26.5.) illalla klo 9 oli hyvin voimakas räjäytys, kova tärinä lähitaloissa ja mm. laastia putosi. Onko eilisestä paukusta mittaustietoja? Rakennuttajan räjäytyskonsultti kertoi, että kuuli nyt tällaisesta ensimmäistä kertaa, eikä mittaustuloksia ole vielä tarkistettu. Jokaisesta paukusta kuitenkin löytyy suunnitelma ja mittaustulokset.

Edelleen, tutkimusten mukaan ”usein ihmisistä pieni tärinä saattaa tuntua suuremmalta suuri tärinä”. Kaikista vaurioista ja epäilyksistä kehotettiin ilmoittamaan. Senaatin ja Finnrock Oy:n toimesta luvattiin myös, että eilinen (26.5.) räjäytys tutkitaan ja kerrotaan ns. ”selkokielellä” noin A4 mittaisesti Katajanokkaseuran nettisivuilla. Jari Honkasen jo sovittujen työtehtävien takia selvitys saadaan sivuille vasta 9.6. alkavalla viikolla.

Joomla templates by a4joomla